24. joulukuuta 2018

Tulot ja menot - Kirjanpitoni vuonna 2018

Vuosi alkaa olemaan jo melkein paketissa ja nyt on ehkä sopiva hetki julkaista perinteinen kirjanpitoni. Paljonko vuodessa kertyi tuloja ja paljonko menoja. Miten ne jakautuivat, oliko eroja viime vuoteen verrattuna ja jos oli, niin mikä sen selittää. Lopuksi vielä yleistä jorinaa ja jonkinlainen johdatus starttaavaan vuoteen. Jos jotakuta kiinnostaa, niin hoidan kirjanpitoni taulukkolaskentaohjelmassa (Macin NeoOffice). Kirjaan siihen menoni yleensä kerran viikossa kuittien ja laskujen pohjalta ja tällöin hommaan menee se minuutti tai kaksi. Omasta mielestäni erittäin vaivatonta. Sinänsä en näitä numeroita tarvitsisi oman talouden suunnitteluun, mutta jotain kiehtovaa tällaisessa taulukkolaskentapornossa on :) On se vain jonkinlainen palkinto, kun numeroiden pohjalta näkee selkeästi, miten oma talous kulkee ja kun dataa on kertynyt jo melkein kymmenen vuoden verran. Tällaisessa manuaalisessa kirjanpidossa on myös se hyvä puoli, että vähintään kerran kuussa tulee seurattua omia verkkopankkitapahtumia, jolloin siellä ei pääse tapahtumaan mitään yllättäviä, tai epämääräisiä veloituksia.




Tulopuoli


Mitäs se downshiftaaja tienaakaan, pitääpä tirkistellä, kun kerran luvan kanssa saa. Vuonna 2018 kaikkia tuloja kertyi nettona yhteensä 19 483 euroa, eli keskiarvona noin 1 623 euroa kuukaudessa (ei sisällä osinkotuloja, jotka näkee tästä). Summa on noin 1 000 euroa enemmän, kuin viime vuonna. Kokonaissummasta noin 83 % tulee ansiotuloista, eli töistä saadusta palkasta ja siihen verrattavista tuloista (lomarahat, liikuntasetelit ja lounasvähennys yms, jotka nostaisivat maksettua nettopalkkaa). Palkasta pidätettävä perusprosentti on muuten näillä tuloillani verokortissa 3 %.

Nettisivuistani kertyi 2 778 euroa (noin 14 % kaikista tuloistani). Se on noin 2 000 euroa enemmän, kuin viime vuonna ja tarkemman syyn voit lukea artikkelista: Paljonko bloggaajat tienaavat. Erilaisten turhien tavaroiden, tai vastaavien myynnistä kertyi noin 550 euroa (noin 3 %) tuloista. Tästä iso osa selittyy muuten Saksalaisten osinkoverojen takaisinhausta. Yhteenvetona viime vuoteen verrattuna oikeastaan vain tulot nettisivuista kasvoivat selvästi ja kaikki muut tulot pysyivät lähes paikoillaan.

Tuloni ja menoni vuonna 2018.


Anekdoottina muuten heitettäköön, että pullopanteista kertyi 33,7 euroa. Ei siis oman kaljoittelun jälkeen :) Tuo määrä rahaa löytyi vuoden aikana tienvarsilta panttitölkkien ja -pullojen muodossa, kun ajelen fillarilla työmatkoja ja muita. Joku ei ehkä jaksaisi nähdä vaivaa tölkkien noukkimiseen, mutta kun yksi mahtuu aina kerralla pyörän pullotelineeseen ja pari vaivatta tarakalle, niin miksipä en noukkisi? Ympäristö näyttää sen jälkeen siistimmältä ja muutama kymppikin siinä tulee tienattua. Joulukuussa 2016 ostettu, Fatbiken 28 euron tarakka on muuten maksanut itsensä takaisin jo pelkkien pullopanttien roudauksessa. Siinäpä hyvä sijoitus :) Pullopanteista pitää vielä mainita veljeni äskettäin tekemä Panttipullo-ohjelma Android puhelimille, jolla näkee näppärästi saako panttia. Tiesittekö, että kaikissa Suomessa myytävissä pantillisissa juomapakkauksissa ei ole Palpan panttimerkintää, vaikka niistä rahaa saisi? Välillä olen ohjelmalla skannannut taloyhtiöni roskakatoksen pulloja ja vienyt "aarteet" kotiin. Hullulla on hullujen huvit ja kivahan se on, jos noin vähästä saan jo hyvän mielen :)

Tulopuoleen liittyen katselin myös tekemiäni työtunteja töissä. Vuodessa tuli tehtyä ansiotyötä 1 031 tuntia, eli kuukaudessa keskimäärin 85,9 h ja viikkotasolle jaettuna 19,8 tuntia. Jos ansiotuloihin verrattavan summan jakaa näillä tunneilla, niin tuntipalkaksi tulee nettona 15,7 euroa/tunti.


