17. kesäkuuta 2021

Robo-sijoittaminen - Automaattinen varainhoitopalvelu Taaleri Impakti

Finanssi- ja varainhoidon sektorilla on mielestäni aina vallinnut jonkinlainen epäluottamus. Tietämättömille asiakkaille myydään yleensä sitä, millä myyjä tienaa parhaiten. Kärjistetysti sanottuna "Rahat pois asiakkaalta" -periaate vallitsee vieläkin yksityisessä varainhoidossa. Homma on erittäin lyhytnäköistä, koska jos palveluntarjoajiin ei lueteta, niin ihmiset eivät myöskään rohkaistu sijoittamaan. Edellinen kommentti ei tietenkään perustu mininkään tutkimukseen, vaan on puhtaasti kirjoittajan oma näkemys. Luottamus ja toiminta on varmasti kohentunut vuosien saatossa, mutta mediaa seuraamalla sijoitusasioissa on vieläkin parantamisen varaa, eikä hommassa olla vieläkään menty asiakas edellä. Senhän näkee jo erilaisista uutisista, jossa vanhuksia on huijattu heille sopimattomilla sijoitustuotteilla. Aivan äskettäin eräälle blogini lukijalle jopa tarjottiin OP:n puolelta tuotetta, jonka itse kuvailisin provosoivasti sanoilla kusetus. Varoitan, että verenpaine nousee tuota artikkelia lukiessa.



Sika säkissä - Negatiivisia lehtijuttuja sijoitusmaailmasta


Otetaanpa esiin vähän muitakin otsikoita. Nordea sai Finanssivalvonnalta miljoonan euron sakon, kun se oli neuvonut 90-vuotiaan asiakkaan myymään kahden miljoonan euron arvoisen osakesalkkunsa ja sijoittamaan rahat pankille hyviä palkkioita tuottaviin sijoitustuotteisiin. Vanhukselle tuli osakkeiden myyntivoittojen eroista noin 100 000 euron lasku. Verot tulivat vanhukselle yllätyksenä. Rivien välistä voi lukea, että koko varainhoidon tapa toimia on vähintäänkin puutteellinen. Eturistiriitoja ei tunnisteta ja asiakkaan tavoitteita, tietämystä tai kokemusta sijoittamiseen ei selvitetä. Pankin hyöty menee aina asiakkaan hyödyn edelle. Finanssivalvonnan raportti paljastaa sen karun totuuden, että Nordean sijoitustyökalu neuvoo asiakkaita aina myymään kaikki sijoituksensa ja ostamaan tilalle pankin omia tuotteita. Hesari tietää myös kertoa tapauksesta, jossa 80-vuotiaan Aulin säästöt katosivat, kun Aalto-pankkiiriliike myi strukturoituja sijoitustuotteita toisen perään muistisairaalle vanhukselle. Viidessä vuodessa omaisuudesta katosi 3/4. Reilun 40 000 euron potista jäi siis jäljelle vain reilut 10 000 euroa. Uskomatonta toimintaa. Miten joku kehtaa edes olla töissä kyseisissä firmoissa...


Kuka tienaakaan riskilläsi, jos et kerran sinä itse?


Miten robo-sijoittaminen liittyy tähän? Pohjustukseksi ensin pieni johdanto aiheeseen. Asiakkaan taloudellisten intressien pitäisi aina mennä hänen omaisuuttaan hoitavan yrityksen intressien edelle. Eturistiriitoja ei saisi olla. Homman pitää perustua läpinäkyvyyteen ja rehellisyyteen. Sijoitusneuvoja ei saisi myydä tuotetta, joka ei ole asiakkaalle paras mahdollinen siitäkin huolimatta, että yrityksellä ei ole tähän sopivaa vaihtoehtoa valikoimassaan. Aika usein tämä tarkoittaa sitä, että mennään lähemmäksi asiakkaan tarpeita, kulut minimoidaan ja siten tuotto maksimoidaan.

Valitettavasti tyypillinen pankin suositteleman rahaston tuotto näyttää alla olevalta. Punaisessa graafissa on pankin perusrahasto, jossa kulut ovat 2 %. Jos tuotto on 7 % vuodessa ja joka vuosi sijoitetaan 3 000 euroa, niin eläkeikään mennessä 68 vuotiaana kasassa on noin 480 000 euroa. Voi kuulostaa hyvältä, mutta samaan aikaan tehty vaihtoehtoinen sijoitus (sininen graafi) samoilla ehdoilla ilman kuluja olisikin kasvanut reiluun 920 000 euroon. Kahden prosenttiyksikön kulut vuodessa syövät siis melkein puolet tuotosta tässä esimerkissä. Kun sijoitusaika on pitkä, niin pienetkin kulut kumuloituvat. Pankki ei kuitenkaan suoranaisesti vedä välistä. Piirsin kuvaajaan keltaisella graafilla pelkkien kulujen (2 % kulut) osuuden. Ei se nyt niin suurelta näytä. 22 -ikävuodesta 68 -ikävuoteen mennessä kulujen yhteissumma on "vain" luokkaa 150 000 euroa.

7% tuottavan sijoituksen kehitys, kun vuosittain sijoitetaan 3 000 euroa. Punaisella 2 % kuluilla. Keltainen kertoo kumulatiivisen veloitetun palkkon ja sinisen osuus on puuttuvat korkotulot.

