23. kesäkuuta 2021

Pyörälenkki: Vanhaa kolmostietä Hyvinkään Rautatiemuseoon, 92 km

Maantiepyöräilyssä parasta on tietenkin maisemat, vauhti ja se fiilis, kun saa vain ajaa. Matka on usein tärkeämpi, kuin päämäärä. Välillä kuitenkin päämäärälläkin on väliä. Itse esimerkiksi tykkään kerran vuodessa käväistä Hyvinkään Rautatiemuseossa. Näin kesähelteillä jykevässä tiilihallissa on ihanan viileää. Samalla näkee historiallisesti vaikuttavia ja massiivisia junia, jotka tekevät aina vaikutuksen. Ei sitä vain pysty tajuamaan, miten joku on voinut moisia vempeleitä suunnitella ja toteuttaa. Tulee aina nöyrä ja jalat maassa oleva fiilis. Aina en kuitenkaan välttämättä edes käväise museon sisällä, vaan käännyn heti takaisin kauppareissun jälkeen. Miksi? Hyvinkäälle vain on jotenkin kiva pyöräillä. 


17. kesäkuuta 2021

Melontaa Vantaanjoella - Keravanjokea Tikkurilaan

Puritaanisille melojille ainoa oikea paikka on lähteä merille melomaan, koska se tarjoaa eniten haastetta ja vapautta. Merellä voit meloa mihin ilmansuuntaan tahansa ja vain mielikuvitus määrää reitin. Joudut kuitenkin tarkkailemaan enemmän ympäristöä ja muita merellä liikkujia. Jonkinlainen kartta ja suunnistusvaistokin pitää olla, koska merellä voi myös eksyä. Sääolotkin pitää selvittää ennen lähtöä, että myrsky ei yllätä ja tuulensuunta on tiedossa. Jos meri ei jostain syystä houkuttele, niin voi kokeilla meloa järvessä, tai joessa. Järvivaihtoehdoista pääkaupunkiseudulta löytyy Oittaan Bodomjärvi, Laaksolahden Pitkäjärvi, tai Nuuksion Pitkäjärvi, josta voi jatkaa laskujokea pitkin Nupurinjärveen asti. Melottavia jokia löytyä oikeastaan vain yksi iso joki, joka tarjoaa helpon mahdollisuuden pidempään melontareissuun ja tämä joki on Vantaanjoki.

Melontaranta ja Tapaninvainion uimaranta. Kaljakellujia vuosimallia 2020.

Robo-sijoittaminen - Automaattinen varainhoitopalvelu Taaleri Impakti

Finanssi- ja varainhoidon sektorilla on mielestäni aina vallinnut jonkinlainen epäluottamus. Tietämättömille asiakkaille myydään yleensä sitä, millä myyjä tienaa parhaiten. Kärjistetysti sanottuna "Rahat pois asiakkaalta" -periaate vallitsee vieläkin yksityisessä varainhoidossa. Homma on erittäin lyhytnäköistä, koska jos palveluntarjoajiin ei lueteta, niin ihmiset eivät myöskään rohkaistu sijoittamaan. Edellinen kommentti ei tietenkään perustu mininkään tutkimukseen, vaan on puhtaasti kirjoittajan oma näkemys. Luottamus ja toiminta on varmasti kohentunut vuosien saatossa, mutta mediaa seuraamalla sijoitusasioissa on vieläkin parantamisen varaa, eikä hommassa olla vieläkään menty asiakas edellä. Senhän näkee jo erilaisista uutisista, jossa vanhuksia on huijattu heille sopimattomilla sijoitustuotteilla. Aivan äskettäin eräälle blogini lukijalle jopa tarjottiin OP:n puolelta tuotetta, jonka itse kuvailisin provosoivasti sanoilla kusetus. Varoitan, että verenpaine nousee tuota artikkelia lukiessa.


27. toukokuuta 2021

OP Tuotto-osuus - Kannattaisiko sijoittaa?

