19. elokuuta 2021

Opintolaina ja opintolainahyvitys - Lainaa negatiivisella korolla

Miltä kuulostaisi sijoituskohde, jonka vuotuinen reaalituotto olisi noin kymmenen prosenttia? Mitä jos joku tarjoaisi tällaisen sijoituksen rahoittamiseksi lainaa vielä negatiivisella korolla? Lähes jokaisella olisi tähän vieläpä mahdollisuus ja tämä sijoitus ennättäisi kerryttää korkoa korolle rahana uskomattoman summan, koska sijoitus tehdään jo nuorena. Onko kyseessä huijaus vai mikä, kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta? Ei, kyseessä on opintolainalla tehty sijoitus kustannustehokkaaseen rahastoon.


Hyvä tuleva tai jo opintoja pakertava opiskelija, nyt opintolainaa ottamaan mars mars. Miksi? Koska se on oikeasti kannattavaa, tai tarkemmin sanoen sen arvo takaisin maksettaessa on vähemmän kuin nostettaessa, kiitos opintolainahyvityksen (40 % omavastuuosuuden ylittävästä lainasta, huomaa kuitenkin enimmäismäärä 400 e/kk). Jos korko on periaatteessa negatiivista, niin lainan käyttämättä jättäminen esimerkiksi sijoittamiseen on typerää. Haluatko sinä olla typerä? Vaikka ihmistä pidetään rationaalisena, niin silti uusista opiskelijoista lainaa ottaa vain neljännes. Ekonomi-lehdessä Jyväskylän yliopiston professori Roope Uusitalo ihmetteleekin opiskelijoiden haluttomuutta ottaa opintolainaa, vaikka sijoitukselle olisi mahdollista saada hyvää reaalituottoa. Hän miettiikin, pitäisikö vakavissaan reputtaa kaikki kauppakorkean opiskelijat, jotka eivät ymmärrä ottaa opintolainaa. Professorin heitto on tietenkin vitsi, mutta siinä on kyllä totuuden siemen. Katsotaan seuraavaksi miksi näin on.


Kolme eri tapaa hyötyä - Rahaa negatiivisella korolla


Huom! 1.8.2017 Opintolainan valtiontakauksen määriä korotettiin. Tavallisin 400 euron kuukausilaina suurenee siis 650 euroon. Hyvityksen enimmäismäärä ei kuitenkaan nouse tuosta 400 eurosta/kk, mikä on vähän harhaanjohtavaa. Tämä muutos tekee kuitenkin opintolainan ottamisesta entistäkin kannattavampaa ja siksi päivittelin blogini artikkelia vastaamaan tulevaa tilannetta. Tein kolme erilaisista skenaarioista opintolainan hyödyntämisestä hivenen eri oletuksilla.


  1. Erittäin varovainen sijoittaja. Säästäminen Bank Norwegianin säästötilille, opintolainahyvitys optimoitu, opintolainalla 3 600 e/vuosi, eli 18 000 euroa kokonaisuudessaan. Maksu heti valmistumisen jälkeen 7. vuotena. Tuotto: opintolainahyvitys 6 200 e + korkotuotto 345 e. Yhteensä tuotto noin 6 500 euroa.
  2. Normaali osakkeisiin sijoittaja. Opintolainahyvitys optimoitu, opintolainaa vain 3 600 e/vuosi, eli 18 000 euroa kokonaisuudessaan. Maksuaika 15 vuotta. Tuotto: opintolainahyvitys 6 200 e + sijoitustuotot noin 20 800 e. Yhteensä tuotto noin 27 000 euroa.
  3. Paljon riskiä sietävä ja tuottoa hakeva sijoittaja. Opintolainamäärä maksimoitu, opintolainaa 5 858 e/vuosi, eli 29 250 euroa kokonaisuudessaan. Maksuaika 15 vuotta. Tuotto: opintolainahyvitys 6 200 e + sijoitustuotot noin 33 000 e. Yhteensä tuotto noin 39 000 euroa.


Muutama laskelma on paikallaan, jotta asia ja erot näiden vaihtoehtojen välillä tulisivat selkeämmin esille. Näin aluksi kerrataan kuitenkin opintolainan sääntöjä. 1.8.2014 jälkeen opintonsa aloittaneet ja tutkinnon määräajassa suorittava korkeakouluopiskelija on oikeutettu opintolainahyvitykseen. Opintolainahyvityksessä Kela maksaa 40 % opintolainan 2 500 euroa ylittävästä arvosta suoraan pankkitilille. Jos maksat opintolainaasi takaisin jo opintojen aikana, se pienentää opintolainahyvityksesi määrää. Opintolainaa kannattaa siis alkaa maksaa takaisin vasta tutkinnon suorittamiseen käytetyn lukukauden päätyttyä.

