Osakesalkkuni vuonna 2023 - Suomi mörnii

Suurimmalle osalle sijoittajista vuosi 2023 oli tappion vuosi, ainakin jos sijoitti pelkästään Suomeen. Helsingin pörssin tuottoindeksi OMX Helsinki GI laski vuodessa noin -1,8 %. Saksassa puolestaan noustiin noin 20 % ja Jenkkilässä teknologiasektorilla vieläkin enemmän. Käytännössä kotimainen pörssimme mörni koko vuoden muihin nähden. Inderesin mallisalkkukin tuotti noin 4 %. Oma salkkuni tuotti 2,44 % vuonna 2023. Jos suurin osa salkustani on suomalaisia osakkeita, niin ei kai sitä voi oikein kovin paljon paremmin pärjätä? Viime vuonna salkun arvo oli noin 391 000 euroa ja nyt vuoden lopussa päädyttiin arvoon 426 000 euroa. Omaa pääomaa tuli sijoitettua jopa 25 000 euroa. Mitä kaikkea sitä salkussa sitten tapahtui?

Miksi erosin kirkosta - Kolme järkiperäistä syytä

Vuonna 1970  evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuului 95 % väestöstä. Siitä se on pikkuhiljaa laskenut ja vuonna 2000 luku oli 85 %. Vuoden 2022 lopussa evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuului enää 65,1 % väestöstä. Määrä vähenee noin yhden prosenttiyksikön vuodessa. Myös itse olen eronnut kirkosta vuosia sitten, koska en näe sitä merkityksellisenä. Näin kokee aika moni muukin ja seurakuntien jäsenmäärät ovat laskussa. Helsingissäkin on seurakuntia, joihin kuuluu alle puolet väestöstä. Voidaanko tällöin enää puhua valtionkirkosta ja erityisasemasta verotusoikeuksineen?

Televisio on kuolemassa - YouTube Premium mietityttää

Omasta mielestäni lineaarinen televisio on jo kuollut. Miksi kukaan katsoisi televisiosta jonkun muun valitsemaa ohjelmaa juuri tiettyyn aikaan vuorokaudesta, kun muista suoratoistopalveluista saa rahaa vastaan valita mitä oikeasti haluaa katsoa? Voihan televisio-ohjelmia tallentaa myöhempää katsomista varten, mutta jos haluat katsoa vaikkapa Avatarin juuri nyt, niin voi voi. Haluamasi Avatar -elokuva tulee ehkä kesällä töllöstä ja nyt esitetään uusintojen uusintoja vanhoista James Bondeista ja Simpsoneista. Uutisiakin tulee kaiken aikaa, mutta ne ovat lähtökohtaisesti jo vanhoja ja joskus pahastikin kallellaan tiettyyn ideologiaan. Miksi maksaisin tästä yhtään mitään? Yle -vero pitäisi vähintään puolittaa ja tehdä kilpailusta reilua.

Miksi siirryin pörssisähköön - Uhka vai mahdollisuus?

Nykyinen määräaikainen sähkösopimukseni umpeutui nyt syksyllä 2022 ja tarkan markan miehenä olin jo tietenkin kilpailuttamassa uutta sähköntoimittajaa. Kilpailuttaminenhan on erittäin yksinkertaista, helppoa ja nopeaa ja olen tästä kirjoittanutkin jo artikkelin: Sähkön kilpailuttaminen ja halvin sähköyhtiö. Jokainen vähänkään uutisia seuraava kuitenkin tietää, että sähkö on nyt historiaan nähden kallista. Venäjän aloittama sota on nostanut energian hintaa, samoin tekee päästökauppa, joka ajaa niin sanotun viimeisen tuotantomuodon hintoja ylös. Myös Norjan huono vesitilanne on nostanut säädettävän ja halvan vesivoiman hintaa, eikä Olkiluoto 3 aja vielä täysillä. Onhan noita ongelmia. Tuohon kun vielä lisätään joustamattoman sähköpörssin vakuuksien hurja nousu, niin halvasta sähköstä määräaikaisella sopimuksella on turha haaveilla. Olisiko pörssisähkö sitten vaihtoehto, vai onko se varmin tie tuhoon?

