Korkojen renessanssi - Määräaikaistalletus, korkorahasto vai jotain muuta?

Elämme poikkeuksellisia aikoja. En nyt viittaa Ukrainassa käytävään sotaan, korkeaan inflaatioon tai velkarahaa surutta törsäävään Marinin hallitukseen. Viittaan korkojen renessanssiin. Oikeastaan viimeiseen vuosikymmeneen lyhyistä koroista ei ole saanut järkevää tuottoa. Monelle sijoittajalle itseni mukaan lukien tämä on oikeastaan tarkoittanut lähes koko sijoitus uraa. Pitkissä koroissa järkevä tuotto on vaatinut jo selkeää ymmärrystä korkorahastojen toiminnasta (lukusuositus: Korkorahastojen toiminta, riski ja duraatio - Tikittääkö aikapommi?). Niiden kyytiin hypätään vasta silloin, kun koronnostot ovat loppuneet ja koronlaskut alkavat. Pitkissä koroissa turskaa kertyy verkkoon troolikaupalla, jos on väärään aikaan mukana, joten korkosyklin ajoittaminen edes sinnepäin on pakollista. Sijoittamisen perusteoksissa osakkeiden osuudeksi koko salkusta olisi peukalosääntönä hyvä olla noin 100 miinus oma ikä, jotta salkun markkinaheilunta ja riski olisivat sopivassa balanssissa. Tähän asti riskitön tuotto on kuitenkin ollut tuottamaton riski. Pahimmillaan olet maksanut siitä, että lainaat rahaa Kreikkaan. Siinä ei nyt ole mitään järkeä, joten korkoihin ei ole vain kannattanut sijoittaa. Osakkeet ovat olleet käytännössä ainut vaihtoehto. Nyt aidan toisella puolella alkaa vihdoin ruoho näyttämään aika vihreältä ja olenkin pohtimassa myös korkoihin sijoittamista.

Tämän artikkelin sisällysluettelo. Linkkiä klikkaamalla pääset suoraan tekstiin. Tämä artikkeli on julkaistu 6.3.2023 ja nyt päivitetty tunnuslukujen osalta. Lisäksi lisätty sisällysluettelo, OP Kasvutuottotili ja jokerina mielenkiintoinen ETF-tuote. Päivitetty myös omaa sijoitusstrategiaa ja lisätty Suomen Pankin tuottamaa dataa talletuskannan muutoksesta ja sen vaihtoehtoiskustannuksesta.

• Ohjauskoron historiaa
• Määräaikaistalletus vaihtoehtona
• Lyhyen koron rahamarkkinarahastot - Seligson Rahamarkkinarahasto
• Sekasikiö - OP Kasvutuottotili
• Nordnetin asiakkailla vaihtoehtoja riittää - Top 3 omistetuinta korkorahastoa
• Evli Likvidi B
• Aktia Lyhyt Yrityskorko+
• Ålandsbanken Lyhyt Yrityskorko - vältä tätä
• Entäs ne mielenkiintoisimmat ETF -tuotteet?
• Xtrackers II EUR Corporate Bond (D5BG)
• Jokeri -  iShares $ Treasury Bond 20+yr (IS04)
• Miten kansa toimii? - Menetettyjä tuloja talletuskannasta
• Lopputulos  - Mitä itse tekisin

Ohjauskoron historiaa

Jotta saisimme vähän perspektiiviä asioihin ja voisimme vetää oikeita johtopäätöksiä asioista, niin perehtykäämme vähän EKP:n ohjauskorkoon ja sen muutoksiin. Ohjauskorkohan tarkoittaa keskuspankin määräämää korkotasoa, jolla se lainaa rahaa muille pankeille. Ohjauskorko vaikuttaa näin muihin markkinakorkoihin (kuten vaikkapa 12 kk euribor) ja talouteen ylipäätään. Voidaankin sanoa, että ohjauskorko määrittelee rahan hinnan. Alla selventävä kuva Suomen Pankin tuottamana. Nykyinen koronnosto alkoi heinäkuussa 2022 ja EKP:n ohjauskorko on nyt tasan 3 %-yksikköä. 12 kk Euribor on puolestaan 3,859 kertoo Suomen Pankki 6.32023. Koska inflaatio ei näytä taittuvan riittävän nopeasti, niin ekonomistit ennustavat, että ohjauskorko nousisi vuoden 2023 loppuun mennessä noin 4 %-yksikön tasolle. Tästä se lähtisi sitten pikkuhiljaa laskuun. 

