7. marraskuuta 2017

Maksatko turhaan vakuutuksistasi?

Miksi ihmiset lottoavat? Monen mielestä on hauskaa haaveilla siitä, mitä tekisi jos voitto osuisi omalle kohdalle. Haaveilu ei ole kiellettyä ja saahan sitä aina unelmoida mahdottomasta. Miksi en itse lottoa? Siksi, että päävoiton saaminen on erittäin epätodennäköistä (vain yksi 15 miljoonasta) ja pelin odotusarvo on negatiivinen. Veikkaus kertoo loton palautusprosentin olevan noin 41.4 %. Tilastollisesti tämä siis tarkoittaa sitä, että jos pitkässä juoksussa panostat lottoon 1000 euroa, saat pieninä voittoina takaisin 414 euroa. Olet siis hävinnyt noin 600 euroa. Jos pelaat joka viikko täyden kupongin verran kolmenkymmenen vuoden ajan, häviät vain varmasti rahasi. Pankkiiriliike Alexandria itse asiassa laski, että 8 % tuotolla nämä hävitetyt lottorahat olisivat tuottaneet 30 vuodessa noin 71 000 euroa.



Ehkä todennäköisyyslaskelmat eivät ole kaikille tuttuja ja koulussa ei opeteta tarpeeksi tilastotiedettä, jos ihmiset haluavat ehdoin tahdoin pelata todennäköisyyttä vastaan ja heittää rahaa kaivoon sijoittamisen sijaan. Mikä lottoamisessa on vieläpä surullista on se, että edes mahdollista päävoittoa ei älytä maksimoida. Usein pelaajilla on tietyt suosituimmat rivit ja numerot, joita pelataan. Jotkut taas yrittävät muodostaa lottonumeroillaan ruudukkoon jonkinlaisen kuvion. Numerosarja 1, 2, 3, 4, 5, 6 ja 7 on säilynyt vuodesta toiseen yhtenä Suomen kansan suosikkiriveistä, kertoo Veikkaus. Viikoittain seitsemän ensimmäisen numeron suoraan uskoo noin 3 000 pelaajaa. Rivi on yhtä todennäköinen, kuin mikä tahansa muukin. Jos siis voittaisit tällä rivillä täysosuman, saisit kuitenkin vain 450 euroa. Jos siis olet niin tyhmä että pelaat lottoa, älä nyt herran tähden ainakaan pelaa niitä suosittuja rivejä, joita muutkin pelaavat!



Vakuutusyhtiö on vähän kuin ennustaja


Miten pitkä alustus lottoamisesta sitten liittyy vakuuttamiseen? Oikeastaan vakuuttaminen on vain käänteistä lottoamista. Vakuuttamisessa maksetaan siitä, että suojaudutaan epätodennäköistä tapahtumaa vastaan. Vakuutusyhtiöiden tulos perustuukin tulevien vahinkojen "ennustamiseen". Liiketoiminta toimii kannattavana ainoastaan vakuutusmaksutuottojen pysyessä korkeampana kuin vahinkokorvausten ja liikekulujen. Jos olen ymmärtänyt oikein, tätä kutsutaan termillä yhdistetty kulusuhde. Jos suhde on yli 100 prosenttia, tulee sisään vähemmän rahaa kuin sitä menee. Tällöin yhtiö joutuu kattamaan korvaus- ja liikekulujaan muuten kuin vakuutusmaksutuotoilla, esimerkiksi sijoitustuotoilla. Itse asiassa vakuutusyhtiöillä tämä on joskus jopa ollutkin yli 100%. Vertailun vuoksi esimerkiksi OP Vakuutuksella tämä oli vuonna 2016 noin 90 %. Toisin sanoen sait siis periaatteessa vakuuksistasi korvausta melkein saman määrän kuin maksoit vakuutusmaksuja. Tätä tuskin harva sukankuluttaja tajuaa. Parempaan rahanpalautukseen ei oikein enää edes pääse. Huom! Tarkemman vertailun vuoksi olisi reilumpaa käyttää vahinkosuhdetta (katso perustelut alhaalta kommentista). Mutta hetkinen, miksi vakuutusyhtiöitä sitten inhotaan tämän tiedon valossa, jos kerran kulusuhde ja korvausten maksu on noin korkea ja paljon Veikkausta suurempi?