Opintolainaa voi nostaa 650 euroa/kk, eli 5 850 euroa vuodessa (9 kk vuodessa). Maksimissaan lainaa saa viideltä vuodelta 29 250 euroa (650 e/kk x 9 kk x 5 vuotta). Tästä opintolainahyvitys on siis kuitenkin 6 200 euroa (((400 e/kk x 9 kk x 5 vuotta ) - 2 500 e)  x 0,4). Hyvitys on siis reilu viidennes koko maksimaalisesta lainasta. 29 250 euron maksimilainasta joutuu maksamaan takaisin siis vain 23 050 euroa. Jos taas lainaat vähemmän, eli vain optimoituun opintolainahyvitykseen asti (400 e/kk x 9 kk x 5 vuotta), eli 18 000 euroa, niin hyvitys 6 200 onkin jo reilut kolmannes lainasummasta. Molemmissa tapauksissa riskitöntä tuottoa kuitenkin siis 6 200 euron arvosta opiskeluaikana. Periaatteessa tätä voisi myös ajatella negatiivisen koron näkökulmasta, koska maksat lainaa takaisin vähemmän kuin nostit. Kuudelta vuodelta saisit siis lainaa negatiivisella korolla. Periaatteessa voidaan myös ajatella, että lainalla tehty sijoitus voi tuottaa tappiota noin 21 % yhteensä kuuden vuoden aikana (maksimimäärä lainaa), jolloin opintolainaa on vielä yhtä paljon jäljellä kuin takaisinmaksuun tarvitaan. Mikä olisikaan parempi tilaisuus sijoittamisen opetteluun, kuin opintolainalla tehty? Nyt voisit mokata luvan kanssa ja joku muu maksaa siitä viulut.



Skenaario 1: Varovainen sijoittaja - Paljonko on varma tuotto riskittömästi


Korot on nyt poljettu lattian tasolle ja se vaikuttaa laskevasti myös opintolainasta maksettuun korkoon. Esimerkiksi Nordealla opintolainan korko on 12 kk euribor (nyt negatiivinen) + 0,5 % marginaali. Heitetään, että lainan todellinen vuosikorko olisi noin 0,75 % erilaisten palkkioiden jälkeen. Huom!  Suomen Pankin mukaan tammikuussa 2020 nostettujen euribor-sidonnaisten opintolainojen keskikorko oli 0,27 %. Riskiä karttava, mutta jonkinlaista varmaa tuottoa opintolainalleen haluava laiska opiskelija nostaisi maksimimäärän opintolainaa vuosittain ja laittaisi sen parasta talletuskorkoa maksavaan Bank Norwegianiin (tekstissä oletuksena korko 1,75 %, kirjoitushetkellä korko laskenut tasolle 0,75 %). Hän makuuttaisi lainaa niin sanotusti vain sijoitustilillä, jonka tuotto olisi äsken mainittu 1,75% korko. Tästä kun vähennetään lähdevero (30 % tuotosta) ja opintolainan kulut (0,75 %), niin saadaan lopulliseksi tuotoksi 0,475 %. Opintolaina maksetaan kerralla takaisin 2 vuotta valmistumisen jälkeen (seitsemännen vuoden loppu). Tällöin sijoitettu summa on kasvanut 18 345 euroon, josta laina maksetaan takaisin. Sen lisäksi, että Kela on maksanut 18 000 euron nostetusta lainasta takaisin 6 200 euroa, niin sen päälle voisit siis saada varmaa tuottoa vielä 345 euroa. 