 

Sähköfätti tuli taloon - Tunturi Tribe sähköpyörä

Nyt se sitten vihdoinkin tapahtui. Olen jo reilut pari vuotta fiilistellyt ja pohtinut sähköpyörän ostoa. Hinta on kuitenkin aina vähän hirvittänyt ja kun tuosta olin vihdoin päässyt yli, niin sopivia pyöriä ei ole löytynyt. Tuntui vähän siltä, että kaikilta merkeiltä oli mallit loppu ja uutta saisi odotella vähintään puoli vuotta tai enemmän. Aika monesta pyörästä myös puuttui niinkin tarpeelliset jutut, kuin kiinnike tavaratelineelle ja juomapullolle. Nyt kuitenkin eteisestäni löytyy sähköinen Tunturi Tribe läskipyörä. Pyörä on hankittu syyskuussa 2022 Verkkokauppa.comista ja hintaa tuli noin 2 900 euroa. Oikeastaan ostohinta oli himpun verran enemmän, mutta Verkkokauppa ystävällisesti hyvitti erotuksen lahjakortilla, kun pyörän hinta oli kuukauden sisällä laskenut ja sanoin palauttavani pyörän ja ostavani uuden takaisin.

Toisen roska voi olla toisen aarre

Turhien tavaroiden kerääminen on sairautta. Jokainen on varmasti joskus nähnyt kuvia tai ohjelman niin siivottoman kuntoisesta asunnosta, jossa ei oikeastaan pysty edes kävelemään. Kaikki paikat ovat täynnä tavaraa, jota ei ole pystytty heittämään pois. Esimerkiksi sanomalehtiä, käytettyjä ruokapakkauksia, rikkinäisiä vaatteita yms aivan turhaa tavaraa. Näin joskus ohjelman, jossa eräs oli kerännyt jopa oman virtsansa talteen. Meille muille tuo on pelkkää roskaa, mutta näille jonkinlaisesta sairaudesta kärsiville tuo on täysin normaalia. Sitten on se toinen laita, jossa yritetään pärjätä mahdollisimman vähällä ja hankkiudutaan kaikesta eroon. Tästä oli aikoinaan Riisutut - sarja, jossa konttiin laitettiin kaikki tavarat ja sieltä sai ottaa päivittäin vain yhden tavaran kuukauden ajan. Aika monen perspektiivi tavaroihin muuttui, kun piti tulla toimeen vähemmällä. 

Korkojen renessanssi - Määräaikaistalletus, korkorahasto vai jotain muuta?

Elämme poikkeuksellisia aikoja. En nyt viittaa Ukrainassa käytävään sotaan, korkeaan inflaatioon tai velkarahaa surutta törsäävään Marinin hallitukseen. Viittaan korkojen renessanssiin. Oikeastaan viimeiseen vuosikymmeneen lyhyistä koroista ei ole saanut järkevää tuottoa. Monelle sijoittajalle itseni mukaan lukien tämä on oikeastaan tarkoittanut lähes koko sijoitus uraa. Pitkissä koroissa järkevä tuotto on vaatinut jo selkeää ymmärrystä korkorahastojen toiminnasta (lukusuositus: Korkorahastojen toiminta, riski ja duraatio - Tikittääkö aikapommi?). Niiden kyytiin hypätään vasta silloin, kun koronnostot ovat loppuneet ja koronlaskut alkavat. Pitkissä koroissa turskaa kertyy verkkoon troolikaupalla, jos on väärään aikaan mukana, joten korkosyklin ajoittaminen edes sinnepäin on pakollista. Sijoittamisen perusteoksissa osakkeiden osuudeksi koko salkusta olisi peukalosääntönä hyvä olla noin 100 miinus oma ikä, jotta salkun markkinaheilunta ja riski olisivat sopivassa balanssissa. Tähän asti riskitön tuotto on kuitenkin ollut tuottamaton riski. Pahimmillaan olet maksanut siitä, että lainaat rahaa Kreikkaan. Siinä ei nyt ole mitään järkeä, joten korkoihin ei ole vain kannattanut sijoittaa. Osakkeet ovat olleet käytännössä ainut vaihtoehto. Nyt aidan toisella puolella alkaa vihdoin ruoho näyttämään aika vihreältä ja olenkin pohtimassa myös korkoihin sijoittamista.

