20. helmikuuta 2021

Sähkön kilpailuttaminen ja halvin sähköyhtiö



Kirjoitin kauan aikaa sitten sähkölaitteiden virrankulutuksesta niiden valmiustilan osalta ja lopputulos oli positiivinen yllätys. Vuosikymmen sitten valmiustilan kulutusta kannatti välttää, koska se saattoi viedä jopa kolmasosan kulutuksesta. Yleensä noin 10 % kotien sähköstä. Nyt seinässä oleva laturi ei kuluta oikeastaan mitään ja valmiustilaa välttämällä (sammuttamalla aina kaikki mahdolliset laitteet) harvoin säätää jotain poikkeuksia lukuunottamatta. Kun sähkönkäyttöä näin toimimalla on saatu vähennettyä, niin seuraava looginen askel on tietenkin itse sähkön kilpailuttaminen ja halvimman sähköyhtiön löytäminen. Ensiksi kuitenkin vähän teoriaa ja eväitä oman sähkönkulutuksen seurantaan, tietoa sähkömarkkinoista ja sähkön hintakehityksestä. Katsotaan myös paljonko on teoreettinen säästö kilpailuttamisessa ja kuinka moni suomalainen näin toimikaan, jotta lukijalle muodostuu asiasta riittävä kokonaisuus.


Oman kulutuksen seuranta


Kulutuksen seuranta etäluettavien sähkömittarien avulla kannustaa säästämään. Vuoden 2013 lopussa asiakkaiden sähkönkäyttö on oltava tunneittain mitattavissa. Suomi kuuluukin etäluennassa Euroopan kärkimaihin. Jos et halua tyytyä seuraamaan omaa sähkönkulutusta pelkän vuosittaisen laskun muodossa, niin etäluettavien sähkömittareiden ja oman sähkönsiirtoyhtiön avulla voit seurata kulutustasi vaikkapa kuukausi-, päivä-, tai jopa tuntikohtaisesti näin halutessa. Esimerkiksi itse pääkaupunkiseudulla asustavana voin seurata kulutustani Vantaan Energian raportointipalvelun avulla tästä linkistä. Näiden tietojen avulla voi esimerkiksi haarukoida, kannattaisiko siirtyä pörssisähköön. Näin olen tehnyt esimerkiksi artikkelissa: Miksi siirryin pörssisähköön - Uhka vai mahdollisuus?

Vaikka taantuma ja perusteollisuuden alasajo pitävätkin sähkönhintaa alhaalla, talouslehdissä on kuitenkin ennakoitu kuluttajien sähkönhinnan nousulla. Tätä on selitetty muun muassa juuri etäluettavien sähkömittarien asennuskustannuksilla, sähköyhtiöiden varautumisella myrskytuhoihin (vuoden 2028 jälkeen taajamissa sähkökatko saa kestää 6 tuntia) ja niistä maksettavilla korvauksilla sekä ilmajohtojen muuttamisella maakaapeleiksi. Poliitikkojen tyhmyys ja Energiaviraston typerä valvontamalli on oikeastaan se syy, miksi siirtohinnat nousevat. Tästä olen kirjoittanut artikkelin: Sähköverkkotoiminta, hinnoittelu ja voitto - Tapaus Caruna



Sähkön hintakehitys


Aluksi pieni huomio ja vertailupohjaa sähkön hinnasta ylipäänsä. Suomessahan on Euroopan halvimpiin kuuluva sähkö. Vain Itä-Euroopan maissa on halvempaa sähköä. Tämän näkee hyvin alla olevasta kuvasta.




Miten kansa toimii - Harva kilpailuttaa


Ihmiset ovat sen verran fiksuja ja rationaalisia, että luulisi monen kilpailuttavan sähkösopimuksen. Laajemmasta näkövinkkelistä katsoen tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Ällistyttävän harva kilpailuttaa sähkösopimuksensa. Taloustaito tietää kertoa (kuva alla), että vain noin reilut 10 % kilpailuttaa sähköntoimittajansa. Vuonna 2019 tämä luku oli Energiaviraston dataan pohjautuen 14 % ja korkein viiteen vuoteen. 50 %:lla oli määräaikainen sopimus ja 40 %:lla oli vuonna 2019 toistaiseksi voimassa oleva sopimus. 10 % käyttäjistä oli pörssihintaan sidottu sopimus.