EKP:n ohjauskoron kehitys vuodesta 1999 vuoden 2023 maaliskuulle asti. Lähde: Suomen Pankki.

Määräaikaistalletus vaihtoehtona?

Tällä hetkellä (kirjoitettu 6.3.2023) paras 12 kk määräaikaistalletus antaa tuotoksi 2,83 % ja sen tarjoaa Aktia. 2 vuoden määräaikainen talletus on puolestaan 2,9 % ja sitä tarjoaa Bigbank. Nykyhetken tilanteen talletuskoroista voi tarkistaa parhaiten Kauppalehdestä tästä linkistä. Noista talletuspankkien korkotarjouksista on tullut kirjoitettua kauan aikaa sitten muun muassa Bigbankin ja Bank Norwegianin kohdalta. 

Nollakorkoihin tottuneelle näin isot tuotot määräaikaistililtä kuulostavat houkuttelevalta. Tätä pitää kuitenkin peilata sitä vasten, että hyvin todennäköisesti korot nousevat tästä vielä lisää. Jos oletetaan, että korot nousisivat noin 4 % tasolle, niin 2,83 % tuotto ei paljon lämmitä, kun paljon enemmänkin olisi mahdollista saada. Toisekseen rahat on sidottu kiinni koko vuodeksi, mikä ei välttämättä ole kovin fiksua. Kolmanneksi tuosta vähennetään automaattisesti 30 % lähdevero, joten se ei kerrytä korkoa korolle, tai voittoja ei voi netottaa tappioita vastaan. Määräaikaistalletus on todella helppo "sijoitustuote" ymmärtää, mutta tällä hetkellä mielestäni todella typerä tapa sijoittaa. Mikä olisi sitten parempi vaihtoehto?

Päivitys 13.9.2023. Puolen vuoden jälkeen paras 12 kk talletuskorko on noussut tasolle 3,4 %, jonka tarjoaa Alisa Pankki. Tätä pidemmistä määräaikaistalletuksista saa jo huonompaa korkoa. Olisiko merkki korkojen kääntymisestä vähän ajan kuluttua?

Lyhyen koron rahamarkkinarahastot - Seligson Rahamarkkinarahasto

Hyvä referenssi nykyiselle lyhyelle markkinakorolle on Seligsonin Rahamarkkinarahsto. Se sijoittaa lyhyisiin euromääräisiin korkosijoituksiin, korkoriski pyritään pitämään lähellä kolmea kuukautta (maturiteetti 116 päivää). Sen kokonaiskulut ovat 0,18 % ja duraatio 0,3. Jos luit tekstini korkorahastojen toiminnasta, niin tiedät, että tässä syklin vaiheessa duraation pitää olla mahdollisimman pieni. Käytännössä jos korko nousee 1 %-yksikön, niin rahaston arvo laskee vain tuon 0,3 % yksikköä. 226 miljoonan suuruinen rahasto tuottaa jo nyt kulut vähennettynä 2,76 %, jos sen pitää maturiteettiin asti. Koska sijoitusten juoksuaika on tosiaan vain tuo 3 kk, niin ainakin tämä tuotto on varma. Koska korot ovat nousussa, niin juokseva tuotto luonnollisesti kasvaa käsi kädessä. Toki tässä ei ole talletussuojaa, mutta en näe riskiä realistisena. 

Seligsonin Rahamarkkinarahaston juokseva tuotto 6.3.2023. Juoksevan tuoton näkee tästä.

