Osakesalkkuni vuonna 2024 - Tulosvaroittajien käsi

Aloitetaan huonolla vitsillä. Mitä legendaarinen keihäänheitossa menestynyt Seppo Räty sanoisi, jos olisi sijoittanut viime vuodet Suomeen? "Suomi on paska maa. Hesuli, hyi saatana. Vittuillakseni sijoitin vain Suomeen". Otin kirjailijan vapauden muokata Tohmajärven jätin muutamat verbaaliset sivallukset tähän artikkeliin sopiviksi. Oikeat legendaariset lohkaisut ja niiden asiayhteyden voi sitten tarkistaa netistä, jos kiinnostaa. Vaikka tulojen ja menojen suhteen vuosi oli paras koskaan (artikkelini: Tulot ja menot - Kirjanpitoni vuonna 2024), niin itse osakesalkun puolella lähes kaikki meni huonosti. Vertailuindeksit menivät ohi oikealta ja vasemmalta.

Arvo-osuustilin näkymä vuoden 2024 lopussa.

Tähän vuoteen salkkuni lähti arvosta 426 000 € ja on vuoden lopussa tasolla 390 500 €. Lisää rahaa sijoitin 5 000 euroa. Oma salkkuni tuotti tappiota -10,6 %. Samaan aikaan yleisindeksi OMXHGI tuotti noin -2,6 %. Vertailun vuoksi rapakon takana S&P500 tuotti noin 24 %. Väännetään vielä veistä haavassa. Salkkuni tuotto on 3 vuoden aikana ollut -19,9 %. Jos olisin sijoittanut suoraan Jenkkilän suosituimpaan indeksiin, niin nyt olisi salkku noin 25 % plussalla ja rahaa olisi noin 190 000 € enemmän. Laiha lohtu on se, että Inderesillä tuotto on ollut vieläkin huonompi (3v ja -34%). Huonomminkin olisi siis voinut mennä. Mitä tuli sitten tehtyä? 

Arvo-osuustilin tapahtumat

Myin alkuvuodesta Mandatumin, Konecranesin, ja Fortumin osakkeet. Mandatum oli niin pieni positio, että päätin tyhjentää sen kokonaan pienellä voitolla. Konecranesin nousu oli jo niin hurjaa, että realisoin sen kokonaan 5 000€ voitolla. Myynnin jälkeenkin nousu oli vielä kovaa, joten myyntihetki ei ollut paras mahdollinen. Fortumista tuli puolestaan 3 000 euroa tappioita, jotka halusin netottaa Konecranesin voittojen kanssa. Järkevämpää pitää Fortum OST tilin puolella osinkoa jauhamassa. Puolivälissä vuotta myin myös Kesko A-osakkeet pienellä tappiolla, koska tämäkin osinkolappu on parempi pitää OST-tilin puolella. Miksi maksaisin turhaan osingoista veroa, kun OST-tilin puolella tämä kasvaa korkoa korolle?

Vuoden alkupuolella ostin vähän NoHo Partnersia ja OmaSP:tä, joka antoikin sitten tulosvaroituksen ja kaikenlaisen suhmuroinnin takia osake on laskenut noin puoleen ostohinnasta. Oppi tästä olisi, että kun tapahtuu jotain dramaattista, kannattaa myydä saman tien ja vaikka laitaan. Lasku on yleensä jyrkkä ja kestää kauan. Vuoden puolivälissä salkkuun tuli myös Jenkkilän todella pitkää korkoa nimeltään iShares Treasure Bond 20+. Syitä olen kertonut tässä tekstissä: Korkojen renesanssi.

Arvo-osuustilin jakauma 2024 Nordnetin palvelusta. Viidesosa salkusta korkoja.

Edelleenkin tuntuu jotenkin absurdilta, miten huonosti salkku on tuottanut, kun katsoo ylempää kuvaa. Viidesosa salkusta on korkoja, jotka ovat tuottaneet vajaat 5 % vuodessa. Sitten suurimpana sijoituksena on Warren Buffetin sijoitusyhtiö, joka tuotti vuodessa noin 26 %. NoHo tai Sampokaan ei ole hirveästi vuodessa lasketellut. Miten salkku voi sitten tuottaa huonosti? Katsotaanpa mitä loppu, eli 2/3 osaa on performoinut. Kamux -50%, Neste -60 %, OmaSP -50%, Titanium -40%, muut sitten noin -20%. Hämmentävän riistiriitaista. Ei paljon enempää tulosvaroittajia voi salkkuun enää saada ja ilman korkoja tulos olisi ollut paljon rumempi. Kaiken kaikkiaan arvo-osuustilin tuotto oli siis noin -16 %. 

