23. maaliskuuta 2021

Veroilmoitus ja veronpalautus 2020 - Mitä verovähennyksiä?


Esitäytetty veroilmoitus tippuu postilaatikkoon suurimmalle osalle keväällä huhtikuun aikana ja kahvipöydissä käy keskustelu veronpalautusten suuruudesta. Tuliko sitä nyt taas mätkyjä vai palautusta. Veroilmoituksen täyttöä ei kannata jättää viime tinkaan, vaikka sen täydentäminen tuntuisikin vaikealta ja ärsyttävältä. Verottaja ei automaattisesti tee veroilmoitukseesi vähennyksiä, vaan ne pitää itse osata vaatia. Jos korjattavaa ei ole, veroilmoitusta ei tietenkään tarvitse palauttaa, mutta vuosittain noin 1,5 miljoonaa ihmistä korjaa ja täydentää veroilmoitustaan, kertoo Yle

.

20. maaliskuuta 2021

Koronarokote - Mitä siitä ajattelen

Edustan tervettä skeptisyyttä viranomaisia ja instituutioita kohtaan. Sen voi nähdä esimerkiksi artikkeleista: Piiloindeksointi - Huijaus, jota ei ole kriminalisoitu, Muoviroskan erilliskeräys - Onko muovin kierrätys oikeasti järkevää, tai vaikkapa Naisen euro on oikeasti enemmän kuin miehen euro, sekä OP-sijoitusvakuutus savijaloilla. Viimeisimpinä tietenkin Koronahysteria - Testaaminen, maskipakko ja muita ajatuksia. Artikkeleista saa olla mitä mieltä tahansa, mutta koska media ei halua nostaa niitä ja niiden sisältämiä faktoja julkisuuteen, niin koen sen jotenkin omaksi velvollisuudekseni. Jos tunnut tietävän jostain asiasta enemmän kuin vaikkapa naapurisi ja se on juuri sillä hetkellä tärkeää, niin eikö siitä kannattaisi silloin asiallisesti ja faktat edellä keskustella? Vain näin voi oppia ja itsensä kehittäminen ja oppiminen kun loppupeleissä on ehkä elämässä se tärkein juttu. 


16. maaliskuuta 2021

Säästövinkki: Kilpailuttamalla halvin sähkösopimus - Totta vai tarua?

Äkkiseltään luulisi, että kilpailuttamalla saisi aina halvimman sähkösopimuksen. Periaatteessa näin, mutta kilpailuttaa voi kuitenkin niin monella tapaa. Voit olla kilpailutuksessa aktiivinen osapuoli, joka on se paras ratkaisu, tai sitten tyytyä osittaiseen passiivisuuteen, jolloin et todennäköisesti saa sitä halvinta ja parasta diiliä. Näiden eroja tulen tässä artikkelissa käsittelemään. Samalla tämä on myös hyvä kertomus siitä, miten kilpailuttaminen kannattaa. Loppuun olen laittanut mielenkiintoisen graafin onnistumisistani 10 vuoden historian pohjalta. Tällaista et muuten muista talousblogeista löydä. Takaan, että jos käytät tämän artikkelin lukuun pienen hetken, niin tulet säästämään selvää rahaa vähintään noin 10 euroa vain viiden minuutin työllä. Jos asut isommassa omakotitalossa, käytät sähkölämmitystä, etkä ole koskaan kilpailuttanut sähkösopimustasi, niin tämä juttu lukemalla säästösi voi olla kymppien sijaan jopa satasia. Kovin monella säästövinkillä tuskin pääset parempiin tuntipalkkoihin.



12. maaliskuuta 2021

MacBook Air ja akun vaihto - Halvalla lisää käyttöaikaa

Yksi hyvä ja helppo tapa säästää rahaa on ostaa uutta tavaraa vanhan tilalle harvemmin. Uutta autoa, televisiota, kännykkää, tietokonetta yms ei tarvitse ostaa edes joka toinen vuosi. Loputtomasta päivityskierteestä ei seuraa mitään hyvää, vaan pahimmassa tapauksessa vain noidankehä, jossa toimintamalli ruokkii itse itseään. Kun olet päivittänyt autosi, televisiosi ja tietokoneesi uuteen, niin sitten pitääkin tietysti päivittää myös kännykkä, printteri, leivänpaahdin, polkupyörä, vaatevarasto, pelikonsoli... Jokainen varmasti tajuaa, että edessä on loputon suo, joka ei tuo onnea. Näin toimimalla haaskaa rahaa ja tekee itsestään velkaorjan, joka tekee työtä vain saadakseen "päivitetyksi" kaikki tavaransa joka vuosi uudestaan.