Miksi ihmeessä siis lukitsisin tuottoni 12 kk määräaikaistilille, jos voin saada korkojen kanssa käsi kädessä nousevaa ja jo nyt yhtä kilpailukykyistä tuottoa vaikkapa Seligsonin Rahamarkkinarahastolla? Pääoma ei ole sidottuna vuoden verran, vaan rahat voi saada käytännössä seuraavana pankkipäivänä, jos sille on tarvetta. Koska kyseessä on kasvu-osuus, niin verot peritään vasta lunastettaessa rahasto. Pääset siis hyötymään korkoa korolle efektistä, eikä pankissakaan tarvitse ravata joka vuosi uusimassa talletusta. Kolmanneksi voit tietenkin hyödyntää mahdolliset varastossa olevat tappiot rahaston voitoista, kun sen joskus lunastat. 

Päivitys 13.9.2023. Noin puoli vuotta kirjoituksen julkaisun jälkeen juokseva tuotto 3,56 %. Tähän tuoton ennustamiseen liittyen kannattaakin lukea kommenttikentästä anonyymin lukijan kommentit ja omat vastaukseni. Kommentoijan toiminta perustelee hyvin juuri sen, miksi on tyhmää lukita rahansa määräaikaistalletukseen lyhyen korkorahaston sijaan, kun korot nousevat nopeasti.

Sekasikiö - OP Kasvutuottotili

Otan tähän vielä yhden esimerkin määräaikaistalletuksen ja lyhyen koron rahaston välimaastosta. OP Kasvutuottotili on joustava säästötili jatkuvaan säästämiseen. Voit nostaa tililtä rahaa maksuttomasti neljä kertaa vuodessa. Tilin korko määräytyy tilille säästetyn summan ja sen perusteella saavutetun korkoportaan mukaan ja tuotto on parhaimmillaan Euribor 3 kk vähennettynä 0,50 % marginaalilla (sijoitus 50 000 – 300 000 €). Noin äkkiseltään voi kuulostaa ihan hyvältä. Sehän olisi tällä hetkellä noin 3,3 % tuotto, joka on parempi, kuin suurin osa määräaikaistalletuksista. En oikein voi ymmärtää, miksi joku väen vängällä haluaa sijoittaa rahojaan huonosti, jos parempiakin vaihtoehtoja on. Mikä tässä on sitten Seligsonia huonompi?

Ensinnäkin sehän häviää Seligsonin juoksevalle tuotolle, mikä ei ole yllätys, koska OP vähentää 3 kk Euriborista tuon 0,5 % yksikköä. Seligsonilla tuosta 3 kk Euriborista lähtee käytännössä vain kulut, eli 0,18 %. Toisekseen Kasvutuottotilin korko tarkistetaan 3 kuukauden välein tilin avauspäivästä lukien. Käytännössä tuo laahaa siis tasan 3 kk perässä. Toukokuussa tekemäsi talletus 3 kk Euriborilla 3,37 % nousisi vasta elokuussa sen hetkiseen 3 kk Euriboriin 3,78 %. Toki se Seligsonin Rahamarkkinarahastossakin laahaa, mutta ei näin hyppäyksittäin. Tilin korko lasketaan jokaisen päivän saldolle erikseen, mutta maksetaan tilille seuraavan kalenterivuoden alussa. OP ei siis kerrytä korkoa korolle. Luonnollisesti tästä maksetaan lähdeverot, eikä varastossa olevia tappioita voi tässä kasvutuottotilissä hyödyntää. On tämä sentään himpun verran määräaikaistiliä parempi vaihtoehto.

Nordnetin asiakkailla vaihtoehtoja riittää - Top 3 omistetuinta korkorahastoa

Seligson Rahamarkkinarahasto on kelpo tuote, mutta itse olen sen verran laiska, että en jaksaisi luoda joka palveluun tiliä. Kaikki sijoitukset pitäisi mieluusti saada saman palvelun alle. Koska olen Nordnetin asiakas, niin pitää katsella mitä hyvää se tarjoaa. Pelkästään korkorahastoja Nordnetista löytyy 98 kpl. Jos rajataan hakua lyhyen koron rahastoihin ja riski vähäiseksi, niin tulokseksi saadaan vähän inhimmillisempi 28 kpl. Tuosta kun vielä sorttaa omistetuimpien top 3, niin saadaan hyvä valikoima.

