21. huhtikuuta 2021

Reilut 10 vuotta kirjanpitoa - Näkyykö inflaation vaikutus?

Olen pitänyt jo reilun vuosikymmenen kirjanpitoa. Vuosi 2010 oli ensimmäinen kokonainen ja täydellinen vuosi, jolta lukuja löytyy. Oikeastaan jo ensimmäisen vuoden jälkeen huomasin, että en noita lukuja sinällään mihinkään tarvitse. Menot pysyvät kurissa kyllä ilmankin ja tulot ovat aina kattaneet menot. Säästöön jää aina joka vuosi jotain ja tämä summa tietenkin sijoitetaan lisää tuloja poikimaan. Vuosikymmen numeroita plakkarissa on aika pitkä aika ja ajattelinkin pohdiskella, näkyykö tuossa aikasarjassa jotain erityistä? Seuraava artikkeli on sitten taulukkolaskenta -pornoa parhaimmillaan. Jos graafit ja taulukot eivät ole sinun juttusi, niin voin tiivistää reilun vuosikymmenen tiedot seuraavaan lauseeseen. Inflaatiota ei näy ainakaan kulupuolella, koska se on laskeva. Palkkakehitys taas on ollut positiivinen. Aika optimaalinen tilanne siis.

Inflaatiomonsteriko väijyy taustalla? Kuvan lähde: Flickr.


Kuluttajahintaindeksi - Mitä sille kuuluu?

Tilastokeskus kertoo, että kuluttajahintaindeksin mittaama inflaatio koostuu pääosin yritysten ja julkisen sektorin tuottamista hyödykkeistä ja veroista. Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin kulutuksesta noin 25 % on arvonlisä- ja muita veroja. Tätä yhdenmukaistettua indeksiä käytetään verratessa inflaatiota esimerkiksi EU maiden kesken. Sen kattavuus ja hyödykevalikoima on kuitenkin erilainen, kuin kansallinen kuluttajahintaindeksi. Siksi yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi voi kehittyä eri tavalla kuin kansallinen kuluttajahintaindeksi.

Kiinteäveroinen indeksi puolestaan perustuu yhdenmukaistettuun kuluttajahintaindeksin. Painorakenne ja hintatiedot ovat tässä siis samat, mutta veromuutosten vaikutus on poistettu. Se kumpaa indeksiä on järkevämpi käyttää riippuu vähän vertailusta. Itse käytän tuota ensimmäistä yhdenmukaistettua kuluttajahintaindeksiä, koska kuluttajana kuitenkin maksan myös kaikki verot siitä, mitä ikinä kulutankin. En saa mitään lisäarvoa siitä, mikä on ollut eduskunnan määräämien verojen vaikutus inflaatioon. Kokonaissumma on se tärkein.


Inflaatio näyttää kuluttajahintaindeksin mukaan pysyneen plussalla, mutta ei kovin paljon. Vaihteluväli noin 0 - 4 % -yksikköä. Kuvan lähde: Tilastokeskus.


Mitä tavaroita kuluttajahintaindeksissä sitten on? Kuluttajahintaindeksiä varten kerätään erikseen kuukausittain noin 52 000 päivittäistavaroiden, kestokulutushyödykkeiden ja palvelujen hintaa 497 hyödykkeestä noin 2700 liikkeistä, kertoo Tilastokeskus. Nämä hinnat kattavat noin 50 prosenttia kulutuskorin arvosta. Lisäksi kerätään hintatietoja suoraan Tilastokeskuksessa ja käytetään mm. Tilastokeskuksen vuokratilaston, asuntojen hintatilaston, kiinteistöjen hintaindeksin ja rakennuskustannusindeksin tietojaKulutuskorin rakenne ja siihen liittyvät hyödykeotokset uusitaan 4- 5 vuoden välein, mutta esimerkiksi tietokoneissa otoksesta uusiutuu kuukausittain noin puolet, jotta tilaston tarkkuus on hyvä ja vältytään uusien tuotteiden harhalta.

Kumulatiivinen inflaatio kuluttajahintaindeksin mukaan vuodesta 2010-2020 noussut noin 90 pisteestä 104 pisteeseen. Nousua siis noin 15,5 % kymmenessä vuodessa. Kuvan lähde Tilastokeskus.


Big datani - Näkyykö inflaation vaikutus vuosikymmenessä?