Koronavilkku - Miten koronasovellus oikeasti toimi(i)?

Suomen ainut ja virallinen koronatartuntojen jäljittämiseen tarkoitettu Koronavilkku-sovellus on nyt vihdoin ja viimein julkaistu (31.8.2020). Sarkastisesti voisi sanoa, että ei siinä kauaa kestänytkään, tätähän oli jo koko kesä odoteltu. Sovellus on periaatteessa ladattavissa älypuhelimille Applen ja Googlen sovelluskaupoista, mutta paras tapa toistaiseksi on ladata se Koronavilkku.fi -sivuston kautta. Joku voisi ihmetellä, että miksi sitä ei heti julkaisussa saa virallisista kauppapaikoista, vaikka tätä on työstetty kuukausikaupalla ja julkistuspäivämääräkin on ollut tiedossa? Nähtävästi jollekin tuli yllätyksenä, että Applen ja Googlen kauppapaikoilla sovellusten indeksointikin kestää jonkin aikaa. Sovelluksia ei välttämättä löydy heti julkaisun jälkeen. Semmoista toimintaa taas koronan kanssa. Olisiko kannattanut rummuttaa ohjelmaa vasta sitten, kun se kauppapaikaltakin oikeasti löytyy?

Garmin Forerunner 110 - Rikkoontuneen rannekkeen korjaus

Joskus sitä oikeasti miettii, miksi esineitä ei ole suunniteltu kestämään pidempään? Taloudellisesti valmistajan ei ole ehkä järkevää suunnitella laitettaan kestämään vaikka 15 vuotta. Mieluummin myyt tuona aikana henkilölle kolme tuotetta yhden sijasta. Toisaalta jos laite hajoaa parissa vuodessa, niin todennäköisesti kuluttaja kiertää saman valmistajan muut mallit ja koko merkin kaukaa. Joskus tuo korjaaminenkin on tehty todella hankalaksi, tai jopa mahdottomaksi. En edes jaksa kirjoittaa tuosta laitteiden suunnitellusta vanhentamisesta, johon jotkut valmistajat ovat todetusti syyllistyneet. Näin tarkan markan ihmisenä en tietenkään haluaisi heittää jotain hyödyllistä ja toimivaa tuotetta pois, jos siinä on vain pieni vika, joka pienellä fiksauksella ehkä korjaantuisi. Rahansäästö ei tässä kuitenkaan edes ole pääasia. Olen utelias ja haluan oppia korjaamaan asioita. Mikä onkaan kivempaa, kuin saada jokin laite omin kätösin taas toimintakuntoon. Myös ympäristö kiittää, kun tavaraa ei joudu roskiin ja uutta ei valmisteta.

Melontaa Nuuksion Pitkäjärvellä - Laskujokea Nupurinjärveen

Kuinka moni lukijoistani tietääkään, mistä blogini "kansikuva" on peräisin? Väittäisin, että tuskin kovinkaan moni. Etusivun kuvat ovat peräisin Nuuksion Pitkäjärven rannalta Solvallan urheiluopistolta. En edes tarkkaan muista milloin ne on otettu, mutta hämärä muistikuva olisi vuoden 2012 Snowflakes multisport kisan jälkeen, joka Nuuksion Solvallassa järjestettiin. Vaikka blogini onkin pääosin keskittynyt säästämiseen ja sijoittamiseen, niin kaikenlainen liikunta ja seikkailu on kuitenkin myös suuressa osassa. Liikunnan parissa pääsee kokemaan hienoja asioita ja olisi jotenkin harmillista, jos myös näitä hienoja hetkiä ei voisi jakaa. Haluankin siis jättää nämä kokemukset myös muille tämän blogin lukijoille löydyttäviksi ja toivottavasti myös myöhemmin koettaviksi. Siksi liikunnasta kirjoitan.

