Elämme poikkeuksellisia aikoja. En nyt viittaa Ukrainassa käytävään sotaan, korkeaan inflaatioon tai velkarahaa surutta törsäävään Marinin hallitukseen. Viittaan korkojen renessanssiin. Oikeastaan viimeiseen vuosikymmeneen lyhyistä koroista ei ole saanut järkevää tuottoa. Monelle sijoittajalle itseni mukaan lukien tämä on oikeastaan tarkoittanut lähes koko sijoitus uraa. Pitkissä koroissa järkevä tuotto on vaatinut jo selkeää ymmärrystä korkorahastojen toiminnasta (lukusuositus: Korkorahastojen toiminta, riski ja duraatio - Tikittääkö aikapommi?). Niiden kyytiin hypätään vasta silloin, kun koronnostot ovat loppuneet ja koronlaskut alkavat. Pitkissä koroissa turskaa kertyy verkkoon troolikaupalla, jos on väärään aikaan mukana, joten korkosyklin ajoittaminen edes sinnepäin on pakollista. Sijoittamisen perusteoksissa osakkeiden osuudeksi koko salkusta olisi peukalosääntönä hyvä olla noin 100 miinus oma ikä, jotta salkun markkinaheilunta ja riski olisivat sopivassa balanssissa. Tähän asti riskitön tuotto on kuitenkin ollut tuottamaton riski. Pahimmillaan olet maksanut siitä, että lainaat rahaa Kreikkaan. Siinä ei nyt ole mitään järkeä, joten korkoihin ei ole vain kannattanut sijoittaa. Osakkeet ovat olleet käytännössä ainut vaihtoehto. Nyt aidan toisella puolella alkaa vihdoin ruoho näyttämään aika vihreältä ja olenkin pohtimassa myös korkoihin sijoittamista.
Tämän artikkelin sisällysluettelo. Linkkiä klikkaamalla pääset suoraan tekstiin. Tämä artikkeli on julkaistu 6.3.2023 ja nyt päivitetty tunnuslukujen osalta. Lisäksi lisätty sisällysluettelo, OP Kasvutuottotili ja jokerina mielenkiintoinen ETF-tuote. Päivitetty myös omaa sijoitusstrategiaa ja lisätty Suomen Pankin tuottamaa dataa talletuskannan muutoksesta ja sen vaihtoehtoiskustannuksesta.
- Ohjauskoron historiaa
- Määräaikaistalletus vaihtoehtona
- Lyhyen koron rahamarkkinarahastot - Seligson Rahamarkkinarahasto
- Sekasikiö - OP Kasvutuottotili
- Nordnetin asiakkailla vaihtoehtoja riittää - Top 3 omistetuinta korkorahastoa
- Entäs ne mielenkiintoisimmat ETF -tuotteet?
- Miten kansa toimii? - Menetettyjä tuloja talletuskannasta
- Lopputulos - Mitä itse tekisin
Ohjauskoron historiaa
Jotta saisimme vähän perspektiiviä asioihin ja voisimme vetää oikeita johtopäätöksiä asioista, niin perehtykäämme vähän EKP:n ohjauskorkoon ja sen muutoksiin. Ohjauskorkohan tarkoittaa keskuspankin määräämää korkotasoa, jolla se lainaa rahaa muille pankeille. Ohjauskorko vaikuttaa näin muihin markkinakorkoihin (kuten vaikkapa 12 kk euribor) ja talouteen ylipäätään. Voidaankin sanoa, että ohjauskorko määrittelee rahan hinnan. Alla selventävä kuva Suomen Pankin tuottamana. Nykyinen koronnosto alkoi heinäkuussa 2022 ja EKP:n ohjauskorko on nyt tasan 3 %-yksikköä. 12 kk Euribor on puolestaan 3,859 kertoo Suomen Pankki 6.32023. Koska inflaatio ei näytä taittuvan riittävän nopeasti, niin ekonomistit ennustavat, että ohjauskorko nousisi vuoden 2023 loppuun mennessä noin 4 %-yksikön tasolle. Tästä se lähtisi sitten pikkuhiljaa laskuun.
 |
| EKP:n ohjauskoron kehitys vuodesta 1999 vuoden 2023 maaliskuulle asti. Lähde: Suomen Pankki. |
Määräaikaistalletus vaihtoehtona?
Nollakorkoihin tottuneelle näin isot tuotot määräaikaistililtä kuulostavat houkuttelevalta. Tätä pitää kuitenkin peilata sitä vasten, että hyvin todennäköisesti korot nousevat tästä vielä lisää. Jos oletetaan, että korot nousisivat noin 4 % tasolle, niin 2,83 % tuotto ei paljon lämmitä, kun paljon enemmänkin olisi mahdollista saada. Toisekseen rahat on sidottu kiinni koko vuodeksi, mikä ei välttämättä ole kovin fiksua. Kolmanneksi tuosta vähennetään automaattisesti 30 % lähdevero, joten se ei kerrytä korkoa korolle, tai voittoja ei voi netottaa tappioita vastaan. Määräaikaistalletus on todella helppo "sijoitustuote" ymmärtää, mutta tällä hetkellä mielestäni todella typerä tapa sijoittaa. Mikä olisi sitten parempi vaihtoehto?
Päivitys 13.9.2023. Puolen vuoden jälkeen paras 12 kk talletuskorko on noussut tasolle 3,4 %, jonka tarjoaa Alisa Pankki. Tätä pidemmistä määräaikaistalletuksista saa jo huonompaa korkoa. Olisiko merkki korkojen kääntymisestä vähän ajan kuluttua?
