Bank Norwegian - (Ei enää) suurinta talletuskorkoa metsästäville

Yhä useammat ulkomaiset pankit ovat alkaneet tarjoamaan talletuspalveluita ja lainoja myös Suomessa. Netistäkin alkaa löytyä aika paljon tietoa ja kirjoituksia kyseisistä toimijoista. Virolaista Bigbankia koskevan artikkelin kommenteissa kyseltiin käsitystäni Bank Norwegianista. Bank Norwegian on suhteellisen tuore tulokas, joka aloitti Suomessa joulukuussa 2015. Pankki myöntää kulutusluottoja ja tarjoaa talletustiliä, jonka lisäksi yhtiö toi markkinoille myös luottokortin kesäkuussa 2016. Mikä tekee sitten Bank Norwegianista niin poikkeuksellisen muihin verrokkeihinsa nähden? Ensinnäkin sen tarjoama korko talletustilille on 1,75 prosenttia (Huom! vuosikorko 1,75 % 30.9.2018 asti, jonka jälkeen 0,75 %). Toisekseen sen tarjoama luottokortti on ehkä yksi parhaista paljon reissaavalle.

Pankin omistaa 100 % Norwegian Finans Holding, jonka suurin omistaja puolestaan on 16,4 prosentin osuudella (1. kvartaali 2018) lentoyhtiö Norwegian Air Shuttle. Pankki on muutamassa vuodessa saanut huomattavan määrän asiakkaita. Yhtiön mukaan sillä oli vuoden 2018 1. kvartaalin jälkeen yli 1,316 miljoonaa asiakasta, joista 959 400 luottokorttiasiakasta, 179 200 laina-asiakasta ja 177 500 tallettajaa. Suosituin tuote on siis yhtiön luottokortti, johon on yhdistetty lentoyhtiön kanta-asiakasohjelma. Näin laaja asiakaspohja antaa selkeää etua ja synergiahyötyjä. Miltä Bank Norwegian näyttää tulostietojen perusteella? Alla tuloslaskelma ja tase. Lyhyesti sanoen kannattava yhtiö. En osaa verrata lukuja muihin lainaa tarjoaviin yhtiöihin, joten joku fiksumpi voi kommentoida  halutessaan kannattavuutta. Plussaa siitä, että raportti on kuitenkin helposti saatavilla.

Ylempänä Bank Norwegianin tuloslaskelma ja alempana tase.

Suuren talletuskoron perusta pikavipeissä

Muihin suomalaispakkeihin verrattuna Bank Norweaginin tarjoama 1,75 % talletuskorko (Huom! vuosikorko 1,75 % 30.9.2018 asti, jonka jälkeen 0,75 %) on äärimmäisen hyvä. Sen talletuskorko lasketaan päivittäin ja kertyneet korot pääomitetaan vuoden lopussa. Kun paras suomalaispankki tarjoaa Kauppalehden korkopalvelun mukaan noin 0,35 % koron, niin tarjousta on vaikea sivuuttaa. Miksi edes laittaisit rahasi johonkin muualle? Tässä kohtaa pitäisi tietenkin herätä kysymys, onko tämä liian hyvä ollakseen totta? Lainaan tässä muutaman kappaleen Bigbankia käsittelevästä artikkelistani, jotta historia ja perspektiivi ei jää unholaan.

"Miksi ylettömän hyvä korkotarjous kuulostaa jotenkin tutulta? Jos muistelee lähihistoriaa, niin muutama vuosi sitten islantilaiset pankit rynnivät Suomeen huimilla korkotarjouksilla. Silloin talousongelmissa olevasta pienestä maasta lähtöisin olevat pankit houkuttelivat tallettajia tarjoamalla kotimaisia pankkeja huimasti parempaa korkoa säästöille. Eipä aikaakaan, kun finanssikriisi iski ja pankit menivät nurin. Pelastusoperaatioiden ja talletussuojan ansiosta tallettajat saivat sentään lopulta rahansa takaisin. Näiden pankkien korkotarjouksiin sijoittaneet nukkuivat kuitenkin varmasti levottomasti ainakin jonkin aikaa ja harkitsevat nyt tarkkaan, mihin tulevaisuudessa sijoittavat".