Vaikka mahdollisesta 920 000 euron summasta meneekin pankille se 150 000 euroa, niin vieläkin suurempi osa puuttuvasta rahasta häviääkin koronkoron muodossa. Kun maksat pankille kuluja, nämä puuttuvat varat eivät enää kerrytäkään pääomallesi korkoa. Yllättäen summasta tuleekin merkittävä, mitä pidemmälle sijoitusvuosissa mennään. Sininen osuus graafista (tässä tapauksessa puuttuvan koronkoron osa) on paljon keltaista kulupuolta suurempi. Mielestäni yllättävää. Kertokaapa yksikin toinen ala, jossa riskin ottaja (sinä omilla rahoillasi) ei saakaan suurinta osaa voitosta? Palkkiot ja niiden tuloksena kertymättä jäävät tuotot syövät suurimman osan voitoista. Pankki ei sijoita mitään, mutta saa tuottoa. Vähän kuin lupa painaa rahaa. Pankki ei ota riskiä, mutta silti kerää ja toisaalta myös tuhoaa suurimman osan asiakkaan varoista. Sijoittaisitko sinä tällaiseen varainhoitoon?


Digitaalinen varainhoito - Taaleri Impakti (entinen Evervest)


Pitkän aasinsillan kautta päästäänkin sitten itse aiheeseen. Marraskuussa 2016 suomalainen Evervest sai Finanssivalvonnalta toimiluvan automatisoituun varainhoitopalveluun. Taaleri osti myöhemmin Evervestin ja sen digitaalisen varainhoidon kesällä 2018. Nimeksi tuli Impakti. Pankkikonserni Aktia kertoi maaliskuussa 2021 ostavansa sijoitusyhtiö Taalerin varainhoitoliiketoiminnan, johon myös tämä digitaalinen varainhoito kuuluu. Tämä robo-sijoittaminen (englanniksi robo-advisors), tai selkeämmin ehkä digitaalinen varainhoito toimii seuraavasti. Asiakas vastaa säästämistavoitteitaan ja riskinottohaluaan koskeviin kysymyksiin Taalerin nettipalvelussa. Tämän pohjalta jokaiselle luodaan yksilöllinen ja hajautettu salkku osake- ja korkomarkkinoille kustannustehokkailla ETF-tuotteilla. Vaihtoehtona on myös vaikuttavuussijoittaminen, josta vähän myöhemmin lisää. 

Jos asiakas hyväksyy ehdotuksen ja siirtää tarvittavan summan palveluun, niin Taaleri Impakti ostaa tarvittavat pörssinoteeratut rahastot. Taaleri huolehtii myös niiden säilytyksestä ja tasapainotuksesta.  Palvelulla on vain yksi selkeä hinta. Kustannus on 0,45 % vuodessa (alaraja 1 000 e). Mitään muita kustannuksia palvelusta ei ole ja maksu kattaakin säilytyksen ja kaupankäyntipalkkiot. Erittäin läpinäkyvää siis. Luonnollisesti ETF-tuotteiden vuotuiset hallinnointipalkkiot menevät asiakkaan piikkiin, niin kuin ne normaalistikin veloitetaan pörssinoteeratuissa rahastoissa. Sille kukaan ei voi mitään. Jos joku muistaa vielä vanhan Evervestin, niin siellä säilyttäjäyhteisönä toimi Nordnet ja salkun sai omaan hoitoonsa, jos lopetti palvelun käytön. Taalerilla koko salkku pitää myydä, jos ei jostain syystä ole palveluun tyytyväinen. Joku voi pitää tätä pienenä harmina, mutta bisnesnäkökulmasta ymmärrän Taaleri Impaktin nykyisen ratkaisun kyllä täysin. 


Miten digitaalinen varainhoito on kehittynyt Taalerin hoivassa?


Evervestin ajoista on päästy pitkälle. Aikaisemmin palvelun hinta muodostui salkun koon perusteella muutaman kategorian perusteella ja saattoi olla jopa 0,95 %. Nyt hintana on yksi ja sama 0,45 % salkun koosta riippumatta. Huomattavasti selkeämpää siis ja kustannukset asiakkaalle ovat laskeneet, mistä plussaa. Evervestin aikaan myös minimisumma oli suurempi, eli 5 000 euroa. Nyt minimiraja on vain 1 000 euroa. Minimirajan laskukin on aika merkittävä, jos miettii kynnystä aloittamiseen. Toinen piste tästä.

Evervestin aikaan 5 000 euron minimisumman syyksi sanottiin se, että sitä pienemmillä summilla salkun hajautusta on vaikea rakentaa. Perustelut ovat tietenkin totta, muuta oikeasti perimmäinen syy (tätä ei jostain syystä sivuilla koskaan mainittu) on kuitenkin sijoittajien korvausrahastossa. Kauppalehti tietää kertoa, että "Sijoituspalveluita tarjoavien yritysten on liityttävä sijoittajien korvausrahaston jäseniksi. Rahasto on perustettu vuonna 1999 ja se pääomitettiin ensimmäisen viiden vuoden aikana vaaditulle tasolle. Uudet toimijat joutuvat kuitenkin maksamaan rahastolle kannatusmaksuina sen määrän, joka aiempina vuosina maksettiin, Kauppalehti kertoo. Rahaston uudet jäsenet maksavat kannatusmaksuja asiakasmäärän mukaan. Evervestin sijoitusjohtaja Jussi Kallasvuo laskikin, että vuosittainen euromääräinen maksu on tuhannen euron salkusta 2,6 prosenttia. Se on aivan liikaa, kun yhtiön varainhoitopalkkiokaan ei ole kuin 0,75 prosenttia pääomasta." Vanha sääntely rajoittaa siis kilpailua. Evervestiä ei siis voinut oikein kritisoida siitä, että vähävaraisia piensijoittajia ei  maksimaalisesti huomioitu, vaikka juurikin siihen automaattinen varainhoito olisi omiaan. Syyttävä sormi kääntyy Finanssivalvonnan suuntaan...

