2. elokuuta 2017

Robo-sijoittaminen - Automaattinen varainhoitopalvelu case Evervest

Finanssi- ja varainhoidon sektorilla on mielestäni aina vallinnut jonkinlainen epäluottamus. Tietämättömille asiakkaille myydään yleensä sitä, millä myyjä tienaa parhaiten. Kärjistetysti sanottuna "Rahat pois asiakkaalta" -periaate vallitsee vieläkin yksityisessä varainhoidossa. Homma on erittäin lyhytnäköistä, koska jos palveluntarjoajiin ei lueteta, niin ihmiset eivät myöskään rohkaistu sijoittamaan. Edellinen kommentti ei tietenkään perustu mininkään tutkimukseen, vaan on puhtaasti kirjoittajan oma näkemys. Luottamus ja toiminta on varmasti kohentunut vuosien saatossa, mutta mediaa seuraamalla sijoitusasioissa on vieläkin parantamisen varaa, eikä hommassa olla vieläkään menty asiakas edellä. Senhän näkee jo erilaisista uutisista, jossa vanhuksia on huijattu heille sopimattomilla sijoitustuotteilla.

Nordea sai Finanssivalvonnalta miljoonan euron sakon, kun se oli neuvonut 90-vuotiaan asiakkaan myymään kahden miljoonan euron arvoisen osakesalkkunsa ja sijoittamaan rahat pankille hyviä palkkioita tuottaviin sijoitustuotteisiin. Vanhukselle tuli osakkeiden myyntivoittojen veroista noin 100 000 euron lasku. Verot tulivat vanhukselle yllätyksenä. Rivien välistä voi lukea, että koko varainhoidon tapa toimia on vähintäänkin puutteellinen. Eturistiriitoja ei tunnisteta ja asiakkaan tavoitteita, tietämystä tai kokemusta sijoittamiseen ei selvitetä. Pankin hyöty menee aina asiakkaan hyödyn edelle. Finanssivalvonnan raportti paljastaa sen karun totuuden, että Nordean sijoitustyökalu neuvoo asiakkaita aina myymään kaikki sijoituksensa ja ostamaan tilalle pankin omia tuotteita. Hesari tietää myös kertoa tapauksesta, jossa 80-vuotiaan Aulin säästöt katosivat, kun Aalto-pankkiiriliike myi strukturoituja sijoitustuotteita toisen perään muistisairaalle vanhukselle. Viidessä vuodessa omaisuudesta katosi 3/4. Reilun 40 000 euron potista jäi siis jäljelle vain reilut 10 000 euroa. Uskomatonta toimintaa. Miten joku kehtaa edes olla töissä kyseisissä firmoissa...




Kuka tienaakaan riskilläsi, jos et kerran sinä itse?


Miten robo-sijoittaminen liittyy tähän? Pohjustukseksi ensin pieni johdanto aiheeseen. Asiakkaan taloudellisten intressien pitäisi aina mennä hänen omaisuuttaan hoitavan yrityksen intressien edelle. Eturistiriitoja ei saisi olla. Homman pitää perustua läpinäkyvyyteen ja rehellisyyteen. Sijoitusneuvoja ei saisi myydä tuotetta, joka ei ole asiakkaalle paras mahdollinen siitäkin huolimatta, että yrityksellä ei ole tähän sopivaa vaihtoehtoa valikoimassaan. Aika usein tämä tarkoittaa sitä, että mennään lähemmäksi asiakkaan tarpeita, kulut minimoidaan ja siten tuotto maksimoidaan.

Valitettavasti tyypillinen pankin suositteleman rahaston tuotto näyttää alla olevalta. Punaisessa graafissa on pankin perusrahasto, jossa kulut ovat 2 %. Jos tuotto on 7 % vuodessa ja joka vuosi sijoitetaan 3 000 euroa, niin eläkeikään mennessä 68 vuotiaana kasassa on noin 480 000 euroa. Voi kuulostaa hyvältä, mutta samaan aikaan tehty vaihtoehtoinen sijoitus (sininen graafi) samoilla ehdoilla ilman kuluja olisikin kasvanut reiluun 920 000 euroon. Kahden prosenttiyksikön kulut vuodessa syövät siis melkein puolet tuotosta tässä esimerkissä. Kun sijoitusaika on pitkä, niin pienetkin kulut kumuloituvat. Pankki ei kuitenkaan suoranaisesti vedä välistä. Piirsin kuvaajaan keltaisella graafilla pelkkien kulujen osuuden. Ei se nyt niin suurelta näytä. 22 -ikävuodesta 68 -ikävuoteen mennessä kulujen yhteissumma on "vain" luokkaa 150 000 euroa.

