Miksi erosin kirkosta - Kolme järkiperäistä syytä

Vuonna 1970  evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuului 95 % väestöstä. Siitä se on pikkuhiljaa laskenut ja vuonna 2000 luku oli 85 %. Vuoden 2022 lopussa evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuului enää 65,1 % väestöstä. Määrä vähenee noin yhden prosenttiyksikön vuodessa. Myös itse olen eronnut kirkosta vuosia sitten, koska en näe sitä merkityksellisenä. Näin kokee aika moni muukin ja seurakuntien jäsenmäärät ovat laskussa. Helsingissäkin on seurakuntia, joihin kuuluu alle puolet väestöstä. Voidaanko tällöin enää puhua valtionkirkosta ja erityisasemasta verotusoikeuksineen?

Ennen oli itsestään selvää, että lapsi kastetaan kirkon jäseneksi. Nyt tämä ei ole enää itsestäänselvyys, vaan kirkon tilastoista selviää, että vuonna 2022 noin 64 % syntyneistä lapsista kastettiin Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäseniksi. Moni vanhempi ei siis halua päättää tätä lapsen puolesta. Mielestäni tuntuisi omituiselta ja nurinkuriselta, että syntyvä lapsi kuuluisi automaattisesti kirkkoon. Miksi ei samalla lyödä käteen demareiden jäsenkirjaa? Vähän kuin rekisteröityisit automaattisesti firman uutiskirjeen tilaajaksi, vaikka tietosuojaa ja tietojen keruun rajoittamista on korostettu. Kannatatko automaattisesti mieluummin Tapparaa kuin Jokereita, koska vain yksinkertaisesti synnyit ja kasvoit Tampereella? Ei näin. Haluan vapaan tahdon ja valinnan. Miksi sitten erosin kirkosta, listaan alle muutaman syyn.

En pysty jakamaan kirkon arvoja ja näkemyksiä

Sitä tikulla silmään, joka vanhoja muistelee. Ehkä en tässä nosta esiin uskontoja ja sotia, vaan pysytään nykyajassa. Kuka muistaa vielä koronaa ja rokottamattomien demonisointia? Silloin jopa Helsingin hiippakunnan piispa Teemu Laajasalo sanoi, että rokotteesta kieltäytyvä toimii itsekkäästi ja moraalittomasti. Uskomatonta propakandaa, mutta näistä ajatuksista mentiin vielä pidemmälle. Raamatussa Jeesus ei käännyttänyt spitaalisia luotaan, mutta kun kirkko ei hyväksy korona-rokottamattomia, niin esimerkiksi Oulussa seurakunta lauloi kauneimmat joululaulut kirkon ulkopuolella. Kristinuskon periaatteet kumoutuvat, kun kirkko ei hyväksy enää "sairaita" ja ole kaikkia varten. Surullista ja erinomainen syy erota kirkosta. 

Uusin ulostulo on Haagan seurakunnalta, joka kritisoi nykyisen hallituksen politiikkaa. Viestintävastaava totesi: "On jumalatonta leikata jo valmiiksi pienituloisilta ja heikossa asemassa olevilta." Viestin liitteenä oli vielä video, jossa luki hävetkää. Kirkon sekaantuminen puoluepolitiikkaan ei ole mielestäni suotavaa ja referoinkin Tere Sammallahden kommenttia asiaan, joka kysyi, että hoitaako kirkko kestävyysvajeen ilman rakenneuudistuksia pelkästään rukoilemalla. Hyvä pointti.

Tämä on sitä kirkon tapaa osoittaa arvoja. Väittävät siis olevansa suvaitsevaisia, mutta todellisuudessa ovat ahdasmielisiä. Tämä näkyy myös muun muassa siinä, että samaa sukupuolta olevien vihkimistä ei Tikkurilan seurakunnassa sallita. Muita ei saisi syrjiä, mutta kun sen itse tekee, niin se onkin ok. Jotenkin kuvottavaa.

