Maksatko turhaan vakuutuksistasi?

Miksi ihmiset lottoavat? Monen mielestä on hauskaa haaveilla siitä, mitä tekisi jos voitto osuisi omalle kohdalle. Haaveilu ei ole kiellettyä ja saahan sitä aina unelmoida mahdottomasta. Miksi en itse lottoa? Siksi, että päävoiton saaminen on erittäin epätodennäköistä (vain yksi 15 miljoonasta) ja pelin odotusarvo on negatiivinen. Veikkaus kertoo loton palautusprosentin olevan noin 41.4 %. Tilastollisesti tämä siis tarkoittaa sitä, että jos pitkässä juoksussa panostaa lottoon 1 000 euroa, saa pieninä voittoina takaisin 414 euroa. Olet siis hävinnyt noin 600 euroa. Jos pelaat joka viikko täyden kupongin verran kolmenkymmenen vuoden ajan, häviät vain varmasti rahasi. Pankkiiriliike Alexandria itse asiassa laski, että 8 % tuotolla nämä hävitetyt lottorahat olisivat tuottaneet 30 vuodessa noin 71 000 euroa.

Ehkä todennäköisyyslaskelmat eivät ole kaikille tuttuja ja koulussa ei opeteta tarpeeksi tilastotiedettä, jos ihmiset haluavat ehdoin tahdoin pelata todennäköisyyttä vastaan ja heittää rahaa kaivoon sijoittamisen sijaan. Vertailun vuoksi muuten Salkunrakentaja kertoo, että suomalaiset sijoittavat 42 euroa nettona henkeä kohden, kun taas rahapeleihin käytetään 570 euroa henkeä kohden. Todella surullista. Mikä lottoamisessa on vieläpä surullista, on se fakta, että edes mahdollista päävoittoa ei älytä maksimoida. Usein pelaajilla on tietyt suosituimmat rivit ja numerot, joita pelataan. Jotkut taas yrittävät muodostaa lottonumeroillaan ruudukkoon jonkinlaisen kuvion. Numerosarja 1, 2, 3, 4, 5, 6 ja 7 on säilynyt vuodesta toiseen yhtenä Suomen kansan suosikkiriveistä, kertoo Veikkaus. Viikoittain seitsemän ensimmäisen numeron suoraan uskoo noin 3 000 pelaajaa. Rivi on yhtä todennäköinen, kuin mikä tahansa muukin. Jos siis voittaisit tällä rivillä täysosuman, saisit kuitenkin vain 450 euroa. Jos siis olet niin tyhmä että pelaat lottoa, älä nyt herran tähden ainakaan pelaa niitä suosittuja rivejä, joita muutkin pelaavat!

Onko vakuutusyhtiö ryöstäjä vai hyväntekijä?

Miten pitkä alustus lottoamisesta sitten liittyy vakuuttamiseen? Oikeastaan vakuuttaminen on vain käänteistä lottoamista ja vakuutusyhtiö on vähän kuin ennustaja. Vakuuttamisessa maksetaan siitä, että suojaudutaan epätodennäköistä tapahtumaa vastaan. Vakuutusyhtiöiden tulos perustuukin tulevien vahinkojen "ennustamiseen". Liiketoiminta toimii kannattavana ainoastaan vakuutusmaksutuottojen pysyessä korkeampana kuin vahinkokorvausten ja liikekulujen.

Tätä kutsutaan termillä yhdistetty kulusuhde (korvauskulut / vakuutusmaksutuotot + liikekulusuhde). Jos suhde on yli 100 prosenttia, niin sisään tulee vähemmän rahaa kuin sitä menee. Liiketoiminta olisi tällöin periaatteessa tappiollista. Tässä tapauksessa yhtiö joutuu kattamaan korvaus- ja liikekulujaan muuten kuin vakuutusmaksutuotoilla, esimerkiksi siis sijoitustuotoilla. Itse asiassa vakuutusyhtiöillä tämä on joskus jopa ollutkin yli 100 % ja voitto tehdäänkin juuri keräämällä sijoitettavaa maksutuloa ennakkoon, josta sitten myöhemmin katetaan mahdollisia korvausvastuita. Alla oleva kuva antaa hyvää osviittaa siitä, paljonko yhdistetty kulusuhde on keskimäärin ollut ja mihin suuntaan se on kehittynyt. Trendi on hivenen laskeva ja siten kuluttajan ja vakuutuksenottajan kannalta harmillinen.

Vahinkovakuutuksen kulusuhteita pitkältä ajanjaksolta. Kuvan lähde Finanssiala.

