Opintolaina ja opintolainahyvitys - Lainaa negatiivisella korolla

Miltä kuulostaisi sijoituskohde, jonka vuotuinen reaalituotto olisi noin kymmenen prosenttia? Mitä jos joku tarjoaisi tällaisen sijoituksen rahoittamiseksi lainaa vielä negatiivisella korolla? Lähes jokaisella olisi tähän vieläpä mahdollisuus ja tämä sijoitus ennättäisi kerryttää korkoa korolle rahana uskomattoman summan, koska sijoitus tehdään jo nuorena. Onko kyseessä huijaus vai mikä, kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta? Ei, kyseessä on opintolainalla tehty sijoitus kustannustehokkaaseen rahastoon.

Hyvä tuleva tai jo opintoja pakertava opiskelija, nyt opintolainaa ottamaan mars mars. Miksi? Koska se on oikeasti kannattavaa, tai tarkemmin sanoen sen arvo takaisin maksettaessa on vähemmän kuin nostettaessa, kiitos opintolainahyvityksen (40 % omavastuuosuuden ylittävästä lainasta, huomaa kuitenkin enimmäismäärä 400 e/kk). Jos korko on periaatteessa negatiivista, niin lainan käyttämättä jättäminen esimerkiksi sijoittamiseen on typerää. Haluatko sinä olla typerä? Vaikka ihmistä pidetään rationaalisena, niin silti uusista opiskelijoista lainaa ottaa vain neljännes. Ekonomi-lehdessä Jyväskylän yliopiston professori Roope Uusitalo ihmetteleekin opiskelijoiden haluttomuutta ottaa opintolainaa, vaikka sijoitukselle olisi mahdollista saada hyvää reaalituottoa. Hän miettiikin, pitäisikö vakavissaan reputtaa kaikki kauppakorkean opiskelijat, jotka eivät ymmärrä ottaa opintolainaa. Professorin heitto on tietenkin vitsi, mutta siinä on kyllä totuuden siemen. Katsotaan seuraavaksi miksi näin on.

Kolme eri tapaa hyötyä - Rahaa negatiivisella korolla

Huom! 1.8.2017 Opintolainan valtiontakauksen määriä korotettiin. Tavallisin 400 euron kuukausilaina suurenee siis 650 euroon. Hyvityksen enimmäismäärä ei kuitenkaan nouse tuosta 400 eurosta/kk, mikä on vähän harhaanjohtavaa. Tämä muutos tekee kuitenkin opintolainan ottamisesta entistäkin kannattavampaa ja siksi päivittelin blogini artikkelia vastaamaan tulevaa tilannetta. Tein kolme erilaisista skenaarioista opintolainan hyödyntämisestä hivenen eri oletuksilla.

1. Erittäin varovainen sijoittaja. Säästäminen Bank Norwegianin säästötilille, opintolainahyvitys optimoitu, opintolainalla 3 600 e/vuosi, eli 18 000 euroa kokonaisuudessaan. Maksu heti valmistumisen jälkeen 7. vuotena. Tuotto: opintolainahyvitys 6 200 e + korkotuotto 345 e. Yhteensä tuotto noin 6 500 euroa.
2. Normaali osakkeisiin sijoittaja. Opintolainahyvitys optimoitu, opintolainaa vain 3 600 e/vuosi, eli 18 000 euroa kokonaisuudessaan. Maksuaika 15 vuotta. Tuotto: opintolainahyvitys 6 200 e + sijoitustuotot noin 20 800 e. Yhteensä tuotto noin 27 000 euroa.
3. Paljon riskiä sietävä ja tuottoa hakeva sijoittaja. Opintolainamäärä maksimoitu, opintolainaa 5 858 e/vuosi, eli 29 250 euroa kokonaisuudessaan. Maksuaika 15 vuotta. Tuotto: opintolainahyvitys 6 200 e + sijoitustuotot noin 33 000 e. Yhteensä tuotto noin 39 000 euroa.