Vakuutusyhtiöiden tunnuslukuja vuodelta 2016. Lähde Finanssiala.


Vaikka "palautusprosentti" on vakuutusyhtuöiden kohdalla huimasti suurempi kuin lotossa, pitkällä tähtäimellä asiakkaat eivät ole tietenkään vakuuttamisessa pelin voittajia. Vakuuttaminen on riskejä tasaava järjestelmä, jossa tilastollisesti pitkällä tähtäimellä vain yhtiö voittaa. Pitäähän liiketoiminnasta jäädä jotain viivankin alle. Asiakkaiden vakuutuskorvaukset maksaa siis viime kädessä muut vakuutuksen ottajat vakuutusmaksuina ja tästä välistä vakuutusyhtiö nappaa aina pienen siivun tulokseensa. Jollekin sattuu aina tilastollisesti enemmän vahinkoja kuin toisille. Riskienhallinta ja korvausten todennäköisyys pitää vain osata hinnoitella oikein vakuutusyhtiön toimesta, jotta se kannattaa. Mitä isompi yhtiö on ja mitä enemmän tietoa asiakkaista saat, sitä tarkemmin saat tilastotiedosta keskiarvon selville. Tässäkin siis toimii suuruudenekonomia.



Vakuuttamisen matematiikkaa


Mietitäänpä hetki vakuuttamisen periaatetta. Vakuutuksellahan halutaan varautua sitä varten, jos jotain yllättävää ja taloudellisesti haastavaa sattuu tapahtumaan. Ajatellaan vaikkapa astianpesukonetta, joka menee yllättäen rikki ja valuttaa vedet keittiön lattialle. Uusi astianpesukone ja lattian laitto alkuperäiseen kuntoon maksaa vaikkapa 2 000 euroa. Ilman vakuutusta joutuisit maksamaan kokonaan tuon laskun. Jos olisit hankkinut vaikkapa 200 euroa vuodessa kustantavan kotivakuutuksen, olisi se korvannut vahingon omavastuu tietenkin vähennettynä. Lyhyellä laskutoimituksella voi jo huomata, että vakuutus olisi itsellesi kannattava, jos astianpesukone hajoaa ja valuttaa vedet lattialle useammin kuin kerran kymmenessä vuodessa (10 vuotta * 200 e/vuosi = 2 000 euroa). Mutta aiheuttaako astianpesukone tuollaisen vahingon useammin kuin 10 vuoden välein? Todennäköisesti ei, koska vakuutusyhtiö on kyllä laskenut miten usein tällainenkin vahinko tapahtuu. Vakuutusmaksuillasi on tarkoitus tehdä voittoa yhtiölle, eikä jakaa hyväntekeväisyyteen.


Kuvan lähde: Seppo Leinonen, www.seppo.net

Vakuuttaminen maksaa - Aina se ei välttämättä ole järkevää


Edellisessä yksinkertaistetussa esimerkissä vahingon suuruuteen ja todennäköisyyteen on helppo vaikuttaa itse laittamalla astianpesukoneen alle vuotokaukalon, sulkemalla hanan aina käytön jälkeen sekä käyttämällä astianpesukonetta vain kun on itse paikalla. Astianpesukoneen letkuja ja liitoksia on hyvä myös silloin tällöin tarkistaa keittiön allaskaapin alta. Näillä toimenpiteillä minimoit vahingon suuruuden ja sen todennäköisyyden.