7% tuottavan sijoituksen kehitys, kun vuosittain sijoitetaan 3 000 euroa. Punaisella 2 % kuluilla. Keltainen kertoo kumulatiivisen veloitetun palkkon ja sinisen osuus on puuttuvat korkotulot.

Vaikka mahdollisesta 920 000 euron summasta meneekin pankille se 150 000 euroa, niin vieläkin suurempi osa puuttuvasta rahasta häviääkin koronkoron muodossa. Kun maksat pankille kuluja, nämä puuttuvat varat eivät enää kerrytäkään pääomallesi korkoa. Yllättäen summasta tuleekin merkittävä, mitä pidemmälle sijoitusvuosissa mennään. Sininen osuus graafista (tässä tapauksessa puuttuvan koronkoron osa) on paljon keltaista kulupuolta suurempi. Mielestäni yllättävää. Kertokaapa yksikin toinen ala, jossa riskin ottaja (sinä omilla rahoillasi) ei saakaan suurinta osaa voitosta? Palkkiot ja niiden tuloksena kertymättä jäävät tuotot syövät suurimman osan voitoista. Pankki ei sijoita mitään, mutta saa tuottoa. Vähän kuin lupa painaa rahaa. Pankki ei ota riskiä, mutta silti kerää ja toisaalta myös tuhoaa suurimman osan asiakkaan varoista. Sijoittaisitko sinä tällaiseen varainhoitoon?


Robotti varainhoitajana


Pitkän aasinsillan kautta päästäänkin sitten itse aiheeseen. Marraskuussa 2016 suomalainen Evervest sai Finanssivalvonnalta toimiluvan automatisoituun varainhoitopalveluun. Robo-sijoittaminen (englanniksi robo-advisors) toimii seuraavasti. Asiakas vastaa säästämistavoitteitaan ja riskinottohaluaan koskeviin kysymyksiin Evervestin nettipalvelussa. Tämän pohjalta jokaiselle luodaan yksilöllinen ja hajautettu salkku osake- ja korkomarkkinoille kustannustehokkailla ETF-tuotteilla. Jos asiakas hyväksyy ehdotuksen ja siirtää tarvittavan summan palveluun, niin Evervest ostaa tarvittavat pörssinoteeratut rahastot. Evervest huolehtii myös niiden säilytyksestä (säilyttäjäyhteisö on Nordnet) ja mahdollisesta tasapainotuksesta. Palvelun hinta vaihtelee salkun koosta riippuen. Kustannus on 0,45 % vuodessa (yli 100 000 euron salkku). Tämän alle kustannus on  0,75 prosenttia ja aivan pienimmissä rahamäärissä kustannus on 3 €/kk (alle 5 000 euron salkut), jos ei säästä palveluun 100 e/kk. Yllä mainittua ja salkun koon perusteella määräytyvää kustannusta lukuun ottamatta mitään muita kustannuksia palvelusta ei ole ja maksu kattaakin säilytyksen ja kaupankäyntipalkkiot. Erittäin läpinäkyvää siis. Luonnollisesti ETF-tuotteiden vuotuiset hallinnointipalkkiot menevät asiakkaan piikkiin, niin kuin ne normaalistikin veloitetaan pörssinoteeratuissa rahastoissa. Sille kukaan ei voi mitään.

