28. tammikuuta 2021

Osakesäästötilin omituisuuksia - Tiesitkö tämän?

Maailma on täynnä hyviä kirjoja ja niiden viihteellisiä tarinoita. Otan tähän alustukseen yhden Faktojen Maailma -kirjasta. Yksi asia, joka vääristää maailmankuvaamme on oletus ja yleistämisen tarve. Kun jokin asia toimii meillä, oletamme sen toimivan myös muualla. Jos muistikuvani on oikein, niin kirjassa henkilö oli vierailemassa jossain kehitysmaan suurkaupungissa. Hänellä oli kiire juhlimaan ystävien kanssa ja porukka oli menossa juuri hissiin. Kirjan henkilö oli vähän muista jäljessä ja oli myöhästyä hissistä ystävien siihen jo siirtyessä. Hissien ovien jo sulkeutuessa hän päättikin laittaa käden oven väliin, jotta ovi ei menisi kiinni. Se oli kuitenkin todella typerä virhe. Vaikka meillä hissien ovien välissä on sensori ja automatiikkaa, niin näin ei välttämättä kehitysmaissa olekaan. Tämä hissi olikin vanha ja käsi meni sairaalakuntoon. Tarinan opetus ja alustus on siis se, että yleistäminen voi johtaa harhaan.


13. tammikuuta 2021

Tulot ja menot - Kirjanpitoni vuonna 2020

Olen nyt pitänyt tasan 10 vuotta kirjanpitoa. Hassua, että vuoden 2020 kirjanpitoni vastaa melkein yksi yhteen jo vuosikymmen sitten tekemääni. Luulisi lukujen muuttuneen jo jonkin verran inflaation ja varallisuuden nousun myötä, mutta ei. Tiedä sitten onko tuo hyvä vai huono juttu, jos tulot ja menot ovat aina pyörineet samoissa raameissa. Joko en ole muuttunut ihmisenä ja kuluttajana, tai sitten vain olen tyytyväinen nykyiseen tilanteeseen. Vaihtoehtoisesti myös kunnianhimon puuttuminen ja sosiaalisen median vertaispaineen vähyys (en käytä esim. Facebookia) voi selittää sen, että tulot ja menot eivät ole kasvaneet. Kirjoittelen tuosta kymmenen vuoden tuloksista sitten vähän myöhemmin, kun saan luvut ja tekstin lopullisesti päivitettyä. Kärjistäen en siis kuitenkaan olisi kirjanpitoa koskaan edes tarvinnut, jos se on vuosi vuodelta lähes samanlainen. 


2. tammikuuta 2021

Osakesalkkuni vuonna 2020

Vuosi 2020 oli varmasti monelle sijoittajalle tapahtumarikas vuosi koronan takia. Kriisi on ollut harvinaisen syvä, nopea ja yllättävä. Kolmessa kuukaudessa -35 % pohjiin ja siitä ylös on ollut pörssin maailmanennätys. Epätavallisuudesta kertoo jotain se, että jos harrastit kuukausisijoittamista, niin tällaisella sijoittamisella ei juuri edes keritty ostamaan osakkeita pohjahintaan. Ajoittaminen ja markkinanäkemyksen otto on ollut kannattavampaa, kuin indeksisijoittaminen. Vuonna 2020 osakesalkkuni tuotto oli noin 28,8 %. Tuota voi pitää todella hyvänä tuloksena ottaen huomioon vallitseva markkinatilanne. Vertailun vuoksi Helsingin pörssin osingot huomioiva tuottoindeksi OMX Helsinki Cap GI tuotti 12,33 % vuodessa. En edes tajunnut salkkuni nousseen noin paljon kuin vasta tätä raporttia kirjoittaessani. Kiva yllätys :) Pakko sen on olla kuitenkin totta, koska vuonna 2019 salkun arvo velattomana oli noin 300 860 euroa ja tänä vuonna jo huikea 398 422 euroa. Karvan verran alle 400 kiloeuroa siis. Uutta pääomaa lisäsin 10 000 euron edestä.

1. tammikuuta 2021

Kaupankäyntikuluni ja niiden osuus salkusta

Osakesäästäjän ja -sijoittajan yhtenä pitkäaikaisena tavoitteena on minimoida kaupankäyntikulut. Turhia osto- ja myyntitoimeksiantoja pyritään välttämään, koska niistä aiheutuu yleensä vain kuluja. Kukaan ei pysty ajoittamaan toimeksiantoja markkinoilla täydellisesti ja harva edes suhteellisen onnistuneesti. Yleensä suurimmat "tappiot" tehdäänkin juuri myymällä nousevaa osaketta liian aikaisin tai ostamalla liian myöhään käänteen tehnyttä yhtiötä. Buy and hold-strategia on yleensä se paras ja kaikkea turhaa hötkyilyä tulee välttää. Jostain olen lukenut karrikoidun vertauksen: "Toimi siten, kuin sinulla olisi elämäsi aikana vain 10 mahdollisuutta ostaa tai myydä". Tuota ei kannata ottaa kirjaimellisesti, mutta virkkeessä on kyllä pointti. Keskity olennaiseen ja unohda kaikki muu hötkyily. Myös itselläni olisi tästä paljon opittavaa. Joskus on tietenkin pakko myydä tai ostaa osakkeita, kun sellaisia tilanteita eteen tulee. Esimerkiksi liika käteinen voi poltella nollakorkoisella tilillä, jolloin ylimääräiset rahat on hyvä sijoittaa tuottamaan paremmin. Joskus markkinat puolestaan vain hinnoittelevat yrityksen osakekurssin väärin (kuplahinta tai markkinapaniikki) tai jokin uusi tieto markkinoilla on saanut yrityksen tulevaisuuden näkymään uudessa valossa ja tähän on pakko ottaa kantaa. Silloin toimeksiannon tekeminen on järkevää.


Mutta paljonko kaupankäyntiin meneekään rahaa? Nordnetissä vähän kauppaa käyville minimikulut ovat 9 euroa/toimeksianto suomalaisilla osakkeilla. Jos teen vuodessa muutaman kaupan, niin eihän siitä kovin montaa kymppiä tule. Eihän? Ongelma on tietysti se, että ihmisen muisti on suhteellisen lyhyt ja vajavainen. Totuus kaupankäyntiaktiivisuudesta voi hyvin olla aivan jotain muuta, mitä kuvittelet luulevasi. Laskeskelinkin yhtenä kesäpäivänä parvekkeen sohvalla löhöillen omaa kaupankäyntiaktiivisuuttani. Paljonko kauppaa on eri vuosina tehty ja kuinka suuri summa rahaa onkaan vaihtunut osto- ja myyntitoimeksiannoissa. Miltä trendi yleensäkin näyttää ja onko se nousemaan vai laskemaan päin. Omasta mielestäni erittäin kiinnostavaa ja hyödyllistä tietoa. Tehkääpä itse sama harjoitus. Tulen päivittämään tätä artikkelia aina vuosittain.
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...