Eroamalla säästää keskimäärin 600 € vuodessa

Kirkollisvero maksetaan paikalliselle seurakunnalle. Sen suuruus vaihtelee, mutta on noin 1-2 % bruttotuloista. Keskimäärin se on 1,67 % ja esimerkiksi Helsingissä se on tasan 1%. Kirkollisvero peritään edellisen vuoden viimeisen päivän tilanteen mukaan. Jos et kuulu tämän vuoden viimeisenä päivänä kirkkoon, niin seuraavalta vuodelta et maksa kirkollisveroa. Tästä syystä kirkosta eroamisen piikki on aina vuoden lopussa, koska sillä voi välttää tulevat verot ja säästää rahaa. 

Jos keskimääräinen suomalainen tienaa reilut 3 700 €/kk bruttona, niin vuodessa hän maksaa kirkollisveroa noin 740 euroa (3 700*12*0,0167). Omalla kohdallani tämä olisi 20 000 euron bruttovuosituloilla ja Vantaan 1 % kirkollisverolla noin 200 euroa vuodessa. Ei se nyt niin paljon ole, mutta itselläni summa vastaa yhden kuukauden ruokakuluja. Toisaalta voidaan kysyä, että maksaisitko seurakunnan 200 € laskun, jos se tulisi postilaatikkoon kerran vuodessa? Samalla rahalla saisit sekä Disney+, että Netflix -suoratoistopalvelut vuodeksi kotiin. Kummankohan palveluja käyttäisin enemmän?

Toisaalta sijoittamalla nämä 200 €/vuosi rahat 30 vuodessa 7 % tuotolla kasassa olisi noin 19 000 euroa, josta tuoton osuus 2/3 osaa. Käytännössä voisit siis lahjoittaa säästämäsi summan kaksi kertaa itsellesi mieluisimpaan kohteeseen.

Mäntsälän kirkko on kuvauksellinen, mutta kuinka monelle kirkollisveron väärti?

Raha ei mene sinne missä sitä tarvittaisiin

Tekopyhyyden lisäksi suurin syy olla kuulumatta kirkkoon on se, että maksamani verot eivät mene mielestäni oikeasti apua tarvitseville. Voi kun olisikin kivaa, että suurin osa rahoista käytettäisiin hyväntekeväisyyteen. Hävikkiruokaa jaettaisiin köyhille ja rahalahjoituksia niitä tarvitseville. Diakoniatyö olisi pääasia. Mutta kun näin ei näytä olevan. 

Ev. Lut kirkon tuloslaskelma vuodelta 2022

Pääosa kirkon tulovirroista tulee kirkillisverosta. Vertailun vuoksi vuonna 2022 kirkollisveron tuotto oli hieman alle 930 miljoonaa euroa (kaikkien tässä esitettyjen lukujen lähde: Kirkon tilastot). Valtionrahoituksesta tulee vuosittain noin 100 miljoonaa euroa hautaustoimintaan (kulut 122 milj) ja kirkonkirjojen ylläpitoon (kulut 15 milj). Kirkko itse kerää toimintatuottoja vuokrina, metsänmyyntinä, korvauksina, kolehtina, lahjoituksina yms noin 175 miljoonaa euroa. Sitten on vielä rahoitustuotot ja arvonmuutokset sijoituksissa. Toimintakate olisi 800 miljoonaa euroa pakkasella ilman kirkollisveroa.

Suurin osa rahoista valuu rakennusten ylläpitoon ja palkkoihin. Henkilöstökuluihin meni vuonna 2022 noin 580 miljoonaa. Yli 7 000 rakennuksen hoitoon (arvo muuten 1,12 miljardia euroa 3,73 miljardin taseesta) ja ylläpitoon käytetään noin neljännes seurakuntien käyttötalousmenoista (kiinteistötoimi toimintakulut 267 miljoonaa).  Käytännössä kirkollisverojen maksajana olet vanhojen rakennusten suojelija, etkä tue esimerkiksi hyväntekeväisyyttä, koska diakoniatyöhön meni 77 miljoonaa euroa vuonna 2022 ja annettuja avustuksia jaettiin 39 miljoonaa. Siis reilun miljardin toimintakuluista vain 116 miljoonaa meni niin sanotusti köyhille. Se on noin 11 %. Se on todella vähän. Ruokakasseja jaettiin noin 176 000 kappaletta vuonna 2022. 