Miten Taaleri on siten taklannut tämän ongelman? Käytännössä kahta kautta. Taalerilla on oma välitystoiminto toisin kuin Evervestillä, joka kävi asiakkaille kauppaa Nordnetin kautta. Toisekseen Taalerilla nämä skaalaedut korostuvat entisestään, joten kustannukset ovat paljon pienemmät. Vertailun vuoksi muuten Taalerilla on kokonaisuudessaan 5700 asiakasta varainhoidossa ja 7,1 miljardia hallinnoitavaa varallisuutta. Ei ihan pieni juttu. Sanottakoon tässä, että olen itse Taalerin osakkeenomistaja pienellä positiolla OST-tilin kautta. Saapa nähdä mihin palvelu kehittyy myöhemmin Aktian huomassa, kun varainhoidon asiakasmäärä on isompi ja skaalaetujen luulisi korostuvan entisestään.



Edesmenneen Evervestin ehdottama allokaatio melko korkeaa tuottoa ja riskiä haluavalle. Mukana kaikki 12 ETF- tuotetta.


Digitaalisen varainhoidon Taaleri Impaktin ETF-salkku riskitasolla 7. Käytettyjä tuotteita osakkeissa 9 ja koroissa 3.


Digitaalisessa varainhoidossa kasatun ETF-salkun käyttämät tuotteet ovat vaihtuneet Evervestin ajoista, kuten yllä olevista kuvista vertailemalla huomaa. Vain kehittyvien talouksien yhtiöt (IS3N) on sama. Hajautus maantieteellisesti yms. on käytännössä samanlainen, kuin Evervestillä, mutta miksi tuotteet ovat vaihtuneet? ETF valintakriteereissä huomioidaan siis tavallisten tekijöiden, kuten kulujen, yksikköhintojen (joilla on väliä pienemmissä salkuissa) ja tehokkuuden lisäksi se miten sijoitusstrategiaa päästään toteuttamaan. Tähän liittyvä sijoitusfilosofia on itse asiassa perusteltu erittäin mallikkaasti Taalerin blogissaETF-salkun tuotteiden keskimääräiset kustannukset ovat 0,18 %. Valittu riskitaso vaikuttaa tietenkin lopullisiin salkun tuotekuluihin, koska korko-ETF-instrumentit ovat kuluiltaan halvemmat.


Vaikuttavuussijoittaminen - Mitä siitä ajatella?


Entäs se digitaalisen varainhoidon toinen salkku: Impakti. Tässä herää pientä hämmennystä, koska digitaalinen varainhoito kulkee nimellä Impakti. Tämän sisällä voi olla ETF-salkku, tai Impakti-salkku, johon taas kuuluu vastuullisia osakkeita, -korkoja ja tietenkin erikoissijoitusrahasto Taaleri Impakti. Höh! Kuinka moni putosi jo kärryiltä? Nimeäminen on vähintäänkin sekavaa. Kun Evervestillä fokus oli olla numero 1. automaattisessa varainhoidossa, niin Taalerilla se on myös olla enemmän Impakti, eli vaikuttavuussijoittaminen. Voiko prioriteetteja olla sitten kaksi ja viestiä ne asiakkaalle selkeästi, sen aika näyttää. Nimeäminen ei ainakaan ole nappiin onnisunut. Koska markkinoilla ei ole ollut tarjolla taloudellisesti järkevää ja laajasti hajautettua vastuullista sijoitusratkaisua, niin Taaleri on tehnyt sen itse. Käytännössä rahoilla esimerkiksi rahoitetaan uusiutuvan energian rakennusprojekteja ja yrittäjyyttä kehittyvissä maissa mikrolainoilla jne. 

Vaikuttavuussijoittaminen on sijoittajalähtöistä, ei regulaatiolähtöistä, mikä on aina hyvä asia. Mitä tarkalleen vaikuttavuussijoittaminen sitten on ja miten se tehdään oikein? Ostamalla vaikkapa tuulimyllyjä tekevää Vestas Windiä ei tee niin sanotusti ympäristötekoa. Sama esimerkiksi uusiutuvan energian oston osalta, se ei ole ekoteko, vaikka moni niin luuleekin. Vestas Windin osakkeiden kohdalla raha menee pelkästään myyjäpuolelle ja oikeastaan vain suuressa mittakaavassa tällä on vaikutusta rahan allokaatioon tietyllä sektorilla ja siten vaikuttaa pääoman hintaan. Toisin sanoen näin toimimalla impakti olisi lähes nolla. Onneksi näin ei menetellä. Taalerin tapa toimia on se ainut oikea oikea lähestymistapa vaikuttavuussijoittamiseen. Yksinkertaistaen kerätään uutta rahaa, jolla tehdään uusia sijoituksia. Tietenkin tulee kysymykseen se, mihin haluaa vaikuttaa ja miksi? Pitääkö esimerkiksi hiilidioksidin vähentämistä itse vastuullisena ja vaikkapa Fortumia pahiksena? Itse en jaa ihan tätä näkökantaa, mutta joku muu ehkä kyllä. Vastuullisuus on vähän veteen piirretty viiva ja ESG:n lisäarvon voi kyseenalaistaa, kuten Anders Oldenburg kirjoittaa Phoebus -blogissaan tässä ja tässä


Digitaalisen varainhoidon Impakti-salkku sisältää vastuullisia osakkeita, -korkoja ja erikoissijoitusrahasto Taaleri Impakti -rahaston. Riskitason 7 koostumus olisi tämä. Hämmentävää miksi Impakti -rahaston kohdalla lukee 10 %, vaikka sen pitäisi kuvan mukaan olla 45 %?