Alta löytyy oma kirjanpitoni kymmenen vuoden ajalta. Pystyriveissä vuodet ja vaakariveissä menojen eri kategoriat. Myös tulot on listattu ja alin rivi balanssi on tulojen ja menojen erotus, eli mitä jää viivan alle. Pääomatuloja ei luonnollisesti ole huomioitu. Viimeinen sarake on kymmenen vuoden keskiarvo.

Oma kirjanpitoni vuodesta 2010 vuoteen 2020. Vuosikymmen massadataa hyödynnettäväksi.

Vähän ylempänä olleen Tilastokeskuksen kumulatiivisen kuluttajahintaindeksin mukaan inflaatio olisi nostanut vuosina 2010-2020 hintoja pisteestä 90 pistelukuun 104 vuosikymmenessä. Prosenteissa nousu olisi siis noin 15,5 %. Tuota dataa vastaan voisi lyödä vetoa, että oma kulutukseni olisi myös noussut vuosikymmenen aikana. Hassua onkin, että kun alla olevaa kuvaa katsoo, niin päädytäänkin vastakkaiseen tulokseen. Trendi on selvästi laskeva (sininen viiva) ja riippuen tulkintatavasta vuosikymmenessä ollaan laskettu noin 16 000 euron vuosikulutuksesta suurin piirtein 13 000 euron tasolle. Laskua prosenteissa noin 18,75 yksikköä. Kärjistäen voisi sanoa, että oma kulutukseni on peilikuva Tilastokeskuksen vastaavasta. Kulutukseni on laskenut vuosikymmenessä saman verran, mitä tilastokeskus näyttäisi nousuksi. Kiehtovaa.

Omat ansiotuloni yhteensä nettona vs menoni vuosikymmenen aikana. Suhde näyttää aika hyvältä.

Olisi tietenkin kiva spekuloida vähän sillä, mistä ero voisi johtua? Mitä niin sanottu big data oikein kertoo? Jos kirjanpidosta ei muuten saisi oikein mitään irti, niin ainakin tähän pidempään trendiin se on kyllä paikallaan. Mitenkään muuten et kyllä pääse vuosikymmenen trendiin kiinni. Pelkät luvut aiheuttavat helposti numerosokeutta, joten visualisoidaan niistä selkeämmät kuvaajat.

Oma kirjanpitoni vuosilta 2010-2020. Vuosikulutus jaettuna visuaalisesti eri kategorioihin.

Tuosta ylempää on ehkä helpompi vetää muutama johtopäätös. Vajaa 50 % kuluista on kiinteää, koska maksan omistusasunnostani korotonta lainaa takaisin vanhemmilleni. Myös kulut asumisesta, kuten vastike, vesi ja sähkö (kilpailutan aina kun mahdollista) ovat pysyneet lähes samalla tasolla. Oikeastaan siis jo 2/3 kuluista on aika kiinteitä. Ei mikään ihme, että inflaatio ei siis näy. Ei se käytännössä voisi merkittävästi näkyäkään.

Ruokakuluni ovat noin 12 % menoistani ja niistäkään ei oikein pysty sanomaan miten pitkänajan trendi menee. Ensimmäiset 5 vuotta se näytti olevan hienoisessa nousussa inflaation myötä, mutta on sitten laskenut takaisin lähtötasoon. Pieni osa tuosta kunniasta varmaan menee kiertotaloutta hyödyntävien kauppojen, kuten Matsmartin ja Fiksuruaka.fi käytölle. Suurempi vaikutus on kuitenkin ResQ-hävikkiruuan käytöllä ja Feelian ruokakaupalla, joihin on käytetty ihan merkittävissä määrin rahaa ruokalaskun vähentämiseksi. Voiko noille valinnoilla sitten olla noin suuri merkitys? Paha sanoa, mutta en oikein muuta keksi, koska en ole mielestäni tietoisesti muuttanut ruokatottumuksia ainakaan halvempaan suuntaan. Oikeastaan päin vastoin. Voisiko esimerkiksi metabolia hidastua iän myötä ja ruuan tarve laskea? Tai sitten ruuan hinta on oikeasti ihan merkittävästi laskussa, vaikka media tuuttaa kyllä aivan toisenlaista sanomaa?

Vuosittaiset ruokakuluni ovat pysyneet noin 2 000 euron paikkeilla. 