Lyhyen koron rahamarkkinarahastot - Seligson Rahamarkkinarahasto
Hyvä referenssi nykyiselle lyhyelle markkinakorolle on Seligsonin Rahamarkkinarahsto. Se sijoittaa lyhyisiin euromääräisiin korkosijoituksiin, korkoriski pyritään pitämään lähellä kolmea kuukautta (maturiteetti 116 päivää). Sen kokonaiskulut ovat 0,18 % ja duraatio 0,3. Jos luit tekstini korkorahastojen toiminnasta, niin tiedät, että tässä syklin vaiheessa duraation pitää olla mahdollisimman pieni. Käytännössä jos korko nousee 1 %-yksikön, niin rahaston arvo laskee vain tuon 0,3 % yksikköä. 226 miljoonan suuruinen rahasto tuottaa jo nyt kulut vähennettynä 2,76 %, jos sen pitää maturiteettiin asti. Koska sijoitusten juoksuaika on tosiaan vain tuo 3 kk, niin ainakin tämä tuotto on varma. Koska korot ovat nousussa, niin juokseva tuotto luonnollisesti kasvaa käsi kädessä. Toki tässä ei ole talletussuojaa, mutta en näe riskiä realistisena.
 |
| Seligsonin Rahamarkkinarahaston juokseva tuotto 6.3.2023. Juoksevan tuoton näkee tästä. |
Miksi ihmeessä siis lukitsisin tuottoni 12 kk määräaikaistilille, jos voin saada korkojen kanssa käsi kädessä nousevaa ja jo nyt yhtä kilpailukykyistä tuottoa vaikkapa Seligsonin Rahamarkkinarahastolla? Pääoma ei ole sidottuna vuoden verran, vaan rahat voi saada käytännössä seuraavana pankkipäivänä, jos sille on tarvetta. Koska kyseessä on kasvu-osuus, niin verot peritään vasta lunastettaessa rahasto. Pääset siis hyötymään korkoa korolle efektistä, eikä pankissakaan tarvitse ravata joka vuosi uusimassa talletusta. Kolmanneksi voit tietenkin hyödyntää mahdolliset varastossa olevat tappiot rahaston voitoista, kun sen joskus lunastat.
Päivitys 13.9.2023. Noin puoli vuotta kirjoituksen julkaisun jälkeen juokseva tuotto 3,56 %. Tähän tuoton ennustamiseen liittyen kannattaakin lukea kommenttikentästä anonyymin lukijan kommentit ja omat vastaukseni. Kommentoijan toiminta perustelee hyvin juuri sen, miksi on tyhmää lukita rahansa määräaikaistalletukseen lyhyen korkorahaston sijaan, kun korot nousevat nopeasti.
Sekasikiö - OP Kasvutuottotili
Otan tähän vielä yhden esimerkin määräaikaistalletuksen ja lyhyen koron rahaston välimaastosta. OP Kasvutuottotili on joustava säästötili jatkuvaan säästämiseen. Voit nostaa tililtä rahaa maksuttomasti neljä kertaa vuodessa. Tilin korko määräytyy tilille säästetyn summan ja sen perusteella saavutetun korkoportaan mukaan ja tuotto on parhaimmillaan Euribor 3 kk vähennettynä 0,50 % marginaalilla (sijoitus 50 000 – 300 000 €). Noin äkkiseltään voi kuulostaa ihan hyvältä. Sehän olisi tällä hetkellä noin 3,3 % tuotto, joka on parempi, kuin suurin osa määräaikaistalletuksista. En oikein voi ymmärtää, miksi joku väen vängällä haluaa sijoittaa rahojaan huonosti, jos parempiakin vaihtoehtoja on. Mikä tässä on sitten Seligsonia huonompi?
Ensinnäkin sehän häviää Seligsonin juoksevalle tuotolle, mikä ei ole yllätys, koska OP vähentää 3 kk Euriborista tuon 0,5 % yksikköä. Seligsonilla tuosta 3 kk Euriborista lähtee käytännössä vain kulut, eli 0,18 %. Toisekseen Kasvutuottotilin korko tarkistetaan 3 kuukauden välein tilin avauspäivästä lukien. Käytännössä tuo laahaa siis tasan 3 kk perässä. Toukokuussa tekemäsi talletus 3 kk Euriborilla 3,37 % nousisi vasta elokuussa sen hetkiseen 3 kk Euriboriin 3,78 %. Toki se Seligsonin Rahamarkkinarahastossakin laahaa, mutta ei näin hyppäyksittäin. Tilin korko lasketaan jokaisen päivän saldolle erikseen, mutta maksetaan tilille seuraavan kalenterivuoden alussa. OP ei siis kerrytä korkoa korolle. Luonnollisesti tästä maksetaan lähdeverot, eikä varastossa olevia tappioita voi tässä kasvutuottotilissä hyödyntää. On tämä sentään himpun verran määräaikaistiliä parempi vaihtoehto.
Nordnetin asiakkailla vaihtoehtoja riittää - Top 3 omistetuinta korkorahastoa
Seligson Rahamarkkinarahasto on kelpo tuote, mutta itse olen sen verran laiska, että en jaksaisi luoda joka palveluun tiliä. Kaikki sijoitukset pitäisi mieluusti saada saman palvelun alle. Koska olen Nordnetin asiakas, niin pitää katsella mitä hyvää se tarjoaa. Pelkästään korkorahastoja Nordnetista löytyy 98 kpl. Jos rajataan hakua lyhyen koron rahastoihin ja riski vähäiseksi, niin tulokseksi saadaan vähän inhimmillisempi 28 kpl. Tuosta kun vielä sorttaa omistetuimpien top 3, niin saadaan hyvä valikoima.
 |
| Osa Nordnetin lyhyen koron rahastojen valikoimasta. |
Evli Likvidi B
Sijoitusrahasto Evli Likvidi on lyhyen koron korkorahasto, joka sijoittaa varansa pääasiassa pohjoismaisten yritysten ja pankkien liikkeeseen laskemiin rahamarkkinavälineisiin ja muihin juoksuajaltaan lyhyisiin korkoa tuottaviin sijoituskohteisiin. Rahaston korkosijoitusten korkoriskiä kuvaava tunnusluku (modifioitu duraatio) voi olla 0 - 1 vuotta eli rahaston korkoriski on matala. Juoksevat kulut 0,3 %. Rahaston koko noin 1,55 miljardia euroa, eli todella suuri.
Uusimman kuukausikatsauksen mukaan rahaston korkoriski (modifioitu duraatio) on 0,51 ja tuottotaso (YTM eli jatkuva/juokseva tuotto) on 3,8 %. Ilman riskiä ei ole tuottoa ja Evli Likvidi B sijoittaakin Investment Grade lainoihin (luottoluokitus vähintään BBB) ja jopa roskalainojakin löytyy vähän. Korkoinstrumentit pääosin Suomesta ja Ruotsista. Bondeja löytyy vaikkapa Kojamolta, Satolta ja Scanialta.