Yllä olevan pelkistetyn esimerkin pointti oli oikeastaan se, että kaikkea ei välttämättä tarvitse tai kannata aina vakuuttaa. Helsingin uutiset esimerkiksi kertoo, että Helsingin kaupunki ei ole vakuuttanut kiinteistöjään ollenkaan. Uutisten mukaan Helsingillä on niin valtava määrä kiinteistöjä, että vakuutuksen ottaminen maksaisi hirveän paljon. Kiinteistöille todennäköisesti sattuvat vahingot eivät ole niin suuret kuin niille otettavan vakuutuksen hinta olisi. Vuosien aikana on kerätty vastaava summa rahaa, kuin jos olisi maksettu vakuutusmaksuja ulkopuoliselle. Komitea teki joskus selvityksen aiheesta ja tuli siihen tulokseen, että tällainen ratkaisu on kannattavin, kertoo Helsingin uutiset. Johtopäätös siis olisi, että jos on rahkeita ja lompakossa massia sietää riskiä, niin vakuutus ei usein ole kannattava.

Kannattaa siis vähän haarukoida arviota vahingon suuruudelle ja sen todennäköisyydelle, kuin hankkia heti miettimättä kallis vakuutus. Yleensä tähän todennäköisyyteen ja suuruuteen pystyy itse jotenkin ennalta vaikuttamaan, kuten astianpesukone-esimerkissä huomattiin. Tulipaloihinkin voi varautua hankkimalla sammutuspeitteen, palovaroittimen ja nestesammuttimen. Ei maksa paljoa. Tuntuu hirveältä lukea esimerkiksi jotain keskustelupalstoja, jossa perheellä menee melkein 3 000 euroa pelkkiin vakuutuksiin vuodessa. Tuossa tapauksessa vakuutuksia on tuskin vertailtu tai kilpailutettu yhtään ja takuuvarmasti turhia vakuutuksia löytyy. En voi myöskään ymmärtää ihmisiä, jotka ostavat vaikkapa uudelle älypuhelimelleen erillisen tuotevakuutuksen hintaan 90 euroa vuodessa. Tuolla summalla makselee jo melkein yhden hengen kaikki tarvittavat vakuutukset vuodessa. Jos oikeasti hajottaa puhelimen yhtenään, ei kallis älypuhelin varmaan ole se oikea vaihtoehto. Ehkä sinne baarireissulle kannattaisi hommata halvempi malli ja suojakuoret ympärille.


Omat vakuutukseni - OP Mittaturva


Kuinka paljon itse maksat vakuutuksistasi? Itselläni menee vakuutuksiin noin 148 euroa vuodessa. Vakuutus oli alunperin Pohjola Mittaturva Easy, mutta kun ikää on tullut lisää, niin tuon vakuutuksen ikäalennukset ovat jo poistuneet. Nykyisin (kirjoitettu 7.11.2017) vakuutuksiin OP Mittaturvassa (entinen Pohjola) kuuluu tapaturmavakuutus (hinta 53,5 e), laaja kotivakuutus (78 e) ja vastuuvakuutus (16,1 e vuodessa). Tapaturmavakuutuksessa vakuutusmäärä on noin 10 500 euroa ja haittakorvaus vajaa 24 000 euroa. Laajassa kotivakuutuksessa vakuutusmäärä on noin 16 500 euroa ja vastuuvakuutuksessa noin 175 600 euroa. Omavastuu molemmissa on maksimi 150 euroa. Muut vakuutukset olen todennut hyödyttömiksi, koska en juuri reissaa ja toimin maalaisjärjellä. Järkevä kuluttaja tietenkin hyödyntää myös luottokorttien erilaiset ostoturva- ja matkavakuutukset.