Muutama laskelma on paikallaan, jotta asia ja erot näiden vaihtoehtojen välillä tulisivat selkeämmin esille. Näin aluksi kerrataan kuitenkin opintolainan sääntöjä. 1.8.2014 jälkeen opintonsa aloittaneet ja tutkinnon määräajassa suorittava korkeakouluopiskelija on oikeutettu opintolainahyvitykseen. Opintolainahyvityksessä Kela maksaa 40 % opintolainan 2 500 euroa ylittävästä arvosta suoraan pankkitilille. Jos maksat opintolainaasi takaisin jo opintojen aikana, se pienentää opintolainahyvityksesi määrää. Opintolainaa kannattaa siis alkaa maksaa takaisin vasta tutkinnon suorittamiseen käytetyn lukukauden päätyttyä.

Opintolainaa voi nostaa 650 euroa/kk, eli 5 850 euroa vuodessa (9 kk vuodessa). Maksimissaan lainaa saa viideltä vuodelta 29 250 euroa (650 e/kk x 9 kk x 5 vuotta). Tästä opintolainahyvitys on siis kuitenkin 6 200 euroa (((400 e/kk x 9 kk x 5 vuotta ) - 2 500 e)  x 0,4). Hyvitys on siis reilu viidennes koko maksimaalisesta lainasta. 29 250 euron maksimilainasta joutuu maksamaan takaisin siis vain 23 050 euroa. Jos taas lainaat vähemmän, eli vain optimoituun opintolainahyvitykseen asti (400 e/kk x 9 kk x 5 vuotta), eli 18 000 euroa, niin hyvitys 6 200 onkin jo reilut kolmannes lainasummasta. Molemmissa tapauksissa riskitöntä tuottoa kuitenkin siis 6 200 euron arvosta opiskeluaikana. Periaatteessa tätä voisi myös ajatella negatiivisen koron näkökulmasta, koska maksat lainaa takaisin vähemmän kuin nostit. Kuudelta vuodelta saisit siis lainaa negatiivisella korolla. Periaatteessa voidaan myös ajatella, että lainalla tehty sijoitus voi tuottaa tappiota noin 21 % yhteensä kuuden vuoden aikana (maksimimäärä lainaa), jolloin opintolainaa on vielä yhtä paljon jäljellä kuin takaisinmaksuun tarvitaan. Mikä olisikaan parempi tilaisuus sijoittamisen opetteluun, kuin opintolainalla tehty? Nyt voisit mokata luvan kanssa ja joku muu maksaa siitä viulut.

Skenaario 1: Varovainen sijoittaja - Paljonko on varma tuotto riskittömästi

Korot on nyt poljettu lattian tasolle ja se vaikuttaa laskevasti myös opintolainasta maksettuun korkoon. Esimerkiksi Nordealla opintolainan korko on 12 kk euribor (nyt negatiivinen) + 0,5 % marginaali. Heitetään, että lainan todellinen vuosikorko olisi noin 0,75 % erilaisten palkkioiden jälkeen. Huom!  Suomen Pankin mukaan tammikuussa 2020 nostettujen euribor-sidonnaisten opintolainojen keskikorko oli 0,27 %. Riskiä karttava, mutta jonkinlaista varmaa tuottoa opintolainalleen haluava laiska opiskelija nostaisi maksimimäärän opintolainaa vuosittain ja laittaisi sen parasta talletuskorkoa maksavaan Bank Norwegianiin (tekstissä oletuksena korko 1,75 %, kirjoitushetkellä korko laskenut tasolle 0,75 %). Hän makuuttaisi lainaa niin sanotusti vain sijoitustilillä, jonka tuotto olisi äsken mainittu 1,75% korko. Tästä kun vähennetään lähdevero (30 % tuotosta) ja opintolainan kulut (0,75 %), niin saadaan lopulliseksi tuotoksi 0,475 %. Opintolaina maksetaan kerralla takaisin 2 vuotta valmistumisen jälkeen (seitsemännen vuoden loppu). Tällöin sijoitettu summa on kasvanut 18 345 euroon, josta laina maksetaan takaisin. Sen lisäksi, että Kela on maksanut 18 000 euron nostetusta lainasta takaisin 6 200 euroa, niin sen päälle voisit siis saada varmaa tuottoa vielä 345 euroa. 