Päivitys 13.9.2023. Evli Likvidi B korkoriski 0,44 ja juokseva tuotto YTM 4,87 % elokuun kuukausikatsauksessa puoli vuotta kirjoituksen julkaisun jälkeen.
Aktia Lyhyt Yrityskorko+
Aktia Lyhyt Yrityskorko+ on lyhyen koron rahasto, joka sijoittaa pääsääntöisesti euromääräisiin rahamarkkinavelkakirjoihin ja joukkovelkakirjalainoihin. Rahaston varat sijoitetaan valtioiden, kuntien, muiden paikallisten julkisyhteisöiden sekä pankkien ja yritysten liikkeeseenlaskemiin tai takaamiin sijoituskohteisiin. Sijoituksia on myös vähän Euroopan ulkopuolella. Juoksevat kulut 0,51 %, eli hivenen jo kallis. Uusimman kuukausikatsauksen mukaan modifioitu duraatio 1,2 ja juokseva tuotto 4,2 %. Tuottoa siis suuremmalla riskillä pitempien korkojen kautta. Roskalainojen osuus noin 14 %, eli saman verran kuin Evli Likvidi B:ssä. Rahaston koko noin 430 miljoonaa euroa.
Päivitys 13.9.2023. Aktia Lyhyt Yrityskorko+ korkoriski noussut tasolle 1,2 ja juokseva tuotto YTM 5,0 % elokuun kuukausikatsauksessa noin puoli vuotta kirjoituksen julkaisun jälkeen.
 |
| Aktia Lyhyt Yrityskorko suurimmat sijoitukset, maturiteetti ja luottoluokitusjakauma. |
Ålandsbanken Lyhyt Yrityskorko on lyhyen koron rahasto, joka sijoittaa eurooppalaisiin euromääräisiin korkoa tuottaviin arvopapereihin. Rahaston varat sijoitetaan niin, että sijoitusten korkoriski ei ylitä 12 kuukauden rahamarkkinasijoitusten riskiä. Juoksevat kulut 0,45 % ja duraatio 0,5 uusimman kuukausikatsauksen mukaan. Rahaston sisältö näyttää hyvin samalta kuin Evli Likvidi B.
Koska YTM lukua ei ole vaivauduttu kertomaan, niin kierrän Ålandsbankenin lyhyen Yrityskoron kaukaa. Itselläni on vähän epäluuloja Älandsbankenin rahastoja kohtaan. Kirjoitin jo vuonna 2017 artikkelin: Finanssivalvonta - Ilmoitus väärinkäytösepäilystä. Jo tuolloin kritisoin sitä, kun Ålandsbankenin kohdalla uusinta Asuntorahaston tuloslaskelmaa ja tasetta vuodelta 2016 ei saa edes kissojen ja koirien kanssa käteensä mistään. Uusimmat tiedot pitäisi kuitenkin sijoittajille antaa, joten toiminta oli mielestäni moraalitonta ja rikkoo sääntöjä. Tähänkin pitäisi siis sijoittaa silmät ummessa ilman YTM-lukua. Pitäköön siis tunkkinsa, jos se on suomenruotsalaisille niin vaikeaa. Tärkeimmän tunnusluvun puutteen takia en voi suositella ja lopputulos: vältä.
Entäs ne mielenkiintoisimmat ETF -tuotteet?
Omasta mielestäni mielenkiintoisimmat tuotteet olisivat sellaisia, että ne olisivat fyysisiä, eivätkä synteettisiä ETF-tuotteita. Ne eivät jaa osinkoa, eli olisivat kasvu-osuuksia (ACC eli accumulating ETF vs. distributing ETF, eli Dist), tunnusluvut ovat selkeästi esillä, hajautus on hyvä, rahaston koko riittävän suuri ja historiaakin löytyy. Kulutkaan eivät saisi olla kovin korkeita ja Nordnetissa omistajajoukkokin jonkinmoinen. Kierrän kaukaa myös kaiken ESG hömpän. Kaikki nämä kriteerit rajoittavat hakujoukon jo aika pieneksi.
Xtrackers II EUR Corporate Bond (D5BG)
Norndnetin suosituimpia lyhyen koron ETF on nimihirviö Xtrackers II EUR Corporate Bond UCITS ETF 1C. Nordnetissa omistajia 316 kpl. ETF tuotteen juoksevat kulut 0,12 % ja hallinnoitava varallisuus noin 2,67 miljardia. Nordnetin kautta tuosta ei luonnollisesti saa mitään järkevää tietoa, mutta itse faktasivu löytyy Saksalaisen omaisuudenhoitoyhtiö DWS:n sivuilta tästä, jos sinne asti jaksaa kahlata.
EFT sijoittaa oikeastaan samoihin instrumentteihin, kuin aikaisemmin mainitut rahastotkin, mutta maturiteetti on vähintään yksi vuosi. Enää ei voi puhua lyhyestä korosta ja duraatio onkin 4,59 ja juokseva tuotto kirjoitushetkellä 4,27 %. Käytännössä tällä tuotteella tekee jo tappiota, jos korko nousee tästä yhden prosenttiyksikön. Toisaalta jos on valmis pitämään tätä vajaat 5 vuotta, niin tuotto on tavallaan lukittu ihan hyväksi. Oletuksena tietenkin, että ei tule hirveätä lamaa jolloin yritykset kaatuisivat konkurssiin kuin dominonappulat.
Hajautus on kuitenkin erinomainen. 40 maata ja noin 3 500 eri sijoitusta, jolloin suurimmankin sijoituksen paino on verrokkien (noin prosentti) sijaan 0,13 % -yksikköä. Jos nyt luottaa yhtään luottoluokitusyrityksiin, niin toisin kuin yllä kerrotut rahastot, niin tämä ETF ei sisällä yhtään roskalainoja. Pitää muistaa, että roskalaina defaulttaa todennäköisemmin, kuin korkeamman luottoluokituksen Investment Grade yrityslaina. Jos koronnostot olisivat jo ehtoopuolella, enkä spekuloisi yhtään korkojen laskulla, niin sijoittaisin todennäköisesti vain tähän tuotteeseen.
Päivitys 13.9.2023. D5BG juokseva tuotto YTM on noussut vain hivenen tasolle 4,34 % elokuun kuukausikatsauksessa noin puoli vuotta kirjoituksen julkaisun jälkeen.