Menopuoli


Sitten siihen omasta mielestäni kiinnostavampaan puoleen. Mihin sitä rahaa tuli käytettyä? Onnellisiahan ovat ne, joilla on omasta mielestään riittävästi sitä, mitä he tarvitsevat. Vuonna 2018 kaikki menoni olivat noin 12 800 euroa, eli 1 067 euroa/kk. Viime vuoteen verrattuna kuluja kertyi 915 euroa enemmän. Suurin syy tähän on tietenkin se, että hankin kesällä 1 325 euron hintaisen, Challenge Furai merkkisen käytetyn nojapyörän. Tästä kirjoittelen lisää ehkä tulevana kesänä, kun kokemuksia härvelistä on vähän enemmän.

Oikeastaan kaikki muut kategoriat ovat kuin viime vuodelta kopioitu, eroa ei juurikaan ole. Mitä tuosta nyt voisi nostaa esille? Asumisessa menot ovat vähän pienemmät, kun yksi vastike jätettiin taloyhtiön hyvän rahatilanteen vuoksi perimättä. Viihteeseen meni taas erittäin vähän, kun lainasin oikeastaan kaikki pelit, leffat ja kirjat kirjastosta. Itse asiassa lupasin, että en tule käyttämään euroakaan peleihin, tai leffoihin tänä vuonna. Haksahdin kuitenkin esimerkiksi Bloodbornen lisäosaan (7,95 e), koska se on PS4:sen PARAS PELI KOSKAAN. Jos et ole sitä pelannut, niin et tiedä kunnon pelistä mitään. Se on myös PS4-konsolin vaikein peli, minkä takia erittäin palkitseva, kun sen pelimekaniikan vain oppii hallitsemaan. "Ostoboikotista" huolimatta olen katsonut leffoja ja pelannut sadepäivinä varmaan enemmän kuin koskaan. Tähän pitää laittaa tilasto My PS4 Life-sivustolta, joka kertoo mitä kaikkea on tullut konsolin elinikänä pelattua. Pelattuja pelejä muuten kaikkiaan 35 ja tunteja käytetty 968 (Top3 jakaantuu: 358 h Destiny, 232 h Bloodborne ja 173 h Helldivers)

Kategoriaan Finanssi meni viimevuotista enemmän rahaa, vaikka kilpailutin vakuutukseni. Syynä onkin se, että veronpalautuksen sijaan sain jonkin verran mätkyjä. Tämän jäännösveron 1. erän olen merkannut vakuutuksen alle, koska muutakaan parempaa kategoriaa en sille keksinyt ja haluan pitää taulukon vertailukelpoisena muihin vuosiin nähden. Asuntolainan ja asumisen jälkeen suurin kulu oli ruoka, johon meni noin 2 000 euroa vuodessa, eli noin 167 e/kk tai 5,48 euroa päivässä. Säästöä viime vuoteen tuli vain karvan verran. Kotona syöminen laski suurin piirtein saman verran, kuin ResQ-palvelun käyttö kasvoi. Vertailun vuoksi ResQ:n kautta tuli tänä vuonna pelastettua 54 annosta ja rahaa käytettyä 253 euroa. Vuonna 2018 testasin myös Fiksuruokaa ja Matsmart-palvelua ruokahävikin vähentämisessä. Osaa ruuasta ja tavarasta on vielä omassa varastossani, joten periaatteessa säästöä tulee vielä lisää. Myös hyvällä omenavuodella on varmasti ollut osuutta pienemmissä ruokamenoissa, mikä näkyy ainakin syyskuun luvuissa.

Matsmart-tilaukseni. Mysliä taitaa olla jäljellä vielä muutamaksi kuukaudeksi.


Kaiken kaikkiaan vuodesta 2018 jäi viivan alle noin 6 680 euroa, eli noin 557 euroa/kk. Reilut 1 000 euroa edellisvuotta enemmän. Kirjanpidossa pitää myös huomata, että tässä ei ole vielä huomioitu työnantajan lisäeläkejärjestelyä (vuonna 2018 pottiin maksettu lisää noin 695 e), jonka saan käyttööni vasta eläkkeelle siirtyessäni. Kuten alussa sanoin, niin luonnollisesti myöskään osinkotuloja ei ole huomioitu, joita vuonna 2018 kertyi bruttona noin 12 346 euroa ja nettona noin 9 500. Jos pohdituttaa, miksi sellainen seurantakohde, kuin "säästämisaste ilman lainaa", tai "aineeton"-sarake, niin kannattaa katsoa artikkelini: Näkyykö inflaation vaikutus. Siellä on selostettu asioita vähän tarkemmin.