Seitsemässä vuodessa tuottoa kertyy siis yhteensä reilut 6 500 euroa. Aika hyvä diili oikeastaan riskittömästä tuotosta.  Tuotto vuotta kohti tässä esimerkissä noin 930 euroaErittäin alhaista opintolainan korkoa kannattaa tietysti käyttää hyväksi mahdollisimman pitkään. Tällöin ei tosin ole enää kovinkaan järkevää sijoittaa sitä huonosti tuottavasti. Silloin huonompi tuotto ei korvaa sitä, että pidempi aika kasvattaa riskiä opintotukimuutoksille ja koronvaihteluille. Varovainen, mutta fiksu sijoittaja tutustuu ASP-tiliin (Tästä Omavaraisuushaaste-blogi on kirjoittanut ehkä suomen parhaan jutun, joten linkitän sen tähän). Toisaalta jos kaiken rahan on vain sijoittanut Bank Norwegianin tilille, niin aika paljon saa maailmassa tapahtua, että sillä rahalla ei saisi opintolainaansa takaisin maksettua ja vähän korkotuloja vielä kerättyä. Oikeastaan ainut kysymys tässä skenaariossa on se, jaksatko katsoa elämääsi noin seitsemän vuoden päähän ja onko tämä 6 500 euroa riittävä palkinto tästä pienestä selvitystyöstä?



Skenaario 2: Normaali opintolainahyvityksen maksimointi ja ikiliikkujan luominen


Kauppatieteitä opiskeleva sijoittajanalku tietenkin pistää opintolainan kunnolla tuottamaan. Säästötilin tai ASP-tilin sijasta hän sijoittaa kustannustehokkaasti Nordnetin tarjoamiin superrahastoihin ja muutamaan ETF-tuotteeseen vaikkapa Evervestin kautta, koska tietää, että muuten Kela rankaisee sijoittavia opiskelijoita tulorajoilla ja tappioiden vähennyskelvottomuudella (katso tekstini: Kelan älyttömyydet opintotuen takaisinperinnässä). Tässä skenaariossa sijoitusten reaalituotto-odotus on 7 % vuodessa. Opintolainaa kauppatieteilijä nostaa viidessä vuodessa optimimäärän, eli 400 e/kk, 18 000 euroa viiden vuoden aikana. Jo ennen valmistumista tämä 18 000 euron laina on viidennen vuoden kohdalla tuottanut jo noin 4 150 euroa. Vähän valmistumisen jälkeen (7. vuotena), kun opintolainavähennys on kutistanut lainan summaan 11 800 euroa, on sijoitussalkku kohonnut arvoon 25 360 euroa. Tuottoero on jo noin 13 560 euroa. Siis jo seitsemäntenä vuotena arvo on jo yli tuplasti lainan määrän. Opintolaina on tarkoitus maksaa 15 vuoden päästä sen nostohetkestä. Toisin sanoen lainaa maksetaan vasta valmistumisen jälkeen vuosittain 8 vuotta. Vuosittain lyhennys tekee siis noin 1 475 euroa, tai 123 e/kk.

Opintolainalla sijoittaminen, normaali riski. Opintolainahyvityksen ja koron merkitys. Sijoitusaika 15 v ja reaalituotto-odotus 7 % vuodessa. Lopullinen voitto 15. vuodessa reilut 27 400 euroa.


Summa voi tuntua äkkiseltään ehkä suurelta. Mitä jos ei saakaan töitä valmistumisen jälkeen? Vaikea silloin on lainaa takaisin maksaakaan, eikö? Pelko ja epävarmuus on tietenkin ymmärrettävää. Tässä tulee kuitenkin se yllätys, joka tipauttaa itseltänikin leuan lattiaan. Vuosittaista lainaa on mahdollista lyhentää sijoitussalkun tuotoilla ja silti summa kasvaa hitusen. Toisin sanoen opintolainalla, opintolainahyvityksellä, osakeriskillä ja sen tuotoilla on mahdollista rakentaa niin sanottu ikiliikkuja. Tällainen "ikiliikkujahimmeli" siis maksaa itse itsensä. Siihen ei periaatteessa tarvitse laittaa omaa rahaa yhtään sisään. Jos riskiä haluaa vähentää ja joustavuutta eri elämäntilanteille kasvattaa, niin oman rahan käyttäminenkin on totta kai suotavaa ja jopa järkevää.

Mutta mikä onkaan siis lopputulos? Viimeisenä 15. takaisinmaksuvuotena laina on vihdoin saatu maksettua kokonaan pois pelkästään sijoitussalkun tuotoilla ja on tulosten tarkastelun vuoro. Sijoitussalkun koko on silloin noin 27 400 euroa. Tästä on siis maksettu pois koko opintolaina. 15 vuodessa nettoa siis reilut 27 000 euroa. Tuoton sijoitetulle pääomalle voi ajatella myös äärettömäksi, koska et ole tähän järjestelmään sijoittanut itse euroakaan. Holy shit. Tuotto vuotta kohti on tässä vaihtoehdossa 1 800 euroa.


