Osakesalkkuni vuonna 2024 - Tulosvaroittajien käsi

Aloitetaan huonolla vitsillä. Mitä legendaarinen keihäänheitossa menestynyt Seppo Räty sanoisi, jos olisi sijoittanut viime vuodet Suomeen? "Suomi on paska maa. Hesuli, hyi saatana. Vittuillakseni sijoitin vain Suomeen". Otin kirjailijan vapauden muokata Tohmajärven jätin muutamat verbaaliset sivallukset tähän artikkeliin sopiviksi. Oikeat legendaariset lohkaisut ja niiden asiayhteyden voi sitten tarkistaa netistä, jos kiinnostaa. Vaikka tulojen ja menojen suhteen vuosi oli paras koskaan (artikkelini: Tulot ja menot - Kirjanpitoni vuonna 2024), niin itse osakesalkun puolella lähes kaikki meni huonosti. Vertailuindeksit menivät ohi oikealta ja vasemmalta.

Arvo-osuustilin näkymä vuoden 2024 lopussa.

Tulot ja menot - Kirjanpitoni vuonna 2024

Kaikki tavara kallistuu ja eläminen maksaa yhä enemmän. Vai maksaako kuitenkaan? Onko kyse enemmän vain omista valinnoista ja huonosta rahankäytöstä? Paljon on puhuttu inflaatiokuopasta, jossa ostovoima katoaa. Vaatimattomat palkankorotukset eivät riitä kompensoimaan nousseita hintoja. En kiistä ekonomistien väitettä, mutta ainakaan omalla kohdallani tämä ei päde. Asiat ovat oikeastaan päinvastoin. Katsellaampa omaa kirjanpitoani vuodelta 2024. Miten menot ja tulot ovat käyttäytyneet?

Tulot ja menot - Kirjanpitoni vuonna 2023

 Pienituloisuuden raja on 60 % koko väestön mediaanitulosta. Yhden hengen taloudessa elävälle raja oli noin 16 910 euroa vuodessa (noin 1 410 euroa kuukaudessa) vuonna 2022, kertoo Tilastokeskus. Liikuntaa harrastavana sinkkumiehenä kuulun siis yhden hengen talouteen, mutta en mahdu ihan pienituloisuuden määritelmään. Kuulun kuitenkin tulokymmenyksisssä siihen 4. pienimpään tulokategoriaan (20 635 - 23 691 €/vuosi), jos tuloihin lasketaan vain ansiotyöstä kertynyt palkka. Miten ihmeessä sitten pystyin sijoittamaan osa-aikaisena ravintolatyöntekijänä osakesalkkuuni 25 000 euroa uutta rahaa? Se selviää lukemalla juttua vähän enemmän. Myöhemmin myös selviää, mihin tulokymmenykseen kuuluisin, jos osingot ja muut tulot huomioitaisiin.

Osakesalkkuni vuonna 2023 - Suomi mörnii

Suurimmalle osalle sijoittajista vuosi 2023 oli tappion vuosi, ainakin jos sijoitti pelkästään Suomeen. Helsingin pörssin tuottoindeksi OMX Helsinki GI laski vuodessa noin -1,8 %. Saksassa puolestaan noustiin noin 20 % ja Jenkkilässä teknologiasektorilla vieläkin enemmän. Käytännössä kotimainen pörssimme mörni koko vuoden muihin nähden. Inderesin mallisalkkukin tuotti noin 4 %. Oma salkkuni tuotti 2,44 % vuonna 2023. Jos suurin osa salkustani on suomalaisia osakkeita, niin ei kai sitä voi oikein kovin paljon paremmin pärjätä? Viime vuonna salkun arvo oli noin 391 000 euroa ja nyt vuoden lopussa päädyttiin arvoon 426 000 euroa. Omaa pääomaa tuli sijoitettua jopa 25 000 euroa. Mitä kaikkea sitä salkussa sitten tapahtui?

Korkojen renessanssi - Määräaikaistalletus, korkorahasto vai jotain muuta?