Joku fiksu on joskus sanonut: Näytä minulle kalenterisi ja kirjanpitosi, niin kerron sinulle mitkä ovat arvosi. Kulutus ja ajankäyttösi näyttää siis realistisesti sen mikä sinulle on oikeasti tärkeää. Jokainen voi sitten vetää näistä menoistani omat johtopäätökset... Mitäs vuodelle 2019? Kaiken turhan hankkimista tulen välttämään. Ei esimerkiksi uutta telkkaria, läppäriä tai puhelinta. Playstation VR olisi kyllä kiva härpäke päästä testaamaan, eikä paljon maksaisi. Työtuonteja ajattelin ehkä hivenen vähentää ja blogituloja tuskin tulee niin paljon, kuin tänä vuonna, joka oli poikkeus. Kirjastoa ajattelin edelleenkin hyödyntää kaiken viihteen "hankinnassa". Josko vuosi 2019 olisi sellainen, että yhtäkään peliä ei tulisi ostettua. Saas nähdä.

Mitään säästöhaastetta en jaksa vääntää, koska en saisi siitä mitään iloa. Näin on jo ihan hyvä. Ajattelinkin kuitenkin ensi vuodelle sellaista haastetta, että lukisin yhden sivistävän/tietokirjan kuukaudessa, siis 12 kpl vuodessa. Nyt on Helmetin varauksessa jo noin 20 kappaletta kirjoja. Uni tulisi ehkä paremmin, kun ei iltaisin katsele telkkaa ja samalla ehkä tuntisi itsensä fiksummaksi. Voipi olla, että tässä blogissa nähdään noiden kirjojen ajatuksia ja näkökulmia, jos oikein hyviä kirjoja eteen tulee. Näillä eväillä kohti uutta vuotta.


6 kommenttia:

  1. Kulupuolesi on kyllä hanskassa. En ole aikaisemmin vaivautunut pitämään yksityiskohtaista kirjanpitoa, mutta työpaikan vaihdos tarjosi yhdeksän sapattikuukautta joiden takia ja aikana olen alkanut kartoitoittamaan tarkemmin omaa kulurakennetta. Hieman epäuskoisena mietin voinko tosiaan itsekkin todella päräjä reilulla tonnilla kuussa, mutta siltä se todella näyttää. Taidan kuitenkin itse pyrkiä n. €20 tuhatta / vuosi budjettiin, niin jää tarpeeksi liikkumavaraa. Kiitos inspiraatiosta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jokaisen pitäisi tosiaan ainakin kerran elämässään pitää kirjaa kulurakenteestaan vähintään sen muutaman kuukauden. Kokemus voi hyvinkin olla silmiä avartava ja helpottunut, kun näkee oikeasti pärjäävänsä vähällä. Kiva että oma esimerkkini antaa inspiraatiota.

      Poista
  2. Hauskaa aina tutustua toisten tuloihin ja menoihin. Näin naisena kiinnostaa tuo hygieniamenojen pienet summat. Onko wc-paperi, shampoot ja deodorantti kauppalaskuissa vai eikö niitä kulu?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaikki nuo luettelemasi asiat ovat Hygienia-kategorian alla. Niitä vain kuluu sen verran vähän, että eivät juuri kukkaroa rasita. Yksi shampoo-pullo taitaa riittää reiluksi puoleksi vuodeksi ja vessanpaperiakin joutuu ostamaan ehkä joka toinen tai kolmas kuukausi. Deodoranteistakin ostan yleensä sitä halvinta, tai sitten tilaan esim Matsmartista, jolloin sitä saa jo lähes ilmaiseksi.

      Poista
  3. jotenki tuntuu melko koomiselta, että vaikka itse olen kovapalkkaisessa it-työssä, niin nettotuntipalkkani on about 21.5€ tunnissa. muistaakseni itse olit ravintola-alalla, mikä ei varmaankaan vaadi vuosien stressaavaa opiskelua. jotenkin vähän mietityttää mitä helvetin järkeä oli tehdä niska limassa hommia kun paljon vähemmälläkin olisi selvinnyt. 50% isompi tuntipalkka ei ole riittävä. ja sitten vielä minunkin verotusta halutaan kiristää, koska oikeudenmukaisuus ja tuloerot (tm).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, ravintola-alalla olen. Periaatteessa ilman koulutustakin tuota hommaa tekisi. Noin yleisesti herää kyllä kysymys, että kannattaako koulutus aina? Haittaa siitä tuskin itsensä työllistämisessä on, mutta koulun penkillä 10 vuotta enemmän istuneen henkilön on aika vaikea kiriä kiinni säästäjää, joka on aloittanut homman paljon aikaisemmin.

      Pelkkiä netto palkkoja on tietysti vähän nihkeää verrata toisiinsa. Vähän kuin vertaisi omenoita appelsiineihin. Ravintola-alalla nuo lisät ovat ihan hyvät. Se siis tarkoittaa, että työpäivät ovat epäsäännöllisiä, voivat painottua vaikka iltaan ja viikonlopuille. It-työssä taas työaika taitaa olla 8-16 ja viikonloput aina vapaata, etätöitäkin voi varmaan silloin tällöin tehdä. Verotuksesta, sen oikeidenmukaisuudesta ja tuloeroista voisikin sitten keskustella vaikka kuinka kauan.

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...