25. marraskuuta 2019

Sijoittajan hankintameno-olettama - Milloin sitä kannattaa käyttää?

Verosuunnittelu on keino selvittää erilaisia vaihtoehtoja ja näiden tulevia veroseuraamuksia. Verosuunnittelu on jokaisen oikeus ja se on verottajankin mielestä hyväksyttävää. Jokainen meistä tekee sitä, koska täyttää vähintään veroilmoituksen. Myös rahastosijoittamisen voi tulkita verosuunnitteluksi, koska rahaston tuotoista maksetaan veroa vasta myytäessä osuus. Jos verosuunnittelua nyt jostain syystä paheksuu, niin kannattaa muistaa, että alkoholin haku Tallinnasta, tai savukkeiden ja polttoaineen osto itärajan takaa on ihan laillista ja aika suosittu harrastus kansan keskuudessa. Verosuunnittelua sekin, vaikka ei ehkä sitä ilmeisintä.



Normaali myyntivoiton laskenta vs hankintameno-olettama



Yleensähän myyntivoitto esimerkiksi osakkeiden kohdalla lasketaan siten, että luovutushinnasta vähennetään maksettu kauppahinta. Tästä voitosta sitten maksetaan pääomatuloveroa 30 % (yli 30 000 euron pääomatuloista vero on 34 %). Vaihtoehtoisesti myyntivoiton verojen laskuun voidaan hyödyntää myös niin sanottua hankintameno-olettamaa, jonka hyödyllisyys riippuu sijoituksen arvonnoususta ja sijoitusajasta. Hankintameno-olettamassa luovutusvoitto lasketaan vähentämällä luovutushinnasta hankintameno-olettama. Hankintameno-olettama on 40 prosenttia luovutushinnasta (selvennyksenä veroa siis maksetaan 60 % osuudesta), jos omaisuus on omistettu vähintään 10 vuotta ja 20 prosenttia (veroa maksetaan 80 % osuudesta), jos omistusaika on alle 10 vuotta.


Peukalosääntö - Milloin hankintameno-olettamaa kannattaa käyttää?


Olen aikaisemmin kirjoittanut luovutustappioiden vähentämisestä ja Saksalaisten lähdeverojen takaisinhausta. Kirjoittelen näitä ohjeita verosuunnitteluun, jotta se olisi kaikille mahdollisimman helppoa ja jotta jokainen tietäisi miten parhaiten toimia. Nyt olisi vuorossa hankintameno-olettama, koska kovin moni sijoittaja ei välttämättä tiedä, milloin sitä kannattaisi käyttää? Yritin taannoin etsiä tähän yksinkertaista peukalosääntöä, mutta enpä nopeasti googlettamalla löytänyt. Pistetään se nyt tähän kaikille nähtäväksi ja myöhemmin hakukoneilla löydettäväksi. Yli 10 vuotta osakkeita, tai vaikka rahastoja omistaneena 40 prosentin hankintameno-olettama on vasta kannattava, kun osakkeen arvo on sijoitusaikana yli 2,5 kertaistunut. Toisin sanoen tuottoa olisi pitänyt tulla vähintään 150 %, eli 100 euroa kasvaa summaan 250 euroa. Pienemmällä tuottoprosentilla siitä ei ole hyötyä.



Selventävä esimerkki laskutavasta - Mikä on milloinkin halvin tapa


Sijoittaja on ostanut osakkeet reilut 11 vuotta sitten 10 000 eurolla ja myynyt nyt osakkeet 28 000 eurolla. Jos sijoittaja laskee myyntivoiton perinteiseen tapaan hankintahinta myynnistä vähentäen, on voitto 18 000 euroa, josta sijoittaja joutuu maksamaan pääomatuloveroa 5 400 euroa (30 % * 18 000). Koska sijoittaja on omistanut osakkeet vähintään 10 vuotta, kannattaa tässä tilanteessa hyödyntää 40 % hankintameno-olettamaa. Tällöin veroa maksetaankin vain 5 040 euroa (28 000*0,6*0,3). Hankintameno-olettamalla verot siis 5 040 euroa vs. perinteinen verotus 5 400 euroa. Selvää säästöä.