Oikeastaan vuosittaisen kirjanpidon lopputulokseen vaikuttaakin eniten se, miten erilaisia kodinhankintoja (televisio, pelikonsoli jne) ja liikkumiseen liittyviä fillareita tai vastaavia tulee ostettua (Omat pyöräni). Koska hankinnat ovat niin satunnaisia ja suuria, ei inflaation vaikutusta pysty päättelemään kovin lyhyeltä ajalta. Pidemmältä ajalta kuitenkin näkee, että kulutus ei ole ainakaan noususuunnassa, vaan pienoisessa laskussa. Sen verran pitää kuitenkin huomauttaa, että omasta kulutuksestani on jo todella hankala karsia mitään kovin suurta, joten laskutrendi tuskin jatkuu. Ennustan vuosikulutuksen pysyvän vajaassa 14 000 eurossa.

Joku fiksumpi voisi myös humauttaa, että ehkäpä kuluttajahintaindeksi ei kuitenkaan sovi vertailuindeksiksi omalle kohdalleni. Perusteluna se, että saatan ehkä kuluttaa vähän eri tuotteita, tai ainakin vähän erilaisella painotuksella, kuin mitä indeksi laskee. Tämä on ihan validi argumentti, jos katsomme alla olevaa kuvaa. Vaikka kuluttajahintaindeksi nousisi, sen sisällä olevat pääryhmät saattavat hyvinkin mennä suhteellisesti ihan eri suuntaan. Valitettavasti en löytänyt ihan tuoretta kuvaajaa, mutta tämän perusteella ainakin itse käytän juurikin vähiten noita nousseita kategorioita ja enemmän laskeneita. 

Kuluttajahintaindeksin pääryhmien reaalinen hintakehitys 1994-2017, koko indeksi=0. Kuvan lähde:  Tilastokeskus.



Loppumietteet - Oma elinkaari tavoitteeksi

Jotkin aina varoittelevat sijoitusjuttuja kirjoittaessani inflaation vaaroista ja sen merkityksestä, mutta näin vuosikymmenen perusteella inflaatiota ei kyllä huomaa. Ehkä se on nostanut hintoja tavalliselle kansalaiselle, ehkä ei. Omaan kulutukseeni se ei ole ainakaan näin 10 vuoden kirjanpidon perusteella vaikuttanut ollenkaan, päin vastoin. Todennäköisempää tietysti on, että kulut lisääntyvät, mutta tämä "riski" on mahdollinen myös toisin päin, kuten nähdään. Tekniikan kehitys, automaatio yms Kiina-ilmiö voivat hyvinkin laskea tiettyjen tuotteiden ja palvelujen hintoja, joka näkyy sitten kirjanpidossa. Kymmenenkin vuotta on kuitenkin vielä aika lyhyt aikaskaala inflaation huomaamiseksi, joten katsotaan tätä uudestaan sitten, kun 20 vuotta on plakkarissa. Toistaiseksi näyttää kuitenkin hyvältä.

Ihan mielenkiinnosta olisikin kiva tietää, onko kukaan pitänyt kirjanpitoa esimerkiksi yli 30 vuotta ja nähnyt tuloissa ja menoissa selkeää trendinomaista käytöstä? Vieläkin mielenkiintoisempaa olisi, jos datan suhteuttaisi ikään, eli omaan elinkaareensa. Kasvavatko vai laskevatko kulut (ja miten paljon), kun ikää tulee lisää ja siirrytään opiskelijaelämään, työelämään, perheen perustamiseen, työelämästä eläkkeelle jne. Tästä datasta olisikin sitten muiden suhteellisen helppoa haarukoida, miten kulut muuttuvat, kun siirrytään sinkkutaloudesta parisuhteeseen, tai miten paljon lapsen syntymästä aiheutuu lisää kuluja? Aiheena erittäin mielenkiintoinen tällaiselle numeronikkarille :)

Vielä on pakko laittaa tähän yksi graafi, joka ehkä kuvaa tilannetta taloudellisesta riippumattomuudestani parhaiten. Samalla se myös kertoo siitä, miten vähillä kuluilla olisi teoriassa mahdollista elää. Netto-osinkojen suhde aineettomiin menoihin kertoo kaikessa yksinkertaisuudessaan sen, milloin osingoilla pystyisi elämään vapaaherran elämää. Vuonna 2016 osingot olivat viimeinkin aineettomien menojen tasolla. Vielä pienenä muistutuksena, että näissä aineettomissa menoissa on siis pyritty mahdollisimman realistisesti kuvastamaan elämiseen menevää rahaa, joista ei jää käteen mitään konkreettista. 

Kulut, joista ei jää mitään konkreettista käteen vs saamani osingot nettona. Erotus on hyvin plussalla. Osinkojen lasku viime vuosina liittyy siihen, että olen keskittänyt salkkua enemmän kasvu-, kuin osinkoyhtiöihin.