Elämme poikkeuksellisia aikoja. En nyt viittaa Ukrainassa käytävään sotaan, korkeaan inflaatioon tai velkarahaa surutta törsäävään Marinin hallitukseen. Viittaan korkojen renessanssiin. Oikeastaan viimeiseen vuosikymmeneen lyhyistä koroista ei ole saanut järkevää tuottoa. Monelle sijoittajalle itseni mukaan lukien tämä on oikeastaan tarkoittanut lähes koko sijoitus uraa. Pitkissä koroissa järkevä tuotto on vaatinut jo selkeää ymmärrystä korkorahastojen toiminnasta (lukusuositus: Korkorahastojen toiminta, riski ja duraatio - Tikittääkö aikapommi?). Niiden kyytiin hypätään vasta silloin, kun koronnostot ovat loppuneet ja koronlaskut alkavat. Pitkissä koroissa turskaa kertyy verkkoon troolikaupalla, jos on väärään aikaan mukana, joten korkosyklin ajoittaminen edes sinnepäin on pakollista. Sijoittamisen perusteoksissa osakkeiden osuudeksi koko salkusta olisi peukalosääntönä hyvä olla noin 100 miinus oma ikä, jotta salkun markkinaheilunta ja riski olisivat sopivassa balanssissa. Tähän asti riskitön tuotto on kuitenkin ollut tuottamaton riski. Pahimmillaan olet maksanut siitä, että lainaat rahaa Kreikkaan. Siinä ei nyt ole mitään järkeä, joten korkoihin ei ole vain kannattanut sijoittaa. Osakkeet ovat olleet käytännössä ainut vaihtoehto. Nyt aidan toisella puolella alkaa vihdoin ruoho näyttämään aika vihreältä ja olenkin pohtimassa myös korkoihin sijoittamista.

Tulot ja menot - Kirjanpitoni vuonna 2022

Mitä vähemmän omaat rahaa, niin sitä enemmän sen puute stressaa. Raha ei tuo onnellisuutta, mutta se helpottaa elämistä ja eteen tulevia valintoja. Energiakriisi tai noussut inflaatio ei tunnu niin pahalta, jos tietää omaavansa sopivasti selkänojaa pahan päivän varalle. Tästä syystä vuosi 2022 ei juuri stressannut. Itse asiassa hämmästelen aina sitä, miten vähän kulutusvalinnat ja rahankäyttö ovat muuttuneet vuosien saatossa. Etenkin tänä vuonna tämän kirjanpito-artikkelin teko tuntui vaikealta, koska oikein mitään uutta ja erilaista sanottavaa ei ole. En jaksaisi toistaa itseäni kuin papukaija. En saa siitä mitään irti. Jos lukijana keksit, miten tästä vuosikoosteesta saisi enemmän irti, niin ehdota ihmeessä.

Kaupankäyntikuluni ja niiden osuus salkusta

Osakesäästäjän ja -sijoittajan yhtenä pitkäaikaisena tavoitteena on minimoida kaupankäyntikulut. Turhia osto- ja myyntitoimeksiantoja pyritään välttämään, koska niistä aiheutuu vain kuluja. Kukaan ei pysty ajoittamaan toimeksiantoja markkinoilla täydellisesti ja harva edes suhteellisen onnistuneesti. Yleensä suurimmat "tappiot" tehdäänkin juuri myymällä nousevaa osaketta liian aikaisin tai ostamalla liian myöhään käänteen tehnyttä yhtiötä. Buy and hold-strategia on yleensä se paras ja kaikkea turhaa hötkyilyä tulee välttää. Jostain olen lukenut karrikoidun vertauksen: "Toimi siten, kuin sinulla olisi elämäsi aikana vain 10 mahdollisuutta ostaa tai myydä". Tuota ei kannata ottaa kirjaimellisesti, mutta virkkeessä on kyllä pointti. Keskity olennaiseen ja unohda kaikki muu hötkyily. Myös itselläni olisi tästä paljon opittavaa. Joskus on tietenkin pakko myydä tai ostaa osakkeita, kun sellaisia tilanteita eteen tulee. Esimerkiksi liika käteinen voi poltella nollakorkoisella tilillä, jolloin ylimääräiset rahat on hyvä sijoittaa tuottamaan paremmin. Joskus markkinat puolestaan vain hinnoittelevat yrityksen osakekurssin väärin (kuplahinta tai markkinapaniikki) tai jokin uusi tieto markkinoilla on saanut yrityksen tulevaisuuden näkymään uudessa valossa ja tähän on pakko ottaa kantaa. Silloin toimeksiannon tekeminen on järkevää.

