tag:blogger.com,1999:blog-487169339995897542.post8676721819804599924..comments2024-03-22T18:52:18.970+02:00Comments on Downshiftaus - Elämän Leppoistaminen: Robo-sijoittaminen - Automaattinen varainhoitopalvelu Taaleri ImpaktiJarmo Vestolahttp://www.blogger.com/profile/06074526173843440412noreply@blogger.comBlogger10125tag:blogger.com,1999:blog-487169339995897542.post-16724781693102584892020-10-06T18:16:05.734+03:002020-10-06T18:16:05.734+03:00Itseäni ei sinänsä volatiliteetti kauheasti kiinno...Itseäni ei sinänsä volatiliteetti kauheasti kiinnosta, se on taaksepäin katsova mittari. Mitä volatiilimpi osake, sitä riskisemmäksi se mielletään. Jos on mukana pitkäjänteisesti, niin korkeampi riski merkitsee usein myös korkeampaa tuottoa. Nyt kuitenkin suositaan riskittömämpiä osakkeita, joten turvasatamat kuten Elisa ja Kone ovat nousseet hintaviksi. En siis lähtisi edes pohtimaan kysymystäsi volatiliteetin kautta.<br /><br />Päätyisinkin kysymykseen mikä on piensijoittajan etu? Vain sillä voit voittaa. Miksi osallistuisit olympialaisiin, jos vaihtoehtona on lähikylän höntsäkisat? Kummassa olet todennäköisempi voittaja? Itse olen enemmän ja enemmän tullut siihen tulokseen, että satsaan kotimaisiin pienyhtiöihin, joiden seuranta ja vaihto on vähäisempää. Siinä on itselläni kilpailuetu. Suuresti kilpailuille markkinoille vain ETF-tuotteiden kautta.<br /><br />Tiivistäen: jos näet itselläsi jossain kilpailuedun, niin silloin aktiivinen sijoittaminen on paikallaan. Jos et omaa kilpailuetua, niin miten voisit muut voittaa? Tällöin ETF- on selvä valinta. Tylsä vastaus ehkä olisi, että molemmilla on paikkansa. Katsotaan jos saisi tästä artikkelin aikaan, koska tätä on korona-aikaan tullut pohdittua paljon.Jarmo Vestolahttps://www.blogger.com/profile/06074526173843440412noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-487169339995897542.post-38067643281846095182020-10-06T12:12:31.010+03:002020-10-06T12:12:31.010+03:00Ei liity tähän kirjoitukseen, mutta en jaksanut et...Ei liity tähän kirjoitukseen, mutta en jaksanut etsiä sopivampaakaan tekstiä, jotenka...<br /><br />Mietin kenelle talouden asiantuntijalle asiani ilmaisisin ja kun kaikki kovimmat nimet tuntuivat etäisiltä, niin valintani osui sinuun - pitkälti monipuolisen ja syvällisen kirjoittamistapasi ansiosta.<br /><br />Minulla on käynnissä pohdinta.<br /><br />Koko 2000-luvun on puhuttu enenevissä määrin indeksisijoittamisen puolesta ja totta kai ymmärrän sen puolen. Itsekin harrastan nimenomaan sitä. Mutta jos katsoo maailman indeksejä, niin voi havaita, että noin vuoden 2018 alusta on volatiliteetti kasvanut aikamoiseksi.<br /><br />Onhan meillä romahduksia ja varsinkin korjausliikkeitä menneisyydessäkin, mutta nyt on tahti ollut ihan toinen. Onko syy Trumpin? Ehkä, ehkä ei.<br /><br />Voidaanko siis olettaa, että ajat ovat muuttuneet ja "taas" voisi aktiivinen salkunhoito ollakin arvossaan? Teki sitä sitten sijoittaja itse tai ammattilainen. Voisiko siis ohjesääntö "vain 4% salkunhoitajista voittaa indeksin" ollakin tällä hetkellä "jopa 24% salkunhoitajista voittaa indeksin"?<br /><br />Ei tästä aiheesta ehkä kokonaista kirjoitusta saa kukaan aikaiseksi, mutta jospa edes vähän pohtisit pohdintaani vastatessasi tähän...<br /><br />Tiivistetysti:<br /><br />Voiko viime aikoina vallinnut suuri volatiliteetti suosia taas indeksisijoittamisesta poikkeamista?Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-487169339995897542.post-7866461367261203642020-10-06T09:16:21.278+03:002020-10-06T09:16:21.278+03:00Nimetön ei tainnut nyt lukea päivitettyä artikkeli...Nimetön ei tainnut nyt lukea päivitettyä artikkelia ihan huolella? Pitkähän se on, joten sinänsä ymmärrettävää. Näitä vanhoja kommentteja lukiessa kannattaa olla vähän kriittinen, koska palvelu on tosiaan muuttunut jonkin verran Taalerin ostettua sen. <br /><br />Esimerkiksi tuo vuosimaksu on laskenut tasolle 0,45 %. ETF-salkussa tuotteiden kokonaiskulut ovat 0.14 % ja 0.19 % välillä. Kokonaiskulut siis jotain 0,65 luokkaa. Nyt ei voi enää haukkua kalliiksi. Pitää myös muistaa, että Nordnet on "lakkauttanut" tuon maksuttoman kuukausisäästämisen ETF-tuotteisiin. Maksu on nyt 2,5 e/kk. Tuhannen euron sijoitukselle yhden kuukauden maksu on jo 0,25 %. Se jos mikä on kallista.<br /><br />Kulut on mielestäni ilmaistu Taalerin sivuilla niin selvästi, että paremmin ei enää voi ilmaista. Yksi ainut kulu, joka on 0,45 %. Kannattaa ehkä tutustua palveluun vähän paremmin.Jarmo Vestolahttps://www.blogger.com/profile/06074526173843440412noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-487169339995897542.post-5026884508040080582020-10-05T21:42:40.829+03:002020-10-05T21:42:40.829+03:00Tämäpä juuri, Tässä on tärkeä huomioida kokonaisku...Tämäpä juuri, Tässä on tärkeä huomioida kokonaiskulut jotka ovat Taalerilla kalliit ja se on epäselvästi ilmaistu heidän sivuilla. Pysyisin kaukana.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-487169339995897542.post-12812890445729183382017-03-16T10:56:24.227+02:002017-03-16T10:56:24.227+02:00Kiitoksia tarkennuksista Evervestin toimitusjohtaj...Kiitoksia tarkennuksista Evervestin toimitusjohtaja Antti Törmäselle.Jarmo Vestolahttps://www.blogger.com/profile/06074526173843440412noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-487169339995897542.post-40351645781401742142017-03-15T16:10:39.062+02:002017-03-15T16:10:39.062+02:00Kiva nähdä, että palvelumme herättää mielenkiintoa...Kiva nähdä, että palvelumme herättää mielenkiintoa. Pahoittelut siitä, että julkiset nettisivumme eivät vielä vastaa kaikkiin kysymyksiin. Tässä kommentteja kysymyksiin: <br /><br />1) Allokaatio ei ole staattinen, vaan analysoimme tarkasti allokaation ja rebalansointistrategian toimivuutta ja päivitämme niitä säännöllisesti. Nämä muutokset toteutamme automaattisesti kaikkien asiakkaidemme salkkuihin. <br /><br />2) Allokaation parantamisesta on vastuussa sijoitustiimimme. Robotti ei siis muuta allokaatiota ajan yli vaan sen muutokset perustuvat tiimimme analyysiin ja työhön. Automatisaation vastuulla on toteuttaa sekä allokaatio, että rebalansointistrategiaa tuhansille asiakkaille saman aikaisesti. <br /><br />3) Backtestauksesta. Varsinainen allokaatiomalli perustuu 35 vuoden aikasarjoihin ja jotkut elementit mallista 50-60 vuoden aikasarjoihin. Olemme tehneet backtestit niin, että olemme rakentaneet ensin allokaation backtestin alkuvuotta vanhemmalla datalla ja sitten testanneet strategian toimivuutta backtestin alkuvuotta uudemmalla datalla. Tämä metodi rajoittaa varsinaisen backtestin aikasarjan pituutta. Tämä rajoitus ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö malli ottaisi huomioon backtestiä edeltäviä markkinaliikkeitä, vaan malli perustuu koko käytettävissä olevaan aikasarjaan. Jos backtestin tekee saman datan päälle millä itse malli on luotu, antaa se väärän kuvan mallin toimivuudesta. <br /><br />4) Salkun kiertonopeudesta. Meillä salkun kiertonopeutta määrittää strategia jolla rebalansoimme salkkua takaisin optimipainoihin. Rebalansointistrategian tavoitteena on ensisijaista kontrolloida salkun riskitasoa ja toiseksi pyrkiä tuottamaan pientä lisätuottoa suhteessa siihen, ettemme rebalansoisi. Meidän rebalansointilogiikassa