Impaktisijoittaminen on kuitenkin Taalerilla selkeää ja kaikista tuotteista löytyy linkit eteenpäin, jos kaipaa niistä lisätietoa. Impakti salkussa tuotteiden keskimääräiset kustannukset ovat 0,45 %, eli tuplasti ETF-salkkua enemmän. Tässäkin valittu riskitaso vaikuttaa lopullisiin salkun tuotekuluihin. Pitää myös muistaa, että Impakti-rahaston hallinnointipalkkio on 1 %. Riskitasolla 7 Impakti-rahaston osuus salkusta on suurin (n. 45 % salkun varoista nykyisessä mallissa). Tämä liittyy ensisijaisesti siihen, että Impakti-rahaston tuotto-odotus asettuu keskitasolle. Jos riskitason 10 korkean tuotto-odotuksen salkkuun laittaa liikaa Impakti-rahastoa, laskisi se salkun tuotto-odotusta. Samoin matalan tuotto-odotuksen salkussa rahasto nostaisi salkun riskiä liiaksi. 

Päivitys 17.6.2021. Vertailun vuoksi Viisas Raha -lehti 4/2021 kertoo, että huhtikuun lopussa pääomia tässä vaikuttavuussijoittamisessa oli vajaat 21 miljoonaa euroa ja asiakkaita liki 800 kappaletta. Ei kovin häävisti, mutta toisaalta tässä on toimittu vasta vajaa vuosi. Joko alku on lähtenyt todella nihkeästi käyntiin, tai sitten ihmisiä ei oikeasti kiinnosta vastuullisuus ja vaikuttaminen niin paljon, kuin siitä puhutaan. 



Digitaalisen varainhoidon etu on selkeä


Näin äkkiseltään Taaleri Impaktin automaattinen varainhoito vaikuttaa erittäinkin järkevältä. Varainhoidon myyminen on nykyisin erittäin vaikeaa, koska lakimuutoksen myötä palkkioiden veloitus pitää olla läpinäkyvää. Toisin sanoen varainhoito ei voi enää myydä kalliita pankin tuotteita palkkionpalautuksia ansaitakseen. Palkkionpalautuksia eli niin sanottuja kick-backeja sai, kun varainhoitaja osti esimerkiksi kolmannen osapuolen rahastoja ja sai tästä välitysmyynnistä osansa. Nyt varainhoidon pitää olla läpinäkyvää ja kulut periä suoraan asiakkaalta. Hyvä näin. Tämä kuitenkin johtaa tilanteeseen, jossa yksilöllistä varainhoitoa kannattaa tarjota vain erittäin rikkaille. Kuka sitä nyt tekisi pari tuntia töitä, jos lähes persaukiselta kadunmieheltä saisi vain pari kymppiä palkkiota vuodessa. Tämän takia tavalliset varainhoitajat haluavat kalastaa vain tyhmiä ja isoja kaloja :D

Tässä onkin se robo-sijoittamisen, eli automaattisen varainhoidon yksi iso etu. Ei ole kannattavia ja kannattamattomia asiakkaita, on vain kannattavasti ja kannattamattomasti hoidettuja asiakkaita. Tämän Taalerin digitaalinen varainhoito on tajunnut. Pohjimmiltaan varainhoito onkin luottamusbisnestä, joka ansaitaan. Automatisaatiolla voidaan tuoda hintoja alas ja suunnata sitä enemmän pienillekin massoille, kuten Taaleri Impakti osoittaa. Se on vihdoinkin läpinäkyvää ja helppoa. Tiedät mitä saat ja mistä maksat. Perinteisen varainhoidon asiakkaaksi pääsee yleensä vain yli 100 000 euron salkulla, jolloin kulut ovat yleensä toimijasta riippuen noin 1,5 %. Rahastoilla tietenkin tätäkin enemmän. Automaattinen varainhoito Taaleri Impaktin tapauksessa on tähän verrattuna (hinnoittelu: 0,45 % palkkio) erittäin kilpailukykyinen. Hatunnosto siitä. Kaikki mikä tekee sijoittamisesta helpompaa, on hyvä juttu. Vertailun vuoksi Euroopassa on noin 30 000 sijoitusrahastoa. Mihin noihin sijoittaisit, kun valinnanvara jo tyrmää? Yksinkertaisuus saa aloittamaan ja tekee sijoituspäätöksen helpoksi. 

Taalerin ratkaisulla eliminoidaan myös tunnepuoli, joka on sijoittajan pahin vihollinen. Taalerin blogissa kerrotaankin hyvin, miten useiden tutkimusten mukaan piensijoittajat yleensä myyvät paniikissa ja ostavat nousun huipulla. Paras tapa asiakkaiden rahojen turvaamiseen olisikin estää asiakasta tekemästä tyhmyyksiä tunteiden vallassa. Alla onkin kuvaaja siitä, miten asiakkaiden tekemät riskitason muutokset ovatkin tapahtuneet yleensä väärään aikaan. Toisin sanoen asiakas nostaa riskiä juurikin markkinan huipuilla ja vähentää pohjissa. Parhaat sijoituspäätökset tekeekin kylmän viileä ja täysin tunteeton kone, eli automaattinen varainhoitopalvelu. Toki sijoittajistakin löytyy poikkeuksia, mutta väitän aika harvavan sijoittajan pystyvän täyteen objektiivisuuteen ja kylmäpäisyyteen. Oikeastaan pitäisi enää pohtia, miten innostetaan ihmiset aloittamaan?





