Muoviroskan erilliskeräys - Onko muovin kierrätys oikeasti järkevää

Maailman merissä kelluu muovijätettä enemmän, kuin kukaan osaa arvata. Siihen on herätty vasta viime vuosina. YK:n mukaan vuosittain meriin päätyy 8 miljoonaa tonnia muovia, eli rekka-autollinen joka minuutti. Tällä menolla vuoteen 2050 mennessä merissä on enemmän muovia, kuin kalaa painossa mitattuna. Jo vuonna 2025 jokaista kolmea kalatonnia kohti meressä on tonni muovia. Aika shokeeraavaa. Nyt puhutaan jo roskamantereista, joista pohjoisella Tyynellämerellä oleva on Teksasin kokoinen. Syöty muovi tukkii merieläimillä elimistön ja joka vuosi tähän kuolee noin miljoona merilintua, 100 000 merikilpikonnaa ja -nisäkästä (lähde Vantaan Energian asiakaslehti 1/2018). Ajan myötä muovi ei häviä, vaan hajoaa auringonvalossa vain yhä pienemmäksi mikromuoviksi. Mikromuovi puolestaan sitoo ympäristömyrkkyjä, jotka lisääntyvät ravintoketjussa. Mikromuoveja ei sitten poista merestä nykyteknologialla millään. Vertailun vuoksi muuten noin kolmannes mikromuoveista on autonrenkaista ajaessa irronnutta kumimurua – pieneneehän renkaan halkaisija lähes 2 senttiä käytön aikana, kertoo Sitra. Tätä vasten luulisi, että ajatusta merien pelastamisesta ei olisi kovin vaikea myydä ihmisille. Kaikki muovi pitäisi saada kierrätettyä. Vai pitäisikö sittenkään? Tässäkin tullaan huomaamaan, että asiat eivät ole aina mustavalkoisia.

Kerättyä muovijätettä. Kuvan lähde: Karjalainen.fi.