5 000 euroa on oikeastaan minimi summa, jolla Evervestin robo-sijoittamiseen pääsee sisälle (Päivitys 31.10.2017 minimiraja laski 500 euroon). Syyksi sanotaan se, että sitä pienemmillä summilla salkun hajautusta on vaikea rakentaa. Perustelut ovat tietenkin totta, muuta oikeasti perimmäinen syy (tätä ei jostain syystä sivuilla mainita) on kuitenkin sijoittajien korvausrahastossa. Kauppalehti tietää kertoa, että "Sijoituspalveluita tarjoavien yritysten on liityttävä sijoittajien korvausrahaston jäseniksi. Rahasto on perustettu vuonna 1999 ja se pääomitettiin ensimmäisen viiden vuoden aikana vaaditulle tasolle. Uudet toimijat joutuvat kuitenkin maksamaan rahastolle kannatusmaksuina sen määrän, joka aiempina vuosina maksettiin, Kauppalehti kertoo. Rahaston uudet jäsenet maksavat kannatusmaksuja asiakasmäärän mukaan. Evervestin sijoitusjohtaja Jussi Kallasvuo laskee, että vuosittainen euromääräinen maksu on tuhannen euron salkusta 2,6 prosenttia. Se on aivan liikaa, kun yhtiön varainhoitopalkkiokaan ei ole kuin 0,75 prosenttia pääomasta." Vanha sääntely rajoittaa siis kilpailua. Evervestiä ei siis voi kritisoida siitä, että vähävaraisia piensijoittajia ei  maksimaalisesti huomioida, vaikka juurikin siihen automaattinen varainhoito olisi omiaan. Syyttävä sormi kääntyy Finanssivalvonnan suuntaan. Taas kerran...



Evervestin ehdottama allokaatio melko korkeaa tuottoa ja riskiä haluavalle. Mukana kaikki 12 ETF- tuotetta.


Näin äkkiseltään Evervestin automaattinen varainhoito vaikuttaa erittäinkin järkevältä. Varainhoidon myyminen on nykyisin erittäin vaikeaa, koska lakimuutoksen myötä palkkioiden veloitus pitää olla läpinäkyvää. Toisin sanoen varainhoito ei voi enää myydä kalliita pankin tuotteita palkkionpalautuksia ansaitakseen. Palkkionpalautuksia eli niin sanottuja kick-backeja sai, kun varainhoitaja osti esimerkiksi kolmannen osapuolen rahastoja ja sai tästä välitysmyynnistä osansa. Nyt varainhoidon pitää olla läpinäkyvää ja kulut periä suoraan asiakkaalta. Hyvä näin. Tämä kuitenkin johtaa tilanteeseen, jossa yksilöllistä varainhoitoa kannattaa tarjota vain erittäin rikkaille. Kuka sitä nyt tekisi pari tuntia töitä, jos lähes persaukiselta kadunmieheltä saisi vain pari kymppiä palkkiota vuodessa. Tämän takia tavalliset varainhoitajat haluavat kalastaa vain tyhmiä ja isoja kaloja :D

Tässä onkin se robo-sijoittamisen, eli automaattisen varainhoidon yksi iso etu. Varainhoito on luottamusbisnestä, joka ansaitaan. Automatisaatiolla voidaan tuoda hintoja alas ja suunnata sitä enemmän pienillekin massoille. Se on vihdoinkin läpinäkyvää ja helppoa. Tiedät mitä saat ja mistä maksat. Perinteisen varainhoidon asiakkaaksi pääsee yleensä vain yli 100 000 euron salkulla, jolloin kulut ovat yleensä toimijasta riippuen noin 1,5 %. Rahastoilla tietenkin tätäkin enemmän. Automaattinen varainhoito Evervestin tapauksessa on tähän verrattuna (hinnoittelu: 0,45 % palkkio) erittäin kilpailukykyinen. Hatunnosto siitä.

Toimintansa puolesta robo-sijoittaminen ei oikeastaan edes eroa normaalista varainhoidosta. Se on vain uusi työkalu, jonka avulla voi henkilökohtaisemmin ja halvemmin palvella isoja asiakasmääriä tehokkaammin. Asiakas ja hänen halunsa, sekä toiveensa tunnistetaan noin 10 minuuttia kestävän kysymyspatterin avulla (ikä, tulot, tavoitteet, riskinsieto jne ). Profiloinnin avulla automatiikka hoitaa salkun tavoitteita vastaavaksi. Tämän jälkeen asiakas tunnistetaan sähköisesti pankkitunnuksilla ja tekstiviestillä. Lopuksi rahat siirretään palveluun ja salkku on valmis. Evervestin sijoitusfilosofia perustuu laajaan hajautukseen. Mukana on noin reilut 10 eri ETF-tuotetta eri markkinoilta ja mantereilta, on osakkeita ja korkoja, suuryhtiöitä ja pienyhtiöitä, kehittyviä ja kehittyneitä maita. Kannustimet ansaintamallissa ovat asiakkaan ja varainhoitajan kanssa linjassa. Evervest ei saa provisiota suositelluista etf:istä. Yrityksellä ei ole kannustimia suositella tuotteita, jotka eivät olisi sen asiakkaiden intressin mukaisia. Evervest saa palkkionsa vain, kun asiakas on tyytyväinen sen palveluun ja jättää rahansa sen hoitoon. Mitä vähemmän kauppaa asiakkaiden varoilla käydään, sitä vähemmän se Evervestille myös maksaa. Erittäin avointa, luottamusta herättävää ja rohkeaa toimintaa.