Toimintansa puolesta robo-sijoittaminen ei oikeastaan edes eroa normaalista varainhoidosta. Se on vain uusi työkalu, jonka avulla voi henkilökohtaisemmin ja halvemmin palvella isoja asiakasmääriä tehokkaammin. Asiakas ja hänen halunsa, sekä toiveensa tunnistetaan noin 10 minuuttia kestävän kysymyspatterin avulla (ikä, tulot, tavoitteet, riskinsieto jne ). Profiloinnin avulla automatiikka hoitaa salkun tavoitteita vastaavaksi. Tämän jälkeen asiakas tunnistetaan sähköisesti pankkitunnuksilla ja tekstiviestillä. Lopuksi rahat siirretään palveluun ja salkku on valmis. Taaleri Impaktin ETF-salkun sijoitusfilosofia perustuu laajaan hajautukseen. Mukana on 12 eri ETF-tuotetta eri markkinoilta ja mantereilta, on osakkeita ja korkoja, suuryhtiöitä ja pienyhtiöitä, kehittyviä ja kehittyneitä maita. 

Kannustimet ansaintamallissa ovat asiakkaan ja varainhoitajan kanssa linjassa. Taaleri ei saa provisiota suositelluista ETF:stä. Yrityksellä ei ole kannustimia suositella tuotteita, jotka eivät olisi sen asiakkaiden intressin mukaisia. Taaleri saa palkkionsa vain, kun asiakas on tyytyväinen sen palveluun ja jättää rahansa sen hoitoon. Tietenkin salkkua myös hoidetaan. Salkun tasapainotuksen takana oleva algoritmi johtaa noin 0.3 - 0.7x salkun vuosittaiseen kiertonopeuteen riippuen markkinatilanteesta kyseisenä vuonna. Erittäin avointa, luottamusta herättävää ja rohkeaa toimintaa.


Mistä palvelua kritisoisin?


Lukijalle voi tulla vaikutelma, että nyt ollaan jonkun erinomaisen äärellä. Näin kyllä periaatteessa onkin. Tässä, kuten kaikessa varainhoidossa ylipäänsä, asiakkaan riskinsietokyky ja aikahorisonttia voi kuitenkin olla vaikea selvittää. Salkku on aika erinäköinen riippuen siitä, miten paljon riskiä uskallat kantaa ja mitä haet vaikuttavuussijoittamisesta. Esimerkiksi itse osaan vasta nyt (noin kymmenen sijoitusvuoden jälkeen) suhtautua riskiin rationaalisesti. Ei se paljon alussa naurattunut, kun salkku oli pahasti miinuksella. Nyt yöunet eivät katoa ja laskumarkkinoille voi jo vähän hymähdellä, kun sellainen joskus tulee. Miten kokemuksiin perustuvan fiilispohjaisen ajattelun ja tunteen voi pukea sanoiksi? Tietenkin tämä on se kaikkien varainhoitajien ongelma ja oikeastaan ydinkysymys sijoitussuunnitelman laadinnassa. Sinun pitäisi tuntea kunnolla itsesi. Vain kokemuksella voi tuohon riskinsietokykyyn vastata ja onnistumisen voi todeta vasta jälkikäteen. Toisekseen en pidä siitä, että Taaleri esittelee alla olevan kaltaista tuotto-odotusta joka on 4,8 % vuodessa. Kuinka moni asiakas ymmärtää, että tästä ei ole vähennetty kuluja? Hyi, ei näin.

Kuvassa Taalerin digitaalisen varainhoidon tuotto ETF-salkulle riskitasolla 7 viiden vuoden aikana, kulut huomioitu. Kymmenen vuoden tuotto-odotus on 4,8 % vuodessa, jossa kuluja ei olekaan huomioitu? Todella hämmentävää.



Pientä kummastusta aiheuttaa se, että Taalerin tai aikaisemmin Evervestin omilla nettisivuilla ei kerrota juurikaan itse mallin taustoista. Monimuuttujamalli pyrkii ymmärtämään eri omaisuusluokkien tuotto-odotukset ja käyttäytymisen eri markkinatilanteissa, mitä se sitten ikinä tarkoittaakaan. Luonnollisesti se on yrityksen oma salaisuus ja valttikortti, mutta voisi sitä vähän enemmän avata. Avoimuuteen tulee pieni särö, jos tällaista tietoa ei saa oikein mistään kaivettua. Nordnetin rahapodissa entisen Evervestin toimitusjohtaja kertoi, että varainhoidon palvelun tekemiä salkkuja on mallinnettu (backtestaus eli taustatestaus) viimeisellä 10-20 vuodella. Tällöin salkku tuotti hieman yli markkinatuoton, eli noin 6-7 prosenttia vuodessa. Salkun kiertonopeus jäi välille 0,3-0,7. Suurin kysymysmerkki on se, että allokaatio on vakio. Tämä on sekä hyvä, että huono asia. Tavoitepainojen (allokaatio) takia kun esimerkiksi osakepuoli nousee, niin sitä pyritään vähentämään ja korkoja lisäämään, sekä vice versa. Tämä on periaatteessa hyvä juttu, mutta ymmärtääkö asiakas kuitenkaan, että kun korot ovat nollassa, niihin ei nyt kannata sijoittaa? Tuottoja niistä ei saa. Ehkä malli voisi kysyä asiakkaalta, nostetaanko riskitasoa, kun kaivattua tuottoa ei tältä tasolta ole mahdollista saada?

Laittaisinko itse tähän rahaa? En. Tämä johtuu kuitenkin vain siitä, että tykkään tehdä homman itse. Muuten säästäminen ja sijoittaminen olisi tylsää. Suosittelisinko muille? Kyllä. Miksi sijoittaisin pankkien epämääräisiin rahastoihin, jos Taaleri Impakti tarjoama vaihtoehto on tarjolla? Jos harjoittaisin varainhoitoa, tekisin sen todennäköisesti juuri kuten Taaleri. Mieluiten ETF-salkulla, kuin vaikuttavuussijoittamisella, koska kulut ovat ainakin varmasti alemmat. Jos pitäisi kasata jollekin tutulle, tai lähipiirin jäsenelle salkku, niin harkitsisin todellakin, josko käyttäisinkin Taalerin palvelua. On meinaan jo haastavaa tehdä sopivaa salkkua alle Taalerin hinnan, seurata sitä ja raportoida asiakkaalle. Aikaan ja vaivaan nähden Taaleria huomattavasti alempi palkkio olisi jo aika nihkeä vaivanpalkka, eikä oikein kannattaisi. Jonkinlainen vastuukin tuossa painaisi, jos itse lähtisi tutulle salkkua kasaamaan. Antaa siis Taaleri Impaktin tehdä se, jos homma ei montaa killinkiä maksa.