Jos tavoite on siis avustustyö, niin paljon paljon kirkkoa parempia vaikuttamiskeinojakin varmasti löytyy. Jotenkin haluaisin kirkon olevan paljon lähestyttävämpi. Itseäni ei kiinnosta mennä kirkkoon virsiä laulamaan tai tylsää saarnaa kuuntelemaan kovalle puupenkille. En käytä kirkon palveluja oikeastaan mihinkään. Mikä on eniten käyttämäni asia kirkon kohdalla? Jokakesäinen pyöräreissu Porvooseen, jossa istahdan Sipoon uuden kirkon penkille. Hauska anekdootti, mutta samalla myös todella surullista kirkon näkökulmasta. Ehkä en vain tiedä, mitä kaikkea hyvää kirkko tekee. Silloin tosin herää kysymys, että miksi tästä ei viestitä paremmin ja miksi siihen viestintään kuitenkin tärvääntyy rahaa 34 miljoonaa vuodessa?

Pyöräilyreissu Porvooseen. Etualalla Sipoon uusi kirkko ja taustalla vanha kirkko. Tämä penkki on eniten käyttämäni asia koskaan kirkossa.

Päivitys 27.12.2023. Yhden kommentoijan tekstin pohjalta aloin myös ihmettelemään hautaustoiminnan rahankäyttöä. Valtio maksaa kirkolle vuosittain 100 miljoonaa hautaustoimintaan. Kun Suomessa kuolee vuosittain noin 60 000 henkilöä, niin se tekee noin 1 670 euroa/kuollut. Mitä tuolla valtion maksamalla summalla siis edes saa, kun kuoleminen on edelleen kallista? Koska hautaustoimi ei ole normaalin markkinatalouden piirissä, on todellista hintaa kilpailulla markkinalla vaikea arvioida. Kirkon monopoliasemassa hinnassa on varmasti ilmaa, eikä sitä ole millään muotoa edes haluttu optimoida. Sehän se monopolin pointti onkin, että ei tarvitse kilpailla.

Mikä muuttuu, jos ei kuulu kirkkoon?

Koska valtio rahoittaa jo kirkon lakisääteisiä tehtäviä, kuten hautaustoimintaa ja kirkonkirjoja, niin miksi sitten kuulua kirkkoon? Sepä se. Palaako papin siunaama ruumis huonommin helvetissä, kuin ilman? Onko avioliiton vastamäki papin siunauksella jotenkin loivempi, kuin ilman? Ei tietenkään. Kirkossa käyminen tekee ihmisestä kristityn yhtä paljon kuin autotallissa käyminen tekee automekaanikoksi.

Nykyisin yksinäisyys ja yksin asuminen on jonkinasteinen ongelma. Haluaisin nähdä isojen kauppakeskusten tai suurten kirjastojen kupeessa jotain helposti lähestyttävää sielunhoitoa, hyväntekeväisyyttä yms yhteistä kerhotoimintaa, jolla ihmisiä tuodaan enemmän yhteen. En halua sitoa kirkollisveroani kylmiin seiniin ja nykyisiin kirkon arvoihin. Sitten kun muutos tapahtuu, niin voin harkita toimintaani uudestaan. Tätä kirjoittaessa itse asiassa havahduin siihen, että toinen tapa olisi äänestää saurakuntavaaleissa. Jos haluaa muutoksen tapahtuvan, niin äänestäminen olisi vaihtoehto. En vain ole koskaan äänestänyt, koska sillä ei ole elämääni mitään merkitystä.

Mitä mieltä lukijat ovat, miksi kirkkoon pitäisi kuulua.

(Alkuperäinen teksti julkaistu 15.12.2023 ja nyt päivitetty)