"Ja osataanhan sitä meillä Suomessakin. Kuka muistaa Sofia -pankkia? Sehän oli vuonna 2009 toimintansa aloittanut suomalainen pankki, jonka toiminta päättyi nopeasti selvitystilaan maaliskuussa 2010. Pankki profiloitui erityisesti suomalaisen säästäjän ja sijoittajan pankkina, joka tarjosi tallettajille hyviä korkoja. Finanssivalvonta peruutti pankin toimiluvan ja asetti pankin selvitystilaan tallettajien etujen turvaamiseksi, kun pankin omien varojen määrä alitti luottolaitokselta vaadittavan vähimmäismäärän. Sofia Pankilla oli noin 5 000 talletusasiakasta ja talletuksia oli noin 150 miljoonaa euroa. Sofia Pankin toiminnan loputtua talletuksia palautettiin asiakkaille osittain talletussuojarahaston avustuksella. Pankkiin jäi kuitenkin noin 20 tavallista yksityistallettajaa, jotka eivät tähän päivään mennessä ole saaneet kaikkia rahojaan takaisin. Heillä kaikilla oli pankissa yli 350 000 euron talletukset". 

Yleensä pankin korkeat korkotarjoukset kielivät siitä, että pankki ei saa muualta markkinoilta halpaa rahaa, vaan joutuu lainaamaan sitä kuluttajilta talletusten muodossa. Miksi Bank Norwegian sitten pystyy tarjoamaan muita parempaa korkoa talletuksille? Syynä on yksinkertaisesti se, että tarjoaa kuluttajille kalliita pikavippejä ja muita luottoja. Se voi siis tarjota tallettajille vähän parempaa korkoa, kuin muut pankit, koska se käyttää nämä varat tarjoamalla vakuudettomia kulutusluottoja. Näissä kulutusluotoissa tuotto, eli korko voi olla yllättävänkin suuri, kun lainan ottava kuluttaja on tarpeeksi tyhmä ja laskutaidoton. Ovelimmillaan (pahimmillaan) esimerkiksi pikavipin minimilyhennys on vähän pienempi, kuin korko, jolloin lainan takaisinmaksu on ikuisuuden mittainen. Hyvä bisnes kulutusluoton tarjoajalle, ikuinen hirressä roikkumistuomio laskutaidottomalle.

Sijoittaisinko? - Ratkaisu eettinen valinta

Bank Norwegian on houkutellut asiakkaita Suomesta, mitä pidetään Norjassa riskinä maan talletussuojajärjestelmälle. Muista maista tuleville talletuksille onkin ehdotettu talletussuojan rajaksi 100 000 euroa, kun se on nyt kaksi miljoonaa Norjan kruunua (eli noin 209 000 euroa kirjoitushetkellä). Norjan pienempikin talletussuojarahasto kattaa kuitenkin hyvin summat, joita tavallisella pulliaisella on varaa sijoittaa. Tietysti jos kaikki Norjan pankit kaatuvat, niin rahasto on helisemässä, ellei Norjan valtio tule hätiin. Jos pankki menee nurin, altistuu sijoittaja hetkeksi valuuttariskille. Pankin kaatuessa nimittäin tilillä olevat eurot muutetaan kruunuiksi päivänä, jona tehdään päätös talletussuojan käyttämisestä. Kun rahat muutaman viikon kuluttua maksetaan suomalaiselle sijoittajalle, ne muutetaan taas euroiksi. Itse pidän valuuttariskiä pienenä, mutta se on silti hyvä tiedostaa. Jos mätien pankkien takia jonkin valtion varallisuusasemaan pitäisi edes luottaa, niin äänestän kyllä Norjaa Suomen sijasta. Talletussuojariski on siis aika hypoteettinen ja koska tilin avaaminen on lisäksi maksutonta, sekä nostorajoituksia tai minimitalletusta ei ole, niin riski on periaatteessa aika olematon. Liittyminen on kaiken lisäksi helppoa omilla pankkitunnuksilla ja lunastukset saa tehtyä kätevästi netissä.