Tulevaisuus


Robo-sijoittamisen kentälle on varmasti tulossa isoja pelureita, onhan se kansainvälisesti kasvava markkina. Etenkin Amerikassa suurimmilla yksittäisillä toimijoilla on jo noin 6 miljardin varat automaattisen varainhoidon alla. Taaleri Impakti on näihin verrattuna aika pieni peluri. Sen valttikorttina on kuitenkin kotimaisuus ja kivijalkapankit se pieksee mennen tullen. Digitaalisen varainhoidon etu on aika selkeä, kuten kirjoitin. Kuluttajatottumusten kautta tällaisten digitaalisten mallien kasvu on vain nousussa, enkä yhtään ihmettele miksi. Kuka haluaa enää puhua lihaa ja verta olevan kravattikeikarin kanssa, kun automaatio tekee sen fiksummin, kustannustehokkaammin ja erittäin läpinäkyvästi. Kysymys oikeastaan kuuluukin, mitä enää joku korkeasti palkattu, ison betonisen finanssitalon nahkatuolilla höpisevä heppu tuo lisäarvoa asiakkaalle? Niinpä, ei mitään muuta kuin "ilmaisen" (lue: lopulta kalliin) kahvin. Läpinäkyvyys, tieto mistä maksetaan ja miksi, helpompi ja käytettävämpi palvelu vuorokauden ympäri. Tässäkö on se tulevaisuus? Toivotaan ainakin menestystä. Väittäisin, että tätä helpompaa ja halvempaa mahdollisuutta aloittaa sijoittaminen aivan nollasta ei enää ole, jos ottaa sijoittajapsykologian ja sen haasteet samaan yhtälöön.





(Alkuperäinen artikkeli julkaistu 15.3.2017 ja nyt päivitetty)


10 kommenttia:

  1. Selvisikö sinulle onko tuo salkun allokaatio kiinteä, vai vaihteleeko se esimerkiksi suhdanteiden mukaan? Jos se on kiinteä, niin eihän sille robotille sitten kannata mitään maksaa sen jälkeen kun se on kertonut sinulle sen "parhaan" allokaation. Vaikkapa 300 000 euron salkulla 0,45% palkkio on 1350 euroa vuodessa, sillä rahalla tekee hyvin tasapainoitukset itsekin ja jää rahaa vielä muuhun mukavaan.

    "Salkun kiertonopeus jäi välille 0,3-0,7" - tuo on ilmeisesti 10-20 vuoden aikana yhteensä? Eli kiertonopeus on noin 3% vuodessa, siis 300 000 euron salkkuun tehdään tasapainoituksia noin 9000 eurolla vuodessa. Jos tekisin vastaavat tasapainoitukset itse, niin maksaisin ehkä 50 euroa välityspalkkioita...

    Jos allokaatio ei ole kiinteä, vaan robotti luulee osaavansa muuttaa allokaatiota järkevästi kun pörssikurssit ovat romahtaneet, niin siihen vaadittaisiin huomattavasti pidempi backtestaus kuin 10-20 vuotta, koska romahduksia tulee niin harvoin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pirun hyviä kysymyksiä. Tässä on tosiaan se yksi Evervestin ongelma. Eipä tätä nettisivuilla kerrota. Lähteinä tässä olen lähinnä käyttänyt Nordnetin rahapodia. Pitää ehkä lähettää tämä artikkeli Evervestille kommentoitavaksi.

      Rahapodissa, numero 63, noin kohdassa 19-24 min. kerrotaan, että 0,3-0,7 kiertonopeus on tosiaan yhdelle vuodelle. Mielestäni tuo kuulostaa suhteellisen korkealta, ottaen huomioon, että salkku on hajautettu laajoilla EFT-tuotteilla. Oman salkkuni kiertonopeus oli vertailun vuoksi vuonna 2016 noin 0,52 (ennätys). Se käsitti paljon kaupankäyntiä yksittäisillä osakkeilla verosuunnittelun ja markkinaheilunnan takia, joten Evervestin tapauksessa pitäisi päästä paljon alle 0,2 tason. Suuri kaupankäynti siis vähän ihmetyttää. Tätä voi myös suhteuttaa siihen, että jos kaupankäyntikulut olisivat firmalle esim. 0,15 % ja kiertonopeus 0,7, niin kuluja tulisi firmalle 0,105 %. Siis neljäsosa vuosipalkkiosta menisi jo salkun tasapainotuksiin. Firman ansaintalogiikkaa parantaakseen kannattaisi vähentää siis tasapainotusta.

      Salkuille on asetettu tavoitepainot, jos instrumenttien hinnat ovat tästä liian kaukana, niin salkun tavoitepainot palautetaan vastaamaan sijoitussuunnitelmaa -> ostetaan tai myydään ETF-tuotteita. Toinen vaihtoehto on tehdä muutoksia Evervestin omaan sijoitustrategiaan.