Jokeri - iShares $ Treasury Bond 20+yr (IS04)
Toinen nimihirviö iShares $ Treasury Bond 20+yr sijoittaa Yhdysvaltain pitkiin valtion obligaatioihin. Juoksevat kulut 0,07 %. Valitettavasti tämä maksaa osingot ulos, mutta ei anneta sen häiritä. Jokerina tämä on vuoden tuotolla (-12 %) viimeisenä. 3 vuoden tuotto näyttää (-37 %), mikä tuntuu korkorahastolle mahdottamalta. Vai voiko siinä olla järkeä? Oikeasti tämä ei ole ihme, vaan täysin loogista. Oikein pidempiä valtionlainoja saa hakea ja painotettu keskiarvo lainojen pituudelle onkin 26 vuotta. Duraatio onkin 17. Kun korko nousi sen pari pinnaa, niin ei mikään ihme, että rahaston arvosta suli heti noin kolmasosa. Fatkasivu löytyy tästä.
Pitää huomioida, että kaikki lainat on sijoitettu pelkästään Jenkkilään. 100 % altistus sille, mitä USAssa tapahtuu voi kuulostaa aika riskiseltä. Toisaalta voi miettiä, kumpaan luottaa enemmän: Kreikka, Italia vai USA. Vesa Puttonenhan teki Kreikan valtionlainoilla 80 000 euroa turskaa, kun lainat jätettiin maksamatta. Kukin tavallaan ja itse miettisin kahdesti sijoittaessani Euroalueen valtionlainoihin. Luottoa maailmana suurimpaan talous- ja sotilasmahtiin löytyy enemmän. YTM eli juokseva tuotto 4,44 %.
Luonnollisesti tässä on valuuttariski, jota en osaa ennustaa. Jokerina tämä on siksi, koska korkojen laskiessa tällä tekee jo todella merkittävää tuottoa.
Miten kansa toimii? - Menetettyjä tuloja talletuskannasta
Kotitalouksien noin 111 miljardin euron talletuskannasta valitettavasti suurin osa makaa käyttötilillä. Tätä ei kuvasta näe, mutta Suomen pankki kertoo, että kesäkuussa 2023 kotitalouksien pörssinoteerattujen osakeomistusten arvo oli 45 mrd. euroa ja rahastojen arvo 38 mrd. Käyhä kansa sijoittaa siis pääasiassa asuntoihin ja ylimääräisestä rahasta 2/3 osaa makaa pääosin käyttötilillä. Nopeasti laskien tuo on noin 40 000 euroa/kotitalous nollakorkoisella käyttötilillä. Ei mikään ihme, että suomalaiset ovat persaukista kansaa.
 |
| Kotitalouksien talletuskannasta pääosa makaa käyttötilillä. Kuvan lähde: Suomen Pankki. |
Relevantti kysymys on, miten korkojen nosto näkyy talletuskannan profiilin muutoksessa? Hakevatko ihmiset parempaa tuottoa? Valitettavasti eivät hae. Kotitalouksien määräaikaistalletusten suosion siivittämänä niiden kanta (7,2 mrd. euroa) on kasvanut nopeasti, kertoo Suomen Pankki. Samalla sen osuus koko talletuskannasta (110,9 mrd. euroa) on kasvanut huomattavasti. Siltikin kesäkuun 2023 lopussa määräaikaistalletusten osuus talletuskannasta oli 6,6 %, kun vielä vuosi sitten osuus oli vain 1,9 %. Kotitalouksien talletuksista suurin osa (74 %) on kuitenkin edelleen yön yli -talletuksia.
 |
| Kotitaloudet siirtävät nyt käyttötileiltä rahaa määräaikaisiin talletuksiin. Valitettavasti muutos on kärpäsen paska kokonaisuudessa. Kuvan lähde: Suomen Pankki. |
Vaikka yllä olevassa kuvaajassa muutos on nopea ja selkeä, niin siltikin käyttötileillä olevaa rahaa siirretään aivan liian hitaasti määräaikaisiin talletuksiin, saati lyhyen koron rahastoihin. Muutos on siis kärpäsen paska kokonaisuudessa, joka on karu. Raha ei tuota. Aivan älytöntä ja kertoo vain siitä, että ihmiset eivät osaa sijoittaa ja eivät tajua edes sitä, että nyt on pitkään aikaan paras hetki hakea hyvää riskitöntä tuottoa.
Toki käyttötilillä pitää olla vähän ylimääräistä äkillisiin menoihin, mutta ajatellaan, että tästä edes puolet olisi voinut sijoittaa järkevästi. Menetettyjä tuloja olisi kertynyt noin 1,39 miljardia vuodessa (111 mrd * 0,74 * 0,5 * 3 kk euribor 3,4 %). Aivan järjetöntä tyhmyyttä. Se on reilusti enemmän, kuin perintöveron tuotto ja oikeastaan saman suuruinen, kuin osinkotuloista kertyvä osinkovero. Josko yllä oleva kuva ja tämä teksti avaisi edes yhden ihmisen silmät.
Lopputulos - Mitä itse tekisin
Näin ei ehkä pitäisi sanoa, mutta pitää olla vähän hönö, jos laittaa nyt rahansa määräaikaistalletukseen. Parempia vaihtoehtoja samalla riskillä löytyy, kuten tässä on kerrottu ja edut ovat selkeät. Yritin korostaa niitä paksunnetulla tekstillä. Jos sijoittaisin nyt isompaa summaa Nordnetin kautta korkoihin, niin ostaisin nyt aluksi Evli Likvidi B:tä. Se tarjoaa jo hyvää tuottoa, eikä kärsi paljoakaan korkojen noustessa. Korkohuipun ollessa lähellä (EKP ilmoittaa, että korkoja ei nosteta, mutta ovi jätetään raolleen mahdollisille toimille yms) ostaisin sitten pidempää korkoa, kuten vaikkapa Aktia Lyhyt Yrityskorko+ rahastoa, joka tuottaisi paremmin, tai D5BG EFT -tuotetta.