Nuuksion Pitkäjärven melontalaituria.

Vaihdoin lomarahat vapaaksi - Onko mitään järkeä?

Haluatko nauttia ihanasta keväästä tai syksystä vähän kauemmin? Omassa työpaikassani (kaupan alan työehtosopimus) on aina ollut mahdollisuus vaihtaa lomarahat vapaaksi. En ole siihen koskaan tarttunut, vaikka olen kyllä ollut siitä jo pitkään tietoinen. Nyt kun osakesalkku on siinä mallissa, että töitä ei välttämättä tarvitsisi tehdä enää rahan takia, niin aloin pohtimaan asiaa ja vaihdoin lopulta kaikki lomarahat vapaaksi. Oliko siinä mitään järkeä ja miten lomaraha muutetaan palkalliseksi vapaaksi? Miten tuo vaikuttaa käteen jäävään rahaan? Jos asia kiinnostaa sinuakin, niin suosittelen jatkamaan lukemista.

Ursan aurinkokuntamalli - Tutustu retkeilemällä mittakaavaan

Rakastan avaruutta. Tunnen jotain kummallista vetovoimaa ja kunnioitusta tuota tyhjyyttä ja äärettömyyttä kohtaan. Suunnaton mittakaava, maailmankaikkeuden ikä ja kiertoratojen harmonia tekee jotenkin nöyräksi. Vaikka tiedämme avaruudesta jo paljon, niin toisaalta todella moni asia on täysi mysteeri. Edes Auringon toiminnasta, tai Kuun synnystä ei olla tiedeyhteisössä varmoja. Jotenkin hämmentävää, että ne ovat "melkein" tuossa vieressä, vaikuttavat jokapäiväiseen elämään ja silti niitä ei täysin tunneta. Tavalliselle tallaajalle tällä tiedolla ei välttämättä ole nyt konkreettista merkitystä, mutta jokainen meistä pohjimmiltaan haluaa tietää, mistä olemme tulleet ja miten elämä syntyi.

Mitä tehdä kesällä - Toimintaa ja aktiviteetteja pääkaupunkiseudulla

Korona on rajoittanut monen matkustelua. Ulkomaille ei välttämättä kovin hyvin päässyt, tai edes halunnut lähteä. Kotimaan matkailu koronan aikaan oli se juttu. Joillekin se on sitä vieläkin. Kaikki eivät välttämättä kuitenkaan jaksa lähteä vaikkapa asuntovaunulla Suomea kiertämään. Onhan jo pääkaupunkiseudullakin vaikka kuinka erilaisia aktiviteetteja kokeiltavaksi. Miksi lähteä merta edemmäksi kalaan? Samalla säästyisi ehkä rahaa ja ympäristökin kiittää. Ehkä pähkäilet tätä kysymystä myös siksi, että et tarkalleen tiedä mitä kaikkea pääkaupunkiseudulla voikaan kesällä tehdä. Blogini on täynnä erilaista harrastustoimintaa, joten ajattelin jakaa ongelmaan yksinkertaisen ratkaisun. Tässä omat ehdotukseni siihen, mitä tehdä tulevana kesänä.  Kaikki tekemiset on kokeiltu ja arvosteltu tässä blogissa sekä erittäin toimiviksi todettu. Saa kokeilla, mutta ei ole pakko :)