Mistä palvelua kritisoisin?


Lukijalle voi tulla vaikutelma, että nyt ollaan jonkun erinomaisen äärellä. Näin kyllä periaatteessa onkin. Tässä, kuten kaikessa varainhoidossa ylipäänsä, asiakkaan riskinsietokyky ja aikahorisonttia voi kuitenkin olla vaikea selvittää. Salkku on aika erinäköinen riippuen siitä, miten paljon riskiä uskallat kantaa. Esimerkiksi itse osaan vasta nyt (noin kymmenen sijoitusvuoden jälkeen) suhtautua riskiin rationaalisesti. Ei se paljon alussa naurattunut, kun salkku oli pahasti miinuksella. Nyt yöunet eivät katoa ja laskumarkkinoille voi jo vähän hymähdellä, kun sellainen joskus tulee. Miten kokemuksiin perustuvan fiilispohjaisen ajattelun ja tunteen voi pukea sanoiksi? Tietenkin tämä on se kaikkien varainhoitajien ongelma ja oikeastaan ydinkysymys sijoitussuunnitelman laadinnassa. Vain kokemuksella voi tuohon vastata ja onnistumisen voi todeta vasta jälkikäteen.

Pientä hämmennystä aiheuttaa myös se, että Evervestin omilla nettisivuilla ei kerrota juurikaan itse mallin taustoista. Monimuuttujamalli pyrkii ymmärtämään eri omaisuusluokkien tuotto-odotukset ja käyttäytymisen eri markkinatilanteissa, mitä se sitten ikinä tarkoittaakaan. Luonnollisesti se on yrityksen oma salaisuus ja valttikortti, mutta voisi sitä vähän enemmän avata. Avoimuuteen tulee pieni särö, jos tällaista tietoa pitää kaivaa jostain muualta. Nordnetin rahapodissa Evervestin toimitusjohtaja kertoi, että varainhoidon palvelun tekemiä salkkuja on mallinnettu (backtestaus eli taustatestaus) viimeisellä 10-20 vuodella. Tällöin salkku tuotti hieman yli markkinatuoton, eli noin 6-7 prosenttia vuodessa. Salkun kiertonopeus jäi välille 0,3-0,7. Koska Evervest maksaa itse ETF-tuotteiden kaupankäyntikulut, ei liian suuri kaupankäynti ole luonnollisesti edes toivottavaa. Huolellisella allokaatiolla pyritäänkin välttämään aktiivista käypankäyntiä ja näkemyksen ottoa. Kaupankäyntiä ei voi kuitenkaan välttää, koska salkun kieronopeuteen vaikuttaa tietenkin ETF-tuotteiden tavoitepainot. Kun jokin tuote nousee, niin sitä pyritään vähentämään ja vice versa.