Talletustilien korot ovat nollassa. Kirjoitushetkellä säästötilille parasta tuottoa tarjoaa Bank Norwegian 0,75 % korolla ja määräaikaistalletuksissa paras on virolainen Bigbank luvaten 0,9 % koron, kun talletusaika on 24 kk. Noista molemmista olen kirjoittanut hyvät artikkelit, jotka kannattaa lukaista. Riskiä on siis otettava, jos oikeastaan haluaa nollasta vähänkään suurempaa tuottoa. Mihin riskiä karttava sijoittaja voisi sitten enää sijoittaa, jos haluaa leivän päälle jotain muutakin kuin voita? Jos edes vähemmän heiluviin arvo-yhtiöiden osakkeisiin ei halua tai uskalla sijoittaa, niin mitä jää jäljelle? Ehkäpä asunnot ja metsä? Nekin tosin vaativat paneutumista, aikaa ja vaivaa. Rahastojen kautta niiden sisään pääsisi pienemmällä rahalla, mutta silloin kulut ovat suuremmat ja tuotto pienempi. Eikä niissäkään riski loista poissaolollaan. Yksi vaihtoehto voisikin olla oman osuuspankin Tuotto-osuus. Siis mikä?

19. toukokuuta 2021

MacBook Air M1 - Kokemuksia uudesta laitteesta

Joskus vuosikymmen sitten Apple oli jonkinlainen innovaattori. Sen kannettavat tietokoneet olivat paljon tyylikkäämmän näköisiä ja niissä kesti akku kilpailijoitaan pidempään. Magneettinen Magsafe-virtaliitin oli nerokas ja vaikkapa OS X-käyttöjärjestelmän näppärät widgetit ja Mission Control kopioitiin myöhemmin Windowsin. Tämän jälkeen ei sitten vuosikausiin nähty oikein mitään uutta. Kärjistäen voisi sanoa, että myytiin ylihintaista ja vanhentunutta rautaa omenauskovaisille. Oikeastaan kehityksessä mentiin jopa taaksepäin, koska kuluttajien oikeuksia korjata itse laitteensa ja vaihtaa vaikkapa akku rajoitettiin jo huolestuttavalla tavalla. Ei tuollaista toimintaa voi mitenkään suvaita. Koska oikein mitään todellista kehitystä ei tapahtunut, niin en ole halunnut luonnollisesti tukea moista toimintaa. En siis ole halunnut ostaa uutta Applen tietokonetta ja pärjäsinkin aivan hyvin noin 10 vuotta vanhalla Applen koneella. Tämä läppäri oli siis 13 tuumainen MacBook Air, Mid 2011 malli Intelin 1,7 Ghz i5 prosessorilla, 4 Gt muistilla ja 256 Gt SSD levyllä. Vain akun olin tuohon kertaalleen itse vaihtanut.


11. toukokuuta 2021

Drymer Leisure - Kallistuva sähköavusteinen trike Hollannista

Käsi ylös, jos ostaisit aivan uniikin menopelin, jollaista Suomessa ei vielä tietojeni mukaan ole yhtäkään. Menopelistä ei löytyisi suomeksi artikkeliakaan ja englanniksi oikeastaan yhtä vähän. Valmistajan nettisivutkaan eivät tietomäärällä häikäise. Laite maksaisi uutena veroineen noin 8 000 euroa ja siinä olisi sellainen ohjaustapa, jota et ole koskaan kokeillut. Se on myös suuren keittiönpöydän kokoinen ja painaa enemmän kuin sohvasi. Ajattelit kuitenkin ostaa sen hetken mielijohteesta, koska haluat vain päästä sellaista härveliä testaamaan. Ostat menopelin vieläpä pieneen kerrostalokaksioon ja roudaat sitä hissillä ylös ja alas. Kaikki tämä vieläpä koronakriisin aikana. Järkevää tai ei, mutta tähän ratkaisuun kirjoittaja vain päätyi. Menopelinä on puolestaan käytetty Drymer Leisure. Sähköavusteinen ja kallistuvalla ohjauksella toimiva kolmipyöräinen trike Hollannista. Valmistajana Sinner Bikes. Voin lyödä vetoa, että toista suomenkielistä artikkelia et tästä ole lukenut ja tuskin tulet heti lukemaankaan. Noin lyhyesti sanoen Drymerin myyntivaltteina voisi pitää mukavuutta, ulkonäköä, yksinkertaisuutta, kestävyyttä, sekä liikenteessä helppoa ja halpaa ajettavuutta.