Osa Nordnetin lyhyen koron rahastojen valikoimasta. 

 Evli Likvidi B

Sijoitusrahasto Evli Likvidi on lyhyen koron korkorahasto, joka sijoittaa varansa pääasiassa pohjoismaisten yritysten ja pankkien liikkeeseen laskemiin rahamarkkinavälineisiin ja muihin juoksuajaltaan lyhyisiin korkoa tuottaviin sijoituskohteisiin. Rahaston korkosijoitusten korkoriskiä kuvaava tunnusluku (modifioitu duraatio) voi olla 0 - 1 vuotta eli rahaston korkoriski on matala. Juoksevat kulut 0,3 %. Rahaston koko noin 1,55 miljardia euroa, eli todella suuri.

Uusimman kuukausikatsauksen mukaan rahaston korkoriski (modifioitu duraatio) on 0,51 ja tuottotaso (YTM eli jatkuva/juokseva tuotto) on 3,8 %. Ilman riskiä ei ole tuottoa ja Evli Likvidi B sijoittaakin Investment Grade lainoihin (luottoluokitus vähintään BBB) ja jopa roskalainojakin löytyy vähän. Korkoinstrumentit pääosin Suomesta ja Ruotsista. Bondeja löytyy vaikkapa Kojamolta, Satolta ja Scanialta.

Päivitys 13.9.2023. Evli Likvidi B korkoriski 0,44 ja juokseva tuotto YTM 4,87 % elokuun kuukausikatsauksessa puoli vuotta kirjoituksen julkaisun jälkeen.

Aktia Lyhyt Yrityskorko+

Aktia Lyhyt Yrityskorko+ on lyhyen koron rahasto, joka sijoittaa pääsääntöisesti euromääräisiin rahamarkkinavelkakirjoihin ja joukkovelkakirjalainoihin. Rahaston varat sijoitetaan valtioiden, kuntien, muiden paikallisten julkisyhteisöiden sekä pankkien ja yritysten liikkeeseenlaskemiin tai takaamiin sijoituskohteisiin. Sijoituksia on myös vähän Euroopan ulkopuolella. Juoksevat kulut 0,51 %, eli hivenen jo kallis. Uusimman kuukausikatsauksen mukaan modifioitu duraatio 1,2 ja juokseva tuotto 4,2 %. Tuottoa siis suuremmalla riskillä pitempien korkojen kautta. Roskalainojen osuus noin 14 %, eli saman verran kuin Evli Likvidi B:ssä. Rahaston koko noin 430 miljoonaa euroa.

Päivitys 13.9.2023. Aktia Lyhyt Yrityskorko+ korkoriski noussut tasolle 1,2 ja juokseva tuotto YTM 5,0 % elokuun kuukausikatsauksessa noin puoli vuotta kirjoituksen julkaisun jälkeen.

Aktia Lyhyt Yrityskorko suurimmat sijoitukset, maturiteetti ja luottoluokitusjakauma.

Ålandsbanken Lyhyt Yrityskorko - vältä tätä

Ålandsbanken Lyhyt Yrityskorko on lyhyen koron rahasto, joka sijoittaa eurooppalaisiin euromääräisiin korkoa tuottaviin arvopapereihin. Rahaston varat sijoitetaan niin, että sijoitusten korkoriski ei ylitä 12 kuukauden rahamarkkinasijoitusten riskiä. Juoksevat kulut 0,45 % ja duraatio 0,5 uusimman kuukausikatsauksen mukaan. Rahaston sisältö näyttää hyvin samalta kuin Evli Likvidi B.