Bestway Aqua Cruiser - Kokemuksia ilmatäytteisestä SUP-laudasta

Olen välillä fiilistellyt sitä, miltä tuntuisi omistaa oma kajakki. Lähtisi aina vapailla merille melomaan ja olisi vaikka yötä jollain saarella. Kesälomalla tekisi vaikka viikon pituisen matkan jonnekin kauas. Pitää kuitenkin huomioida reaaliteetit. Kajakki vie törkeästi tilaa ja pitää tietenkin omistaa myös auto, jotta paatin saa ylipäänsä mihinkään kuljetettua. Kerrostalokaksion ja sähköfatbiken omistajana tuo on yhtä realistista kuin joulupukki ja lentävät porot. Toisekseen en kyllä oikeasti jaksaisi meloa viikon reissua, kun jo vähän pidempikin päivän reissu tuntuu jo jäsenissä ja seuraava päivä menee palauttelussa. Entäs sitten jos olisi jonkin melontaseuran jäsen? Noin satasen vuosimaksulla pääsisi harrastamaan melontaa. En kuitenkaan tiedä jaksaisiko noita talkoohommia, tai sitä, että tukikohta on aina sama. Mitä jos meren sijaan haluaisinkin kokeilla meloa vaikka lähijärvillä, kuten Oittaan Bodomjärvellä, Nuuksion Pitkäjärvellä tai vaikka Vantaanjoessa? Ongelma on siis vain puoliksi ratkaistu, joten minkään melontaseuran jäsenyys ei oikein houkuttele. Perinteinen kajakin vuokraus on siis järkevintä, mutta tässäkin on se ongelma, että vuokrapisteitä ei ole joka lätäkön äärellä, niiden aukiolot ovat suppeita ja vuokraus ei ole ihan halpaa hupia. Olisiko vielä muita vaihtoehtoja, jos tykkää läträtä vedessä mela kädessä?

Kehitysavun kirous - Enemmän haittaa kuin hyötyä

Ex-suurlähettiläs Matti Kääriäisen kirja Kehitysavun kirous on aika karua luettavaa. Pääsanoma on se, että kehitysavusta on saajille enemmän haittaa kuin hyötyä. Kehitysavun tavoitteet ovat korkealla, mutta konkreettiset tulokset ovat negatiiviset: ne kehitysmaat jotka apua eivät ole saaneet näyttävät pärjäävän paremmin. Käytännössä kehitysapu luo kestämättömiä rakenteita ja vääriä kannustimia, sekä pitää yllä epädemokraattisia hallintoja. Kehitysapu siis estää Afrikkaa kehittymästä normaalilla tavalla. Surkuhupaisaa ja surullista asiassa on se, että kehitysavun tuloksia ei oikein haluta mitata ja kaikki negatiivinen sivuutetaan täysin. Ulkoapäin ei tule painetta ja mediaa ei asia kiinnosta, koska moraaliposeeraus on tärkeintä. 

Abloy PULSE - Lukitusjärjestelmä taloyhtiön hankintalistalla

Kevät on taas yhtiökokousten aikaa ja myös omaan postilaatikkoon tippui kokouskutsu. Tällä kertaa kokouksessa käsiteltävistä asioista yksi hyppäsi silmiini ylitse muiden: "Päätetään koko talon lukitusuudistuksesta Abloy PULSE järjestelmään. Lukitusuudistuksen hinta-arvio on 40 000 €". 2009 valmistuneessa kerrostalossa on 78 huoneistoa ja alustava kustannusarvio on noin 9 €/huoneistoneliö (esim. 72 m2 kolmiossa kustannus noin 650 €). Korjaus rahoitettaisiin hoitopuolen ylijäämällä, joten eipä siinä mitään. Lisäkustannuksia ei siis varmaankaan tulisi. Olin kuitenkin hämmästynyt, että tästä hankinnan taustoista ja tiedoista ei ollut riviäkään itse liitteissä. Miten voidaan tehdä järkevä päätös, jos sen pohjaksi ei saa kunnollisia tietoja ja perusteluja etukäteen? Ei kai asioita näin pitäisi hoitaa? Tästä tuskastuneena halusinkin valmistella itselleni pohjatiedot aiheesta ja joukkoistaa tämän blogin lukijat. Onko Abloy PULSE järkevä vaihtoehto, mikä mahdollisesti huolettaa ja mitä kokemuksia sinulla siitä on. Jostain syystä netistä ei oikein löydy tietoa tämän aiheen ympäriltä.