Kun korkoja ensimmäisen kerran tullaan laskemaan, niin pistäisin loput korkorahoista mahdollisimman pitkään korkoon, eli jokeriin - iShares $ Treasury Bond 20+yr (IS04) -tuotteeseen ja nauttisin pörssinoteeratun rahaston arvonnoususta, kun korkotaso laskee. Korkosyklin lähestyessä pohjiaan myisin ne samassa järjestyksessä. Ensiksi eroon lyhyemmästä ja lopuksi pitkästä korosta. Riippuen tietysti myös osakkeiden arvostuksesta.
 |
| Osakesalkkuni Top5. Evli Likvidi B oli vähän aikaa jopa ykköspallilla. Kuva 13.9.2023 |
Päivitys 13.9.2023. Kuten yhteenvedossa sanoin, niin Evli Likvidi B on tähän sentimenttiin erinomainen tuote. Rahasto oli jopa hetken oman salkkuni suurin sijoitus, ennen kuin Neste nousi taas takaisin kärkipaikalle.
Näin lopuksi vielä peukalosääntö, joka tästä artikkelista pitäisi jäädä pääkoppaan. Korkojen noustessa sijoita mahdollisimman lyhyeen korkoon ja huipun jäädessä taakse sijoita mahdollisimman pitkään. Kaikki muu on melkeinpä itsemurhaa ja rahojen tuhoamista. Mitä mieltä lukijat ovat, milloin korot tulevat mausteeksi omaan sijoitussalkkuun?
(Artikkeli julkaistu alun perin 6.3.2023 ja nyt päivitetty)
Hyvä artikkeli. Muutama pointti:
VastaaPoistaAktia tarjoaa tällä hetkellä 3.02% 12kk talletukselle.
Määräaikaistalletukset ovat talletussuojan piirissä ja tuotto on taattu. Rahamarkkinarahastot eivät takaa kumpaakaan. Seligsonin rahamarkkinarahasto on tuottanut kuukaudessa vain 0.11% joka on vuotuisella tasolla melko kaukana määräaikaistalletuksista. Lisäksi Seligson vuotuiset tuottoennusteet ovat vain ennusteita. Ei ole mitään takeita, että ne saavutetaan. Omasta mielestäni ei ole mitään tyhmää laittaa määräaikaistalletukseen, kunhan vain valitset parhaimman tarjouksen.
Aktian korkotarjouksen poimin Kauppalehden sivuilta, kun se on siellä selkeästi. Yritin etsiä mainitsemaasi lukua suoraan Aktian sivuilta, mutta 10 min etsimisen jälkeenkään en sitä löytänyt. Turhausuin. Uskomattoman tyhmästi nuo määräaikaistalletukset piilotettu. Luulisi mainostettavan paremmin, jos tuo pitää paikkansa...
PoistaToki määräaikaistalletuksissa on talletussuoja, se on selvä. Pitää kuitenkin miettiä mikä olisi se riski ja todennäköisyys, jossa tämä "etu" realisoituu. Vaikea nähdä sellaista tilannetta.
En tiedä ymmärrätkö täysin korkorahastojen toimintaperiaatetta, sillä käytännössä väität, että juoksevaa tuottoa ei osattaisi laskea oikein. Kyllä se osataan ja se ei vaadi mitään ennustamista. Jos pidät rahaston maturiteettiin asti, niin Seligsonin Rahamarkkinarahastossa 12 kk tuotto tulee olemaan 2,76 %. Oletuksena, että korkotaso pysyy samana. 1 kk luvut näyttävät huonoilta, koska korkotaso on alkanut nousemaan nopeasti viime heinäkuusta alkaen ja tämä laskee rahaston arvoa. Näin kerroin tekstissäkin ja linkitin myös lisälukemiseen. Voidaan pistää vaikka veto pystyyn, että seuraava 12 kk tuotto tulee olemaan lähellä tuota 2,76 % juoksevaa tuottoa.
Onhan hyvä määräaikaistalletus parempi kuin pitää käteistä lompakossa tai rahaa käyttötilillä, mutta et kyllä kumonnut yhtäkään pointtia tekstistä, jotka annoin. On se edelleenkin vähän hönöä ja merkki siitä, että ei ihan tiedä miten sijoittamalla pitäisi vaurastua.
Ymmärrän kyllä suurinpiirtein korkorahastojen toiminnan ja sanoisin ymmärtäväni sinua paremmin vaurastumisen.
PoistaLähdetään ampumaan seikkojasi sitten hieman alas.
1. Aktian nettipankissa on tänään 12kk talletukselle 3.01% tarjous.
2. Laitoin 6kk sitten ensimmäisen määräaikaistalletuksen 1.2% korolla OP:hen 12 kuukaudeksi. 5kk sitten sain Aktiasta 2% koron. So far, Seligsonin rahamarkkinarahasto raahaa perässä tuotoissa kun katsotaan 6kk taaksepäin.
3. Seligsonin rahaston vuotuinen palkkio on 0.18%, joka on paljon.
4. Korkoa korolle on mitätön ongelma 2-4% vuotuisessa tuotossa. Esim. 10v aikana 3% vuotuisessa tuotossa ennenaikaiset verot syövät n. 1% verran kokonaistuotosta. Tämä on n. 0.1% vuodessa, mikä on vähemmän kuin vuotuinen hallinnointipalkkio.
5. Nousevien korkojen aikaan on tyhmää lukita pitkäksi aikaa sijoituksia, mutta laskevien korkojen aikaan määräaikaistalletus tylyttää rahamarkkinaraston. Ja sen voin sanoa, että on mahdotonta ennustaa korkosyklejä.
6. Määräaikaistalletuksen tuotto on taattu eikä se voi olla negatiivinen. Seligsonin rahasto on tuottanut myös turskaa eikä laskettu tuotto ole koskaan taattu. Esim. omistajien paniikkimyynti.
Eli sanoisin Aktian sijoitustalletuksen olevan parempi kuin Seligsonin rahamarkkinarahaston olettaen, että voit lukita aina vuodeksi rahasi.
En tullut kyllä yhtään vakuuttuneemmaksi perusteluistasi, mutta saat toki tehdä rahoillesi miten parhaaksi näet. Korkoa korolle -efekti ei toki tässä aika/tuottohaarukassa vielä juuri näy, kuten totesitkin. Todistit kuitenkin juuri esimerkilläsi (kohta 2) sen, miksi on tyhmää lukita tuotto vuodeksi, kun korot ovat nyt nousussa. Olisit saanut myöhemmin paljon paremman tuoton. Toki Seligsonin korkorahasto raahaa perässä sen noin 3 kk, koske näin se logiikka juuri toimiikin. Ei rahasto voi tuottaa paremmin, kuin mihin tuottoon se on sijoittanut 3 kk sitten.