kaupankäyntikustannuksilla ei ole merkitystä. Niillä ei myöskään asiakkaan näkökulmasta ole merkitystä, koska asiakas maksaa ainoastaan hallinnointipalkkion, ei kaupankäyntikuluja. Nordnetin haastattelussa mainittu backtestiin perustuva arvio kiertonopeudesta on per vuosi. Kiertonopeus vaihtelee käytännössä markkinatilanteen mukaan. <br /><br />5) Kuluista. Totta kai itse tekemällä staattisen salkun pääsee matalampaan kulutasoon. Jos salkkua oikeasti rebalansoi ja päivittää säännöllisesti allokaatiota, kuva piensijoittajalle on hyvin erilainen. Jokaisesta myynnistä ja ja ostosta menee kaupankäynnin minimipalkkio. Näistä palkkioista koostuva summa on nopeasti korkeampi kuin meidän perimä hallinnointipalkkio. <br />Tavoitteenamme on tehdä sijoituspalveluiden hinnoittelusta läpinäkyvämpää ja ymmärrettävämpää. Sitä se valitettavan usein ei nykypäivänä ole. <br /><br />6) Valitettavasti minimi tasomme on tällä hetkellä tuo 5000 euroa. Tavoitteenamme on saada laskettua rajaa alaspäin. Siitä enemmän piakkoin julkisuudessa. <br /><br /><br />Antti Törmänennoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-487169339995897542.post-87561337166989791762017-03-15T13:20:32.905+02:002017-03-15T13:20:32.905+02:00Itse tekemällä tietysti aina säästää ja halvinta o...Itse tekemällä tietysti aina säästää ja halvinta on käyttää Nordnettia. <br /><br />Se on kyllä totta, että piensijoittajalle ylin palkkioluokka on vielä vähän kallis. Pankin rahastojen merkintäpalkkiota ei tietenkään tule ja kaupankäyntikulutkin sisältyvät hintaan, mutta onhan tuossa suurimmassa vuosipalkkiossa vähän vielä "ilmaa". Itse olisin tehnyt vieläkin kilpailukykyisemmän hinnan. Ehkä hinnat laskevat, kun asiakkaita kertyy ja palvelu lähtee rullaamaan. Toivotaan ainakin.<br /><br />Salkun minimisummanhan pitää nollan sijaan tosiaan olla se yli 5 000, että homma lähtee käyntiin. Syytä tähän en kyllä ihan ymmärrä. Tässä on jopa pieni ristiriita tuon automaattisen varainhoidon tarjoaman kustannustehokkuuden/halpuuden vs. suhteellisen suuren palkkiomaksun kanssa. Eikö automaattisen varainhoidon pitäisi olla lähes yhtä kallista riippuen siitä, minkä suuruisesta summasta on kyse. Robotti käyttää periaatteessa satasen ja sadan tuhannen salkkuun saman määrän aikaa ja vaivaa. Eikö tuo palkkioluokkataso ole vähän jo muinaisjäänne vanhan varainhoidon peruilta... Kyllä alle 5 000 euron piensijoittajatkin pitäisi paremmin huomioida. Jarmo Vestolahttps://www.blogger.com/profile/06074526173843440412noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-487169339995897542.post-35973456003156965462017-03-15T12:25:21.366+02:002017-03-15T12:25:21.366+02:000.95%vuosimaksu jos on 0€ - 20,000€ portfolio Aina...0.95%vuosimaksu jos on 0€ - 20,000€ portfolio Ainakaan piensijoittajan ei tähän kannata koskea. Tuohon vielä etf kulut päälle niin päästään sinne 1,3% kuluihin vuodessa joka voi olla jopa kalliimpaa kuin "pankin rahastot". <br /><br />Helppoa ja halpaa olisi tehdä kk-säästösopimus Nordnetiin, siten saisi ostaa valikoidut etf.t ilman ostokuluja.Osinkokuningashttps://www.blogger.com/profile/13521767415810632983noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-487169339995897542.post-39981454127679044712017-03-15T12:18:59.809+02:002017-03-15T12:18:59.809+02:00Pirun hyviä kysymyksiä. Tässä on tosiaan se yksi E...Pirun hyviä kysymyksiä. Tässä on tosiaan se yksi Evervestin ongelma. Eipä tätä nettisivuilla kerrota. Lähteinä tässä olen lähinnä käyttänyt Nordnetin rahapodia. Pitää ehkä lähettää tämä artikkeli Evervestille kommentoitavaksi. <br /><br />Rahapodissa, numero 63, noin kohdassa 