3. toukokuuta 2021

Mitä tehdä kesällä - Toimintaa ja aktiviteetteja pääkaupunkiseudulla

Korona on rajoittanut monen matkustelua. Ulkomaille ei välttämättä nyt kovin hyvin pääse, tai halua edes lähteä. Kotimaan matkailu taitaa olla nyt se juttu. Kaikki eivät välttämättä kuitenkaan jaksa lähteä vaikkapa asuntovaunulla Suomea kiertämään. Onhan jo pääkaupunkiseudulla vaikka kuinka erilaisia aktiviteetteja kokeiltavaksi. Miksi lähteä merta edemmäksi kalaan? Samalla säästyisi ehkä rahaa ja ympäristökin kiittää. Ehkä pähkäilet tätä kysymystä myös siksi, että et tarkalleen tiedä mitä kaikkea pääkaupunkiseudulla voikaan kesällä tehdä. Blogini on täynnä erilaista harrastustoimintaa, joten ajattelin jakaa ongelmaan yksinkertaisen ratkaisun. Tässä oma ehdotukseni siihen, mitä tehdä tulevana kesänä.  Kaikki tekemiset on kokeiltu ja arvosteltu tässä blogissa sekä erittäin toimiviksi todettu. Saa kokeilla, mutta ei ole pakko :)


2. toukokuuta 2021

Sijoittajan hankintameno-olettama - Milloin sitä kannattaa käyttää?

Verosuunnittelu on keino selvittää erilaisia vaihtoehtoja ja näiden tulevia veroseuraamuksia. Verosuunnittelu on jokaisen oikeus ja se on verottajankin mielestä hyväksyttävää. Jokainen meistä tekee sitä, koska täyttää vähintään veroilmoituksen. Myös rahastosijoittamisen voi tulkita verosuunnitteluksi, koska rahaston tuotoista maksetaan veroa vasta myytäessä osuus. Jos verosuunnittelua nyt jostain syystä paheksuu, niin kannattaa muistaa, että alkoholin haku Tallinnasta, tai savukkeiden ja polttoaineen osto itärajan takaa on ihan laillista ja aika suosittu harrastus kansan keskuudessa. Verosuunnittelua sekin, vaikka ei ehkä sitä ilmeisintä.



21. huhtikuuta 2021

Reilut 10 vuotta kirjanpitoa - Näkyykö inflaation vaikutus?

Olen pitänyt jo reilun vuosikymmenen kirjanpitoa. Vuosi 2010 oli ensimmäinen kokonainen ja täydellinen vuosi, jolta lukuja löytyy. Oikeastaan jo ensimmäisen vuoden jälkeen huomasin, että en noita lukuja sinällään mihinkään tarvitse. Menot pysyvät kurissa kyllä ilmankin ja tulot ovat aina kattaneet menot. Säästöön jää aina joka vuosi jotain ja tämä summa tietenkin sijoitetaan lisää tuloja poikimaan. Vuosikymmen numeroita plakkarissa on aika pitkä aika ja ajattelinkin pohdiskella, näkyykö tuossa aikasarjassa jotain erityistä? Seuraava artikkeli on sitten taulukkolaskenta -pornoa parhaimmillaan. Jos graafit ja taulukot eivät ole sinun juttusi, niin voin tiivistää reilun vuosikymmenen tiedot seuraavaan lauseeseen. Inflaatiota ei näy ainakaan kulupuolella, koska se on laskeva. Palkkakehitys taas on ollut positiivinen. Aika optimaalinen tilanne siis.

Inflaatiomonsteriko väijyy taustalla? Kuvan lähde: Flickr.


14. huhtikuuta 2021

Muoviroskan erilliskeräys - Onko muovin kierrätys oikeasti järkevää

Maailman merissä kelluu muovijätettä enemmän, kuin kukaan osaa arvata. Siihen on herätty vasta viime vuosina. YK:n mukaan vuosittain meriin päätyy 8 miljoonaa tonnia muovia, eli rekka-autollinen joka minuutti. Tällä menolla vuoteen 2050 mennessä merissä on enemmän muovia, kuin kalaa painossa mitattuna. Jo vuonna 2025 jokaista kolmea kalatonnia kohti meressä on tonni muovia. Aika shokeeraavaa. Nyt puhutaan jo roskamantereista, joista pohjoisella Tyynellämerellä oleva on Teksasin kokoinen. Syöty muovi tukkii merieläimillä elimistön ja joka vuosi tähän kuolee noin miljoona merilintua, 100 000 merikilpikonnaa ja -nisäkästä (lähde Vantaan Energian asiakaslehti 1/2018). Ajan myötä muovi ei häviä, vaan hajoaa auringonvalossa vain yhä pienemmäksi mikromuoviksi. Mikromuovi puolestaan sitoo ympäristömyrkkyjä, jotka lisääntyvät ravintoketjussa. Mikromuoveja ei sitten poista merestä nykyteknologialla millään. Vertailun vuoksi muuten noin kolmannes mikromuoveista on autonrenkaista ajaessa irronnutta kumimurua – pieneneehän renkaan halkaisija lähes 2 senttiä käytön aikana, kertoo Sitra. Tätä vasten luulisi, että ajatusta merien pelastamisesta ei olisi kovin vaikea myydä ihmisille. Kaikki muovi pitäisi saada kierrätettyä. Vai pitäisikö sittenkään? Tässäkin tullaan huomaamaan, että asiat eivät ole aina mustavalkoisia.