Osakesalkkuni vuonna 2022 - Osinkoennätys ja torjuntavoitto

Piensijoittajalle vuosi 2022 oli karu. Suurin osa teki tappiota. Inderesin foorumin mukaan yli puolet teki tappiota vähintään -30 %. Hyvää sisältöä Inderesillä tuottava Verneri Pulkkinen kertoi itse pannuttaneensa salkun tuotoksi huimat -40 %. Kuplaisia osakkeita ja korkojen nousu, niin katastrofi on valmis. Inderesin mallisalkkukin laski noin -28 %. Samaan aikaan yleisindeksi OMXHGI tuotti noin -12 %. Oma salkkuni tuotti lähes saman verran, eli -12,4 %. Kai sitä voi pitää jonkinlaisena torjuntavoittona, että ei pahemmin tullut lunta tupaan. Onhan tässä käynnissä sota, energiakriisi, inflaatio, todella nopea korkojen nousu ja kohta taantumaakin pukkaa. Voisihan sitä huonomminkin mennä. Samaan aikaan osinkoja kilahteli tilille muhkeasti. Tähän vuoteen salkku lähti noin 420 000 eurosta ja päätyi noin 391 000 euroon siitäkin huolimatta, että omaa pääomaa tuli sijoitettua jopa 23 000 euroa. Mitä kaikkea sitä salkussa sitten tapahtui?

Tradeka Tuotto-osuus - Kannattaisiko sijoittaa?

Kirjoitin vähän aikaa sitten OP Tuotto-osuudesta, josta saa 3,25 % koron (vuonna 2022 saa vielä lisäkoron 1,25 %). Se on varovaiselle sijoittajalle ihan kelpo parkkipaikka rahoille, kun säästötileiltä ei saa oikeastaan juuri mitään. Bank Norwegian tarjoaa 0,75 % ja määräaikaistalletuksista (12 kk) paras Big Bank tarjoaa 1,5 %. OP Tuotto-osuudessa pitää tietenkin ottaa reunaehdot ja riskit huomioon. Jos uskot inflaation lähtevän tästä pitkäaikaiseen laukkaan, niin rahan arvo tuossa kyllä sulaa. Pääoma on myös lukittuna todella pitkän aikaa, joten suurta osaa varallisuudesta ei kannata tuohon sitoa. Toisaalta kevyempi verotus puoltaa sijoituspäätöstä. Kilpailukykyisistä tuotto-osuuksista OP ryhmän kanssa kilpailee myös Tradeka, joka tarjoaa 3,5 % tuoton. Minkälaisena näen tässä riskit ja kannattaisiko tuohon sitten sijoittaa? Jos et ole vielä tietoinen mitä tarkoittaa tuotto-osuus, niin kannattaa lukea tuo tekstini OP tuotto-osuuksista. Siellä asiat on kerrottu erittäin kattavasti, enkä ala tässä kaikkia kertaamaan. 

OP Tuotto-osuus - Kannattaisiko sijoittaa?

Talletustilien korot ovat nollassa. Kirjoitushetkellä säästötilille parasta tuottoa tarjoaa Bank Norwegian 0,75 % korolla ja määräaikaistalletuksissa paras on virolainen Bigbank luvaten 0,9 % koron, kun talletusaika on 24 kk. Noista molemmista olen kirjoittanut hyvät artikkelit, jotka kannattaa lukaista. Riskiä on siis otettava, jos oikeastaan haluaa nollasta vähänkään suurempaa tuottoa. Mihin riskiä karttava sijoittaja voisi sitten enää sijoittaa, jos haluaa leivän päälle jotain muutakin kuin voita? Jos edes vähemmän heiluviin arvo-yhtiöiden osakkeisiin ei halua tai uskalla sijoittaa, niin mitä jää jäljelle? Ehkäpä asunnot ja metsä? Nekin tosin vaativat paneutumista, aikaa ja vaivaa. Rahastojen kautta niiden sisään pääsisi pienemmällä rahalla, mutta silloin kulut ovat suuremmat ja tuotto pienempi. Eikä niissäkään riski loista poissaolollaan. Yksi vaihtoehto voisikin olla oman osuuspankin Tuotto-osuus. Siis mikä?