Koska olen taulukkolaskenta-addikti, niin vähän innostuin ja tein kuvaajan, josta voi pähkäillä eri verotustapojen käytön järkevyyttä. Tässä pitää vain tietää osakkeen tuottoprosentti ja luonnollisesti sen ostoaika, jotta tietää mitä hankintamenoa voi käyttää. Vaaka-akselilla on osakkeen tuottoprosentti ja pystyakselilla maksetun veron suhteellinen määrä hankintahinnasta. Toisin sanoen mitä pienempi veron määrä, eli mitä matalammalla tietyn verotustavan viiva kulkee, sitä parempi vaihtoehto se on. Mukana perinteinen tapa ja 20% sekä 40% hankintameno-olettamat, kaikki kahdella eri verokannalla. Kivasti eri verotustapojen ja verokantojen viivat risteävät :)



Ylemmässä kuvaajassa on ehkä himpun verran liikaa tietoa, joten tein siitä mahdollisimman selkeän ja suurimmalle osalle sopivan kuvaajan alle. Verokanta on vakioitu 30 % tasolle, koska suurin osa tuskin saa yli 30 000 euron pääomatuloja.


Eri verotustapojen käytön järkevyys - Maailman simppelein graafi 


Eli verotustapojen käytön järkevyys. Mitä matalammalla viiva kulkee, sitä parempi vaihtoehto se on.


Mitä kuvaaja sitten kertoo? 40 % hankintameno-olettama, jossa omistus on yli 10 vuotta (punainen viiva) tulee verotuksellisesti halvemmaksi, kun osakkeen tuotto on yli 150 % (punaisen ja keltaisen viivan leikkauspiste). Kuten peukalosäännössäkin sanoin, osakkeen pitää siis 2,5 kertaistua, jotta 40 % hankintameno-olettama kannattaa. Suurilla osakkeen tuottoprosenteilla näiden ero on jo merkittävä. Jos et ole kuitenkaan osaketta vielä omistanut yli kymmentä vuotta, niin (sininen viiva) 20 % hankintameno-olettama tulee halvemmaksi vasta, kun tuotto on yli 400 % (sinisen ja keltaisen risteyskohta). Tuohon viisinkertaistumiseen ei taida kovin moni osake pystyä. Toisaalta omassa salkussani Neste ja Admicom jo yltävät tuohon tuottoon, joten ei se ihan mahdotontakaan ole.

Toivottavasti tästä oli jollekin hankintamenon kanssa pähkäilevälle valaisevaa tietoa. Peukalosääntö ainakin kannattaa opetella, jos ei muuta. Olen siinä käsityksessä, että hankintameno-olettamaa pitää erikseen vaatia. Pääsääntönä taitaa verottajan puolelta olla todellisen luovutusvoiton määrän laskeminen. Verovelvolliselle aina halvin vaihtoehto ei siis tule oletuksena. Joku fiksumpi voi tarkentaa, jos oletukseni on väärä.


Hankintamenon harhaluulo - Todellinen veroprosenttisi on välillä 18-30 



Seuraavasta kappaleesta kuuluu kiitos anonyymille kommentoijalle, joka nosti asian hyvin esille. Esimerkiksi osakesäästötiliä usein kritisoidaan siitä, että siinä ei voi verotuksessa käyttää hyväksi hankintameno-olettamaa. Hankintameno-olettama ei kuitenkaan ole niin autuaaksi tekevä juttu, kuin moni ehkä olettaa. Esimerkiksi Inssin Osingot -blogisti perustelee Taloussanomissa osakesäästötilin ongelmaa ja suurinta syytä miksi ei ole tilistä innostunut juurikin hankintameno-olettaman puuttumisella. Korjataanpa virheellistä olettamaa hivenen.