Laittaisinko itse tähän rahaa? En. Tämä johtuu kuitenkin vain siitä, että tykkään tehdä homman itse. Muuten säästäminen ja sijoittaminen olisi tylsää. Suosittelisinko muille? Kyllä. Miksi sijoittaisin pankkien epämääräisiin rahastoihin, jos Evervestin tarjoama vaihtoehto on tarjolla? Jos harjoittaisin varainhoitoa, tekisin sen todennäköisesti juuri kuten Evervest. Vaikka kustannukset ovatkin nyt minimaaliset, niin jutussa herää vielä yksi kysymys. Jos on liian laiska aloittamaan sijoittamisen itse suoraan Nordnetin kautta, niin miksi maksaa tästä enää vuoden päästä? Kun salkku on luotu ja ETF-tuotteet ostettu, niin ne ovat jo valmiiksi Nordnetissa. Voisin yhtä hyvin pitää niitä siellä ja tehdä itse omat kauppani ja säästää kuluissa? Ilkikurisesti voisin tässä luvata, että voisin hoitaa halukkaille saman allokaation kuin Evervest lupaa ja kustannuksiltaan vain puoleen hintaan :D Ehkä Evervest luottaa siihen, että ihmiset ovat pohjimmiltaan laiskoja, ei sijoittaminen niin montaa kiinnosta. Ja näinhän se kyllä onkin, aika harvaa näyttää sijoittaminen kiinnostavan. Antaa Evervestin tehdä se, jos homma ei montaa killinkiä maksa.

Robo-sijoittamisen kentälle on varmasti tulossa isoja pelureita, onhan se kansainvälisesti kasvava markkina. Etenkin Amerikassa suurimmilla yksittäisillä toimijoilla on jo noin 6 miljardin varat automaattisen varainhoidon alla. Evervest on näihin verrattuna aika pieni peluri. Sen valttikorttina on kuitenkin kotimaisuus ja kivijalkapankit se pieksee mennen tullen. Kuluttajatottumusten kautta tällaisten digitaalisten mallien kasvu on vain nousussa, enkä yhtään ihmettele miksi. Kuka haluaa enää puhua lihaa ja verta olevan kravattikeikarin kanssa, kun automaatio tekee sen fiksummin, kustannustehokkaammin ja erittäin läpinäkyvästi. Kysymys oikeastaan kuuluukin, mitä enää joku korkeasti palkattu, ison betonisen finanssitalon nahkatuolilla höpisevä heppu tuo lisäarvoa asiakkaalle? Niinpä, ei mitään muuta kuin "ilmaisen" (lue: lopulta kalliin) kahvin. Läpinäkyvyys, tieto mistä maksetaan ja miksi, helpompi ja käytettävämpi palvelu vuorokauden ympäri. Tässäkö on se tulevaisuus? Toivotaan ainakin menestystä. Väittäisin, että tätä helpompaa ja halvempaa mahdollisuutta aloittaa sijoittaminen aivan nollasta ei enää ole. Tulepa siis Evervestin asiakkaaksi klikkaamalla tästä. Muutaman vuoden päästä kiität itseäsi, että teit järkevän päätöksen.



Aloita maksuton ETF-kuukausisäästämisen nyt Nordnetissa

6 kommenttia:

  1. Selvisikö sinulle onko tuo salkun allokaatio kiinteä, vai vaihteleeko se esimerkiksi suhdanteiden mukaan? Jos se on kiinteä, niin eihän sille robotille sitten kannata mitään maksaa sen jälkeen kun se on kertonut sinulle sen "parhaan" allokaation. Vaikkapa 300 000 euron salkulla 0,45% palkkio on 1350 euroa vuodessa, sillä rahalla tekee hyvin tasapainoitukset itsekin ja jää rahaa vielä muuhun mukavaan.

    "Salkun kiertonopeus jäi välille 0,3-0,7" - tuo on ilmeisesti 10-20 vuoden aikana yhteensä? Eli kiertonopeus on noin 3% vuodessa, siis 300 000 euron salkkuun tehdään tasapainoituksia noin 9000 eurolla vuodessa. Jos tekisin vastaavat tasapainoitukset itse, niin maksaisin ehkä 50 euroa välityspalkkioita...

    Jos allokaatio ei ole kiinteä, vaan robotti luulee osaavansa muuttaa allokaatiota järkevästi kun pörssikurssit ovat romahtaneet, niin siihen vaadittaisiin huomattavasti pidempi backtestaus kuin 10-20 vuotta, koska romahduksia tulee niin harvoin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pirun hyviä kysymyksiä. Tässä on tosiaan se yksi Evervestin ongelma. Eipä tätä nettisivuilla kerrota. Lähteinä tässä olen lähinnä käyttänyt Nordnetin rahapodia. Pitää ehkä lähettää tämä artikkeli Evervestille kommentoitavaksi.