      Miten monimuuttujamalli, eli sijoitusstrategia sitten reagoi esim. korkotasoon, öljyn hintaan, kasvaneeseen volatiliteettiin, tai vaikka naisten minihameiden pituuteen jne. on mysteeri. Black box -mallissa ei voi kun luottaa toimijaan. Avoimuus loisi tässä kyllä enemmän luottamusta. Jotenkin olen kuitenkin siinä luulossa, että tarkoituksena on välttää lyhyen näkemyksen ottoa ja markkinoiden ennustamista. Evervestin sijoitusstrategia ja mallin antama allokaatio muuttuu varmaan vasta, kun eri omaisuusluokkien tuotto-odotuksissa tapahtuu jotain radikaalimpaa eri markkinatilanteissa. Esimerkiksi pitkän laskukauden jälkeen osakepainoa varmasti suositaan ja korkopuolta silloin, kun osakkeiden tuottopotentiaali alkaa näyttää huonohkolta. Eli periaatteessa siis allokaatio suhteellisen kiinteä, mutta vaihtelee suhdanteiden mukaan. Tosi selkeästi sanottu :D

      Olen kyllä samaa mieltä kanssasi oikeastaan aivan kaikesta kirjoittamastasi. Lisää vastauksia tarvitaan. Lyhyt backtestauskaan ei herätä riemun kiljahduksia. Kyllä tämä konsepti silti kivijalkapankkien rahastot voittaa. Parannettavaa toki olisi ainakin kiinnostuneiden asiakkaiden suuntaan kommunikoinnissa.

      Poista
  2. 0.95%vuosimaksu jos on 0€ - 20,000€ portfolio Ainakaan piensijoittajan ei tähän kannata koskea. Tuohon vielä etf kulut päälle niin päästään sinne 1,3% kuluihin vuodessa joka voi olla jopa kalliimpaa kuin "pankin rahastot".

    Helppoa ja halpaa olisi tehdä kk-säästösopimus Nordnetiin, siten saisi ostaa valikoidut etf.t ilman ostokuluja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämäpä juuri, Tässä on tärkeä huomioida kokonaiskulut jotka ovat Taalerilla kalliit ja se on epäselvästi ilmaistu heidän sivuilla. Pysyisin kaukana.

      Poista
    2. Nimetön ei tainnut nyt lukea päivitettyä artikkelia ihan huolella? Pitkähän se on, joten sinänsä ymmärrettävää. Näitä vanhoja kommentteja lukiessa kannattaa olla vähän kriittinen, koska palvelu on tosiaan muuttunut jonkin verran Taalerin ostettua sen.

      Esimerkiksi tuo vuosimaksu on laskenut tasolle 0,45 %. ETF-salkussa tuotteiden kokonaiskulut ovat 0.14 % ja 0.19 % välillä. Kokonaiskulut siis jotain 0,65 luokkaa. Nyt ei voi enää haukkua kalliiksi. Pitää myös muistaa, että Nordnet on "lakkauttanut" tuon maksuttoman kuukausisäästämisen ETF-tuotteisiin. Maksu on nyt 2,5 e/kk. Tuhannen euron sijoitukselle yhden kuukauden maksu on jo 0,25 %. Se jos mikä on kallista.

      Kulut on mielestäni ilmaistu Taalerin sivuilla niin selvästi, että paremmin ei enää voi ilmaista. Yksi ainut kulu, joka on 0,45 %. Kannattaa ehkä tutustua palveluun vähän paremmin.

      Poista
  3. Itse tekemällä tietysti aina säästää ja halvinta on käyttää Nordnettia.

    Se on kyllä totta, että piensijoittajalle ylin palkkioluokka on vielä vähän kallis. Pankin rahastojen merkintäpalkkiota ei tietenkään tule ja kaupankäyntikulutkin sisältyvät hintaan, mutta onhan tuossa suurimmassa vuosipalkkiossa vähän vielä "ilmaa". Itse olisin tehnyt vieläkin kilpailukykyisemmän hinnan. Ehkä hinnat laskevat, kun asiakkaita kertyy ja palvelu lähtee rullaamaan. Toivotaan ainakin.

    Salkun minimisummanhan pitää nollan sijaan tosiaan olla se yli 5 000, että homma lähtee käyntiin. Syytä tähän en kyllä ihan ymmärrä. Tässä on jopa pieni ristiriita tuon automaattisen varainhoidon tarjoaman kustannustehokkuuden/halpuuden vs. suhteellisen suuren palkkiomaksun kanssa. Eikö automaattisen varainhoidon pitäisi olla lähes yhtä kallista riippuen siitä, minkä suuruisesta summasta on kyse. Robotti käyttää periaatteessa satasen ja sadan tuhannen salkkuun saman määrän aikaa ja vaivaa. Eikö tuo palkkioluokkataso ole vähän jo muinaisjäänne vanhan varainhoidon peruilta... Kyllä alle 5 000 euron piensijoittajatkin pitäisi paremmin huomioida.

    VastaaPoista
  4. Kiva nähdä, että palvelumme herättää mielenkiintoa. Pahoittelut siitä, että julkiset nettisivumme eivät vielä vastaa kaikkiin kysymyksiin. Tässä kommentteja kysymyksiin:

    1) Allokaatio ei ole staattinen, vaan analysoimme tarkasti allokaation ja rebalansointistrategian toimivuutta ja päivitämme niitä säännöllisesti. Nämä muutokset toteutamme automaattisesti kaikkien asiakkaidemme salkkuihin.

    2) Allokaation parantamisesta on vastuussa sijoitustiimimme. Robotti ei siis muuta allokaatiota ajan yli vaan sen muutokset perustuvat tiimimme analyysiin ja työhön. Automatisaation vastuulla on toteuttaa sekä allokaatio, että rebalansointistrategiaa tuhansille asiakkaille saman aikaisesti.