Seitsemässä vuodessa tuottoa kertyy siis yhteensä reilut 6 500 euroa. Aika hyvä diili oikeastaan riskittömästä tuotosta.  Tuotto vuotta kohti tässä esimerkissä noin 930 euroa. Erittäin alhaista opintolainan korkoa kannattaa tietysti käyttää hyväksi mahdollisimman pitkään. Tällöin ei tosin ole enää kovinkaan järkevää sijoittaa sitä huonosti tuottavasti. Silloin huonompi tuotto ei korvaa sitä, että pidempi aika kasvattaa riskiä opintotukimuutoksille ja koronvaihteluille. Varovainen, mutta fiksu sijoittaja tutustuu ASP-tiliin (Tästä Omavaraisuushaaste-blogi on kirjoittanut ehkä suomen parhaan jutun, joten linkitän sen tähän). Toisaalta jos kaiken rahan on vain sijoittanut Bank Norwegianin tilille, niin aika paljon saa maailmassa tapahtua, että sillä rahalla ei saisi opintolainaansa takaisin maksettua ja vähän korkotuloja vielä kerättyä. Oikeastaan ainut kysymys tässä skenaariossa on se, jaksatko katsoa elämääsi noin seitsemän vuoden päähän ja onko tämä 6 500 euroa riittävä palkinto tästä pienestä selvitystyöstä?

Skenaario 2: Normaali opintolainahyvityksen maksimointi ja ikiliikkujan luominen

Kauppatieteitä opiskeleva sijoittajanalku tietenkin pistää opintolainan kunnolla tuottamaan. Säästötilin tai ASP-tilin sijasta hän sijoittaa kustannustehokkaasti Nordnetin tarjoamiin superrahastoihin ja muutamaan ETF-tuotteeseen vaikkapa Evervestin kautta, koska tietää, että muuten Kela rankaisee sijoittavia opiskelijoita tulorajoilla ja tappioiden vähennyskelvottomuudella (katso tekstini: Kelan älyttömyydet opintotuen takaisinperinnässä). Tässä skenaariossa sijoitusten reaalituotto-odotus on 7 % vuodessa. Opintolainaa kauppatieteilijä nostaa viidessä vuodessa optimimäärän, eli 400 e/kk, 18 000 euroa viiden vuoden aikana. Jo ennen valmistumista tämä 18 000 euron laina on viidennen vuoden kohdalla tuottanut jo noin 4 150 euroa. Vähän valmistumisen jälkeen (7. vuotena), kun opintolainavähennys on kutistanut lainan summaan 11 800 euroa, on sijoitussalkku kohonnut arvoon 25 360 euroa. Tuottoero on jo noin 13 560 euroa. Siis jo seitsemäntenä vuotena arvo on jo yli tuplasti lainan määrän. Opintolaina on tarkoitus maksaa 15 vuoden päästä sen nostohetkestä. Toisin sanoen lainaa maksetaan vasta valmistumisen jälkeen vuosittain 8 vuotta. Vuosittain lyhennys tekee siis noin 1 475 euroa, tai 123 e/kk.

Opintolainalla sijoittaminen, normaali riski. Opintolainahyvityksen ja koron merkitys. Sijoitusaika 15 v ja reaalituotto-odotus 7 % vuodessa. Lopullinen voitto 15. vuodessa reilut 27 400 euroa.