Käytännössä kysymys siitä, kannattaako sijoittaa on eettinen. Tietenkin jokainen yritys tekee voittoa omalla tavallaan ja jokaisesta liiketoiminnasta voi löytää jotain omasta mielestään epäeettistä. Onko autojen valmistus esimerkiksi epäeettistä, entä bensiinin? Miten on turkisten kohdalla? Jokaisella on oma eettinen normistonsa tähän valintaan. Jos sijoitat Bank Norwegianin tilille, niin etkö silloin ole epäsuorasti vastuussa siitä, että tarjoat pikavippejä? Ilman tallettajien rahoja tämä tuskin olisi mahdollista. Etkö siis yhtä hyvin voisi rahoittaa joustoluottoa tarjoavia firmoja ja sijoittaa vaikkapa GF Moneyn listautumisantiin? Itse en näe tässä ainakaan kovin suurta eroa. Varmasti Nordeakin tekisi näin rahaa, jos aivan samankaltainen mahdollisuus ja markkinointikoneisto taustalla olisi. Tähän ei ehkä haluta kuitenkaan enempää profiloitua. Kyllä sijoittajallakin pitää mielestäni olla joku vastuu siitä, mihin ja miten rahojasi käytetään.

En itse ole sijoittanut Bank Norwegianin tilille, mutta se ei johdu eettisestä puolesta. Syynä on se, että olen laiska. Muutaman tonnin vararahasto on oman pankkini tilillä ja kaikki muu Nordnetissa vakaissa osingonmaksajissa. Siellä rahat tuottavat ainakin toistaiseksi paremmin.

Arbitraasin mahdollisuus ja verovähennyksen huomioiminen

Periaatteessa Bank Norwegianin korolla voisi tehdä jopa arbitraasia 0,532 %. Eli otetaan Nordnetin halvempaa Superluottoa (0,99 % korko) ja sijoitetaan se Bank Norwegianin talletustilille (1,75 % korko 30.9.2018 asti). Laskukaava tuotolle menisi näin: X euroa *(1,75*0,7 - 0,99*0,7). Toisin sanoen vaikkapa tuhannen euron superluotto sijoitettuna Bank Norwegianin tilille tuottaa verojen ja sijoituslainan korkovähennysten jälkeen 5,32 euroa vuodessa, eli 0,532%. Kymppitonni tuottaisi siis 53,2 euroa ja Satatonnia sen 532 euroa "riskitöntä" pääomaa. Onhan se jotain tuottoa, mutta ei ainakaan itselleni tarpeeksi tällaiseen kikkailuun. Jollekin ehkä on.

Huom! Koska ulkomaan korkotulo on tavallisesti pääomatuloa, niin myös Bank Norwegianin korko on kokonaisuudessaan pääomatuloa (ulkomaisten luottolaitosten sivukonttorit olisivat tästä poikkeus, esim. TF Bank). Tämä tarkoittaa sitä, että tuosta 1,75% korkotuotosta voi tehdä verovähennykset. Toisin sanoen korosta ei automaattisesti vähennetä mitään pois, kun kertyneet korot pääomitetaan vuoden lopussa, vaan pääoman verotus tapahtuu vasta myöhemmin veroilmoituksen yhteydessä. Pankki kuitenkin luonnollisesti toimittaa verohallinnolle tiedot tilinomistajan korosta ja maksettavasta pääomatuloverosta. Periaatteessa voisit kuitenkin saada siis koron ilman veroja, jos vähennyksiä, tai vaikkapa tappioita aikaisemmilta vuosilta on jäljellä. Merkittävä etu.


Päivitys 30.5.2018. Bank Norwegian on lähettänyt äskettäin asiakkailleen sähköpostia, jossa kertonut, että tilin korko laskee 1,75 %:sta 0,75 %:iin 1.10.2018. Ilmoituksen pitäisi tulla tilinomistajille viimeistään tänään, koska säännöissä sanotaan, että korkomuutoksesta pitää tiedottaa viimeistään kuukautta ennen muutoksen voimaan astumista. Syytä talletuskoron laskuun ei ole kerrottu, mutta ennustan suuria pääoman liikkeitä, kun koronlasku tulee sijoittajien tietoon ja rahoja aletaan todella vetää pois tileiltä. Tuolla talletuskorolla hävitään jo Bigbankille, joka tarjoaa nyt parhaan korkotarjouksen (6 kk määräaikainen 1 %, 12 kk määräaikainen 1,5 %).



Alkuperäinen artikkeli julkaistu ensimmäisen kerran 30.5.2018.