Koska YTM lukua ei ole vaivauduttu kertomaan, niin kierrän Ålandsbankenin lyhyen Yrityskoron kaukaa. Itselläni on vähän epäluuloja Älandsbankenin rahastoja kohtaan. Kirjoitin jo vuonna 2017 artikkelin: Finanssivalvonta - Ilmoitus väärinkäytösepäilystä. Jo tuolloin kritisoin sitä, kun Ålandsbankenin kohdalla uusinta Asuntorahaston tuloslaskelmaa ja tasetta vuodelta 2016 ei saa edes kissojen ja koirien kanssa käteensä mistään. Uusimmat tiedot pitäisi kuitenkin sijoittajille antaa, joten toiminta oli mielestäni moraalitonta ja rikkoo sääntöjä. Tähänkin pitäisi siis sijoittaa silmät ummessa ilman YTM-lukua. Pitäköön siis tunkkinsa, jos se on suomenruotsalaisille niin vaikeaa. Tärkeimmän tunnusluvun puutteen takia en voi suositella ja lopputulos: vältä.

Entäs ne mielenkiintoisimmat ETF -tuotteet?

Omasta mielestäni mielenkiintoisimmat tuotteet olisivat sellaisia, että ne olisivat fyysisiä, eivätkä synteettisiä ETF-tuotteita. Ne eivät jaa osinkoa, eli olisivat kasvu-osuuksia (ACC eli accumulating ETF vs. distributing ETF, eli Dist), tunnusluvut ovat selkeästi esillä, hajautus on hyvä, rahaston koko riittävän suuri ja historiaakin löytyy. Kulutkaan eivät saisi olla kovin korkeita ja Nordnetissa omistajajoukkokin jonkinmoinen. Kierrän kaukaa myös kaiken ESG hömpän. Kaikki nämä kriteerit rajoittavat hakujoukon jo aika pieneksi.

Xtrackers II EUR Corporate Bond (D5BG)

Norndnetin suosituimpia lyhyen koron ETF on nimihirviö Xtrackers II EUR Corporate Bond UCITS ETF 1C. Nordnetissa omistajia 316 kpl. ETF tuotteen juoksevat kulut 0,12 % ja hallinnoitava varallisuus noin 2,67 miljardia. Nordnetin kautta tuosta ei luonnollisesti saa mitään järkevää tietoa, mutta itse faktasivu löytyy Saksalaisen omaisuudenhoitoyhtiö DWS:n sivuilta tästä, jos sinne asti jaksaa kahlata.

EFT sijoittaa oikeastaan samoihin instrumentteihin, kuin aikaisemmin mainitut rahastotkin, mutta maturiteetti on vähintään yksi vuosi. Enää ei voi puhua lyhyestä korosta ja duraatio onkin 4,59 ja juokseva tuotto kirjoitushetkellä 4,27 %. Käytännössä tällä tuotteella tekee jo tappiota, jos korko nousee tästä yhden prosenttiyksikön. Toisaalta jos on valmis pitämään tätä vajaat 5 vuotta, niin tuotto on tavallaan lukittu ihan hyväksi. Oletuksena tietenkin, että ei tule hirveätä lamaa jolloin yritykset kaatuisivat konkurssiin kuin dominonappulat.

Hajautus on kuitenkin erinomainen. 40 maata ja noin 3 500 eri sijoitusta, jolloin suurimmankin sijoituksen paino on verrokkien (noin prosentti) sijaan 0,13 % -yksikköä. Jos nyt luottaa yhtään luottoluokitusyrityksiin, niin toisin kuin yllä kerrotut rahastot, niin tämä ETF ei sisällä yhtään roskalainoja. Pitää muistaa, että roskalaina defaulttaa todennäköisemmin, kuin korkeamman luottoluokituksen Investment Grade yrityslaina. Jos koronnostot olisivat jo ehtoopuolella, enkä spekuloisi yhtään korkojen laskulla, niin sijoittaisin todennäköisesti vain tähän tuotteeseen.

Päivitys 13.9.2023. D5BG juokseva tuotto YTM on noussut vain hivenen tasolle 4,34 % elokuun kuukausikatsauksessa noin puoli vuotta kirjoituksen julkaisun jälkeen.