PoistaSeligsonin juoksevassa tuotossa on huomioitu palkkio, eikä tuo kyllä erityisen kallis ole. ETF-tuotteisiin verrattuna toki kalliimpi, riippuu mihin vertaa. Silloin kun korot olivat nollassa ja korkosykli niin sanotusti pohjalla, niin Seligsonin Rahamarkkinarahastolla teki luonnollisesti turskaa. Sen näki jo juoksevasta tuotosta, joka oli miinuksella (noin -0,2 %, eli käytännössä kulujensa verran). Tuohon ei kannattanut koskea silloin edes pitkällä tikulla, kun oli vielä tappio-optio siitä, että korkojen noustessa lasketaan lisää. Jos osasi lukea tunnuslukuja, niin tuo ei ollut kenellekään yllätys.
Miten laskevien korkojen aikaan määräaikaistalletus voittaa korkorahaston, en nyt ihan ymmärrä? Korkorahaston arvo nousee, kun korkotaso laskee. Teet siis käytännössä ekstratuottoa sitä enemmän, mitä pidempi duraatio rahastossa on. Korkosyklin pohjaa ja huippua ei luonnollisesti voi tietää, mutta kyllä suunnasta on jo paljon parempi aavistus.
Ei ole itseltäni pois, jos ymmärrät minua paremmin vaurastumista. On hyvä, että saadaan Suomeen lisää vaurautta. Kuulostaa kyllä toisaalta vähän ylimieliseltä kommentilta, koska harvoin vauraaksi tullaan määräaikaistiliin sijoittamalla. Voit kysyä vaikka Warren Buffettilta. Allokaation ja pitkäjänteisyyden merkitys on se suurin, eli käytännössä heti lapsena sijoittamaan osakkeisiin. Toisaalta jos olet sijoittamisen ehtoopuolella, niin silloin toki ymmärrän, kun osakepainoa kannattaa supistaa. Toisaalta silloin kannattaisi jo miettiä myös sitä riskiä, että rahat ovat lukittuna vuoden verran. Rahastosta saisi seuraavana pankkipäivänä, jos vaikka yllättäen sairastuisi.
Oletko tutustunut etuoikeutettuihin osakkeisiin? Nehän muistuttavat tavallaan korkosijoituksia.
VastaaPoistaTiedän mistä puhutaan ja olin aikeissa joskus kirjoittaakin niistä juttua, koska suomeksi ei juuri tietoa löydy. En kuitenkaan vielä omista, mutta pieni osuus kiinnostaisi. Taisi lopulta jäädä ostamatta, kun korkosyklin vaihe oli vähän huono hankinnalle. Finanssisektorin osuus tuossa on omaan makuun liian suuri, mutta muistaakseni viimeinen niitti oli se, kun Preferred Stock ETF -tuotteita ei typerän regulaation vuoksi pystynyt ostamaan Nordnetin kautta. Kohta kaikki kiva kielletään ja vain Bitcoin huijauksiin voi laittaa rahansa :(
PoistaAi koroissa pitäisi olla 100-oma ikä, en ole ennen kuullutkaan. Yleensä suositellaan että osakkeissa...
VastaaPoistaKappas, pieni kirjoitusvirhe päässyt tekstiin. Noinhan se tietysti menee. Korjataan.
PoistaKiitos hyvästä kirjoituksesta. Entä jos raha on euron sijasta taaloissa, millaisia lyhyitä korkorahastoja voisi käyttää jos ei haluaisi tehdä valuutan vaihtoa? Itse löysin NN:sta ZPR1:n joka treidaa USD:ssä. Millaisia mielipiteitä tästä tuotteesta? https://www.nordnet.fi/markkinakatsaus/etf-listat/17008028-i-shares-treasury-bond
VastaaPoistaLinkkisi takana on kyllä hivenen eri tuote, kuin mitä kysymys koskee, vaikka molemmat sijoittavatkin samoihin velkakirjoihin? Myös likviditeetissä ja tuotonjaossa on eroa.
PoistaLinkin takana on iShares $ Treasury Bond 0-1yr. Ihan ok nopeasti vilkaistuna. Lyhyt duraatio (0,36) ja pienet kulut (0,07 %). YTM luku 4,64 %, eli todella hyvä tuotto ja tuskin Jenkkilä on ensimmäisenä konkurssiin menossa. Ongelma tuossa on, että se on tuotto-osuus ja toisekseen tuotteeseen kuuluu valuuttariski.
Laajempi kysymys onkin, miksi haluaisin kantaa valuuttariskiä? Yritän mieluummin ennakoida pelkkiä korkojen liikkeitä, kuin sekä valuuttaa, että korkoja.
Iso kiitos todella selkeästä ja kattavasta kirjoituksesta.
VastaaPoistaPari kuukautta sitten siirsin kaiken käteisen takaisin Seligsonin rahamarkkinarahastoon. Kiinnostaisi tavallaan tässä markkinatilanteessa iskeä kattavamminkin kiinni korkosijoituksiin. Jotenkin hämmästyttävää, että korkoihin sijoittamisessa tuntuu olevan hankala löytää yksinkertainen ja edullinen indeksituote, johon laittaisi kiinni koko salkun korko-osuuden. Ehkä tuo D5BG voisi olla lähellä sitä. Oletko tutkaillut vielä muita vaihtoehtoja viimeaikoina?
Tällä hetkellä itselläni on myös vähän kaksijakoiset tunnelmat. Ei ne osakkeet mitenkään kalliita ole ja houkuttaisi ostaa lisää... Mutta kun Evli Likvidi B tarjoaa 4,78 % YTM tuottoa, niin pelaan mieluummin varman päälle. Jos se pidempi taantuma tai lama tulee, niin olen mieluummin varovainen, kuin all in. Tuonne olen siis nyt laittanut rahaa sisään.