Summa voi tuntua äkkiseltään ehkä suurelta. Mitä jos ei saakaan töitä valmistumisen jälkeen? Vaikea silloin on lainaa takaisin maksaakaan, eikö? Pelko ja epävarmuus on tietenkin ymmärrettävää. Tässä tulee kuitenkin se yllätys, joka tipauttaa itseltänikin leuan lattiaan. Vuosittaista lainaa on mahdollista lyhentää sijoitussalkun tuotoilla ja silti summa kasvaa hitusen. Toisin sanoen opintolainalla, opintolainahyvityksellä, osakeriskillä ja sen tuotoilla on mahdollista rakentaa niin sanottu ikiliikkuja. Tällainen "ikiliikkujahimmeli" siis maksaa itse itsensä. Siihen ei periaatteessa tarvitse laittaa omaa rahaa yhtään sisään. Jos riskiä haluaa vähentää ja joustavuutta eri elämäntilanteille kasvattaa, niin oman rahan käyttäminenkin on totta kai suotavaa ja jopa järkevää.

Mutta mikä onkaan siis lopputulos? Viimeisenä 15. takaisinmaksuvuotena laina on vihdoin saatu maksettua kokonaan pois pelkästään sijoitussalkun tuotoilla ja on tulosten tarkastelun vuoro. Sijoitussalkun koko on silloin noin 27 400 euroa. Tästä on siis maksettu pois koko opintolaina. 15 vuodessa nettoa siis reilut 27 000 euroa. Tuoton sijoitetulle pääomalle voi ajatella myös äärettömäksi, koska et ole tähän järjestelmään sijoittanut itse euroakaan. Holy shit. Tuotto vuotta kohti on tässä vaihtoehdossa 1 800 euroa.

Skenaario 3: Paljon riskiä sietävä - Maksimimäärä opintolainaa?

Mitä jos teemme yllä olevan esimerkin mukaan, mutta kasvatamme lainamäärän maksimiin. 400 euroa/kk sijaan otamme opintolainaa sen maksimin, eli 650 euroa/kk. Viiden vuoden aikana 29 250 euroa. Jo ennen valmistumista tämä 29 250 euron laina on viidennen vuoden kohdalla tuottanut jo noin 6 750 euroa. Vähän valmistumisen jälkeen (7. vuotena), kun opintolainavähennys on kutistanut lainan summaan 23 050 euroa, on sijoitussalkku kohonnut arvoon 41 210 euroa. Tuottoero on jo noin 18 160 euroa. Seitsemäntenä vuotena arvo on melkein tuplasti lainan määrään verrattuna. Graafista katsoen punainen viiva on siis melkein kivunnut jo kaksinkertaiseen korkeuteen siniseen nähden.

Opintolaina on tässäkin skenaariossa tarkoitus maksaa vähitellen kokonaan pois 15 vuodessa sen nostohetkestä. Toisin sanoen lainaa maksetaan vasta valmistumisen jälkeen vuosittain 8 vuotta. Takaisinmaksu alkaa siis vuoden 7 jälkeen. Vuosittain lyhennys tekee noin 2 880 euroa, tai 240 e/kk.

Maksimaalisella opintolainalla sijoittaminen. Opintolainahyvityksen ja koron merkitys. Sijoitusaika 15 v ja reaalituotto-odotus 7 % vuodessa. Lopullinen voitto 15. vuodessa vajaat 40 000 euroa.

Näin äkkiseltään katsottuna homma ei eroa juurikaan edellisestä tapauksesta. Yksityiskohtaisemmin katsottuna kuitenkin huomataan, että sijoitussalkku ei enää kasvakaan, kun siitä maksetaan opintolainaa takaisin. Kyseessä ei ole siis enää niin sanottu ikiliikkuja. Tämä taas johtuu opintolainahyvityksen ja lainan suuruuden suhteesta. Tästäkin huolimatta nähdään, että lopputulos on korkeammalla riskillä parempi. 15 vuodessa nettoa on tullut vajaa 40 000 euroa (vs. skenaario 2, jossa tuotto 27 400 euroa). Parempi lopputulos johtuu tietenkin suuremmasta lainan käytöstä ja siten myös suuremmasta riskistä, joka kerryttää tuottoa. Tuotto vuotta kohti on tässä vaihtoehdossa noin 2 600 euroa.