Vertailun vuoksi esimerkiksi OP Vakuutuksella yhdistetty kulusuhde oli vuonna 2016 noin 90 % (katso kuva alta). Toisin sanoen sait siis periaatteessa vakuuksistasi korvausta melkein saman määrän kuin maksoit vakuutusmaksuja. Jos käytetään loton analogiaa (loton palautusprosentti 41,4 %), niin vakuutuksissa palautusprosentti on noin 90 %. Tätä tuskin harva sukankuluttaja tajuaa. Jostain syystä vakuutusyhtiöitä pidetään enemmänkin ryöstäjinä, vaikka suurten tilastojen ja lukujen valossa näin ei todellakaan näytä olevan. Parempaan rahanpalautukseen ei oikein enää edes pääse, jos yrityksen pitää vielä jotain tuottaakin. Eikö vakuutusyhtiö ole siis vähän kuin hyväntekijä, jos maksaa lähes kaiken takaisin?

Vakuutusyhtiöiden tunnuslukuja vuodelta 2016. Lähde Finanssiala.

Vahinkosuhde olisi kuitenkin se reiluin vertailukohta

Valhe, emävalhe, tilasto. Eräs lukijani kommentoikin laskutapaa ja toi esiin hyvän näkökulman. Rehellisemmän vertailun vuoksi olisi reilumpaa käyttää vahinkosuhdetta (korvauskulut / vakuutusmaksutuotot) ja ottaa laskuun mukaan verot. Vakuutusmaksu sisältää nimittäin 24 %:n vakuutusmaksuveron, joka ei siis ole arvonlisäveron tapaan vähennyskelpoinen. Vahinkosuhdetta käytettäessä kaavassa ei tule myöskään huomioitua liikekuluja, jotka ovat vain "ekstrakulu" vakuutuksenottajalle vakuutusmaksujen ja korvausten välissä. Hyvä että joku osaa lukea näitä lukuja tilastojen takaa.

Väännetään siis rautalangasta, koska tämä ei ollut itsellenikään heti selvää. Kun vakuutusyhtiö siis kerää asiakkaalta 124 €, se saa itse vain 100 €. Jos vakuutusyhtiön vahinkosuhde on 71,9 %, niin tällöin asiakas saa palautusta vain 58 % (71,9/124). Jos aikaisemman esimerkin mukaan vakuutusyhtiö näytti melkein hyväntekijältä, niin entäs nyt? Koska valtio ottaa välistä vakuutusmaksuveron ja osa vakuutusmaksuista katoaa yhtiön liikekuluihin, niin vakuutusyhtiöiden palautusprosentti (keskiarvo 58 %) on jo aika lähellä loton palautusprosenttia 41,4 %. Ei voi sanoa ryöstöksi, mutta aika karua, kun sen näin esimerkin kautta tajuaa. Raha katoaa siis käytännössä vakuutusyhtiön toimintojen pyörittämiseen kulujen muodossa ja himpun verran suurempi osa vielä valtion pohjattomaan kassaan verojen muodossa. Tätä kannattaa pohtia, kun miettii vakuuttamisen hyödyllisyyttä. Keskiarvona kun tulet saamaan reilut puolet vakuutusmaksuistasi takaisin korvausten muodossa.

Vaikka "palautusprosentti" on vakuutusyhtuöiden kohdalla suurempi kuin lotossa, pitkällä tähtäimellä asiakkaat eivät ole tietenkään vakuuttamisessa pelin voittajia. Vakuuttaminen on riskejä tasaava järjestelmä, jossa tilastollisesti pitkällä tähtäimellä vain yhtiö voittaa. Pitäähän liiketoiminnasta jäädä jotain viivankin alle. Asiakkaiden vakuutuskorvaukset maksaa siis viime kädessä muut vakuutuksen ottajat vakuutusmaksuina ja tästä välistä vakuutusyhtiö nappaa aina pienen siivun tulokseensa. Jollekin sattuu aina tilastollisesti enemmän vahinkoja kuin toisille. Riskienhallinta ja korvausten todennäköisyys pitää vain osata hinnoitella oikein vakuutusyhtiön toimesta, jotta se kannattaa. Mitä isompi yhtiö on ja mitä enemmän tietoa asiakkaista se saa, sitä tarkemmin vakuutusyhtiö saa tilastotiedosta keskiarvon selville. Tässäkin siis toimii suuruuden ekonomia.