Kuinka monella esimerkiksi on oikeusturvavakuutus ja kuinka moni tämän vakuutuksen ottajista tietää, mitä se oikeasti vain korvaa? Tai että henkivakuutuksen verovapaa kuolintapauskorvaus siirtyi verotettavaksi perintö- ja lahjaverolain muuttuessa? Vakuutusten erojen ja tarkkojen korvauskäytäntöjen vertailu muutenkin on täyttä tuskaa. Selvittelystä tulee loputon suo, joten mitä vähemmän vakuutuksia, sitä vähemmän epäselvyyksiä. Tietenkin osa vakuutuksista on aika standardikamaa, mutta tähänkään oletukseen ei aina kannata tuudittautua. Koska pidän tarkkaa kirjanpitoa ja budjettia, pystyn myös aika hyvin sanomaan asunnossani olevan tavaran arvon. Näin ollen en syyllisty ylivakuuttamiseen ja tästä syystä vakuutusmääräni on juuri oikeassa suhteessa maksamaani vakuutusmaksuihin ja siten mahdollisimman pieni.

Mielenkiinnon vuoksi listasin vielä alle maksamani vakuutusmaksut lähes viimeisen kymmenen vuoden ajalta. Näyttää lähes poikkeuksetta tasaisesti (nousu on luokkaa 2,5 %) vuosittain nousevalta maksulta. Tässä muuten syy, miksi osakesalkustani löytyy vakuutusyhtiöitä :) Oikeastaan vain vakuutuksia karsimalla ja EU:n tasa-arvoasetusten takia (miesten) vakuutusmaksu laski vuoden 2013-2014 aikana.


  • Vuosi 2010 vakuutusmaksu 75,12 euroa
  • Vuosi 2011 vakuutusmaksu 79,73 euroa
  • Vuosi 2102 vakuutusmaksu 84,73 euroa 
  • Vuosi 2013 vakuutusmaksu 137,16 euroa (ikäaälennukset poistuivat)
  • Vuosi 2014 vakuutusmaksu 131,70 euroa (lopetin oikeusturvavakuutuksen ja kuolintapauskorvauksen)
  • Vuosi 2015 vakuutusmaksu 135,65 euroa
  • Vuosi 2016 vakuutusmaksu 138,53 euroa
  • Vuosi 2017 vakuutusmaksu 130,76 euroa (tästä laskusta ei hajuakaan)
  • Vuosi 2018 vakuutusmaksu 147,80 euroa



Mikä on oman vastuun ja sen tuoman vapauden arvo?


En siis ole vakuuttamista vastaan, koska niitä itsellänikin on. Pointtina on käyttää vähän aikaa ja harkintaa. Kaikkea ei kuitenkaan tarvitse vakuuttaa, vain suurimmat riskit joita taloutesi ei oikeasti tulisi kestämään. Esimerkiksi asunnon palaminen olisi tällainen. Itse laitankin mieluummin ne rahat säästöön, jotka muuten menisivät vakuutusmaksuihin. Aivan kuten Helsingin kaupungin esimerkissä. Jos pieniä vahinkoja tulee, maksan ne sitten itse säästöistä. Saan siis itse päättää miten toimia vahingon sattuessa. Ainahan vakuutus ei välttämättä edes korvaa sitä mitä luulisit, tai saatu korvaus vakuutuksesta on sattuneeseen vahinkoon nähden mitätön, johtuen omavastuusta, ikävähennyksistä ja ehkä jopa alivakuuttamisesta. Jos olisit säästänyt vahinkoa varten, tiedät täsmälleen paljonko sinulle kertyy tästä rahaa ja saat itse vapauden sen käyttöön. Et siis ole vakuutusyhtiön byrokratian ja tulkinnan armoilla. Vapaus valita ja toimia itsenäisesti on arvokkaampi asia, kuin moni tuleekaan tässä vakuuttamisessa ajatelleeksi. Avaan vähän mitä tarkoitan tällä.