      Rahapodissa, numero 63, noin kohdassa 19-24 min. kerrotaan, että 0,3-0,7 kiertonopeus on tosiaan yhdelle vuodelle. Mielestäni tuo kuulostaa suhteellisen korkealta, ottaen huomioon, että salkku on hajautettu laajoilla EFT-tuotteilla. Oman salkkuni kiertonopeus oli vertailun vuoksi vuonna 2016 noin 0,52 (ennätys). Se käsitti paljon kaupankäyntiä yksittäisillä osakkeilla verosuunnittelun ja markkinaheilunnan takia, joten Evervestin tapauksessa pitäisi päästä paljon alle 0,2 tason. Suuri kaupankäynti siis vähän ihmetyttää. Tätä voi myös suhteuttaa siihen, että jos kaupankäyntikulut olisivat firmalle esim. 0,15 % ja kiertonopeus 0,7, niin kuluja tulisi firmalle 0,105 %. Siis neljäsosa vuosipalkkiosta menisi jo salkun tasapainotuksiin. Firman ansaintalogiikkaa parantaakseen kannattaisi vähentää siis tasapainotusta.

      Salkuille on asetettu tavoitepainot, jos instrumenttien hinnat ovat tästä liian kaukana, niin salkun tavoitepainot palautetaan vastaamaan sijoitussuunnitelmaa -> ostetaan tai myydään ETF-tuotteita. Toinen vaihtoehto on tehdä muutoksia Evervestin omaan sijoitustrategiaan.

      Miten monimuuttujamalli, eli sijoitusstrategia sitten reagoi esim. korkotasoon, öljyn hintaan, kasvaneeseen volatiliteettiin, tai vaikka naisten minihameiden pituuteen jne. on mysteeri. Black box -mallissa ei voi kun luottaa toimijaan. Avoimuus loisi tässä kyllä enemmän luottamusta. Jotenkin olen kuitenkin siinä luulossa, että tarkoituksena on välttää lyhyen näkemyksen ottoa ja markkinoiden ennustamista. Evervestin sijoitusstrategia ja mallin antama allokaatio muuttuu varmaan vasta, kun eri omaisuusluokkien tuotto-odotuksissa tapahtuu jotain radikaalimpaa eri markkinatilanteissa. Esimerkiksi pitkän laskukauden jälkeen osakepainoa varmasti suositaan ja korkopuolta silloin, kun osakkeiden tuottopotentiaali alkaa näyttää huonohkolta. Eli periaatteessa siis allokaatio suhteellisen kiinteä, mutta vaihtelee suhdanteiden mukaan. Tosi selkeästi sanottu :D

      Olen kyllä samaa mieltä kanssasi oikeastaan aivan kaikesta kirjoittamastasi. Lisää vastauksia tarvitaan. Lyhyt backtestauskaan ei herätä riemun kiljahduksia. Kyllä tämä konsepti silti kivijalkapankkien rahastot voittaa. Parannettavaa toki olisi ainakin kiinnostuneiden asiakkaiden suuntaan kommunikoinnissa.

      Poista
  2. 0.95%vuosimaksu jos on 0€ - 20,000€ portfolio Ainakaan piensijoittajan ei tähän kannata koskea. Tuohon vielä etf kulut päälle niin päästään sinne 1,3% kuluihin vuodessa joka voi olla jopa kalliimpaa kuin "pankin rahastot".

    Helppoa ja halpaa olisi tehdä kk-säästösopimus Nordnetiin, siten saisi ostaa valikoidut etf.t ilman ostokuluja.

    VastaaPoista
  3. Itse tekemällä tietysti aina säästää ja halvinta on käyttää Nordnettia.

    Se on kyllä totta, että piensijoittajalle ylin palkkioluokka on vielä vähän kallis. Pankin rahastojen merkintäpalkkiota ei tietenkään tule ja kaupankäyntikulutkin sisältyvät hintaan, mutta onhan tuossa suurimmassa vuosipalkkiossa vähän vielä "ilmaa". Itse olisin tehnyt vieläkin kilpailukykyisemmän hinnan. Ehkä hinnat laskevat, kun asiakkaita kertyy ja palvelu lähtee rullaamaan. Toivotaan ainakin.