Saksalaiset lähdeverot takaisin - Palautukset osinkoverosta

Joku tuntee varmaan lauseen: "Saksa on paska maa". Sitaatti ei ole peräisin sijoittajan suusta, mutta voisi erittäin hyvin ollakin. Vaikka Suomen ja Saksan välillä on voimassa oleva verosopimus, niin silti Saksa kohtelee ulkomaisia sijoittajia huonosti verottaen liikaa näiden osinkoja. Tämän kaltoin kohtelun takia saksalaisten osinkojen kohdalla häviää yhteensä noin 11,4 % tuotosta. Miksi? Avaan tätä matematiikkaa tässä artikkelissa ja lisäksi kerron, miten lähdeverojen takaisinhaku toimii. Miten homma tehdään kädestä pitäen, kauanko se kestää ja paljonko se tulee kustantamaan. Kannattaako hommaan ylipäänsä ryhtyä?

Tarvittavat paperit leimattuna ja Saksaan postitusta vaille valmiita. Kuka huomaa veroviraston virheen keskimmäisessä paperissa? Onneksi tällä ei ollut vaikutusta lopputulokseen. Kuva vanhemmasta vuoden 2017 prosessista.

Varallisuus kunniaan - Suomalaiset ovat persaukista kansaa

Näin vaalien alla on hyvä kerrata miten Suomella ja tarkemmin sanoen suomalaisilla menee. Poliitikot osaavat hyvin maalata mustan valkeaksi ja väittää, että taloudellisesti kaikki on hyvin. Esimerkiksi velkalukuja suhteessa bruttokansantuotteeseen käytetään herättämään erilaisia mielikuvia. Muihin Euroopan maihin verrattuna Suomen tilanne on hyvä (julkinen velka suhteessa bkt:hen 71,6 % eli noin 24 500 euroa per suomalainen). Pitää kuitenkin muistaa, että bruttokansantuotteeseen lasketaan mukaan myös julkinen sektori, jonka osuus meillä on todella suuri ja melkein EU maiden korkeimpia, kertoo Veronmaksajat. Voisiko kansan syvien rivien hyvinvointia ja elintasoa mitata mieluummin varallisuuden kehittymisenä? Pitäisikö siis kysyä myös, mitä oikeasti tapahtuu ihmisille? Raha ei tuo onnea, mutta varallisuuden määrä helpottaa elämistä huomattavasti. Valitettavasti tässä suhteessa suomalaiset ovat todella köyhä kansa. 

Tulot ja menot - Kirjanpitoni vuonna 2022

Mitä vähemmän omaat rahaa, niin sitä enemmän sen puute stressaa. Raha ei tuo onnellisuutta, mutta se helpottaa elämistä ja eteen tulevia valintoja. Energiakriisi tai noussut inflaatio ei tunnu niin pahalta, jos tietää omaavansa sopivasti selkänojaa pahan päivän varalle. Tästä syystä vuosi 2022 ei juuri stressannut. Itse asiassa hämmästelen aina sitä, miten vähän kulutusvalinnat ja rahankäyttö ovat muuttuneet vuosien saatossa. Etenkin tänä vuonna tämän kirjanpito-artikkelin teko tuntui vaikealta, koska oikein mitään uutta ja erilaista sanottavaa ei ole. En jaksaisi toistaa itseäni kuin papukaija. En saa siitä mitään irti. Jos lukijana keksit, miten tästä vuosikoosteesta saisi enemmän irti, niin ehdota ihmeessä.