Tunnen esimerkiksi kaverin, jolla on suhteellisen kalliiseen täysjoustomaastopyörään (alle 2 000 e) erillinen vakuutus. Kun pyörästä hajosi polkimen kampi, loppui myös pyöräily kesken parhaan ajokauden. Nyt hän odottelee vakuutusyhtiön päätöstä korvauksesta. Kampi maksaisi nettikaupasta ostettaessa vähemmän kuin mitä vakuutusmaksuihin vuodessa menee. Onko järkevää seisottaa pyörää käyttämättömänä ja tapella vakuutusyhtiön kanssa ihan pikkusummasta? Toinen vaihtoehto olisi olla ilman vakuutusta ja vain säästää se pikkusumma joka vakuutusmaksuihin muuten menisi. Näin ainakin pääsisi nopeasti ajelemaan. No kukin toimikoon omalla tavallaan ja punnitkoon mikä on fiksua. Jostain syystä se säästäminen vain on monelle niin vaikeaa ja asioita ei vain uskalleta kyseenalaistaa. Toistetaan vielä: Vakuutuksella voit tasata riskejä, mutta se voi myös rajoittaa vapauttasi valita ja toimia itsenäisesti sekä riippumattomasti.

9 kommenttia:

  1. Tiskikoneemme vuoti pikku hiljaa rakenteisiin ja keittiökaaappenkin sivuseinät kupruilivat, asuntoa kuivattiin kolme kuukautta ja kuukauden remontoitiin. Asuimme huoneistohotellissa tuon ajan. Vakuutusyhtiö maksoi muuttomme, asunnon kuivatuksen, remontin, kalliin huoneistohotellin vuokran ja työmatkakustannukset.

    Vilkas poikamme heitti kivellä naapurin autoon klommon, senkin vakuutus maksoi.
    Ynnä muuta pientä vahinkoa on sattunut.

    Meidän kotivakuutuksemme on ollut tarpeellinen, emme olisi itse pystyneet maksamaan edes huoneistohotellin vuokraa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lapsiperheissä tosiaan sattuu ja tapahtuu. Onneksi vakuutus korvasi. Toisaalta esimerkkisi on erinomainen osoitus, miksi ennaltaehkäisy on se halvin tapa. Tiskikoneen tsekkaus silloin tällöin olisi ollut tekona vähäinen, mutta kääntänyt lopputuloksen ihan päälaelleen. Vuoto olisi havaittu ja mitään vakavaa ei olisi päässyt koskaan tapahtumaan. Kukaan ei olisi joutunut stressaamaan asiasta.

      Hätäkassan säästäminenkin tulee tässä aivan uuteen valoon. Mitä olisitte tehneet, jos vakuutus ei olisikaan korvannut ja rahaa ei ole? Haluaisinkin siis kannustaa kaikkia säästämään. Mitään miljoonaa ei tarvita, mutta juuri tällaisia tilanteita varten edes pieni puskuri.

      Poista
    2. Astianpesukonekeissiin on myös toinen näkökanta eräästä vakuutusyhtiöstä. Meillä paljastui kylpyhuoneremontin yhteydessä aikanaan väärin asennettu ja vuotanut pesukoneen poistoputki joka oli valuttanut vettä määrittelemättömän ajan lattiarakenteeseen. Ulospäin asia ei näkynyt mitenkään joten emme voineet asiasta tietää.

      Vakuutusyhtiön kanta oli, että kyse ei ole äkillisestä vauriosta (kuten ei ole astianpesukoneen pikku hiljaa tapahtunut vuotaminenkaan) joten eivät maksaneet mitään remontista tai väliaikaismajoituksesta.

      Poista
  2. Mulla on terveysvakuutus, on ollut ihan kiva käydä yksityisellä eri juttujen vuoksi :=)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Terveydestä kannattaa tosiaan pitää huolta. Moni vakuuttaa suurella summalla omaisuuttaan, mutta ei terveyttään.

      Onko terveysvakuutus sitten parempi, kuin julkisen terveydenhuollon ja työnantajan tarjoama työterveyshuolto yhteensä? Pääsee varmaan nopeammin hoitoon, mutta kun/jos sote ja palveluseteli tulee, niin asia voi muuttua. Paljonko muuten maksat terveysvakuutuksesta?