    3) Backtestauksesta. Varsinainen allokaatiomalli perustuu 35 vuoden aikasarjoihin ja jotkut elementit mallista 50-60 vuoden aikasarjoihin. Olemme tehneet backtestit niin, että olemme rakentaneet ensin allokaation backtestin alkuvuotta vanhemmalla datalla ja sitten testanneet strategian toimivuutta backtestin alkuvuotta uudemmalla datalla. Tämä metodi rajoittaa varsinaisen backtestin aikasarjan pituutta. Tämä rajoitus ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö malli ottaisi huomioon backtestiä edeltäviä markkinaliikkeitä, vaan malli perustuu koko käytettävissä olevaan aikasarjaan. Jos backtestin tekee saman datan päälle millä itse malli on luotu, antaa se väärän kuvan mallin toimivuudesta.

    4) Salkun kiertonopeudesta. Meillä salkun kiertonopeutta määrittää strategia jolla rebalansoimme salkkua takaisin optimipainoihin. Rebalansointistrategian tavoitteena on ensisijaista kontrolloida salkun riskitasoa ja toiseksi pyrkiä tuottamaan pientä lisätuottoa suhteessa siihen, ettemme rebalansoisi. Meidän rebalansointilogiikassa kaupankäyntikustannuksilla ei ole merkitystä. Niillä ei myöskään asiakkaan näkökulmasta ole merkitystä, koska asiakas maksaa ainoastaan hallinnointipalkkion, ei kaupankäyntikuluja. Nordnetin haastattelussa mainittu backtestiin perustuva arvio kiertonopeudesta on per vuosi. Kiertonopeus vaihtelee käytännössä markkinatilanteen mukaan.

    5) Kuluista. Totta kai itse tekemällä staattisen salkun pääsee matalampaan kulutasoon. Jos salkkua oikeasti rebalansoi ja päivittää säännöllisesti allokaatiota, kuva piensijoittajalle on hyvin erilainen. Jokaisesta myynnistä ja ja ostosta menee kaupankäynnin minimipalkkio. Näistä palkkioista koostuva summa on nopeasti korkeampi kuin meidän perimä hallinnointipalkkio.
    Tavoitteenamme on tehdä sijoituspalveluiden hinnoittelusta läpinäkyvämpää ja ymmärrettävämpää. Sitä se valitettavan usein ei nykypäivänä ole.

    6) Valitettavasti minimi tasomme on tällä hetkellä tuo 5000 euroa. Tavoitteenamme on saada laskettua rajaa alaspäin. Siitä enemmän piakkoin julkisuudessa.


    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia tarkennuksista Evervestin toimitusjohtaja Antti Törmäselle.

      Poista
  5. Ei liity tähän kirjoitukseen, mutta en jaksanut etsiä sopivampaakaan tekstiä, jotenka...

    Mietin kenelle talouden asiantuntijalle asiani ilmaisisin ja kun kaikki kovimmat nimet tuntuivat etäisiltä, niin valintani osui sinuun - pitkälti monipuolisen ja syvällisen kirjoittamistapasi ansiosta.

    Minulla on käynnissä pohdinta.

    Koko 2000-luvun on puhuttu enenevissä määrin indeksisijoittamisen puolesta ja totta kai ymmärrän sen puolen. Itsekin harrastan nimenomaan sitä. Mutta jos katsoo maailman indeksejä, niin voi havaita, että noin vuoden 2018 alusta on volatiliteetti kasvanut aikamoiseksi.

    Onhan meillä romahduksia ja varsinkin korjausliikkeitä menneisyydessäkin, mutta nyt on tahti ollut ihan toinen. Onko syy Trumpin? Ehkä, ehkä ei.

    Voidaanko siis olettaa, että ajat ovat muuttuneet ja "taas" voisi aktiivinen salkunhoito ollakin arvossaan? Teki sitä sitten sijoittaja itse tai ammattilainen. Voisiko siis ohjesääntö "vain 4% salkunhoitajista voittaa indeksin" ollakin tällä hetkellä "jopa 24% salkunhoitajista voittaa indeksin"?

    Ei tästä aiheesta ehkä kokonaista kirjoitusta saa kukaan aikaiseksi, mutta jospa edes vähän pohtisit pohdintaani vastatessasi tähän...

    Tiivistetysti:

    Voiko viime aikoina vallinnut suuri volatiliteetti suosia taas indeksisijoittamisesta poikkeamista?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itseäni ei sinänsä volatiliteetti kauheasti kiinnosta, se on taaksepäin katsova mittari. Mitä volatiilimpi osake, sitä riskisemmäksi se mielletään. Jos on mukana pitkäjänteisesti, niin korkeampi riski merkitsee usein myös korkeampaa tuottoa. Nyt kuitenkin suositaan riskittömämpiä osakkeita, joten turvasatamat kuten Elisa ja Kone ovat nousseet hintaviksi. En siis lähtisi edes pohtimaan kysymystäsi volatiliteetin kautta.

      Päätyisinkin kysymykseen mikä on piensijoittajan etu? Vain sillä voit voittaa. Miksi osallistuisit olympialaisiin, jos vaihtoehtona on lähikylän höntsäkisat? Kummassa olet todennäköisempi voittaja? Itse olen enemmän ja enemmän tullut siihen tulokseen, että satsaan kotimaisiin pienyhtiöihin, joiden seuranta ja vaihto on vähäisempää. Siinä on itselläni kilpailuetu. Suuresti kilpailuille markkinoille vain ETF-tuotteiden kautta.

      Tiivistäen: jos näet itselläsi jossain kilpailuedun, niin silloin aktiivinen sijoittaminen on paikallaan. Jos et omaa kilpailuetua, niin miten voisit muut voittaa? Tällöin ETF- on selvä valinta. Tylsä vastaus ehkä olisi, että molemmilla on paikkansa. Katsotaan jos saisi tästä artikkelin aikaan, koska tätä on korona-aikaan tullut pohdittua paljon.

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...