Anekdoottina mainittakoon, että Suomen vakuutusmarkkinoille on tyypillistä lakisääteisistä vakuutuksista kerättyjen maksujen suuri osuus alan koko maksutulosta. Vuonna 2018 maksutulosta noin kaksi kolmasosaa kertyi lakisääteisistä vakuutuksista. Toinen tyypillinen piirre on vahva keskittyneisyys. Neljän suurimman henki- ja vahinkovakuutusyhtiön/yhtiöryhmän osuus maksutulosta oli yli 86 prosenttia (katso kuva yllä), kertoo Finanssiala.

Vakuuttamisen matematiikkaa

Mietitäänpä hetki vakuuttamisen periaatetta. Vakuutuksellahan halutaan varautua sitä varten, jos jotain yllättävää ja taloudellisesti haastavaa sattuu tapahtumaan. Ajatellaan vaikkapa astianpesukonetta, joka menee yllättäen rikki ja valuttaa vedet keittiön lattialle. Uusi astianpesukone ja lattian laitto alkuperäiseen kuntoon maksaa vaikkapa 2 000 euroa. Ilman vakuutusta joutuisit maksamaan kokonaan tuon laskun. Jos olisit hankkinut vaikkapa 200 euroa vuodessa kustantavan kotivakuutuksen, olisi se korvannut vahingon omavastuu tietenkin vähennettynä. Lyhyellä laskutoimituksella voi jo huomata, että vakuutus olisi itsellesi kannattava, jos astianpesukone hajoaa ja valuttaa vedet lattialle useammin kuin kerran kymmenessä vuodessa (10 vuotta * 200 e/vuosi = 2 000 euroa). Mutta aiheuttaako astianpesukone tuollaisen vahingon useammin kuin 10 vuoden välein? Todennäköisesti ei, koska vakuutusyhtiö on kyllä laskenut suuren asiakasdatan perusteella miten usein tällainenkin vahinko tapahtuu. Vakuutusmaksuillasi on tarkoitus tehdä voittoa yhtiölle, eikä jakaa hyväntekeväisyyteen.

Tapaturmia ja onnettomuuksia voi myös usein ehkäistä. Kuvan lähde: Seppo Leinonen, www.seppo.net

Vakuuttaminen maksaa - Aina se ei välttämättä ole järkevää

Edellisessä yksinkertaistetussa esimerkissä vahingon suuruuteen ja todennäköisyyteen on helppo vaikuttaa itse laittamalla astianpesukoneen alle vuotokaukalo, sulkemalla hana aina käytön jälkeen sekä käyttämällä astianpesukonetta vain kun on itse paikalla. Astianpesukoneen letkuja ja liitoksia on hyvä myös silloin tällöin tarkistaa keittiön allaskaapin alta. Näillä toimenpiteillä minimoit vahingon suuruuden ja sen todennäköisyyden. Ehkä sillekin on siis jokin syy, että Aku Ankka joutuu koheltaessaan aina kaikenlaisiin ongelmiin :)

Yllä olevan pelkistetyn esimerkin pointti oli oikeastaan se, että kaikkea ei välttämättä tarvitse, tai kannata aina vakuuttaa. Helsingin uutiset esimerkiksi kertoo, että Helsingin kaupunki ei ole vakuuttanut kiinteistöjään ollenkaan. Uutisten mukaan Helsingillä on niin valtava määrä kiinteistöjä, että vakuutuksen ottaminen maksaisi hirveän paljon. Kiinteistöille todennäköisesti sattuvat vahingot eivät ole niin suuret, kuin niille otettavan vakuutuksen hinta olisi. Vuosien aikana on kerätty vastaava summa rahaa, kuin jos olisi maksettu vakuutusmaksuja ulkopuoliselle. Komitea teki joskus selvityksen aiheesta ja tuli siihen tulokseen, että tällainen ratkaisu on kannattavin, kertoo Helsingin uutiset. Johtopäätös siis olisi, että jos on rahkeita ja lompakossa massia sietää riskiä, niin vakuutus ei usein ole kannattava. Senhän tuo 58 % palautusprosentti koruttomasti kertookin.