Osakesäästötilillä menee paremmin

OST-tilin puolella meni sitten paljon paremmin ja tuottoa tuli noin 5 %. Koska hallitus nosti vuonna 2024 OST-tilin maksimirajan 100 000 euron tasolle, niin tämän vuoden teemana oli täyttää se hyvillä osingonmaksajilla. Uusina riveinä tuli Consti, Terveystalo, Talenom, Valmet, ja Fodelia. Lisäsin myös arvo-osuustilin puolella myymääni Mandatumia, Keskoa ja Cityconia. Loppuvuodesta ostin myös Qt Groupia ja Kojamoa.

OST-tilin näkymä vuoden 2024 lopulla.

Ostoissa Talenom, Anora ja Citycon ovat jatkaneet laskua, joten ajoitus ei ollut näissä paras mahdollinen. Terveystalon, Mandatumin ja Fodelian kohdalla ostohetkestä ollaan jo selkeämmin voitolla.

Wärtsilää tuli myytyä kahdessa eri erässä pitkin vuotta, koska sen osuus oli kasvanut OST-tilin puolella liian suureksi. Voittoa tästä tuli noin 12 500 euroa ja Wärtsilästä jätin vielä ihan järkevän kokoisen position seurantaan. Muita myyntejä en tehnyt. Pakko pistää alle kuva siitä, miten Wärtsilän kanssa ostot ja myynnit ovat menneet. Tuurilla täysi kymppi. 

Joskus sokea kana löytää jyvän. Ostot (vihreä) ja myynnit (punainen) Wärtsilän kanssa onnistuneet tuurilla aivan täydellisesti.

Osinkoja kertyi bruttona noin 17 860 ja nettona noin 14 990 euroa. Nettotuotto 3,84 % salkun markkina-arvolle. Se on juuri ja juuri paras osinkovuosi tähän mennessä ja pystyn nyt kattamaan kaikki menoni passiivisella osinkovirralla. Toisaalta tämä on kiva virstanpylväs, mutta toisaalta se ei hirveästi lämmitä, jos tietää "hävinneensä" tyhmällä salkunhoidolla vähintään 150 000 euroa. Kannattaako näin suurta hintaa enää maksaa kivasta harrastuksesta. Helpommalla pääsee peesaamalla indeksiä ja tuottokin on parempi.

Pitkässä juoksussa kaikki vielä ihan ok. Sama kait se on jos koko voitto olisi sitten osinkoa (keltainen) vs arvonnousua (vihreä tulos).

Mikä olisi sitten vuoden 2025 pelikirja? Evli Likvidi B:n tuottotaso on tällä hetkellä 3,80 (marraskuun kuukausikatsaus). Koska rahasto seuraa viiveellä 3 kk euriboria, joka on 2,678 niin aika nopeasti tullaan laskemaan tuolle tasolle. Viimeistään kvartaalin päästä Evli Likvidi B:n YTM on alle 3,0. Jos veikataan, että 3 kk euriborin "normaali" taso voisi olla vajaa 2,5 % vuoden 2025 lopussa, niin eipä tässä enää korot hirmuisesti laske. Tällöin rahaston tuotot tulevat pikkuhiljaa laskemaan tuohon 2,5 % tuntumaan. Tämä on itselleni se raja, jolloin pistän todennäköisesti kaikki myyntiin. Parhaat tuotot tällä on siis jo tehty ja en jaksa uskoa, että omistaisin tätä enää vuoden 2025 lopussa. Toisaalta ei tuo iShares Treasure Bond 20+ välttämättä myöskään houkuttele (valuuttariski ja pitkien valtionlainojen kehityksen yllätys), vaikka YTM on luokkaa 4,8%. 

Korkojen laskiessa myös niihin sidottujen asuntolainojen korko tulee alas. Palkankorotusten ja korkojen laskun ansiosta kulutukseen riittää enemmän rahaa ja reaaliansioiden luulisi satavan kuluttajatuotteisiin (Kesko, Tokmanni, Noho). Luulisi myös kiinteistöyhtiöiden bisneksen pyörivän paremmin, kun rahoitusta saa halvemmalla ja vuokriakin pystytään nostamaan kasvaneiden reaaliansioiden takia. Jos rakennuskustannukset eivät ole laskeneet, ALV-korotus niitä jopa nostaa ja jos Ukrainan sota joskus loppuu, niin tavarasta ja rakentajista tulee vielä pula. Koska tuottovaade kulkee käsi kädessä riskittömän koron kanssa, niin korkojen laskiessa tuottovaade ei ainakaan enää kasva. Hämmästelenkin vähän, miksi kiinteistöyhtiöiden kursseissa ei vielä orastavaa nousua näy? Suosittelen muuten katsomaan Inderesin kiinteistöillan (vähintäänkin Catellan osuuden ja paneelikeskustelun).

Näiden mietteiden lisäksi ensi vuonna on kyllä pakko lisätä arvo-osuustilille myös muutama ETF-tuote (kehittyvät markkinat ja maailma). Turhaan sitä on antaa takamatkaa sijoittamisessa, jos Suomi jostain syystä edelleenkin jatkaa mörnimistä ja oma näkemys on totaalisen pielessä.