Tietenkin voi kysyä, että miten tämä data on saatu? Jos olet tehnyt kahden vuoden määräaikaisen sopimuksen, niin miten silloin näyt tuossa tilastossa, koska ethän edes teoriassa voi silloin sopimusta kilpailuttaa. Toisekseen jos jo omaat halvimman sopimuksen, niin eihän kukaan silloinkaan kilpailuta ja vaihda sähköntoimittajaa. Hiuksien halkomista ehkä, mutta totuus piilee aina yksityiskohdissa.



Määräaikainen vai toistaiseksi voimassa - Mikä tuote onkaan paras?


Energiaviraston datan pohjalta olen vääntänyt muutaman erilaisen kuvaajan. Miten sähkön hinta on esimerkiksi kehittynyt vuosien kuluessa? Sähkön hintaan vaikuttaa merkittävästi teollisuuden kysyntä, polttoaineiden hinnan kehitys, vesivoiman riittävyys Pohjoismaissa (sateet täydentävät vesivarastoja), päästökauppa, siirtokaapeleiden riittävyys ja tulevaisuudessa sähkömarkkinoiden EU tasoinen integraatio. Maailmanlaajuiset heikot talousnäkymät, vesivoiman hyvä tilanne ja tuulivoiman tukiaisilla vääristämä halpa markkinahinta ovat pitäneet sähkön hinnan maltillisena ja se on heilunut vajaan 15 viimeisimmän vuoden aikana 5-10 senttiä/kWh haarukassa. Prosenteissa heilunta on aika suurta, vaikka ei loppukäyttäjälle niin näykään, koska loppulaskusta puhtaan sähköenergian hinta on noin kolmasosa ja siirto sekä verot ovat myös kukin kolmasosan. Alle olen piirtänyt graafin siitä, mikä sähköenergian tarjoustuote on milloinkin ollut halvin. Tyyppikäyttäjänä juurikin itseni kaltainen kerrostaloasuja.


Sähköenergian tarjoustuotteiden hintakehitys erilaisilla sopimuksilla. Sininen toistaiseksi voimassa oleva sopimus, punainen 1 vuoden määräaikainen ja keltainen 2 vuoden määräaikainen sopimus. Hintana koko maan painotettu keskiarvo sisältäen arvonlisäveron. Tyyppikäyttäjänä kerrostalohuoneisto, pääsulake 1x25 A, sähkön käyttö 2 000 kWh/vuosi. Datan lähde: Energiavirasto.


Moni pohtiikin sitä, ostaako määräaikaisen vai toistaiseksi voimassa olevan sähkösopimuksen. Ylemmän kuvan perusteella näyttää siltä, että toistaiseksi voimassa oleva sopimus (sininen viiva) on se huonoin ja kallein. Poikkeuksena tosin noin vuoden mittainen jakso alkaen vuoden 2007 puolivälistä. Molemmat määräaikaiset sopimukset näyttävät kulkevan aika rinta rinnan. Kahden vuoden (keltainen) näyttää hivenen halvemmalta. Toisaalta jos sähkön hinta laskee, niin silloin lyhyempi määräaikainen sopimus tulee ehkä halvemmaksi. Sähkön hinnan noustessa taas pitempi määräaikainen näyttää paremmalta, kuten nyt näyttäisi ehkä tapahtuvan. Pidemmän määräaikaisen sopimuksen kanssa ei ainakaan tarvitse tehdä kilpailutusta joka vuosi, joten vaivassakin säästää. Se on kuitenkin aika selvä, että toistaiseksi voimassa oleva sopimus on se huonoin vaihtoehto.



Paljonko voi teoreettisesti säästää?