19-24 min. kerrotaan, että 0,3-0,7 kiertonopeus on tosiaan yhdelle vuodelle. Mielestäni tuo kuulostaa suhteellisen korkealta, ottaen huomioon, että salkku on hajautettu laajoilla EFT-tuotteilla. Oman salkkuni kiertonopeus oli vertailun vuoksi vuonna 2016 noin 0,52 (ennätys). Se käsitti paljon kaupankäyntiä yksittäisillä osakkeilla verosuunnittelun ja markkinaheilunnan takia, joten Evervestin tapauksessa pitäisi päästä paljon alle 0,2 tason. Suuri kaupankäynti siis vähän ihmetyttää. Tätä voi myös suhteuttaa siihen, että jos kaupankäyntikulut olisivat firmalle esim. 0,15 % ja kiertonopeus 0,7, niin kuluja tulisi firmalle 0,105 %. Siis neljäsosa vuosipalkkiosta menisi jo salkun tasapainotuksiin. Firman ansaintalogiikkaa parantaakseen kannattaisi vähentää siis tasapainotusta.<br /><br />Salkuille on asetettu tavoitepainot, jos instrumenttien hinnat ovat tästä liian kaukana, niin salkun tavoitepainot palautetaan vastaamaan sijoitussuunnitelmaa -> ostetaan tai myydään ETF-tuotteita. Toinen vaihtoehto on tehdä muutoksia Evervestin omaan sijoitustrategiaan. <br /><br />Miten monimuuttujamalli, eli sijoitusstrategia sitten reagoi esim. korkotasoon, öljyn hintaan, kasvaneeseen volatiliteettiin, tai vaikka naisten minihameiden pituuteen jne. on mysteeri. Black box -mallissa ei voi kun luottaa toimijaan. Avoimuus loisi tässä kyllä enemmän luottamusta. Jotenkin olen kuitenkin siinä luulossa, että tarkoituksena on välttää lyhyen näkemyksen ottoa ja markkinoiden ennustamista. Evervestin sijoitusstrategia ja mallin antama allokaatio muuttuu varmaan vasta, kun eri omaisuusluokkien tuotto-odotuksissa tapahtuu jotain radikaalimpaa eri markkinatilanteissa. Esimerkiksi pitkän laskukauden jälkeen osakepainoa varmasti suositaan ja korkopuolta silloin, kun osakkeiden tuottopotentiaali alkaa näyttää huonohkolta. Eli periaatteessa siis allokaatio suhteellisen kiinteä, mutta vaihtelee suhdanteiden mukaan. Tosi selkeästi sanottu :D <br /><br />Olen kyllä samaa mieltä kanssasi oikeastaan aivan kaikesta kirjoittamastasi. Lisää vastauksia tarvitaan. Lyhyt backtestauskaan ei herätä riemun kiljahduksia. Kyllä tämä konsepti silti kivijalkapankkien rahastot voittaa. Parannettavaa toki olisi ainakin kiinnostuneiden asiakkaiden suuntaan kommunikoinnissa.Jarmo Vestolahttps://www.blogger.com/profile/06074526173843440412noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-487169339995897542.post-90633490430896248562017-03-15T09:56:54.906+02:002017-03-15T09:56:54.906+02:00Selvisikö sinulle onko tuo salkun allokaatio kiint...Selvisikö sinulle onko tuo salkun allokaatio kiinteä, vai vaihteleeko se esimerkiksi suhdanteiden mukaan? Jos se on kiinteä, niin eihän sille robotille sitten kannata mitään maksaa sen jälkeen kun se on kertonut sinulle sen "parhaan" allokaation. Vaikkapa 300 000 euron salkulla 0,45% palkkio on 1350 euroa vuodessa, sillä rahalla tekee hyvin tasapainoitukset itsekin ja jää rahaa vielä muuhun mukavaan.<br /><br />"Salkun kiertonopeus jäi välille 0,3-0,7" - tuo on ilmeisesti 10-20 vuoden aikana yhteensä? Eli kiertonopeus on noin 3% vuodessa, siis 300 000 euron salkkuun tehdään tasapainoituksia noin 9000 eurolla vuodessa. Jos tekisin vastaavat tasapainoitukset itse, niin maksaisin ehkä 50 euroa välityspalkkioita...<br /><br />Jos allokaatio ei ole kiinteä, vaan robotti luulee osaavansa muuttaa allokaatiota järkevästi kun pörssikurssit ovat romahtaneet, niin siihen vaadittaisiin huomattavasti pidempi backtestaus kuin 10-20 vuotta, koska romahduksia tulee niin harvoin.Veroja, hikeä ja...https://www.blogger.com/profile/00805023130033169231noreply@blogger.com