Jokeri -  iShares $ Treasury Bond 20+yr (IS04)

Toinen nimihirviö iShares $ Treasury Bond 20+yr sijoittaa Yhdysvaltain pitkiin valtion obligaatioihin. Juoksevat kulut 0,07 %. Valitettavasti tämä maksaa osingot ulos, mutta ei anneta sen häiritä. Jokerina tämä on vuoden tuotolla (-12 %) viimeisenä. 3 vuoden tuotto näyttää (-37 %), mikä tuntuu korkorahastolle mahdottamalta. Vai voiko siinä olla järkeä? Oikeasti tämä ei ole ihme, vaan täysin loogista. Oikein pidempiä valtionlainoja saa hakea ja painotettu keskiarvo lainojen pituudelle onkin 26 vuotta. Duraatio onkin 17. Kun korko nousi sen pari pinnaa, niin ei mikään ihme, että rahaston arvosta suli heti noin kolmasosa. Fatkasivu löytyy tästä.

Pitää huomioida, että kaikki lainat on sijoitettu pelkästään Jenkkilään. 100 % altistus sille, mitä USAssa tapahtuu voi kuulostaa aika riskiseltä. Toisaalta voi miettiä, kumpaan luottaa enemmän: Kreikka, Italia vai USA. Vesa Puttonenhan teki Kreikan valtionlainoilla 80 000 euroa turskaa, kun lainat jätettiin maksamatta. Kukin tavallaan ja itse miettisin kahdesti sijoittaessani Euroalueen valtionlainoihin. Luottoa maailmana suurimpaan talous- ja sotilasmahtiin löytyy enemmän. YTM eli juokseva tuotto 4,44 %.

Luonnollisesti tässä on valuuttariski, jota en osaa ennustaa. Jokerina tämä on siksi, koska korkojen laskiessa tällä tekee jo todella merkittävää tuottoa.

Miten kansa toimii? - Menetettyjä tuloja talletuskannasta

Kotitalouksien noin 111 miljardin euron talletuskannasta valitettavasti suurin osa makaa käyttötilillä. Tätä ei kuvasta näe, mutta Suomen pankki kertoo, että kesäkuussa 2023 kotitalouksien pörssinoteerattujen osakeomistusten arvo oli 45 mrd. euroa ja rahastojen arvo 38 mrd. Käyhä kansa sijoittaa siis pääasiassa asuntoihin ja ylimääräisestä rahasta 2/3 osaa makaa pääosin käyttötilillä. Nopeasti laskien tuo on noin 40 000 euroa/kotitalous nollakorkoisella käyttötilillä. Ei mikään ihme, että suomalaiset ovat persaukista kansaa.

Kotitalouksien talletuskannasta pääosa makaa käyttötilillä. Kuvan lähde: Suomen Pankki.

Relevantti kysymys on, miten korkojen nosto näkyy talletuskannan profiilin muutoksessa? Hakevatko ihmiset parempaa tuottoa? Valitettavasti eivät hae. Kotitalouksien määräaikaistalletusten suosion siivittämänä niiden kanta (7,2 mrd. euroa) on kasvanut nopeasti, kertoo Suomen Pankki. Samalla sen osuus koko talletuskannasta (110,9 mrd. euroa) on kasvanut huomattavasti. Siltikin kesäkuun 2023 lopussa määräaikaistalletusten osuus talletuskannasta oli 6,6 %, kun vielä vuosi sitten osuus oli vain 1,9 %. Kotitalouksien talletuksista suurin osa (74 %) on kuitenkin edelleen yön yli -talletuksia.

Kotitaloudet siirtävät nyt käyttötileiltä rahaa määräaikaisiin talletuksiin. Valitettavasti muutos on kärpäsen paska kokonaisuudessa. Kuvan lähde: Suomen Pankki.

Vaikka yllä olevassa kuvaajassa muutos on nopea ja selkeä, niin siltikin käyttötileillä olevaa rahaa siirretään aivan liian hitaasti määräaikaisiin talletuksiin, saati lyhyen koron rahastoihin. Muutos on siis kärpäsen paska kokonaisuudessa, joka on karu. Raha ei tuota. Aivan älytöntä ja kertoo vain siitä, että ihmiset eivät osaa sijoittaa ja eivät tajua edes sitä, että nyt on pitkään aikaan paras hetki hakea hyvää riskitöntä tuottoa. 