Piirsin alle vielä graafin siitä, paljonko on mahdollista teoreettisesti säästää kilpailuttamalla. Kuten kuvaajista nähdään, niin keskiarvohinnan (sininen käyrä) ja halvimman hinnan (punainen) ero on noin vajaa 2 senttiä/kWh. Sähkön hinnasta riippuen ero on noin 35 - 25 %. Koska sähkön hinta on vain noin kolmasosa laskua (verot ja siirto muita komponentteja), niin teoreettinen säästö on siis luokkaa: hintaero x (sähköenergian myynnin osuus laskusta + sisältyvä alv). Toisin sanoen 30 % x (0,34 + 0,194) = Noin 16 % säästö. Teoreettinen säästö on noin 16 %, jos vaihdat halvimpaan sopimukseen keskiarvohinnasta. Aika hyvin. 

Sähköenergian hintaero 2 vuoden määräaikaisessa sopimuksessa. Hintana koko maan painotettu keskiarvo (sininen) ja halvin hinta (punainen) sisältäen arvonlisäveron Tyyppikäyttäjänä kerrostalohuoneisto, pääsulake 1x25 A, sähkön käyttö 2 000 kWh/vuosi. Datan lähde: Energiavirasto.


Jos äskeinen laskuesimerkki tuntui vähän oudolta, niin vieläkin yksinkertaisemmin saat säästön laskettua katsomalla koko vuoden sähkölaskuasi. Jos sähkösopimuksessa ei ole kuukausimaksua, tai se on yhtä suuri vanhassa ja uudessa sopimuksessa ja kulutit vuodessa vaikkapa 2 000 kWh, niin säästösi on yllä olevan graafin mukaan 2 000 x 0,02 euroa = 40 euroa.



Näin kilpailutat sähkösi - Mikä on paras palvelu


Sähkölasku koostuu sähkön myynnistä sekä sähkön siirrosta. Ainoastaan sähkön myynnin osuuden voi kilpailuttaa ja sähkön siirrosta vastaa aina paikallinen sähköverkkoyhtiösi, vaikka sähkönmyyjä vaihtuisikin. Siirtohinta on siis aina sama riippumatta siitä, keneltä sähkönmyyjältä energian ostat. Myynnin osuus vuonna 2021 sähkön hinnasta on noin 34 %, siirron 34 % ja verojen osuus 32 % keskihinnasta. Mitä pienempi on sähkön kulutus, sitä suurempi on sähkönsiirron osuus hinnasta ja sitä vähemmän kilpailutus auttaa ja päinvastoin. Sähkön myyjän kilpailuttaminen on erittäin helppoa ja palkitsevaa ja sopimuksen tekeminen hoituu internetissä. Aikaa hommaan menee noin 10 minuuttia ja säästetyn summan näkee samantien koneelta. Voiko palkitsevampaa askaretta ollakaan?

Energiaviraston puolueeton Sähkönhinta.fi -palvelu.



Sähkönmyyjän vaihto on maksutonta ja uuden sähkömarkkinalain mukaan siirtoyhtiö ei enää voi veloittaa ylimääräisestä mittarinluvusta, kun asiakas vaihtaa sähkönmyyjää. Vaihtaa voi siis periaatteessa kuinka usein tahansa. Ylivoimaisesti paras palvelu on Energiaviraston Sähkönhinta.fi. Miksi näin? Koska se on puolueeton ja se sisältää kaikkien sähkönmyyjien yleisesti tarjolla olevat tuotteet. Sähkönmyyjät ilmoittavat tuotetiedot palveluun itse ja vastaavat tietojen oikeellisuudesta. 

Paljon muitakin palveluita toki löytyy, kuten Kilpailuttaja.fi ja kyse on myös vähän makuasiasta, mitä lopulta tykkää käyttää. Kuten alta löytyvistä kommenteista voi lukea, kannattaa ehkä tsekata molemmat. Tässä pitää kuitenkin huomata, että kaikilla muilla paitsi Energiaviraston Sähkönhinta.fi -palvelulla on tarkoitus tienata. Periaatteessa muilla vertailupalveluilla siis olisi insentiivi näyttää kärjessä niille tuottoisinta sopimusta. Näin ollen kannustin ei välttämättä ole 100 % kuluttajan puolella. Sinänsä jopa vähän absurdia, että Energiaviraston paras palvelu ei ole edes Googlen hakutulosten kärjessä sähkön hintavertailua hakiessa. Muut palvelut ovat hoitaneet tuon hakukonenäkyvyyden rahalla vähän paremmin ja vaikkapa Halvinsähkösopimus.fi ja muita Sahkon-kilpailutus.fi -palveluita näkee hakutulosten joukossa.