Skenaario 3: Paljon riskiä sietävä - Maksimimäärä opintolainaa?


Mitä jos teemme yllä olevan esimerkin mukaan, mutta kasvatamme lainamäärän maksimiin. 400 euroa/kk sijaan otamme opintolainaa sen maksimin, eli 650 euroa/kk. Viiden vuoden aikana 29 250 euroa. Jo ennen valmistumista tämä 29 250 euron laina on viidennen vuoden kohdalla tuottanut jo noin 6 750 euroa. Vähän valmistumisen jälkeen (7. vuotena), kun opintolainavähennys on kutistanut lainan summaan 23 050 euroa, on sijoitussalkku kohonnut arvoon 41 210 euroa. Tuottoero on jo noin 18 160 euroa. Seitsemäntenä vuotena arvo on melkein tuplasti lainan määrään verrattuna. Graafista katsoen punainen viiva on siis melkein kivunnut jo kaksinkertaiseen korkeuteen siniseen nähden.

Opintolaina on tässäkin skenaariossa tarkoitus maksaa vähitellen kokonaan pois 15 vuodessa sen nostohetkestä. Toisin sanoen lainaa maksetaan vasta valmistumisen jälkeen vuosittain 8 vuotta. Takaisinmaksu alkaa siis vuoden 7 jälkeen. Vuosittain lyhennys tekee noin 2 880 euroa, tai 240 e/kk.

Maksimaalisella opintolainalla sijoittaminen. Opintolainahyvityksen ja koron merkitys. Sijoitusaika 15 v ja reaalituotto-odotus 7 % vuodessa. Lopullinen voitto 15. vuodessa vajaat 40 000 euroa.

Näin äkkiseltään katsottuna homma ei eroa juurikaan edellisestä tapauksesta. Yksityiskohtaisemmin katsottuna kuitenkin huomataan, että sijoitussalkku ei enää kasvakaan, kun siitä maksetaan opintolainaa takaisin. Kyseessä ei ole siis enää niin sanottu ikiliikkuja. Tämä taas johtuu opintolainahyvityksen ja lainan suuruuden suhteesta. Tästäkin huolimatta nähdään, että lopputulos on korkeammalla riskillä parempi. 15 vuodessa nettoa on tullut vajaa 40 000 euroa (vs. skenaario 2, jossa tuotto 27 400 euroa). Parempi lopputulos johtuu tietenkin suuremmasta lainan käytöstä ja siten myös suuremmasta riskistä, joka kerryttää tuottoa. Tuotto vuotta kohti on tässä vaihtoehdossa noin 2 600 euroa.



Ajattele itsenäisesti - Opintolaina ei ole mörkö



Toivottavasti yllä olevat esimerkit osoittavat vihdoinkin edes jollekin opiskelijalle sen, että jo opiskellessa kannattaa sijoittaa. Opintolaina ei ole mörkö. Jostain syystä vanhemman sukupolven kokema lama ja korkeat korot ovat luoneet lainoille yleisesti huonon maineen. Tätä eivät tietysti pikavippiyhtiöt auta yhtään parantamaan. Opintolaina on lähes ilmaista lainaa, eikä sitä voi missään suhteessa verrata esimerkiksi Kulutusluottoa.org -sivun kohtuuttoman hintaisiin kulutusluottoihin. Ilmainen opintolaina on järkevää, kun sen sijoittaa oman riskiprofiilinsa mukaisesti, eikä hassaa pelkkään kulutukseen.

Opiskelijan taloudellinen tilanne ei ole haaste, vaan mahdollisuus. Rahat tähän kannattaa ehdottomasti ottaa myös opintolainana ja hyödyntää opintolainahyvitys maksimaalisesti. Se miten paljon siedät riskiä, vaikuttaa sitten valitsemaasi sijoitusstrategiaasi. Olet kuitenkin tyhmä, jos et vähintään käytä tuota ilmaista 6 200 euron hyvitystä. Sen käyttämättä jättämiselle en keksi yhtäkään järkevää syytä. Luulisi tuon sijoitussumman kannustavan kohtuuajassa valmistumista, joten se ei voi olla syy. Opintotukilakikin muuttui koronan myötä ja Helsingin Sanomat kertookin, että Opinnot saavat viivästyä enintään yhdellä lukuvuodella. Tällöin opiskelijan on voitava osoittaa, että viivästys johtui koronaepidemiasta. Vaikea nähdä opintolainahyvityksessä siis oikein polittiista riskiäkään. 