PoistaMikä sitten on yksinkertainen ja edullinen? Riippuu ihan mitä haluaa (lyhyttä, pitkää, yrityslainaa, valtionlainaa jne)? Itseäni hämmästyttää enemmän noiden rahastojen surkeat lisätiedot. Kaiken maailman Alfaa, Betaa, hiiliriskiä, ESG hömppää jne kyllä näytetään, mutta minusta ne tärkeimmät tunnusluvut on aina piilotettu huolella. Sitten tarjotaan linkkiä avaintietoesitteeseen, jolla ei pyyhkisi edes omaa hanuriaan. Nordnetin sivuilta ei edes linkit mene kyseessä olevan rahaston sivulle. Yritä siinä sitten vertailla... :(
Mistä löydän juoksevan tuoton YTM esim. tuossa D5BG Nordnetissä? YTD kyllä näkyy käppyröissä mutta tuskin siitä puhutaan. Entäs duraatio?
VastaaPoistaKiitos hyvä ja varmasti ajankohtainen teksti monelle blogisi seuraajalle!
Nordnetista et löydä noita mistään. Ne pitää kaivaa Saksalaisen omaisuudenhoitoyhtiö DWS:n sivuilta, johon tekstissä on linkki ja sieltä kohta: "Index key facts" jossa lukee Maturity yield ja Duration.
PoistaTätä juuri tuskailin ylempänä olevan kommentin vastauksissa, kun pitäisi ostaa vähän kuin sika säkissä.
Nyt kun korkotaso näyttää alkavan asettua, oletko jo harkinnut sijoittamista pidempiin korkoihin?
VastaaPoistaEn vielä. Lyhyestä korosta saa toistaiseksi parempaa juoksevaa tuottoa, kuin pitkästä (käänteinen korkokäyrä). Jos koron laskusta ei saa "lisätuottoa" ja juokseva tuotto on huonompi, mutta riski suurempi, niin eihän siinä ole järkeä. Katsellaan josko vuoden vaihteen jälkeen näyttää paremmalta. Silloin sitä sijoitettavaa rahaakin on jäänyt säästöön vähän enemmän.
PoistaKysymys tähän kommenttiin: "Toisaalta jos on valmis pitämään tätä vajaat 5 vuotta, niin tuotto on tavallaan lukittu ihan hyväksi."
VastaaPoistaEikö tämä olisi totta lähinnä silloin, jos omistaisi itse suoraan bondin ja olisi valmis pitämään sen maturiteettiin? Jos omistaa bond ETF:ää, niin ei taida olla lukittu mitään, koska ETF myy ja ostaa jatkuvasti bondeja markkinoilla, eikä pidä niitä maturiteettiin. Jos korot esim jatkaisikin nousua, niin 5 vuoden Bond ETF-rahasto voisi tehdä 5 vuodessa merkittävästi tappiota, vaikka 5 vuoden bondin pitämisessä olisikin taattu voitto. Olenko ymmärtänyt jotain väärin?
Erinomainen kysymys, jota jäin todella miettimään pitkäksi aikaa. Olet tavallaan kyllä oikeassa. Jos omistaisit bondin suoraan ja pitäisit sen maturiteettiin, niin tuotto olisi lukittu. ETF -tuotteissa tuossa voi olla eroa.
PoistaEsimerkiksi tuo Jokeri yli 20+ vuotisilla lainoilla ostaa jatkuvasti uutta pidempää lainaa sisään, kun aikaa kuluu ja maturiteetti meinaa laskea. Loogista, koska eihän vaikkapa 18 vuotinen laina sovi enää 20+ vuotisen lainan sääntöihin.
Toisaalta Xtrackers II EUR Corporate Bond (D5BG) voisi varmaan hyvinkin pitää lainoja loppuun asti, kun se sopii sääntöihin ja onhan tuossa kuvan mukaan noin 28 % 1-3 vuotisia lainoja. Olisi oikeasti kiva tietää, miten tämä "rebalansointi" ihan käytännössä toteutetaan. Myönnän, että en tiedä, enkä löytänyt kunnollista dokumentaatiota tästä :(
Taidat siis kysyä, että eroaako tuotto seuraavissa tapauksissa: Jos yksittäisen bondin duraatio on X ja pidät sen loppuun asti (5 vuotta) vs korkorahasto, jonka duraatio on myös sama, se rullaa uusia korkoja sisään ja pidät sen myös 5 vuotta. Uskoisin näissä päädyttävän samaan lopputulokseen, jos korot pysyvät samana.
Jos korot puolestaan nousevat, niin lopputulos on eri. Matemaattisesti en tätä osaa laskea, mutta on loogista, että loppuvaiheessa maturiteetti ja duraatio eroavat. Tällöin myös tuoton pitää erota ja ETF-luonnollisesti häviää, koska duraatio on isompi. Laskevien korkojen aikaan ETF- taas voittaisi.
En kuitenkaan sanoisi tappiota merkittäväksi. Jos korko olisi nyt 4 % yksikköä ja se nousisi 8 % yksikköön (epärealistista), niin tappiota tulisi 16 %. 5 vuodessa korkotuottoja kertyy kuitenkin paljon enemmän, joten lopulta päästään vähän plussalle. Muutaman vuoden tuotto tuossa hävitään, mutta merkittävä tappio on kyllä väärä termi.
Itse en ehkä välttämättä miettisi näiden teknisiä eroja, koska pointti on, että pitkien korkojen kanssa pitää välttämättä olla oikeassa korkosyklin kanssa. Siksi lyhyemmät korot ovat kivempia ja parempia, kun ovat enemmän anteeksiantavia.
Kiitos hyvästä vastauksesta ja kirjoituksesta. Tavallaan voisi ajatella, että jos korot nousisi esim 5 vuodessa 5 -> 10%, niin 5 vuoden duraation bond ETF voisi tuottaa 5 vuodessa tappiota. Jos oletetaan ettei korot voi kuitenkaan loputtomasti nousta, niin sama bond ETF tuottaisi vuodet 6-10 sitäkin enemmän voittoa korkeiden korkojen vakiintuessa tai laskiessa, jolloin 10 vuoden tuotto voisi kuitenkin olla ihan ok, vaikka lappu olisikin ollut 5 vuoden kohdalla miinuksella. Tässäkin korkean duraation 20v tai 30v bond ETF:t on minunkin mielestäni riskialttiimpia, koska ne sekä reagoivat voimakkaammin korkojen muutoksiin, että elinikä ei riitä odottelemaan 50+ vuotta ostosta, että ehtii hyötyä nousseista koroista korkealla duraatiolla.