Kerättyä muovijätettä. Kuvan lähde: Karjalainen.fi.

Elektroniikan ja muidenkin tavaroiden korjausvinkkejä

Kenellekään tulee tuskin yllätyksenä, että nykyisin tuotteet kestävät vähemmän kuin ennen. Syynä ei kuitenkaan välttämättä ole se, että ne on tehty halpatyönä jossain Kiinassa, vaan se, että ne on suunniteltu hajoamaan tietyn ajan kuluttua. Esimerkiksi Yleltä tuli muistaakseni joskus Hehkulamppuhuijaus-dokumentti, jossa kerrottiin tuotteiden suunnitellusta hajoamisesta tietyn eliniän jälkeen. Dokumentissa kerrottiin, kuinka esimerkiksi joissain tulostimissa on siru, joka laskee tulostusten määrän ja aiheuttaa tulostimen "hajoamisen", kun laskuri ylittyy. Osasyy on tietysti myös kuluttajissa, jotka hyväksyvät tällaisen toiminnan ja haluavat aina kaiken mahdollisimman halvalla. Halvalla ei kuitenkaan läheskään aina saa hyvää tai välttämättä edes välttävää. Paljon poikkeuksiakin tähän tosin on.


23. maaliskuuta 2021

Veroilmoitus ja veronpalautus 2020 - Mitä verovähennyksiä?


Esitäytetty veroilmoitus tippuu postilaatikkoon suurimmalle osalle keväällä huhtikuun aikana ja kahvipöydissä käy keskustelu veronpalautusten suuruudesta. Tuliko sitä nyt taas mätkyjä vai palautusta. Veroilmoituksen täyttöä ei kannata jättää viime tinkaan, vaikka sen täydentäminen tuntuisikin vaikealta ja ärsyttävältä. Verottaja ei automaattisesti tee veroilmoitukseesi vähennyksiä, vaan ne pitää itse osata vaatia. Jos korjattavaa ei ole, veroilmoitusta ei tietenkään tarvitse palauttaa, mutta vuosittain noin 1,5 miljoonaa ihmistä korjaa ja täydentää veroilmoitustaan, kertoo Yle

.

20. maaliskuuta 2021

Koronarokote - Mitä siitä ajattelen

Edustan tervettä skeptisyyttä viranomaisia ja instituutioita kohtaan. Sen voi nähdä esimerkiksi artikkeleista: Piiloindeksointi - Huijaus, jota ei ole kriminalisoitu, Muoviroskan erilliskeräys - Onko muovin kierrätys oikeasti järkevää, tai vaikkapa Naisen euro on oikeasti enemmän kuin miehen euro, sekä OP-sijoitusvakuutus savijaloilla. Viimeisimpinä tietenkin Koronahysteria - Testaaminen, maskipakko ja muita ajatuksia. Artikkeleista saa olla mitä mieltä tahansa, mutta koska media ei halua nostaa niitä ja niiden sisältämiä faktoja julkisuuteen, niin koen sen jotenkin omaksi velvollisuudekseni. Jos tunnut tietävän jostain asiasta enemmän kuin vaikkapa naapurisi ja se on juuri sillä hetkellä tärkeää, niin eikö siitä kannattaisi silloin asiallisesti ja faktat edellä keskustella? Vain näin voi oppia ja itsensä kehittäminen ja oppiminen kun loppupeleissä on ehkä elämässä se tärkein juttu. 


16. maaliskuuta 2021

Säästövinkki: Kilpailuttamalla halvin sähkösopimus - Totta vai tarua?

Äkkiseltään luulisi, että kilpailuttamalla saisi aina halvimman sähkösopimuksen. Periaatteessa näin, mutta kilpailuttaa voi kuitenkin niin monella tapaa. Voit olla kilpailutuksessa aktiivinen osapuoli, joka on se paras ratkaisu, tai sitten tyytyä osittaiseen passiivisuuteen, jolloin et todennäköisesti saa sitä halvinta ja parasta diiliä. Näiden eroja tulen tässä artikkelissa käsittelemään. Samalla tämä on myös hyvä kertomus siitä, miten kilpailuttaminen kannattaa. Loppuun olen laittanut mielenkiintoisen graafin onnistumisistani 10 vuoden historian pohjalta. Tällaista et muuten muista talousblogeista löydä. Takaan, että jos käytät tämän artikkelin lukuun pienen hetken, niin tulet säästämään selvää rahaa vähintään noin 10 euroa vain viiden minuutin työllä. Jos asut isommassa omakotitalossa, käytät sähkölämmitystä, etkä ole koskaan kilpailuttanut sähkösopimustasi, niin tämä juttu lukemalla säästösi voi olla kymppien sijaan jopa satasia. Kovin monella säästövinkillä tuskin pääset parempiin tuntipalkkoihin.