Toki käyttötilillä pitää olla vähän ylimääräistä äkillisiin menoihin, mutta ajatellaan, että tästä edes puolet olisi voinut sijoittaa järkevästi. Menetettyjä tuloja olisi kertynyt noin 1,39 miljardia vuodessa (111 mrd * 0,74 * 0,5 * 3 kk euribor 3,4 %). Aivan järjetöntä tyhmyyttä. Se on reilusti enemmän, kuin perintöveron tuotto ja oikeastaan saman suuruinen, kuin osinkotuloista kertyvä osinkovero. Josko yllä oleva kuva ja tämä teksti avaisi edes yhden ihmisen silmät.

Lopputulos  - Mitä itse tekisin

Näin sivuhuomautuksena täytyy sanoa, että en tajua noita rahastoyhtiöiden ja Nordnetin "pakollisia" avaintietoasiakirjoja yms skeidaa. Aivan turhaa tekstiä ja byrokratiaa. Itseäni kiinnostaa mihin on sijoitettu, millainen on hajautus, millainen on historia ja rahaston koko, sekä tietenkin mikä on duraatio ja mikä on jatkuva tuotto? Miksi noita ei voi saada selkeästi esille? Kaikenlaista vastuullisuutta ja hiilijalanjälkeä kyllä hehkutetaan. Edes suora linkki kuukausikatsaukseen olisi hyvä, jos vertailua haluaa tehdä. Ålandsbankenin esimerkkiä nyt en voi mitenkään ymmärtää. Miten merkittävän tiedon puuttuminen voi auttaa myynnissä?

Näin ei ehkä pitäisi sanoa, mutta pitää olla vähän hönö, jos laittaa nyt rahansa määräaikaistalletukseen. Parempia vaihtoehtoja samalla riskillä löytyy, kuten tässä on kerrottu ja edut ovat selkeät. Yritin korostaa niitä paksunnetulla tekstillä. Jos sijoittaisin nyt isompaa summaa Nordnetin kautta korkoihin, niin ostaisin nyt aluksi Evli Likvidi B:tä. Se tarjoaa jo hyvää tuottoa, eikä kärsi paljoakaan korkojen noustessa. Korkohuipun ollessa lähellä (EKP ilmoittaa, että korkoja ei nosteta, mutta ovi jätetään raolleen mahdollisille toimille yms) ostaisin sitten pidempää korkoa, kuten vaikkapa Aktia Lyhyt Yrityskorko+ rahastoa, joka tuottaisi paremmin, tai D5BG EFT -tuotetta. 

Kun korkoja ensimmäisen kerran tullaan laskemaan, niin pistäisin loput korkorahoista mahdollisimman pitkään korkoon, eli jokeriin -  iShares $ Treasury Bond 20+yr (IS04) -tuotteeseen ja nauttisin pörssinoteeratun rahaston arvonnoususta, kun korkotaso laskee. Korkosyklin lähestyessä pohjiaan myisin ne samassa järjestyksessä. Ensiksi eroon lyhyemmästä ja lopuksi pitkästä korosta. Riippuen tietysti myös osakkeiden arvostuksesta.

Osakesalkkuni Top5. Evli Likvidi B oli vähän aikaa jopa ykköspallilla. Kuva 13.9.2023

Päivitys 13.9.2023. Kuten yhteenvedossa sanoin, niin Evli Likvidi B on tähän sentimenttiin erinomainen tuote. Rahasto oli jopa hetken oman salkkuni suurin sijoitus, ennen kuin Neste nousi taas takaisin kärkipaikalle. 

Näin lopuksi vielä peukalosääntö, joka tästä artikkelista pitäisi jäädä pääkoppaan. Korkojen noustessa sijoita mahdollisimman lyhyeen korkoon ja huipun jäädessä taakse sijoita mahdollisimman pitkään. Kaikki muu on melkeinpä itsemurhaa ja rahojen tuhoamista. Mitä mieltä lukijat ovat, milloin korot tulevat mausteeksi omaan sijoitussalkkuun?

(Artikkeli julkaistu alun perin 6.3.2023 ja nyt päivitetty)