Opintolaina on paras sijoituslaina. Voi kun itse saisin tuolla negatiivisella korolla lainaa. Monella ei ole säästössä edes eläkkeelle päästessä kyseistä summaa, saati esimerkkien skenaarioissa 2 ja 3 olleita suurempia vaihtoehtoja. Miksi et siis ottaisi opintolainaa, niin saisit elämäsi jo alussa hyvälle polulle (lukuehdotus: Valintojen merkitys - Mitä järkevä säästeliäisyys oikeasti tarkoittaa). Kannattaa myös huomata, että jos omistaa esimerkiksi Nordnetissä hyvin hajautetun sijoitussalkun, sitä vastaan on myöhemmin elämässä mahdollista hakea myös lainaa 0,99 % korolla (Superluotto). Elämässä sattuu ja tapahtuu ja aina on hyvä, jos rahan kanssa on enemmän liikkumavaraa.

Lopuksi pieni huomautus siitä, että tätä blogin tekstiä ei sitten pidä tulkita siten, että kannattaisin opintotuen muuttamisesta kokonaan lainapainotteiseksi. Opintolainasta on kuitenkin jostain syystä tehty jonkinlainen mörkö ja punainen vaate lähes kaiken kansan silmissä, vaikka se ei sitä olekaan. Toivottavasti tekstini avasi joidenkin silmät ja uuden näkökulman aiheeseen. Nykyisin ilmaisella opintorahalla opiskellaan kaikenlaista turhaa ja lainapainotteisuus varmasti pistäisi tarkemmin miettimään tulevaisuuden työllistymistä ja alan koulutuksen hyödyllisyyttä ylipäänsä. Toisaalta on väärin, että työttömänä opiskeleva tienaa enemmän kuin opintorahalla opiskeleva. Miksi opintotuki ylipäätään on matalampi kuin työttömyysturva? Jonkinlainen perustili-malli olisi ehkä hyvä?






(Artikkeli julkaistu alun perin 11.3.2016 ja nyt päivitetty)

20 kommenttia:

  1. Itse olen vähän kahden vaiheilla että suosittelisinko ihan kaikille lainan ottoa sijoittamiseen. Olkoon se sitten opintolaina tai mikä tahansa. Mietipäs seuraavaa skenaariota: Otat maksimilainat ja ostat niillä indeksirahastoja. Opiskelet alalle joka on kuuminta hottia. Opiskelut venyvät ja vanuvat, pörssissä on 6 vuoden laskukausi. Valitettavasti et myöskään työllisty sillä alasi onkin mennyt jo pois muodista. Opintolainanmaksu alkaa kuitenkin painaa päälle pari vuotta valmistumisesta.

    Toinen tilanne missä lainan voisi käyttää ihan siihen tarkoitukseensa eli opintojen rahoittamiseen on jos opinnot ovat niin intensiivisiä ettei pysty tekemään osa-aika työtä.

    Jotenkin vierastan ajatusta että kaikki käyttäisivät valtiota hyödyksi ja maksattaisivat veronmaksajilla osan sijoituksistaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tietysti jokainen harkitsee omalta kantiltaan ja omilta lähtökohdiltaan. En oletakaan sen sopivan kaikille. Tarkoituksena oli olla vähän provosoiva ja näyttää esimerkillä, ettei halpa velka välttämättä ole mikään mörkö, jos sen käyttää tulevaisuuden tuottojen kartuttamiseen.

      Kuvailemasi tilanne on varmaan juurikin se ensimmäinen kauhuskenaario, minkä moni sanoo olevan esteenä opintolainan käytölle sijoittamisessa. Periaatteessa laskukausi on kuitenkin juuri se paras aika ajallisesti hajauttaen ostaa osakkeita. Alesta saa osakkeita ja indeksirahastoja halvalla ja nousukauden koittaessa salkku on hyvissä asemissa. Jos töitä ei enää löydy omalta alalta, niin sitten pitää etsiä ulkomailta, muilta aloilta tai kouluttautua lisää. Keinoja varmasti on, jos tahtoa vain riittää. Maatalousyrittäjien velkamäärään verrattuna tuo reilun 10 000 euron laina ei tunnu kovin suurelta kantaa. Elämässä on aina riskejä, mutta kannattaako niiden takia olla yrittämättä?