12. maaliskuuta 2021

MacBook Air ja akun vaihto - Halvalla lisää käyttöaikaa

Yksi hyvä ja helppo tapa säästää rahaa on ostaa uutta tavaraa vanhan tilalle harvemmin. Uutta autoa, televisiota, kännykkää, tietokonetta yms ei tarvitse ostaa edes joka toinen vuosi. Loputtomasta päivityskierteestä ei seuraa mitään hyvää, vaan pahimmassa tapauksessa vain noidankehä, jossa toimintamalli ruokkii itse itseään. Kun olet päivittänyt autosi, televisiosi ja tietokoneesi uuteen, niin sitten pitääkin tietysti päivittää myös kännykkä, printteri, leivänpaahdin, polkupyörä, vaatevarasto, pelikonsoli... Jokainen varmasti tajuaa, että edessä on loputon suo, joka ei tuo onnea. Näin toimimalla haaskaa rahaa ja tekee itsestään velkaorjan, joka tekee työtä vain saadakseen "päivitetyksi" kaikki tavaransa joka vuosi uudestaan.

Mitä jos ostaisitkin uuden kannettavan kahden vuoden sijaan vaikkapa vain joka neljäs vuosi? Näin toimimalla säästäisi tietokoneiden ostokuluissa puolet. Jos käytät tietokonetta sijoittamiseen, niin pidemmän käyttöajan takia voit tehdä siitä myös hieman enemmän vähennyksiä. Hankintakulujen laskiessa ja vähennysten noustessa vanhan tavaran käyttöajan pidentäminen onkin erittäin järkevää säästämistä. Mieti paljonko säästö olisi, jos pitkität uuden ostoa jokaisen tuotteen kohdalla samalla tavalla? Vanhallakin tavaralla pärjää, jos on ostanut vähän laadukkaampaa tuotetta, käyttää sitä oikein ja huoltaa sekä korjaa tarvittaessa. Esimerkiksi kannettavan tietokoneen tapauksessa akku tulee yleensä ensimmäisenä vaihtokuntoon.

Akun vaihto käynnissä. Pohjan Pentalobe -ruuvit irrotettu, vielä pari Torx-ruuvia ja akkupaketti irtoaa.

4. maaliskuuta 2021

Harvinaista herkkua - Fatbikellä helmikuun hankikannoilla

Vuoden 2014 talvi oli poikkeuksellisen pilvinen ja siksi pimeä. Aurinkoa ei paljon talvella näkynyt. Vuoden 2015 helmikuussa puolestaan on saanut nauttia poikkeuksellisen kivasta säästä. Olin päässyt ottamaan jo aurinkoa lasitetulla parvekkeellani pelkissä shortseissa (varjossa 13 C ja auringossa 20 C). Helmikuussa päivän pituuskin kasvaa noin 5 min päivässä, joten vihdoin siitä auringonvalostakin pääsee kunnolla nauttimaan. Hiihtämäänkin on päässyt. Jotain olen kuitenkin odottanut kuin pikkulapsi joulupukkia. Mitä tapahtuu, kun suojasäällä aurinko lämmittää pellolla olevia lumimassoja ja korkeapaineen vallitessa pilvettömänä yönä tulee sitten kunnon pakkaset? Tällöin muodostuu tietysti kova, jopa kävelyä kestävä hankikanto (tunnetaan myös termeillä kantohanki tai kestohanki). Heikosti sitoutuneet uuden lumen kiteet siis osittain sulavat auringossa, jolloin lumen vesiarvo ja tiheys kasvavat. Sulaneet lumikiteet muuttuvat pakkasella pyöristyneiksi ja lujasti sitoutuneiksi rakeiksi ja kun koko rakenne oikein kunnolla jäätyy, syntyy vähän kuin jääkansi.