Tässä siis esimerkiksi vastike, vesimaksu ja ruoka ovat kokonaisuudessaan kuluja, koska niistä ei jää mitään konkreettista käytön jälkeen. Korottomasta lainasta puolestaan menohin ei tule yhtään, koska sitä vastaa aina tietty osa asuntoa. Pystyisin myös maksamaan sen jo kokonaan takaisin, joten edes kassavirta ei olisi negatiivinen. Järkevämpää kuitenkin sijoittaa tuo laina. Kodin hankinnoissa puolestaan esimerkiksi television tai polkupyörän ostosta kuitenkin vain puolet kuluista huomioidaan, koska niillä on myöhemmin myydessä vielä suurin piirtein tuon verran arvoa jäljellä. Vaatteista puolestaan kirjataan kuluksi 90 %, koska niistä ei juuri rahaa myydessä saa.

Mitenkäs muiden säästäjien ja taulukkolaskentanikkareiden kulut näyttävät?

 

4 kommenttia:

  1. Yleisesti ottaen oma menojen ja kulujen seuranta näyttää hyvin vastaavalta, vaikka itsellä on dataa vasta 2017 luvun alusta kirjattuna. Nettotulot on noussut kyseisenä aikana noin 40 prosenttia ja samalla menot laskenut noin 40 prosenttia. Menojen odotan laskevan vuoden lopun jälkeen vielä hieman, kun auton lainanlyhennys päättyy, mutta muilta osin aletaan olemaan jo varsin alhaisella tasolla ja alentaminen vaatisi jo luopumista erilaisista asioista (kuten vaikka siitä autosta). Olenkin keskittynyt tienaamaan enemmän kulujen minimoinnin sijaan. Itse en ole näin lyhyenä aikana huomannut minkään asian kallistuvan (vaan enemmänkin halventuvan) kuin asumisen. Asuntojen arvot näyttävän nousevan todella kovaa vauhtia varsinkin juuri tällä hetkellä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvin on sulla menot laskeneet ja tulot kasvaneet. Noinhan sitä varallisuutta parhaiten pitkällä tähtäimellä kerrytetään. Turha sitä onkaan lähteä enää vielä lisää senttejä viilaamaan, jos elämä on mallillaan ja sijoitukset rullaa itsestään. Säästämisen ja sijoittamisen pitää olla hauskaa, motivoivaa ja nautittavaa.

      Kumma juttu, että meidän kokemukset ovat vähän ristiriidassa tuon Tilastokeskuksen kuluttajahintaindeksin kanssa. Kenellä ne hinnat sitten ovat nousseet ja onko mittari "rikki"? Itselläni on kuitenkin sellainen kuva, että ei mediassa ainakaan hintojen laskusta sanottavasti puhuta. Aina on äänessä joku eläkeläinen tai vastaava, joka kiroaa nousevia lääkekuluja ja kallista ruokaa.

      Poista
  2. Inflaatio on vaikea juttu. Kulutushyödykkeiden inflaatio on tosiaan olematonta, mutta samaan aikaan esimerkiksi omaisuusluokkien inflaatio on ollut todella rajua. Vertaa osakkeiden/yritysten hintoja nyt vs 10v sitten. Firettäjälle omaisuusluokkien inflaatio voi olla jopa vaarallisempi kuin kulutustuotteiden, koska se laskee tulevaisuuden tuotot olemattomiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onhan tuo osakkeiden kurssinousu jatkunut aika pitkään, kun vaihtoehtoisia sijoituskohteita ei koroista oikein saa. Onko se sitten järkevää verrata yritysten hintoja nyt vs. 10 vuoden takaiseen on vähän ongelmallista. Yritykset ovat muuttuneet ja markkinaympäristökin on erilainen.

      Riski on tietenkin koholla, mutta voihan sitä salkkua keventääkin, jos osake/yhtiöpaino jo huimaa. Itse sijoitan kuitenkin enemmän yhtiö edellä, kuin tunnusluvut ja indeksi edellä. Lainaan Arvopaperista juttua: "Sijoittajan strategia ei ole kohdillaan, jos se pitää katsoa sään perusteella." Hyvä yhtiöpoiminta on hyvä säästä ja kurssikäyrästä riippumatta. Ongelma on sitten tietää, millä hinnalla hyvää yhtiötä kannattaisi vielä ostaa.

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...