Kannattaa siis vähän haarukoida arviota vahingon suuruudelle ja sen todennäköisyydelle, kuin hankkia heti miettimättä kallis vakuutus. Yleensä tähän todennäköisyyteen ja suuruuteen pystyy itse jotenkin ennalta vaikuttamaan, kuten astianpesukone-esimerkissä huomattiin. Tulipaloihinkin voi varautua hankkimalla sammutuspeitteen, palovaroittimen ja nestesammuttimen. Ei maksa paljoa. Tuntuu hirveältä lukea esimerkiksi jotain keskustelupalstoja, jossa perheellä menee melkein 3 000 euroa pelkkiin vakuutuksiin vuodessa. Tuossa tapauksessa vakuutuksia on tuskin vertailtu, tai kilpailutettu yhtään ja takuuvarmasti turhia vakuutuksia löytyy. En voi myöskään ymmärtää ihmisiä, jotka ostavat vaikkapa uudelle älypuhelimelleen erillisen tuotevakuutuksen hintaan 90 euroa vuodessa. Tuolla summalla makselee jo melkein yhden hengen kaikki tarvittavat vakuutukset vuodessa. Jos oikeasti hajottaa puhelimen yhtenään, ei kallis älypuhelin varmaan ole se oikea vaihtoehto. Ehkä sinne baarireissulle kannattaisi hommata halvempi malli ja suojakuoret ympärille.

Omat vakuutukseni - OP Mittaturva

Kuinka paljon itse maksat vakuutuksistasi? Itselläni menee vakuutuksiin noin 140 euroa vuodessa. Vakuutus oli alunperin Pohjola Mittaturva Easy, mutta kun allekirjoittaneelle on tullut lisää ikää, niin tuon vakuutuksen ikäalennukset ovat jo poistuneet. Nykyisin (kirjoitettu 4.11.2018) vakuutuksiin OP Mittaturvassa (entinen Pohjola) kuuluu tapaturmavakuutus (hinta 41,1 e), laaja kotivakuutus (78,9 e) ja vastuuvakuutus (17,1 e vuodessa). Tapaturmavakuutuksessa hoitokorvauksen vakuutusmäärä on alin mahdollinen, eli 8 400 euroa. Haittakorvauksen olen poistanut, koska ei paljon lämmitä, jos sirkkelöin vaikka peukalon kokonaan irti ja saan korvausta vain 2 000 euroa. Laajassa kotivakuutuksessa vakuutusmäärä on noin 16 700 euroa ja vastuuvakuutuksessa noin 178 000 euroa. Omavastuu molemmissa on maksimi 150 euroa. Muut vakuutukset olen todennut hyödyttömiksi, koska en juuri reissaa ja toimin maalaisjärjellä. Järkevä kuluttaja tietenkin hyödyntää myös luottokorttien erilaiset ostoturva- ja matkavakuutukset.

Tämän artikkelin pointti ei ole lopettaa vakuuttamista, vaan miettiä kaikkien vakuutusten tarpeellisuutta. Kuinka monella esimerkiksi on oikeusturvavakuutus ja kuinka moni tämän vakuutuksen ottajista tietää, mitä se oikeasti vain korvaa? Tai että henkivakuutuksen verovapaa kuolintapauskorvaus siirtyi verotettavaksi perintö- ja lahjaverolain muuttuessa? Vakuutusten erojen ja tarkkojen korvauskäytäntöjen vertailu muutenkin on täyttä tuskaa. Selvittelystä tulee loputon suo, joten mitä vähemmän vakuutuksia, sitä vähemmän epäselvyyksiä. Tietenkin osa vakuutuksista on aika standardikamaa, mutta tähänkään oletukseen ei aina kannata tuudittautua. Koska pidän tarkkaa kirjanpitoa ja budjettia, pystyn myös aika hyvin sanomaan asunnossani olevan tavaran arvon. Näin ollen en syyllisty ylivakuuttamiseen ja tästä syystä vakuutusmääräni on juuri oikeassa suhteessa maksamaani vakuutusmaksuihin ja siten mahdollisimman pieni.

Oman mielenkiinnon vuoksi listasin vielä alle maksamani vakuutusmaksut reilun kymmenen vuoden ajalta. Näyttää lähes poikkeuksetta tasaisesti (nousu on luokkaa 2,5 %) vuosittain nousevalta maksulta. Noin 12 vuodessa vakuutusmaksu on melkein kaksinkertaistunut, jos mukaan ottaa tuon alun ikävähennyksen poistumisen. Sinänsä vähän hassua, koska olen kirjoittanut artikkelin: Reilut 10 vuotta kirjanpitoa - Näkyykö inflaation vaikutus. Siinä päädyin lopputulokseen, että vaikka inflaatio on samaan aikaan noussut noin 15,5 %, niin omat kuluni ovat laskeneet vastaavassa ajassa 18,75 %. Vakuutusmaksut menevät siis aivan toiseen suuntaan, kuin muut kuluni. Tässä muuten syy, miksi osakesalkustani löytyy vakuutusyhtiöitä :) Vakuutusmaksujen summat ovat laskeneet oikeastaan vain vakuutuksia karsimalla ja EU:n tasa-arvoasetusten takia (miesten), jolloin vakuutusmaksu laski vuoden 2013-2014 aikana.