      Poista
  3. Kannattaa myös huomioida, että vakuutusmaksu sisältää 24 %:n vakuutusmaksuveron, joka ei siis ole alv, eikä siten myöskään alv:nä vähennyskelpoinen edes yrityksiltä. Jos siis vakuutusyhtiö kerää asiakkaalta 124 €, se saa itse vain 100 €, ja jos sen kulusuhde on 95 %, niin se palauttaa 95 %. Tällöin asiakas ei siis saa 95 % palautusta rahalleen vaan 95/124=76,6 %.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, hyvä pointti tuo vakuutusmaksuvero. Eipä tullut mieleenkään. Noinhan se tosiaan menee. Oikeastaan yhdistetyn kulusuhteen käyttäminen tässä artikkelissa oli jopa tyhmää, koska parempi termi tosiaan olisi vahinkosuhde (Vahinkosuhde % = korvauskulut / vakuutusmaksutuotot). Tuossa yhdistetyssä kulusuhteessa kun huomioidaan liikekulusuhde.

      Laskelmasi oli siinä mielessä vielä opettavainen, että sen antama tulos on jopa liian iso. Finanssialan vakuutusyhtiöiden tuloskatsaus vuodelta 2016 kertoo, että vahinkosuhde oli 71,9 %. Täysin oikea palautusprosentti olisikin siis 71,9/124= 58 %. Aika yllättävän huono. Kiitoksia oppitunnista. Pistän korjauksen blogiin.

      Poista
  4. Itse olen melko hyvin vakuutettu ja olenkin juuri tällä hetkellä miettimässä kaikkien vakuutusten tarpeellisuutta. Minulta löytyy mm. Terveysvakuutus, Omakoti-vakuutus, Matkustaja- ja matkatavaravakuutus sekä kevytkasko autolle.
    Autovakuutuksen hinnan sain tänä vuonna laskemaan todella paljon OPn muuttaessa käytäntöään (hinta putosi n. 40 %). Autoni arvo on noin 5000-6000 € ja maksan vakuutuksina siitä vuodessa n. 750 €, josta osuuteni on puolet. Olen ajatellut poistaa kevytkaskon viimeistään ensi vuoden lopussa, jolloin autoni odotettu arvo liikkuu 4000-5000 € välillä. Tällöin se olisi enää 400 € vuodessa.
    Terveysvakuutuksella pääsen yksityiselle koska haluan, saan uudet hampaat jos saan dunkkuun grillijonossa, pääsen tuki- ja liikuntaelinterapiaan tarvittaessa, saan kotiapulaisen ja saattohoitokin on hoidettuna. Hinta on vain 200 € vuodessa, joka on mielestäni hyvinkin hyvä diili.
    Omakoti-vakuutus on 65€/vuodessa (mun osuus 32,5 €) ja saan nukkua rauhassa eikä asunnolleni tai tavaroilleni aiheutuvia vahinkoja tarvitse miettiä.
    Matkustajavakuutus on 30 €/vuodessa, joka on niin edullinen, että ei ole mitään mieltä jättää pois. Matkustan 2 kertaa vuodessa ulkomaille ja työmatkoja tulee 2-5 kpl vuodessa.
    Matkatavaravakuutus on joku 60€/vuodessa (mun osuus 30€) ja se korvaa kaiken 2000 € asti ilman omaa vastuuta. Tämäkin on mielestäni ok diili.

    En oikein keksi mitään mitä haluaisin jättää pois :D Oikeat säästöt saan tehtyä kyllä muista kuin vakuutuksista säästämällä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvää pohdintaa ja loogiset perustelut. Juuri tällaista omien valintojen pohdintaa vakuutusten tarpeellisuudesta tällä tekstillä vähän hain. Mainitsemasi kevytkaskon poisto olisi sopinut artikkeliini erinomaisena esimerkkinä.

      Eipä tuosta enää säästetä. Jokaisen olisikin ihan hyvä silloin tällöin miettiä vakuutuskokonaisuuden tarpeellisuutta, kuten mainitsit. Pitää itsekin taas katsoa tilanteeni läpi. Tuo terveysvakuutus vaikuttaa ainakin mielenkiintoiselta...

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...