      Veronmaksajat tuon vähennyksen tietysti maksavat, mutta vain lyhyellä tähtäimellä. Pitäisin sitä pikemminkin tulonsiirtona henkilön elinkaaren sisällä. Vähennyksen tarkoitus on nopeuttaa opiskelua ja siten pidentää ja nopeuttaa työuralle siirtymistä. Työuralta kertyy tällöin enemmän palkkaa ja verotuloja. Korkeammasta sijoituspääomastakin maksetaan myöhemmin enemmän veroja. Pitkässä juoksussa olettaisin vähennyksen kerryttävän kuitenkin siis enemmän saatavia.

      Poista
  2. Mainiota että muutkin bloggarit kannustavat opintolainalla sijoittamiseen!

    Tuohon opintolainahyvitykseen liittyy vain muuan riski, josta mainitsin tammikuun lopulla omassa lainapostauksessani. Nimittäin kun opintotukibudjettia viilataan, lainahyvitys on yhtälailla tulilinjalla ja nyt sitä jo ehdotetaan tiputettavaksi 30 prosentiin. Kun valtion budjetit jatkavat paukkumistaan, pelkään lainahyvityksestä edelleen tingittävän jopa ennenkuin ensimmäiset opiskelijat pääsevät sitä hyödyntämäänkään. Toivon vain että pääsisin itse hyödyntämään sen edes jollakin tasolla. Voinkin ehkä hieman samaistua yrityksiin, jotka tuskastelevat tempoilevan politiikan alla, tässähän ei voi luottaa muutosten pysyvän voimassa edes kahta vuotta jolloin kauaskantoisten päätösten teko on perin epämiellyttävää.

    Opintolainahyvityksen kapeneminen ei toki muuta sitä tosiasiaa, että laina on etenkin nykyisillä korkotasoilla halpaa jo sellaisenaan ja siten mainiota sijoituslainaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta puhut. Tempoileva politiikka luo epävarmuutta ja on yksi riski lisää käyttää halpaa lainaa sijoittamiseen. Hyvä pointti. Artikkelisi toimi itse asiassa yhtenä inspiraation lähteenä omalle kirjoitukselleni.

      Poista
    2. Itse aloitin opinnot 2008 ja valmistuin 2014 - en tavoiteajassa vaan määräajassa. Sain opintolainavähennystä, mutta sen logiikkaa oli muutettu jollain tavoin opintoaikanani. Ylipäätään sain tietää opintolainavähennyksestä kautta rantain vahingossa (kun lainaa jo oli) ja kun valmistuttuani sain dokumentit vähennyksestä, liittyi siihen useita sääntöjä, joita en ollut mistään aiemmin lukenut. Eli jotain vähennystä vähentäviä tekijöitä tuli mukaan. Ja olin elänyt siinä uskossa, että vähennys tulee automaattisesti ennen kuin lainaa alkaa maksaa takaisin. Mutta pääasia että edes jotain saan nyt tämän vuoden vähennyksiin ja lainaa on myös nyt maksettu pois jonkin verran.

      Poista
  3. Minulla oli 90-luvun alussa 7 % opintolainaa, joka oli talletettuna samaan pankkiin noin 13 % korolla. Lähdevero oli 10 % ja lainakorot sai kokonaan vähentää palkkatuloista. Tuon helpommaksi riskitön sijoittaminen ei tule, mutta eipä sitä juhlaa kovin kauan kestänytkään. Pari vuotta niin pankki alkoi irtisanoa näitä tilejä.

    Silloin oli inflaatiokin velallisen tukena. Fuksina otettu laina ei tuntunut 10 vuotta myöhemmin miltään, kun tilipussi oli reilusti paksumpi. Nykyopiskelija joutuu maksamaan lainansa melkein samanarvoisella rahalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No huhhuh, kiitos pienestä historianjaosta. Nykyisin tuntuu vaikealta edes kuvitella kertomaasi korkotasoa ja tilannetta.

      Poista
  4. Opintolainan sijoittaminen kuulostaa hyvältä teoriassa ja on mahdollista varmasti osalle opiskelijoista. Tässä on kuitenkin paljon ongelmakohtia. Opiskelijoilla laina menee usein kädestä suuhun, ellei ole töitä ohessa. Jos taas työskentelee opintojen ohessa, niin valmistuminen tavoiteajassa on harvalla totta. Näin kävi esimerkiksi minun tapauksessani. Lainaa jouduttiin ottamaan opintotuen lisäksi, kun töitä ei saatu. Otin lainaa myös koska harjoittelupaikan palkka oli niin heikko, ettei sillä kyseisessä elämänvaiheessa elänyt.