Halvin puhelinliittymä peruskäyttöön

Olen tässä blogissa kertonut muun muassa turhista vakuutuksista ja halvimmasta työttömyyskassasta. Nyt olisi taas ajankohtaista perata halvimman puhelinliittymän metsästystä. Itselleni halvin ei välttämättä ole lukijalle se halvin, joten kerrottakoon ensiksi vähän taustaa. Käytän älypuhelinta pääosin kaikkeen muuhun, kuin puhumiseen. Kanssakäyminen ihmisten kanssa hoituu pääosin WhatsAppilla, tai Slackilla. Palveluista sadetutka, Twitter, ResQ, karttasovellukset yms kuluttavat itselläni jonkin verran dataa, mutta mikään netissä roikkuva, kissavideoita katsova himosurffaaja en kännykällä todellakaan ole. Dataa kuluu siis maltillisesti, yleensä noin 1 Gt kuukaudessa. Kotoa kerrostalosta löytyy yhtiövastikkeellinen, 3,1 euroa/kk maksava Saunalahti Huoneistokaista (internet + kaapeli tv). Taloyhtiön hallitus on kilpailuttanut tämän 100 megaisen yhteyden ja sehän on halpaa kuin saippua. Melkein jo hävettää maksaa noin vähän :)

Tulot ja menot - Kirjanpitoni vuonna 2021

Reilu vuosikymmen kirjanpitoa takana ja big data kertoo (artikkelini: Reilut 10 vuotta kirjanpitoa - Näkyykö inflaation vaikutus?), että kulutukseni on tippunut tässä ajassa noin 18,75 %, kun kuluttajahintaindeksi on noussut 15,5 %. Samalla myös ansiotuloni ovat kasvaneet vuosikymmenessä noin 25 %. Miksi kerroin tuon? Se on oikeastaan esimerkki siitä, että näitä pitkän ajan trendejä ei voi nähdä muuten kuin pitkäjänteisesti kuluja ja menoja kirjaamalla. Toinen asia sitten on, tekeekö tuolla tiedolla yhtään mitään? Ei välttämättä, mutta ei siitä haittaakaan ole. 

Osakesalkkuni vuonna 2021 - Hävisin indeksille

Vuonna 2020 osakesalkkuni nousi noin 28 % ja voitti indeksin reilusti. Tänä vuonna tarina on toinen ja rehellisesti sanoen sain indeksiltä turpaan. Oma osakesalkkuni nousi 5,4 % vuonna 2021, kun OMX Helsinki Cap GI, eli Helsingin pörssin tuottoindeksi nousi noin 21 %. Rehellinen häviö suoraan kanveesiin tyrmättynä. Onhan se sentään positiivinen tuotto, mutta jos häviää vertailuindeksille noin pahasti, niin pitäisi vähintään kyseenalaistaa oma toiminta ja osakevalinta. Ei tunnu kovin kivalta katsella muiden sijoittajien tuottograafeja, kun ne sojottavat koilliseen jopa useiden kymmenien prosenttien tuotolla. Toisaalta olisihan tuo tuotto normaalimaailmassa ihan kelpo, kun pitkän aikavälin keskiarvona pidetään sitä 7 % tuottoa. Vaikka indeksille prosenteissa hävisinkin, niin euroilla sitä kuitenkin eletään ja salkku kasvoikin karvan alle 400k eurosta noin 21 600 euroa. Vuoden 2021 osakesalkkuni arvo onkin noin 420 300 euroa. Pitää myös muistaa, että suuriosa sijoittajista alkaa pienentämään riskejä, kun pääomaa alkaa enemmälti kertymään. Tämä tarkoittaa hajautusta vähän tylsempiin ja turvallisempiin osakkeisiin, jolloin kokonaistuotossa on hankalampaa päästä mihinkään satojen prosenttien tuottoihin

Rahan tekoa ei voi estää - Toiminta ja pikavoitot listautumisanneissa

Muistan vielä hämärästi, kun lähes vuosikymmen sitten olin sijoitusurani alussa. Silloin en pahemmin korviani lotkauttanut listautumisanteihin. Olisi ehkä kannattanut. Silloin ehkä ajattelin, että miksi vaivautua ottamaan selvää jostakin uudesta yhtiöstä, selvittää miten sitä voi merkitä ja milloin. Listautumisanti ja kaikki siihen liittyvä muutenkin kuulostaa aloittelijalle vähän kryptiseltä. On ylimerkintää, markkinatakaajaa ja vaikka mitä. Nyt on kuitenkin karttunut enemmän kokemusta ja järkeä. Aika ja kulttuurikin on vähän eri näköinen ja myös välineet kehittyneet. Näkökantani on muuttunut täysin ja nyt pidän jo vähän tyhmänä olla osallistumatta. Pikavoittoa ei voi nyt ihan selviönä pitää, mutta tilastollisesti katsoen näihin on lähes poikkeuksetta kannattanut osallistua. Vertaus on vähän sama kuin se, että kumarrutko poimimaan maasta satasen setelin, jos siellä sellainen oletettavasti makaa?