Hankikannon syntymiseen tarvitaan siis juuri tietyt ja tarkat olosuhteet. Kävelyä kestävä hankikanto on vieläkin harvinaisempi ja siitä ei välttämättä näin etelässä edes joka vuosi pääse nauttimaan. Jos on niin onnekas, että joku kevätaamu pääsee sitä suksilla kokeilemaan, niin jo päivällä se on todennäköisesti poissa ja vuoden aikana hankikanto voi kestää vain päivän tai pari. Harvinaista herkkua siis. Esimerkiksi vuonna 2014 en päässyt hankikannoille kertaakaan hiihtämään. Vuoden 2015 helmikuu on kuitenkin ollut positiivinen yllätys. Hankikanto on kestänyt jo pari päivää laskiaissunnuntaista laskiaistiistaihin. Vuonna 2017 hankikanto puolestaan saapuikin vasta maaliskuun lopussa.



Koronavilkku - Miten koronasovellus oikeasti toimii?

Suomen ainut ja virallinen koronatartuntojen jäljittämiseen tarkoitettu Koronavilkku-sovellus on nyt vihdoin ja viimein julkaistu (31.8.2020). Sarkastisesti voisi sanoa, että ei siinä kauaa kestänytkään, tätähän oli jo koko kesä odoteltu. Sovellus on periaatteessa ladattavissa älypuhelimille Applen ja Googlen sovelluskaupoista, mutta paras tapa toistaiseksi on ladata se Koronavilkku.fi -sivuston kautta. Joku voisi ihmetellä, että miksi sitä ei heti julkaisussa saa virallisista kauppapaikoista, vaikka tätä on työstetty kuukausikaupalla ja julkistuspäivämääräkin on ollut tiedossa? Nähtävästi jollekin tuli yllätyksenä, että Applen ja Googlen kauppapaikoilla sovellusten indeksointikin kestää jonkin aikaa. Sovelluksia ei välttämättä löydy heti julkaisun jälkeen. Semmoista toimintaa taas koronan kanssa. Olisiko kannattanut rummuttaa ohjelmaa vasta sitten, kun se kauppapaikaltakin oikeasti löytyy?



27. helmikuuta 2021

Puhelinmyynnin kieltäminen - Robinson palvelu

Puhelinmyyjät tuskastuttavat varmasti monia. Mikä voisikaan olla ärsyttävämpää, kuin rauhallisen koti-illan häiritseminen turhien tavaroiden tai palveluiden tuputuksella. Ei, en tilaa Pelaaja-lehteä tai Aku Ankkaa, jota olen viimeksi lukenut varmaan reilut 10 vuotta sitten. Ei, en halua ilmaisia sukkia "vain postikulujen hinnalla" ja en ole vaihtamassa puhelinliittymää tai sähköyhtiötä, joihin olen jo tyytyväinen ja varmasti kilpailuttanut ne halvimpaan hintaan. Puhelinmyyjät tekevät tietysti vain työtään ja se heille sallittakoon. Näin kuluttajan näkökulmasta on kuitenkin vaikea kuvitella kenenkään nauttivan tällaisesta suoramarkkinoinnista. Puhelinmyyjää tuskin siis yllättää, että luurin päästä saa kuulla törkeyksiä, haistattelua ja muuta epäasiallista käytöstä ihan riittävästi. Ihmisistä nyt vain löytyy aina sellaisia yksilöitä, joiden mielestä tällainenkin sopimaton käytös on oikeutettua, kun jo kolmas puhelinmyyjä soittaa viikon sisällä.



20. helmikuuta 2021

Sähkön kilpailuttaminen ja halvin sähköyhtiö



Kirjoitin jokin aika sitten sähkölaitteiden virrankulutuksesta niiden valmiustilan osalta ja lopputulos oli enemmän tai vähemmän se, että valmiustilaa kannattaa välttää. Artikkelissa Tekniikka&Talouden mukaan jopa 10 % kotien sähköstä kuluu laitteiden valmiustilaan. Itse sain osin teoreettisilla laskelmilla osuudeksi jopa noin 30 %. Sammuttamalla aina kaikki mahdolliset laitteet, voi säästö sähkölaskussa siis olla hyvinkin merkittävä. Kun sähkönkäyttöä näin toimimalla on saatu vähennettyä, niin seuraava looginen askel on tietenkin itse sähkön kilpailuttaminen ja halvimman sähköyhtiön löytäminen. Ensiksi kuitenkin vähän teoriaa ja eväitä oman sähkönkulutuksen seurantaan, tietoa sähkömarkkinoista ja sähkön hintakehityksestä. Katsotaan myös paljonko on teoreettinen säästö kilpailuttamisessa ja kuinka moni suomalainen näin toimiikaan, jotta lukijalle muodostuu asiasta riittävä kokonaisuus.