    Salkun minimisummanhan pitää nollan sijaan tosiaan olla se yli 5 000, että homma lähtee käyntiin. Syytä tähän en kyllä ihan ymmärrä. Tässä on jopa pieni ristiriita tuon automaattisen varainhoidon tarjoaman kustannustehokkuuden/halpuuden vs. suhteellisen suuren palkkiomaksun kanssa. Eikö automaattisen varainhoidon pitäisi olla lähes yhtä kallista riippuen siitä, minkä suuruisesta summasta on kyse. Robotti käyttää periaatteessa satasen ja sadan tuhannen salkkuun saman määrän aikaa ja vaivaa. Eikö tuo palkkioluokkataso ole vähän jo muinaisjäänne vanhan varainhoidon peruilta... Kyllä alle 5 000 euron piensijoittajatkin pitäisi paremmin huomioida.

    VastaaPoista
  4. Kiva nähdä, että palvelumme herättää mielenkiintoa. Pahoittelut siitä, että julkiset nettisivumme eivät vielä vastaa kaikkiin kysymyksiin. Tässä kommentteja kysymyksiin:

    1) Allokaatio ei ole staattinen, vaan analysoimme tarkasti allokaation ja rebalansointistrategian toimivuutta ja päivitämme niitä säännöllisesti. Nämä muutokset toteutamme automaattisesti kaikkien asiakkaidemme salkkuihin.

    2) Allokaation parantamisesta on vastuussa sijoitustiimimme. Robotti ei siis muuta allokaatiota ajan yli vaan sen muutokset perustuvat tiimimme analyysiin ja työhön. Automatisaation vastuulla on toteuttaa sekä allokaatio, että rebalansointistrategiaa tuhansille asiakkaille saman aikaisesti.

    3) Backtestauksesta. Varsinainen allokaatiomalli perustuu 35 vuoden aikasarjoihin ja jotkut elementit mallista 50-60 vuoden aikasarjoihin. Olemme tehneet backtestit niin, että olemme rakentaneet ensin allokaation backtestin alkuvuotta vanhemmalla datalla ja sitten testanneet strategian toimivuutta backtestin alkuvuotta uudemmalla datalla. Tämä metodi rajoittaa varsinaisen backtestin aikasarjan pituutta. Tämä rajoitus ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö malli ottaisi huomioon backtestiä edeltäviä markkinaliikkeitä, vaan malli perustuu koko käytettävissä olevaan aikasarjaan. Jos backtestin tekee saman datan päälle millä itse malli on luotu, antaa se väärän kuvan mallin toimivuudesta.

    4) Salkun kiertonopeudesta. Meillä salkun kiertonopeutta määrittää strategia jolla rebalansoimme salkkua takaisin optimipainoihin. Rebalansointistrategian tavoitteena on ensisijaista kontrolloida salkun riskitasoa ja toiseksi pyrkiä tuottamaan pientä lisätuottoa suhteessa siihen, ettemme rebalansoisi. Meidän rebalansointilogiikassa kaupankäyntikustannuksilla ei ole merkitystä. Niillä ei myöskään asiakkaan näkökulmasta ole merkitystä, koska asiakas maksaa ainoastaan hallinnointipalkkion, ei kaupankäyntikuluja. Nordnetin haastattelussa mainittu backtestiin perustuva arvio kiertonopeudesta on per vuosi. Kiertonopeus vaihtelee käytännössä markkinatilanteen mukaan.

    5) Kuluista. Totta kai itse tekemällä staattisen salkun pääsee matalampaan kulutasoon. Jos salkkua oikeasti rebalansoi ja päivittää säännöllisesti allokaatiota, kuva piensijoittajalle on hyvin erilainen. Jokaisesta myynnistä ja ja ostosta menee kaupankäynnin minimipalkkio. Näistä palkkioista koostuva summa on nopeasti korkeampi kuin meidän perimä hallinnointipalkkio.
    Tavoitteenamme on tehdä sijoituspalveluiden hinnoittelusta läpinäkyvämpää ja ymmärrettävämpää. Sitä se valitettavan usein ei nykypäivänä ole.

    6) Valitettavasti minimi tasomme on tällä hetkellä tuo 5000 euroa. Tavoitteenamme on saada laskettua rajaa alaspäin. Siitä enemmän piakkoin julkisuudessa.


    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia tarkennuksista Evervestin toimitusjohtaja Antti Törmäselle.

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...