PoistaKiitos, että kirjoitit tästä aiheesta. Itse olen sijoittanut tähän mennessä lähinnä indeksirahastoihin ja erilaiset korkoinstrumentit on huomattavasti monimutkaisempia. En myy osakkeitani, mutta laitan jatkossa tuloja enemmän korkorahastoihin, että on enemmän tasapainoa. Kun korot on ollut niin pitkään nollassa, niin suurin osa keskustelusta internetissä on keskittynyt lähinnä osakkeisiin ja indeksirahastoihin. Myös keskustelu englanninkielisillä foorumeilla on aika USA painotteista ja pitäisi itse enemmän selvittää miten esim valuuttariski USD/Euro ja verotuksen erot USA/EU vaikuttaa eri rahastoihin. Jos asuisin itse Yhdysvalloissa, niin sijoittaminen ostamalla suoraan TIPS:ejä tai Treasury Bondeja olisi aika turvallinen vaihtoehto, mutta ETF:issä ei aina niin selvää mitä on ostamassa.
Kiitos hyvästä kirjoituksesta, tästä oli minulle hyötyä omissa korkosijoituspohdinnoissani. Miten näet ETF-rahaston Xtrackers II EUR High Yield Corporate Bond UCITS ETF 1C verrattuna käsittelemääsi ETF-rahastoon Xtrackers II EUR Corporate Bond UCITS ETF 1C? Lainojen luokitus riskipitoisempi, tuossa myös alhaisempi duraatio 2,66 ja riskipitoisena korkeampi tuotto-odotus 7,44.
VastaaPoistaEhkä olen vain lapsellinen ja laiska, ilman mielikuvitusta ja seikkailunhalua, mutta oma näkökulmani on kärjistäen seuraava. Riskisillä osakkeilla haetaan se suurin tuotto pitkässä juoksussa ja korot ovat hyvinä aikoina jeesaamassa ja tasapainottamassa tätä. Miesmuistiin ei ole ollut niin hyvää aikaa, että riskittömästä lyhyestä korosta saisi yli 4 % tuottoa.
PoistaMiksi ottaisin lyhyttä korkoa enemmän riskiä, kun sen voi tehdä myös sijoittamalla osakkeisiin, eikä tuottoa ole rajattu? Toki jos on satavarmaa, että korko tulee kohta laskemaan, niin korkean duraation korko-ETF:n arvo nousee. Mainitsemasi roskalainan duraatio on aika lyhyt, joten tästä ei saa juurikaan vetoapua verrattuna lyhyen koron Evli Likvidi B:hen. Jos vain duraatio olisi peruste, niin sitten kannattaisi sijoittaa siihen iShare treasure bond 20+ jokeriin.
Korko-indekseissä on ylipäänsäkin se mielipuolinen ongelma, että niitä dominoivat absoluuttisesti velkaisimmat yritykset, eli keillä on markkinoilla eniten velkaa. Roskalainoissa siis otat vielä ne huonoimmista huonoimmat firmat sieltä velkaisimmasta päästä. Käytännössä otat kuitenkin kantaa siitä, kuinka moni firma jättää velkansa tulevaisuudessa maksamatta.
Jos keskimäärin 3,2 % lainoista defaultaa, niin onko 7,44 % - 3,2 % = 4,24 % tuotto hyvä? Mitä jos velan takaisinmaksun laiminlyönti on 6,5 % kuten 2020 laskusuhdateessa tai lähes 10 % taantumassa vuonna 2008? Toisaalta jos mitään pahaa ei tapahdu, niin roskalainoista voi hyvinkin vain alle 2 % defaultata. Silloinhan tuotto on ihan hyvä. Itse en omaa näkyvyyttä tuohon, enkä siksi sijoita. Kannattaa kuitenkin googlettaa tuosta "junk bond default rates" taulukkoja, niin huomaat aikamoista aaltoilua. Pidemmät sarjat kuin valtameren hyökyallot.
Otan mieluummin siis riskit osakkeissa, kuin koroissa.
Hei Jarmo!
VastaaPoistaKiitos mahtavasta blogista, olen sitä vuosia lukenut ja siitä hyötynyt. Joululoman/alkuvuoden perinteeksi onkin muodostunut lukea vuosikatsauksiasi!
Nyt kun BN:ssä oleva puskurirahastoni korko jatkaa laskemistaan ajattelin sijoittaa varat esim. Evli Likvidi B:hen. Uutiset viittaavat korkojen laskemisen jatkumiseen, ja tulikin mieleen että pyytäisin sinulta tämän postauksen päivitystä tämänhetkiseen sentimenttiin.
Kiitos! Ja en ota vastausta sijoitussuosituksena!
Kiitos kehuista. Evli Likvidin B:n suhteen tuotto on mennyt juurikin niin, kuten olin tässä artikkelissa ennustanut. 12 kk tuotto on ollut 4,95 %, eli lähellä YTM lukua, jonka päälle himpun verran ekstratuottoa koron laskemisesta. Tällä hetkellä YTM luku on 3,83 (lokakuun kuukausikatsaus). Koska rahasto seuraa viiveellä 3 kk euriboria, joka on 3,040 niin aika nopeasti tullaan laskemaan tuolle tasolle.
PoistaViimeistään kvartaalin päästä Evli Likvidi B:n YTM on noin 3,0. Jos veikataan, että 3 kk euriborin "normaali" taso voisi olla noin 2,5 % vuoden 2025 lopussa, niin eipä tässä enää korot hirmuisesti laske. Tällöin rahaston tuotot tulevat pikkuhiljaa laskemaan tuohon 2,5 % tuntumaan. Tämä on itselleni se raja, jolloin pistän todennäköisesti kaikki myyntiin. Parhaat tuotot tällä on siis jo tehty ja en jaksa uskoa, että omistaisin tätä enää vuoden 2025 lopussa.
Tuo jokeri iShares $ Treasury Bond 20+y onkin sitten erikoisempi tapaus ja logiikka sen takana on hämmästyttänyt markkinoitakin. Se on tainnut tuottaa itselläni jopa tappiota.