Kannattaako vertailupalvelun halvin yhtiö sitten valita? Ei välttämättä. Aivan uusien toimijoiden kanssa kannattaa ainakin olla tarkkana ja kuluttajavirasto sekä Energiamarkkinavirasto ovat joskus puuttuneetkin näiden vilppeihin. Esimerkiksi toistaiseksi voimassa olevassa sopimuksessa yhtiö voi muuttaa hintaa koska tahansa, kunhan ilmoittaa tästä asiakkaalle kuukausi etukäteen. Joskus ei ilmoiteta. Yhtiön kannattaa siis markkinoida sähkösopimusta halvalla tai jopa tappiolla ja sitten yhtäkkiä nostaa hintaa. Määräaikaisessa sopimuksessa tuo ei ole mahdollista. Joissain vertailupalveluissa tuo hakulista on jo niin räikeästi tienaamisen puolella, että kaikkia tuloksia ei edes näytetä, vaan vain ne, joista oikeasti saadaan suurin komissio. Hyi hitto. 

Vähän tällainen maku jäi esimerkiksi blogiartikkelista muuten mainiossa Inssin Osingot blogissa jossa kilpailutettiin sähköä. Juttu oli kyllä jo niin puolueellisesti ja rahan kiilto silmissä tehty, että itseäni puistatti. Sähkönhinta.fi -palvelua ei edes mainittu ja päädyttiin kehumaan Lumo Energiaa halvimpana yhtiönä. Tämähän siis myy pörssisähköä, jonka hinta aloituksessa näyttää halvalta, mutta muuttuu kuukausittain. Suoranainen rimanalitus kirjoittajalta. Voihan se teoriassa olla halvin, mutta Asiakastiedon sivuilta näkee, että firma on tehnyt viimeiset 4 vuotta tappiota. Millähän tukiaisilla tai muilla firma on edes pystyssä? Itse valitsen mieluummin Helenin tai vastaavan, joka oikeasti tekee liiketoiminnalla voittoa. 




Ja halvin sähköyhtiö on...?


Halvin sähköyhtiö selviää tietenkin vain kilpailuttamalla. Itselläni on tällä hetkellä (20.2.2022) Helenin määräaikainen sopimus ilman kuukausimaksua ja sähkönhinta on 4,77 senttiä/kWh. Kun kilpailutus on tehty ja halvimman kanssa tehty sopimus, niin uusi sähköntoimittaja lähettää postitse tai sähköisesti uudelle asiakkaalle tehdyn sopimuksen ja irtisanoo/ilmoittaa vaihdoksesta sähkönsiirrosta vastaavalle yhtiölle. Jos joku muuten vielä pohtii tässä lopuksi, että kannattaako vaihtaa, tai maksaa jopa jotain ekstraa ekosähköstä tai muusta uusiutuvalla energialla tuotetusta energiasta, niin olen tästäkin kirjoittanut mielenkiintoisen artikkelin: Uusiutuvan energian kuluttaminen ja perusvoima - Mikä onkaan ekoteko?



Päivitys 9.2.2022
Jos luet artikkelia nyt sähkökriisin aikaan, niin olet varmaan huomannut, että edes kilpailuttamalla ei saa halpaa määräaikaista sähkösopimusta. Tämä artikkeli pätee siis normaalioloissa, eikä kriisin keskellä. Halvan määräaikaisen sopimuksen tullessa tiensä päähän suosittelen kokeilemaan pörssisähköä, joka on itsellänikin käytössä. Esimerkiksi Nordic Green Energy tarjoaa halpaa opiskelijasähköä ilman kk-maksua 6 kk ajan tästä linkistä. Tuo on hyvä, jos käytät sähköä suhteellisen maltillisesti esim kerrostalossa. Tuota kautta blogin saa pienen komission ja tuet samalla tällaisten tekstien syntymistä.