Mitä jos ostaisitkin uuden kannettavan kahden vuoden sijaan vaikkapa vain joka neljäs vuosi? Näin toimimalla säästäisi tietokoneiden ostokuluissa puolet. Jos käytät tietokonetta sijoittamiseen, niin pidemmän käyttöajan takia voit tehdä siitä myös hieman enemmän vähennyksiä. Hankintakulujen laskiessa ja vähennysten noustessa vanhan tavaran käyttöajan pidentäminen onkin erittäin järkevää säästämistä. Mieti paljonko säästö olisi, jos pitkität uuden ostoa jokaisen tuotteen kohdalla samalla tavalla? Vanhallakin tavaralla pärjää, jos on ostanut vähän laadukkaampaa tuotetta, käyttää sitä oikein ja huoltaa sekä korjaa tarvittaessa. Esimerkiksi kannettavan tietokoneen tapauksessa akku tulee yleensä ensimmäisenä vaihtokuntoon.

Akun vaihto käynnissä. Pohjan Pentalobe -ruuvit irrotettu, vielä pari Torx-ruuvia ja akkupaketti irtoaa.

4. maaliskuuta 2021

Harvinaista herkkua - Fatbikellä helmikuun hankikannoilla

Vuoden 2014 talvi oli poikkeuksellisen pilvinen ja siksi pimeä. Aurinkoa ei paljon talvella näkynyt. Vuoden 2015 helmikuussa puolestaan on saanut nauttia poikkeuksellisen kivasta säästä. Olin päässyt ottamaan jo aurinkoa lasitetulla parvekkeellani pelkissä shortseissa (varjossa 13 C ja auringossa 20 C). Helmikuussa päivän pituuskin kasvaa noin 5 min päivässä, joten vihdoin siitä auringonvalostakin pääsee kunnolla nauttimaan. Hiihtämäänkin on päässyt. Jotain olen kuitenkin odottanut kuin pikkulapsi joulupukkia. Mitä tapahtuu, kun suojasäällä aurinko lämmittää pellolla olevia lumimassoja ja korkeapaineen vallitessa pilvettömänä yönä tulee sitten kunnon pakkaset? Tällöin muodostuu tietysti kova, jopa kävelyä kestävä hankikanto (tunnetaan myös termeillä kantohanki tai kestohanki). Heikosti sitoutuneet uuden lumen kiteet siis osittain sulavat auringossa, jolloin lumen vesiarvo ja tiheys kasvavat. Sulaneet lumikiteet muuttuvat pakkasella pyöristyneiksi ja lujasti sitoutuneiksi rakeiksi ja kun koko rakenne oikein kunnolla jäätyy, syntyy vähän kuin jääkansi.

Hankikannon syntymiseen tarvitaan siis juuri tietyt ja tarkat olosuhteet. Kävelyä kestävä hankikanto on vieläkin harvinaisempi ja siitä ei välttämättä näin etelässä edes joka vuosi pääse nauttimaan. Jos on niin onnekas, että joku kevätaamu pääsee sitä suksilla kokeilemaan, niin jo päivällä se on todennäköisesti poissa ja vuoden aikana hankikanto voi kestää vain päivän tai pari. Harvinaista herkkua siis. Esimerkiksi vuonna 2014 en päässyt hankikannoille kertaakaan hiihtämään. Vuoden 2015 helmikuu on kuitenkin ollut positiivinen yllätys. Hankikanto on kestänyt jo pari päivää laskiaissunnuntaista laskiaistiistaihin. Vuonna 2017 hankikanto puolestaan saapuikin vasta maaliskuun lopussa.



Koronavilkku - Miten koronasovellus oikeasti toimii?

Suomen ainut ja virallinen koronatartuntojen jäljittämiseen tarkoitettu Koronavilkku-sovellus on nyt vihdoin ja viimein julkaistu (31.8.2020). Sarkastisesti voisi sanoa, että ei siinä kauaa kestänytkään, tätähän oli jo koko kesä odoteltu. Sovellus on periaatteessa ladattavissa älypuhelimille Applen ja Googlen sovelluskaupoista, mutta paras tapa toistaiseksi on ladata se Koronavilkku.fi -sivuston kautta. Joku voisi ihmetellä, että miksi sitä ei heti julkaisussa saa virallisista kauppapaikoista, vaikka tätä on työstetty kuukausikaupalla ja julkistuspäivämääräkin on ollut tiedossa? Nähtävästi jollekin tuli yllätyksenä, että Applen ja Googlen kauppapaikoilla sovellusten indeksointikin kestää jonkin aikaa. Sovelluksia ei välttämättä löydy heti julkaisun jälkeen. Semmoista toimintaa taas koronan kanssa. Olisiko kannattanut rummuttaa ohjelmaa vasta sitten, kun se kauppapaikaltakin oikeasti löytyy?



Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...