Opintolaina ja opintolainahyvitys - Lainaa negatiivisella korolla

Miltä kuulostaisi sijoituskohde, jonka vuotuinen reaalituotto olisi noin kymmenen prosenttia? Mitä jos joku tarjoaisi tällaisen sijoituksen rahoittamiseksi lainaa vielä negatiivisella korolla? Lähes jokaisella olisi tähän vieläpä mahdollisuus ja tämä sijoitus ennättäisi kerryttää korkoa korolle rahana uskomattoman summan, koska sijoitus tehdään jo nuorena. Onko kyseessä huijaus vai mikä, kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta? Ei, kyseessä on opintolainalla tehty sijoitus kustannustehokkaaseen rahastoon.

Hyvä tuleva tai jo opintoja pakertava opiskelija, nyt opintolainaa ottamaan mars mars. Miksi? Koska se on oikeasti kannattavaa, tai tarkemmin sanoen sen arvo takaisin maksettaessa on vähemmän kuin nostettaessa, kiitos opintolainahyvityksen (40 % omavastuuosuuden ylittävästä lainasta, huomaa kuitenkin enimmäismäärä 400 e/kk). Jos korko on periaatteessa negatiivista, niin lainan käyttämättä jättäminen esimerkiksi sijoittamiseen on typerää. Haluatko sinä olla typerä? Vaikka ihmistä pidetään rationaalisena, niin silti uusista opiskelijoista lainaa ottaa vain neljännes. Ekonomi-lehdessä Jyväskylän yliopiston professori Roope Uusitalo ihmetteleekin opiskelijoiden haluttomuutta ottaa opintolainaa, vaikka sijoitukselle olisi mahdollista saada hyvää reaalituottoa. Hän miettiikin, pitäisikö vakavissaan reputtaa kaikki kauppakorkean opiskelijat, jotka eivät ymmärrä ottaa opintolainaa. Professorin heitto on tietenkin vitsi, mutta siinä on kyllä totuuden siemen. Katsotaan seuraavaksi miksi näin on.

Sijoittajan hankintameno-olettama - Milloin sitä kannattaa käyttää?

Verosuunnittelu on keino selvittää erilaisia vaihtoehtoja ja näiden tulevia veroseuraamuksia. Verosuunnittelu on jokaisen oikeus ja se on verottajankin mielestä hyväksyttävää. Jokainen meistä tekee sitä, koska täyttää vähintään veroilmoituksen. Myös rahastosijoittamisen voi tulkita verosuunnitteluksi, koska rahaston tuotoista maksetaan veroa vasta myytäessä osuus. Jos verosuunnittelua nyt jostain syystä paheksuu, niin kannattaa muistaa, että alkoholin haku Tallinnasta, tai savukkeiden ja polttoaineen osto itärajan takaa on ihan laillista ja aika suosittu harrastus kansan keskuudessa. Verosuunnittelua sekin, vaikka ei ehkä sitä ilmeisintä.

Robo-sijoittaminen - Automaattinen varainhoitopalvelu Taaleri Impakti

Finanssi- ja varainhoidon sektorilla on mielestäni aina vallinnut jonkinlainen epäluottamus. Tietämättömille asiakkaille myydään yleensä sitä, millä myyjä tienaa parhaiten. Kärjistetysti sanottuna "Rahat pois asiakkaalta" -periaate vallitsee vieläkin yksityisessä varainhoidossa. Homma on erittäin lyhytnäköistä, koska jos palveluntarjoajiin ei lueteta, niin ihmiset eivät myöskään rohkaistu sijoittamaan. Edellinen kommentti ei tietenkään perustu mininkään tutkimukseen, vaan on puhtaasti kirjoittajan oma näkemys. Luottamus ja toiminta on varmasti kohentunut vuosien saatossa, mutta mediaa seuraamalla sijoitusasioissa on vieläkin parantamisen varaa, eikä hommassa olla vieläkään menty asiakas edellä. Senhän näkee jo erilaisista uutisista, jossa vanhuksia on huijattu heille sopimattomilla sijoitustuotteilla. Aivan äskettäin eräälle blogini lukijalle jopa tarjottiin OP:n puolelta tuotetta, jonka itse kuvailisin provosoivasti sanoilla kusetus. Varoitan, että verenpaine nousee tuota artikkelia lukiessa.