Jos et kestä pörssisähkön heilahteluja, niin vaihtoehtona on myös Helenin Fiksusähkö takuu 6 kk, josta olen kirjoittanut hyvän jutun. Siinä kerrotaan myös miten sähköfutuureista voi ennustaa tulevaa sähkönhintaa. Se on ehkä taito, jota kovin moni ei osaa. Suosittelen lukemaan.



(Alkuperäinen artikkeli julkaistu 19.5.2014 ja nyt päivitetty)



8 kommenttia:

  1. Vaikuttaako öljyn hinnan lasku mitenkään sähkönhintaan?
    Lähinnä mietin kannattaako nyt tehdä mahdollisimman pitkä sopimus vai lyhyt?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä kysymys. Sähkön hintaan vaikuttaa erilaisten polttoaineiden hintakehitys ja saatavuus. Avainasemassa on tietenkin vesitilanne. Vaikka öljyllä ei juuri sähköä tuotetakaan, niin öljyn hintakehityksellä on epäsuoria vaikutuksia sähkön hintaan. Halventunut öljyn hinta vaikuttaa kuljetuskustannuksiin ja esimerkiksi hiilen louhintakustannuksiin. Toisaalta halvan öljyn on sanottu edistävän talouskasvua ja helpottavan haastavaa taloustilannette. Taloustilanteen kohentuessa puolestaan polttoaineiden, päästöoikeuksien ja sähkön kysyntä kasvaa ja hinta nousee. Halpa öljy on kurittanut myös suurta öljyntuottaja Venäjää, jonka talous on vaikeuksissa ja rupla heikentynyt. Tämä on avannut tilanteen, jossa Venäjältä on kannattanut tuoda enemmän halpaa sähköä Suomeen.

      Öljyn hinnanlaskun vaikutus sähkönhintaan on siis monimutkaista, osin epäselvää ja vaikutusketju pitkä. Tavalliselle vähän sähköä kuluttavalle ja sähköä kilpailuttavalle kansalaiselle säästö tuskin on kovin merkittävä, vaikka lasku jatkuisikin. Itse tekisin pitkän sopimuksen jo sen perusteella, ettei vuoden päästä tarvitse kilpailuttaa sopimusta uudestaan. Laiska kun olen :)

      Poista
  2. Me päädyimme pörssisähköön muutettaessa omakotitaloon. Vaikka vähän kirpaisee laittaa sauna lämpeämään lauantaina klo 20, kun sähkö on kalleimmillaan, niin pyörrittelin silloin lukuja ja totesin sen tulevan keskihintana halvemmaksi, kunhan vähän miettii mitä tekee ja milloin.

    2021 on ollut kylmää ja oma arki on ollut poikkeuksellista koronan vuoksi, ettei tästä uskalla tehdä vielä johtopäätöksiä. Nopealla vilkaisulla tuolla vertailusivustolla oli huomattavasti nykyisiä hintoja halvempaa sähköä, mutta epäilen sen olevan kovin pitkäaikainen ratkaisu. Pelkään niissä olevan koira haudattuna, juuri niinkuin kirjoititkin. Kunhan arki lähtee rullaamaan ns. normaalisti niin pitää laittaa excel tulille, tehdä seurantaa kuukauden keskihinnoista ja pohtia saisiko sähkön sittenkin halvemmalla ottamalla kiinteän hinnan. Ainakin pääsisi helpommalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luonnollisesti kiinteällä hinnalla pääsee halvemmalla, mutta onhan se vähän tylsää :) Itseänikin tuo pörssisähkö vähän kiinnostaisi. Kännykästäni löytyykin Fingridin Tuntihinta-appi. Teoriassahan tuon pitäisikin olla halvempaa, koska hintariski on ulkoistettu kuluttajalle. Toisin sanoen siis riski sähkön hinnannoususta on asiakkaalla, joten myyjä tyytyy alempaan hintaan.