    Lisäksi akateeminen työttömyys lisääntyy hurjaa vauhtia eikä parempia työllisyysmahdollisuuksia ole näköpiirissä. Tutkimus/turvallisuus/hoiva/opetusaloilla taas palkkaus on lähtökohtaisesti niin huono, että lainataakka valmistumisen jälkeen ei taatusti houkuta. Tähän kun yhdistetään vielä se, ettei työllistyminen ole läheskään niin varmaa kuin ennen, en yhtään ymmärrä miksi opiskelijat eivät ota enempää lainaa. Lisäksi minua vaivasi myös köyhyydessä elämisen tuoma psykologia. Kun jatkuvasti eletään rahat hyvin niukilla ja lasketaan senttejä, siitä tulee elämäntapa ja maksettava 10-20 000 euron velka on jo psyykkisesti aikamoinen hirviö, joka stressasi ja heikensi elämäniloani. Minulla oli kuitenkin varakkaat vanhemmat, joilta tukea olisi saanut, mikäli olisin jäänyt työttömäksi pidemmäksi aikaa.

    Kuten sanoin, opintolainan sijoittaminen on hyvä idea, mutta vain osalle opiskelijoista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyviä pointteja. Itse tein opintojen ohessa töitä ja opintoni venähtivät yli tavoiteajan. Syynä oli kuitenkin se, että ala ja sen opiskelu ei loppujen lopuksi oikein motivoinut. Tuli jopa pidettyä pari "välivuotta", jolloin olin kyllä kirjoilla, mutta opintopisteitä ei tainnut tulla yhtään ja yliopistolla kävin vain silloin tällöin syömässä. Jos olisin tiennyt opintolainasta ja edes sen osittaisesta sijoittamisesta, niin se ehkä olisi antanut enemmän motivaatiota. Tutkinnon sain lopulta kokoon vain siksi, että häpeä sen tekemättä jättämisestä oli kasvanut niin suureksi ja äitini lupasi vajaat 2 000 euroa, jos sen suoritan. Eräänlainen "opintolainavähennys" :)

      Jotenkin tuo lainan pelko häiritsee, vaikka hyvin sen kyllä perustelit. Lainaa ottamalla syntyy oravanpyörä ja tästä velkavankeudesta pääsee pois vain työtä tekemällä ja velka myöhemmin maksamalla. Mutta onko se velkavankeutta, jos opintolainan arvo tuottoineen kattaa velat? Miksi ihmiset haluavat järkyttävän asuntolainan, mutta vähäinen opintolaina ei kiinnosta? Kyllä riskit asuntolainassa ovat kertaluokkaa suuremmat. Todennäköisesti ihminen ei vain toimi aina rationaalisesti ja monelle taloudenpito on jo aivan liian vaikeaa...

      Poista
  5. Ihan vain pienenä seikkana tähän vanhaan artikkeliin... Ongelmana opiskelijan sijoittamisharrastuksessa on se, että Kela ei huomioi mitenkään sijoitustappioita. Jos opiskelija tekee osassa myynneistä 10000 euroa voittoa ja toisista sijoituksista vastaavasti 10000 euroa tappiota, Kelan mielestä opiskelija on saanut 10000 euron voitot, vaikka oikeasti mitään voittoa ei tullut. Kela ei siis vähennä tappioita kuten verottaja. Huonolla onnella voi joutua palauttamaan opintorahat vaikka osakesijoitukset olisivat olleet tappiollisia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinhän tuossa artikkelissa on sanottukin ja linkitetty kuvailemaasi tilanteeseen, joka itsellenikin on tapahtunut. Hyvä kuitenkin tuoda asiaa vielä enemmän esille.

      Poista
  6. Näin ekonomimimminä kehoittaisin sijoittamaan rahastoihin, joissa osingot ja korkotuotot lisätään rahastopääomaan eli maksetaan kasvuosuuksina, ei tuotto-osuuksina. Tällöin veroseuraamus syntyy sijoittajalle vasta, kun hän myy omistamiaan rahasto-osuuksia. Ei siis opintovuotena.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rahastot ovat varmasti hyvä vaihtoehto, jos haluaa lykätä veroseuraamusta ja rahaston kulut ovat pienet. Verotkin voivat muuttua, joten veroseuraamusten lykkääminen ei saisi olla prioriteetti numero yksi. Osan mielestä sijoittamisen pitää myös olla jollakin tasolla mielekästä ja kiinnostavaa, jolloin suositaan suoria osakkeita. Vuonna 2016 tuli myös muutos, jolla tappiot voi vähentää osinkoverosta. Näin myös Kelan älyttömyydet opintotuen takaisinperinnässä todennäköisesti vähenevät.