17. helmikuuta 2021

Sähköverkkotoiminta, hinnoittelu ja voitto - Tapaus Caruna



Sähkönsiirtoa ei voi kilpailuttaa, koska se on sähköverkon omistajan yksinoikeus eli monopoli. Teoriassa kilpailutus voisi olla mahdollista, mutta käytännössä ei ole mitään järkeä rakentaa kalliilla kilpailevaa sähköverkkoa toisen samanlaisen rinnalle. Investoinnin kulut tuplaantuisivat, käyttö puolittuisi ja kilpailu laskisi tuottoja. Ei siihen lähtisi kukaan täysijärkinen investoimaan. Käytännössä tämän kuitenkin viimeistään kieltää sähkömarkkinalaki, joka määrää siirtoverkon yksinoikeudeksi, samalle alueelle ei saa rakentaa toista. Tämä lainsäädäntö taas luo aivan pöljiä tilanteita, kun esimerkiksi Lempäälän omavarainen energiantuotanto blokataan. Tietenkin kilpailu pitäisi sallia, jos sen joku vielä edellä mainituilla perusteillakin kokee järkeväksi.

Sähkölasku koostuu kolmesta osasta: itse energiasta, sähkön siirrosta ja veroista. Kukin on noin kolmasosan koko sähkölaskustasi. Luonnollisilla monopoliyhtiöillä ei ole mitään markkinoilta tulevia paineita tai luontevia kannustimia tarjota asiakkaille hyvää palvelua kohtuulliseen hintaan. Insentiivi toiminnan tehostamiseen siis puuttuu. Valvovilla viranomaisilla on siis suuri haaste siitä, että sähköverkkoyhtiöt toimivat yleisen edun ja kuluttajien mukaisesti. Sähkönsiirron hinnoittelun kohtuullisuutta valvoo Energiavirasto. Miten se onkaan asiassa pärjännyt?

28. tammikuuta 2021

Osakesäästötilin omituisuuksia - Tiesitkö tämän?

Maailma on täynnä hyviä kirjoja ja niiden viihteellisiä tarinoita. Otan tähän alustukseen yhden Faktojen Maailma -kirjasta. Yksi asia, joka vääristää maailmankuvaamme on oletus ja yleistämisen tarve. Kun jokin asia toimii meillä, oletamme sen toimivan myös muualla. Jos muistikuvani on oikein, niin kirjassa henkilö oli vierailemassa jossain kehitysmaan suurkaupungissa. Hänellä oli kiire juhlimaan ystävien kanssa ja porukka oli menossa juuri hissiin. Kirjan henkilö oli vähän muista jäljessä ja oli myöhästyä hissistä ystävien siihen jo siirtyessä. Hissien ovien jo sulkeutuessa hän päättikin laittaa käden oven väliin, jotta ovi ei menisi kiinni. Se oli kuitenkin todella typerä virhe. Vaikka meillä hissien ovien välissä on sensori ja automatiikkaa, niin näin ei välttämättä kehitysmaissa olekaan. Tämä hissi olikin vanha ja käsi meni sairaalakuntoon. Tarinan opetus ja alustus on siis se, että yleistäminen voi johtaa harhaan.


13. tammikuuta 2021

Tulot ja menot - Kirjanpitoni vuonna 2020

Olen nyt pitänyt tasan 10 vuotta kirjanpitoa. Hassua, että vuoden 2020 kirjanpitoni vastaa melkein yksi yhteen jo vuosikymmen sitten tekemääni. Luulisi lukujen muuttuneen jo jonkin verran inflaation ja varallisuuden nousun myötä, mutta ei. Tiedä sitten onko tuo hyvä vai huono juttu, jos tulot ja menot ovat aina pyörineet samoissa raameissa. Joko en ole muuttunut ihmisenä ja kuluttajana, tai sitten vain olen tyytyväinen nykyiseen tilanteeseen. Vaihtoehtoisesti myös kunnianhimon puuttuminen ja sosiaalisen median vertaispaineen vähyys (en käytä esim. Facebookia) voi selittää sen, että tulot ja menot eivät ole kasvaneet. Kirjoittelen tuosta kymmenen vuoden tuloksista sitten vähän myöhemmin, kun saan luvut ja tekstin lopullisesti päivitettyä. Kärjistäen en siis kuitenkaan olisi kirjanpitoa koskaan edes tarvinnut, jos se on vuosi vuodelta lähes samanlainen. 