Ajattele itsenäisesti - Opintolaina ei ole mörkö

Toivottavasti yllä olevat esimerkit osoittavat vihdoinkin edes jollekin opiskelijalle sen, että jo opiskellessa kannattaa sijoittaa. Opintolaina ei ole mörkö. Jostain syystä vanhemman sukupolven kokema lama ja korkeat korot ovat luoneet lainoille yleisesti huonon maineen. Tätä eivät tietysti pikavippiyhtiöt auta yhtään parantamaan. Opintolaina on lähes ilmaista lainaa, eikä sitä voi missään suhteessa verrata esimerkiksi Kulutusluottoa.org -sivun kohtuuttoman hintaisiin kulutusluottoihin. Ilmainen opintolaina on järkevää, kun sen sijoittaa oman riskiprofiilinsa mukaisesti, eikä hassaa pelkkään kulutukseen.

Opiskelijan taloudellinen tilanne ei ole haaste, vaan mahdollisuus. Rahat tähän kannattaa ehdottomasti ottaa myös opintolainana ja hyödyntää opintolainahyvitys maksimaalisesti. Se miten paljon siedät riskiä, vaikuttaa sitten valitsemaasi sijoitusstrategiaasi. Olet kuitenkin tyhmä, jos et vähintään käytä tuota ilmaista 6 200 euron hyvitystä. Sen käyttämättä jättämiselle en keksi yhtäkään järkevää syytä. Luulisi tuon sijoitussumman kannustavan kohtuuajassa valmistumista, joten se ei voi olla syy. Opintotukilakikin muuttui koronan myötä ja Helsingin Sanomat kertookin, että Opinnot saavat viivästyä enintään yhdellä lukuvuodella. Tällöin opiskelijan on voitava osoittaa, että viivästys johtui koronaepidemiasta. Vaikea nähdä opintolainahyvityksessä siis oikein polittiista riskiäkään. 

Opintolaina on paras sijoituslaina. Voi kun itse saisin tuolla negatiivisella korolla lainaa. Monella ei ole säästössä edes eläkkeelle päästessä kyseistä summaa, saati esimerkkien skenaarioissa 2 ja 3 olleita suurempia vaihtoehtoja. Miksi et siis ottaisi opintolainaa, niin saisit elämäsi jo alussa hyvälle polulle (lukuehdotus: Valintojen merkitys - Mitä järkevä säästeliäisyys oikeasti tarkoittaa). Kannattaa myös huomata, että jos omistaa esimerkiksi Nordnetissä hyvin hajautetun sijoitussalkun, sitä vastaan on myöhemmin elämässä mahdollista hakea myös lainaa 0,99 % korolla (Superluotto). Elämässä sattuu ja tapahtuu ja aina on hyvä, jos rahan kanssa on enemmän liikkumavaraa.

Lopuksi pieni huomautus siitä, että tätä blogin tekstiä ei sitten pidä tulkita siten, että kannattaisin opintotuen muuttamisesta kokonaan lainapainotteiseksi. Opintolainasta on kuitenkin jostain syystä tehty jonkinlainen mörkö ja punainen vaate lähes kaiken kansan silmissä, vaikka se ei sitä olekaan. Toivottavasti tekstini avasi joidenkin silmät ja uuden näkökulman aiheeseen. Nykyisin ilmaisella opintorahalla opiskellaan kaikenlaista turhaa ja lainapainotteisuus varmasti pistäisi tarkemmin miettimään tulevaisuuden työllistymistä ja alan koulutuksen hyödyllisyyttä ylipäänsä. Toisaalta on väärin, että työttömänä opiskeleva tienaa enemmän kuin opintorahalla opiskeleva. Miksi opintotuki ylipäätään on matalampi kuin työttömyysturva? Jonkinlainen perustili-malli olisi ehkä hyvä?

Avaa rahastosalkku Nordnettiin ja säästä ilman turhia kuluja

(Artikkeli julkaistu alun perin 11.3.2016 ja nyt päivitetty)