      Poista
  7. Ajatteletko, että laina kannattaisi nostaa ja sijoittaa myös vaikkei olisi oikeutettu opintolainahyvitykseen? Olen opiskellut jo yhden tutkinnon, ja en ottanut silloin lainaa, joten menetin sen siinä. Nyt olisi mahdollisuus nostaa tältä keväältä ja seuraavalta lukukaudelta lainat tappiin saakka. Asuntolainaa on 141k ja Nordnetin rahastoja 10k.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä kysymys. Ilman opintolainahyvitystä en opintolainaa sijoituksiin nyt laittaisi. Periaatteessa se kyllä kannattaisi, jos vaikkapa 1 % korkokuluilla saat pääomalle 7 % tuottoa. Osakemarkkinat ovat kuitenkin nyt jo sen verran "kalliita", että mahdollinen pieni voitto tuolla lainalla ei mielestäni oikein kata riskiä. Hommassa olisi enemmän hävittävää kuin voitettavaa.

      Poista
  8. Juuri tässä tätä lueskellessani päätin ottaa opintolainan. Olen riskejä karttava opiskelija, joten päätän vain laittaa opintolainan op:n kasvutuotto tilille ja antaa sen olla siellä käyttämättömänä ja poikia hieman rahaa. Käyn itse opintojen ohessa töissä jonkin verran, joten pärjään ilman lainan käyttämistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt on kyllä pakko kommentoida, että tuo OP kasvutuotto on kyllä järjettömän huono vaihtoehto opintolainalla "tienaamiseen". Korko 0,150 %. Bank Norwegianista saisi sen 1,75 %. Miksi et hyvä mies laita rahoja sinne?

      Poista
  9. Itse yritän kovasti pohtia kuinka paljon kannattaisi nostaa uutta lainaa kun jatkan nyt syksyllä opintoja tradenomista ekonomiksi. Tradenomiopinnoista on lainaa n. 10K ja siitä tulen saamaan verovähennyksen. Tämä laina ei juurikaan stressaa kun lainan kokonaiskorkokin tällä hetkellä huikeat 0,06%. :D Koko lainaa ei todellakaan tullut aikoinaan sijoitettua, vaan nyt opintojen jälkeisen työssäkäynnin jälkeen varallisuutta on tällä hetkellä n. 7K (osakkeet, rahastot, ASP, bank norwegian), eli nettovarallisuus vielä miinuksen puolela. Vähän mietityttää kannattaako nostaa lainaa vielä toinen kymmpitonni tähän päälle. Toisaalta jos lainaa nostaessa siirtäisi aina ison osan ASP-tilille niin tulisi pakostikin kerrytettyä varallisuutta ja käytännössä ilman riskejä. Bank Norwegian on muuten hyvä, mutta sieltä on liian helppo tehdä nostoja "tiukan paikan tullen".

    VastaaPoista
  10. Hei! Aloitin juuri yliopisto-opinnot ja kiinnostuin tekstisi pohjalta lainan sijoittamisesta. Hoksasin kuitenkin, että bank Norwegian ensi kuusta alkaen laskee korkoaan radikaalisti 0.7 prosenttiin. Kannattaako sinne silti laittaa rahat?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sehän riippuu ihan omasta riskinsietokyvystä, sijoitushorisintista ja tuottovaateesta. Jos esimerkissä jo riskitön tuotto oli opintolainahyvitys 6 200 e + korkotuotto 345 e, niin lopputuloksen luulisi olevan aika itsestään selvää. Bank Norwegianin korkotuotto on kärpäsen kakka (noin 5 %) suhteessa lopulliseen säästöön, eli 6 500 euroon. Jos kärpäsen kakan tuotto laskee 1,75 %:sta 0,7:ään, niin eihän sillä ole tässä kuvassa mitään merkitystä. Opintolainahyvitys kannattaa aina hyödyntää. Yksilöstä sitten riippuu, miten korko/sijoitusriskiä hakee.

      Poista