2. tammikuuta 2021

Osakesalkkuni vuonna 2020

Vuosi 2020 oli varmasti monelle sijoittajalle tapahtumarikas vuosi koronan takia. Kriisi on ollut harvinaisen syvä, nopea ja yllättävä. Kolmessa kuukaudessa -35 % pohjiin ja siitä ylös on ollut pörssin maailmanennätys. Epätavallisuudesta kertoo jotain se, että jos harrastit kuukausisijoittamista, niin tällaisella sijoittamisella ei juuri edes keritty ostamaan osakkeita pohjahintaan. Ajoittaminen ja markkinanäkemyksen otto on ollut kannattavampaa, kuin indeksisijoittaminen. Vuonna 2020 osakesalkkuni tuotto oli noin 28,8 %. Tuota voi pitää todella hyvänä tuloksena ottaen huomioon vallitseva markkinatilanne. Vertailun vuoksi Helsingin pörssin osingot huomioiva tuottoindeksi OMX Helsinki Cap GI tuotti 12,33 % vuodessa. En edes tajunnut salkkuni nousseen noin paljon kuin vasta tätä raporttia kirjoittaessani. Kiva yllätys :) Pakko sen on olla kuitenkin totta, koska vuonna 2019 salkun arvo velattomana oli noin 300 860 euroa ja tänä vuonna jo huikea 398 422 euroa. Karvan verran alle 400 kiloeuroa siis. Uutta pääomaa lisäsin 10 000 euron edestä.

1. tammikuuta 2021

Kaupankäyntikuluni ja niiden osuus salkusta

Osakesäästäjän ja -sijoittajan yhtenä pitkäaikaisena tavoitteena on minimoida kaupankäyntikulut. Turhia osto- ja myyntitoimeksiantoja pyritään välttämään, koska niistä aiheutuu yleensä vain kuluja. Kukaan ei pysty ajoittamaan toimeksiantoja markkinoilla täydellisesti ja harva edes suhteellisen onnistuneesti. Yleensä suurimmat "tappiot" tehdäänkin juuri myymällä nousevaa osaketta liian aikaisin tai ostamalla liian myöhään käänteen tehnyttä yhtiötä. Buy and hold-strategia on yleensä se paras ja kaikkea turhaa hötkyilyä tulee välttää. Jostain olen lukenut karrikoidun vertauksen: "Toimi siten, kuin sinulla olisi elämäsi aikana vain 10 mahdollisuutta ostaa tai myydä". Tuota ei kannata ottaa kirjaimellisesti, mutta virkkeessä on kyllä pointti. Keskity olennaiseen ja unohda kaikki muu hötkyily. Myös itselläni olisi tästä paljon opittavaa. Joskus on tietenkin pakko myydä tai ostaa osakkeita, kun sellaisia tilanteita eteen tulee. Esimerkiksi liika käteinen voi poltella nollakorkoisella tilillä, jolloin ylimääräiset rahat on hyvä sijoittaa tuottamaan paremmin. Joskus markkinat puolestaan vain hinnoittelevat yrityksen osakekurssin väärin (kuplahinta tai markkinapaniikki) tai jokin uusi tieto markkinoilla on saanut yrityksen tulevaisuuden näkymään uudessa valossa ja tähän on pakko ottaa kantaa. Silloin toimeksiannon tekeminen on järkevää.


Mutta paljonko kaupankäyntiin meneekään rahaa? Nordnetissä vähän kauppaa käyville minimikulut ovat 9 euroa/toimeksianto suomalaisilla osakkeilla. Jos teen vuodessa muutaman kaupan, niin eihän siitä kovin montaa kymppiä tule. Eihän? Ongelma on tietysti se, että ihmisen muisti on suhteellisen lyhyt ja vajavainen. Totuus kaupankäyntiaktiivisuudesta voi hyvin olla aivan jotain muuta, mitä kuvittelet luulevasi. Laskeskelinkin yhtenä kesäpäivänä parvekkeen sohvalla löhöillen omaa kaupankäyntiaktiivisuuttani. Paljonko kauppaa on eri vuosina tehty ja kuinka suuri summa rahaa onkaan vaihtunut osto- ja myyntitoimeksiannoissa. Miltä trendi yleensäkin näyttää ja onko se nousemaan vai laskemaan päin. Omasta mielestäni erittäin kiinnostavaa ja hyödyllistä tietoa. Tehkääpä itse sama harjoitus. Tulen päivittämään tätä artikkelia aina vuosittain.
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...