Onko ravintolassa syöminen kallista? - Vuosi lounasbuffettia takana

Ennen kuluttaminen ja reissaaminen oli suurelle osalle ihmisistä luksusta. Ulkomaille ja varsinkin etelään piti päästä vähintään vuosittain. Sitten tuli korona ja vähän kaikki muuttui. Enää ei välttämättä päässyt matkustamaan vapaasti. Osa ei edes halunnut saati uskaltanut enää matkustaa ja osa siirtyi katsomaan kotimaan matkailua ihan uusin silmin. Tavarastakin alkoi olla puutetta. Ravintoloille tämä oli katastrofi, kun Krista Kiuru halusi tehdä kaikkensa saadakseen kuppilat kumoon ja koiranputkea kasvamaan. Koska itse työskentelen ravintolatyöntekijänä, niin ymmärrän hyvin näiden yrittäjien ja alalla työskentelevien tuskan. Osittain tästä syystä halusinkin tukea läheistä ravintolaani ja päätinkin lounastaa vuoden lounaspuffetissa. Oliko ravintolassa syöminen sitten niin kallista ja saiko rahalle vastinetta?

Helenin Fiksusähkö Takuu 6kk - Ajatuksia tarjouksesta

Mikään ei taida nyt herättää enemmän keskustelua, kuin sähkönhinta ja kaikki mahdollinen sen ympärillä. Olen vähän hämmästynyt, että Helen toi äskettäin markkinoille Helen Fiksusähkö Takuu -sopimuksen. Helenin hallituksen puheenjohtajana toimii entinen Vihreiden kansanedustaja ja nykyinen Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen Osmo Soininvaara. Blogissaan hän on useasti kirjoittanut (esim tässä ja tässä), että olisi muita kohtaan väärin, jos Helen myisi sähköä asiakkailleen markkinahintaa halvemmalla. Muut ihmiset joutuisivat säästämään heidänkin puolestaan ja maksamaan sähköstään vielä olennaisesti enemmän. Tämä ei vaikuttaisi oikeudenmukaiselta ja siksi Helen ei näin tee. Perustelut ovat loogisia ja Soininvaara on fiksu mies. Silti takki kuitenkin kääntyi ja Helen kehitti tuotteen, jossa tavallaan yhdistyy hintakatto (20 senttiä/kwh) sähkölle, mutta kannustin säästää sähköä kalleimpaan hetkeen myös säilyy. Kannattaisiko sähkösopimus vaihtaa tähän? Mitä etuja ja haittoja tässä olisi?

Kaupankäyntikuluni ja niiden osuus salkusta

Osakesäästäjän ja -sijoittajan yhtenä pitkäaikaisena tavoitteena on minimoida kaupankäyntikulut. Turhia osto- ja myyntitoimeksiantoja pyritään välttämään, koska niistä aiheutuu vain kuluja. Kukaan ei pysty ajoittamaan toimeksiantoja markkinoilla täydellisesti ja harva edes suhteellisen onnistuneesti. Yleensä suurimmat "tappiot" tehdäänkin juuri myymällä nousevaa osaketta liian aikaisin tai ostamalla liian myöhään käänteen tehnyttä yhtiötä. Buy and hold-strategia on yleensä se paras ja kaikkea turhaa hötkyilyä tulee välttää. Jostain olen lukenut karrikoidun vertauksen: "Toimi siten, kuin sinulla olisi elämäsi aikana vain 10 mahdollisuutta ostaa tai myydä". Tuota ei kannata ottaa kirjaimellisesti, mutta virkkeessä on kyllä pointti. Keskity olennaiseen ja unohda kaikki muu hötkyily. Myös itselläni olisi tästä paljon opittavaa. Joskus on tietenkin pakko myydä tai ostaa osakkeita, kun sellaisia tilanteita eteen tulee. Esimerkiksi liika käteinen voi poltella nollakorkoisella tilillä, jolloin ylimääräiset rahat on hyvä sijoittaa tuottamaan paremmin. Joskus markkinat puolestaan vain hinnoittelevat yrityksen osakekurssin väärin (kuplahinta tai markkinapaniikki) tai jokin uusi tieto markkinoilla on saanut yrityksen tulevaisuuden näkymään uudessa valossa ja tähän on pakko ottaa kantaa. Silloin toimeksiannon tekeminen on järkevää.