      Vielä kun miettii vähän mitä tekee ja milloin, omaa jonkinlaisen älytalon, jossa energiankäyttöä voi hyvin hallita, optimoida jne, niin näen enemmänkin mahdollisuuksia, kuin uhkia. Pitäisi itsekin enemmän tutkia tuota, ehkä olisi artikkelin paikka...

      Poista
  3. Minulle ainakin kilpailuttaja.fi antoi edullisemman tarjouksen kuin sähkönhinta.fi, sama sähköntoimittaja, sama liittymä ja sama aika 24 kk. Pari minuuttia kilpailutuksen väli, muuttuuko hinta noin nopeasti? Eroa noin o,2 senttiä/kwh.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itse asiassa itsekin huomasin nyt saman, kun vertailin palveluita. Aluksi en uskonut, että voisi olla mahdollista. Hinta tuskin vaihtuu noin nopeasti, joten looginen selitys on, että esimerkiksi Kipailuttaja.fi tuo sähköyhtiöille jo sen verran paljon asiakkaita, että he voivat vaatia parempia eksklusiivisia tarjouksia. Vähän sama siis, kuin muistaakseni Hotels.com tai vastaa, joiden ehdoissa taitaa olla, että listaan päässeet hotellit eivät voi myydä palveluitaan suoraan halvemmalla.

      Johtopäätös siis on, että kannattaa katsastaa sekä Sähkönhinta.fi, että Kilpailuttaja.fi -palvelut.

      Poista
  4. Pörssisähkössä on sisäänrakennettu valuvika, mikä tekee siitä petollisen kalliin - ainakin sähköisellä lattialämmityksellä lämmitettävässä talossa asuvalle. Kun pakkaset Suomessa kiristyvät, sähköä alkaa kulkea johtoa pitkin kiihtyvää tahtia, jotta torppa pysyy lämpimänä. Näin tapahtuu myös kaikissa muissa sähkölämmitteisissä korsuissa, eli sähköenergian kokonaiskysyntä kasvaa. Talousteorian peruslainalaisuuksien mukaan hinta hakee uuden - aiempaa korkeamman - tasapainopisteen tarjonta-kysyntä -käyrältä.

    Talosta ei oikein voi pakkasen kiristyessä kääntää lämmityksen termostaattia nollaan. Eli pörssisähköä joutuu ostamaan eniten silloin, kun se on kalleimmillaan. Sama efekti, vaikkakin kertaluokkaa pienempi, koetaan jouluna, kun kaikki laittavat kinkut uuniin suurin piirtein samaan aikaan.

    Teoriassa pörssisähkö on hyvä idea. Ongelma on se, ettei kuluttaja tosi asiassa voi juurikaan vaikuttaa tai muuttaa energian käyttöään sen mukaan, milloin hinta olisi halvin. Sähkö on pakko käyttää silloin, kun sitä tarvitsee.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika harvalle varmaan pörssisähkö vielä sopii, se on ihan totta. Esimerkkitapauksessasi se tuskin toimii ja epäilen sen toimivuutta edes allekirjoittaneen käytössä. Kerrostalokaksio ei ole ideaaliympäristö, joskaan ei se huonoinkaan vaihtoehto.

      Jos pystyy kuitenkin optimoimaan kulutustaan, niin onhan tuossa mahdollisuuksia. Mieti kun voisit latailla vaikkapa Teslan akkua ilmaisella tai jopa negatiivisella sähkönhinnalla. Samoin älytalo nuuskisi pörssihintaa ja varaa lattialämmityksellä energiaa jo seuraavan päivän pakkaspäivää silmällä pitäen.

      Käytännössä sähkön kokonaistuotannon tarve saattaisi laskea, jos yhä enempi määrä ihmisiä optimoisi kulutustaan. Ainakaan reservivoimaloita kovimpaan kulutukseen ei tarvittaisi rakentaa niin paljon. Tämähän se koko pörssisähkön pointti oikeastaan onkin: Saada korvausta (alempi hinta) joustovalmiudesta, eli siitä että et laita saunaa päälle samaan aikaan kuin muut.

      Poista