Moni luulee, että hankintameno-olettamalla (HMO) voitosta maksettu vero olisi aina 18 % (0,6 * 0,3 = 0,18). Ei, tämän laskutoimituksen tulos on vain koko summasta maksettava vero. Jännästi aivot huijaavat sijoittajaa mieltämään, että se olisi jotenkin sama asia, kuin voitosta maksettava vero. Tästä harhaluulosta kannattaa kuitenkin päästä eroon ymmärtämällä, että hankintameno-olettamalla veroprosentti on välillä 18-30 %. HMO:lla koko summasta maksetaan veroa, kun taas normaalia 30 %:n pääomatuloveroa sovelletaan vain myyntivoittoon. Tavallaanhan tuo on aivan selvää, mutta toisaalta taas ei, koska riippuvuus ei ole lineaarista. Käytännössä siis HMO:n kohdalla tuo hankintahinnan vähentämättömyys vääristää laskettua veroprosenttia. Hankala selitää. Totuus selviää, kun vain pysähtyy todella miettimään ja laskemaan. Moni varmasti yllättyy, kun samaan graafiin piirretään myyntivoitoista maksettu 30 % vero ja rinnalle HMO

Sinisellä hankintameno-olettaman ja sen veroprosentin riippuvuus arvonnoususta. Huomaa raja-arvo ja sen nopea lähestyminen.

Teknisesti tuo 18 on tosiaan raja-arvo, jota ei koskaan täsmälleen saavuteta. Veroprosentti ei ole milloinkaan 18. Sitä kyllä lähestytään aika rivakasti. Jos sijoituksesi on noussut 150 % on veroprosentti 30 % (käännepiste, jossa hankintameno ja pääomatulovero ovat yhtä suuret). Kun kurssinousu on 200 %, nähdään veroprosentin laskevan vain himpun verran 30 %:sta noin kohtaan 27 %. 300 % kurssinousu johtaa noin veroprosenttiin 24. Jos nousu on 500 %, niin veroprosentti on silloin noin 21,6 %. Veroprosentti siis laskee vain muutaman prosenttiyksikön, vaikka tuotto on jo aika huimaa. Kuinka monella on salkussaan osakkeita, jotka ovat vaikkapa kolminkertaistuneet?

Pääoman tarvitsee noin kymmenkertaistua, niin ollaan sitten 19,xx veroprosentissa. Sijoittamisessa siihen tuskin pääsee kukaan ottaen huomioon, että esimerkiksi Helsingin pörssin eniten tuottaneet osakkeet kymmenen vuoden ajalta ovat olleet Revenio Group (+2 812 %) ja Bittium (+1 224 %). Riskienhallinnan kannalta täyttä hulluntuuria, jos olisi onnistunut laittamaan kaikki rahansa vain näihin kahteen osakkeeseen vuosikymmeneksi. Pienellä painolla toki mahdollista. Loppukaneettina nousulla 10 000 % on veroprosentti noin 18,2 %. HMO:n raja-arvo 18 on siis erittäin erittäin epärealistinen ja harhaanjohtava luku. Sellaista se matematiikka on :)

Väittäisin, että moni ei tajua hankintameno-olettaman lopullista veroprosenttia ja sen riippuvuutta tuoton arvonnoususta. Moni jopa ylistää sitä, vaikka ei todellisuudessa tiedä miten se teknisesti toimii ja kuinka vähän veroprosentti oikeasti laskeekaan realistisilla tuottoluvuilla. Osoittaa syvää ymmärrystä, jotta tämä aukenee. Tähän yllä oleva graafi on hyvin paikallaan. Rehellisesti pitää sanoa, että piti vähän aikaa itsekin aluksi pohtia ja ihan laskea homma auki, ennen kuin pystyin kommentoimaan anonyymille lukijalle hänen kysymystään.



(Alkuperäinen artikkeli julkaistu ensimmäisen kerran 5.7.2018 ja nyt päivitetty)

2 kommenttia:

  1. Tiedätkö pystyykö hankintameno-olettamaa käyttämään myös rahastoja myytäessä?

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...