Säästövinkki: Kilpailuttamalla halvin sähkösopimus - Totta vai tarua?

Äkkiseltään luulisi, että kilpailuttamalla saisi aina halvimman sähkösopimuksen. Periaatteessa näin, mutta kilpailuttaa voi kuitenkin niin monella tapaa. Voit olla kilpailutuksessa aktiivinen osapuoli, joka on se paras ratkaisu, tai sitten tyytyä osittaiseen passiivisuuteen, jolloin et todennäköisesti saa sitä halvinta ja parasta diiliä. Näiden eroja tulen tässä artikkelissa käsittelemään. Samalla tämä on myös hyvä kertomus siitä, miten kilpailuttaminen kannattaa. Loppuun olen laittanut mielenkiintoisen graafin onnistumisistani 10 vuoden historian pohjalta. Tällaista et muuten muista talousblogeista löydä. Takaan, että jos käytät tämän artikkelin lukuun pienen hetken, niin tulet säästämään selvää rahaa vähintään noin 10 euroa vain viiden minuutin työllä. Jos asut isommassa omakotitalossa, käytät sähkölämmitystä, etkä ole koskaan kilpailuttanut sähkösopimustasi, niin tämä juttu lukemalla säästösi voi olla kymppien sijaan jopa satasia. Kovin monella säästövinkillä tuskin pääset parempiin tuntipalkkoihin.

Sähkön kilpailuttaminen ja halvin sähköyhtiö

Kirjoitin kauan aikaa sitten sähkölaitteiden virrankulutuksesta niiden valmiustilan osalta ja lopputulos oli positiivinen yllätys. Vuosikymmen sitten valmiustilan kulutusta kannatti välttää, koska se saattoi viedä jopa kolmasosan kulutuksesta. Yleensä noin 10 % kotien sähköstä. Nyt seinässä oleva laturi ei kuluta oikeastaan mitään ja valmiustilaa välttämällä (sammuttamalla aina kaikki mahdolliset laitteet) harvoin säätää jotain poikkeuksia lukuunottamatta. Kun sähkönkäyttöä näin toimimalla on saatu vähennettyä, niin seuraava looginen askel on tietenkin itse sähkön kilpailuttaminen ja halvimman sähköyhtiön löytäminen. Ensiksi kuitenkin vähän teoriaa ja eväitä oman sähkönkulutuksen seurantaan, tietoa sähkömarkkinoista ja sähkön hintakehityksestä. Katsotaan myös paljonko on teoreettinen säästö kilpailuttamisessa ja kuinka moni suomalainen näin toimikaan, jotta lukijalle muodostuu asiasta riittävä kokonaisuus.

Osakesäästötilin omituisuuksia - Tiesitkö tämän?

Maailma on täynnä hyviä kirjoja ja niiden viihteellisiä tarinoita. Otan tähän alustukseen yhden Faktojen Maailma -kirjasta. Yksi asia, joka vääristää maailmankuvaamme on oletus ja yleistämisen tarve. Kun jokin asia toimii meillä, oletamme sen toimivan myös muualla. Jos muistikuvani on oikein, niin kirjassa henkilö oli vierailemassa jossain kehitysmaan suurkaupungissa. Hänellä oli kiire juhlimaan ystävien kanssa ja porukka oli menossa juuri hissiin. Kirjan henkilö oli vähän muista jäljessä ja oli myöhästyä hissistä ystävien siihen jo siirtyessä. Hissien ovien jo sulkeutuessa hän päättikin laittaa käden oven väliin, jotta ovi ei menisi kiinni. Se oli kuitenkin todella typerä virhe. Vaikka meillä hissien ovien välissä on sensori ja automatiikkaa, niin näin ei välttämättä kehitysmaissa olekaan. Tämä hissi olikin vanha ja käsi meni sairaalakuntoon. Tarinan opetus ja alustus on siis se, että yleistäminen voi johtaa harhaan.