• Vuosi 2010 vakuutusmaksu 75,12 euroa
• Vuosi 2011 vakuutusmaksu 79,73 euroa
• Vuosi 2102 vakuutusmaksu 84,73 euroa 
• Vuosi 2013 vakuutusmaksu 137,16 euroa (ikäaälennukset poistuivat)
• Vuosi 2014 vakuutusmaksu 131,70 euroa (lopetin oikeusturvavakuutuksen ja kuolintapauskorvauksen)
• Vuosi 2015 vakuutusmaksu 135,65 euroa
• Vuosi 2016 vakuutusmaksu 138,53 euroa
• Vuosi 2017 vakuutusmaksu 130,76 euroa (tästä laskusta ei hajuakaan)
• Vuosi 2018 vakuutusmaksu 147,80 euroa
• Vuosi 2019 vakuutusmaksu 137,09 euroa (alun perin 151,12 euroa *)
• Vuosi 2020 vakuutusmaksu 138,36 euroa
• Vuosi 2021 vakuutusmaksu 138,99 euroa
• Vuosi 2022 vakuutusmaksu 140,75 euroa
• Vuosi 2023 vakuutusmaksu 146,92 euroa
• Vuosi 2024 vakuutusmaksu 155,34 euroa
• Vuosi 2025 vakuutusmaksu 159,93 euroa

* Lopetin tapaturmavakuutuksesta haittakorvauksen ja laskin hoitokorvauksen minimimäärään reiluun 8 000 euroon.

Mikä on oman vastuun ja sen tuoman vapauden arvo?

En siis ole vakuuttamista vastaan, koska niitä itsellänikin on. Pointtina on käyttää vähän aikaa ja harkintaa tarpeellisuuden selvittämiseen. Kaikkea ei kuitenkaan tarvitse vakuuttaa. Vain suurimmat riskit, joita taloutesi ei oikeasti tulisi kestämään. Esimerkiksi asunnon palaminen olisi tällainen. Itse laitankin mieluummin ne rahat säästöön, jotka muuten menisivät vakuutusmaksuihin. Aivan kuten Helsingin kaupungin esimerkissä. Jos pieniä vahinkoja tulee, maksan ne sitten itse säästöistä. Saan siis itse päättää miten toimia vahingon sattuessa. Ainahan vakuutus ei välttämättä edes korvaa sitä mitä luulisit, tai saatu korvaus vakuutuksesta on sattuneeseen vahinkoon nähden mitätön, johtuen omavastuusta, ikävähennyksistä ja ehkä jopa alivakuuttamisesta. Jos olisit säästänyt vahinkoa varten, tiedät täsmälleen paljonko sinulle kertyy tästä rahaa ja saat itse vapauden sen käyttöön. Et siis ole vakuutusyhtiön byrokratian ja tulkinnan armoilla. Vältät samalla aika suuren vakuutusmaksuveron. Vapaus valita ja toimia itsenäisesti on arvokkaampi asia, kuin moni tuleekaan tässä vakuuttamisessa ajatelleeksi. Avaan vähän mitä tarkoitan tällä. 

Tunnen esimerkiksi kaverin, jolla on suhteellisen kalliiseen täysjoustomaastopyörään (hinta alle 2 000 e) erillinen vakuutus. Kun pyörästä hajosi polkimen kampi, loppui myös pyöräily kesken parhaan ajokauden. Nyt hän odottelee vakuutusyhtiön päätöstä korvauksesta. Kampi maksaisi nettikaupasta ostettaessa vähemmän, kuin mitä vakuutusmaksuihin vuodessa menee. Onko järkevää seisottaa pyörää käyttämättömänä ja tapella vakuutusyhtiön kanssa ihan pikkusummasta? Toinen vaihtoehto olisi olla ilman vakuutusta ja vain säästää se pikkusumma, joka vakuutusmaksuihin muuten menisi. Näin ainakin pääsisi nopeasti pyöräilemään, johon kulkupeli on tarkoitettukin. No kukin toimikoon omalla tavallaan ja punnitkoon mikä on fiksua. Jostain syystä se säästäminen vain on monelle niin vaikeaa ja asioita ei vain uskalleta kyseenalaistaa. Toistetaan vielä: Vakuutuksella voit tasata riskejä, mutta se voi myös rajoittaa vapauttasi valita ja toimia itsenäisesti sekä riippumattomasti.



(Alkuperäinen artikkeli julkaistu 7.11.2017 ja nyt päivitetty)