Korkojen renessanssi - Määräaikaistalletus, korkorahasto vai jotain muuta?

Elämme poikkeuksellisia aikoja. En nyt viittaa Ukrainassa käytävään sotaan, korkeaan inflaatioon tai velkarahaa surutta törsäävään hallitukseemme. Viittaan korkojen renessanssiin. Oikeastaan viimeiseen vuosikymmeneen lyhyistä koroista ei ole saanut järkevää tuottoa. Monelle sijoittajalle itseni mukaan lukien tämä on oikeastaan tarkoittanut lähes koko sijoitus uraa. Pitkissä koroissa järkevä tuotto on vaatinut jo selkeää ymmärrystä korkorahastojen toiminnasta (lukusuositus: Korkorahastojen toiminta, riski ja duraatio - Tikittääkö aikapommi?). Niiden kyytiin hypätään vasta silloin, kun koronnostot ovat loppuneet ja koronlaskut alkavat. Pitkissä koroissa turskaa kertyy verkkoon troolikaupalla, jos on väärään aikaan mukana, joten korkosyklin ajoittaminen edes sinnepäin on pakollista. Sijoittamisen perusteoksissa osakkeiden osuudeksi koko salkusta olisi peukalosääntönä hyvä olla noin 100 miinus oma ikä, jotta salkun markkinaheilunta ja riski olisivat sopivassa balanssissa. Tähän asti riskitön tuotto on kuitenkin ollut tuottamaton riski. Pahimmillaan olet maksanut siitä, että lainaat rahaa Kreikkaan. Siinä ei nyt ole mitään järkeä, joten korkoihin ei ole vain kannattanut sijoittaa. Osakkeet ovat olleet käytännössä ainut vaihtoehto. Nyt aidan toisella puolella alkaa vihdoin ruoho näyttämään aika vihreältä ja olenkin pohtimassa myös korkoihin sijoittamista.

Ohjauskoron historiaa

Jotta saisimme vähän perspektiiviä asioihin ja voisimme vetää oikeita johtopäätöksiä asioista, niin perehtykäämme vähän EKP:n ohjauskorkoon ja sen muutoksiin. Ohjauskorkohan tarkoittaa keskuspankin määräämää korkotasoa, jolla se lainaa rahaa muille pankeille. Ohjauskorko vaikuttaa näin muihin markkinakorkoihin (kuten vaikkapa 12 kk euribor) ja talouteen ylipäätään. Voidaankin sanoa, että ohjauskorko määrittelee rahan hinnan. Alla selventävä kuva Suomen Pankin tuottamana. Nykyinen koronnosto alkoi heinäkuussa 2022 ja EKP:n ohjauskorko on nyt tasan 3 %-yksikköä. 12 kk Euribor on puolestaan 3,859 kertoo Suomen Pankki. Koska inflaatio ei näytä taittuvan riittävän nopeasti, niin ekonomistit ennustavat, että ohjauskorko nousisi vuoden 2023 loppuun mennessä noin 4 %-yksikön tasolle. Tästä se lähtisi sitten pikkuhiljaa laskuun. 

EKP:n ohjauskoron kehitys vuodesta 1999 vuoden 2023 maaliskuulle asti. Lähde: Suomen Pankki.

Määräaikaistalletus vaihtoehtona?

Tällä hetkellä (kirjoitettu 6.3.2023) paras 12 kk määräaikaistalletus antaa tuotoksi 2,83 % ja sen tarjoaa Aktia. 2 vuoden määräaikainen talletus on puolestaan 2,9 % ja sitä tarjoaa Bigbank. Nykyhetken tilanteen talletuskoroista voi tarkistaa parhaiten Kauppalehdestä tästä linkistä. Noista talletuspankkien korkotarjouksista on tullut kirjoitettua kauan aikaa sitten muun muassa Bigbankin ja Bank Norwegianin kohdalta. 

Nollakorkoihin tottuneelle näin isot tuotot määräaikaistililtä kuulostavat houkuttelevalta. Tätä pitää kuitenkin peilata sitä vasten, että hyvin todennäköisesti korot nousevat tästä vielä lisää. Jos oletetaan, että korot nousisivat noin 4 % tasolle, niin 2,83 % tuotto ei paljon lämmitä, kun paljon enemmänkin olisi mahdollista saada. Toisekseen rahat on sidottu kiinni koko vuodeksi, mikä ei välttämättä ole kovin fiksua. Kolmanneksi tuosta vähennetään automaattisesti 30 % lähdevero, joten se ei kerrytä korkoa korolle, tai voittoja ei voi netottaa tappioita vastaan. Määräaikaistalletus on todella helppo "sijoitustuote" ymmärtää, mutta tällä hetkellä mielestäni todella typerä tapa sijoittaa. Mikä olisi sitten parempi vaihtoehto?

Lyhyen koron rahamarkkinarahastot - Seligson Rahamarkkinarahasto

Hyvä referenssi nykyiselle lyhyelle markkinakorolle on Seligsonin Rahamarkkinarahsto. Se sijoittaa lyhyisiin euromääräisiin korkosijoituksiin, korkoriski pyritään pitämään lähellä kolmea kuukautta (maturiteetti 116 päivää). Sen kokonaiskulut ovat 0,18 % ja duraatio 0,3. Jos luit tekstini korkorahastojen toiminnasta, niin tiedät, että tässä syklin vaiheessa duraation pitää olla mahdollisimman pieni. Käytännössä jos korko nousee 1 %-yksikön, niin rahaston arvo laskee vain tuon 0,3 % yksikköä. 226 miljoonan suuruinen rahasto tuottaa jo nyt kulut vähennettynä 2,76 %, jos sen pitää maturiteettiin asti. Koska sijoitusten juoksuaika on tosiaan vain tuo 3 kk, niin ainakin tämä tuotto on varma. Koska korot ovat nousussa, niin juokseva tuotto luonnollisesti kasvaa käsi kädessä. Toki tässä ei ole talletussuojaa, mutta en näe riskiä realistisena. 

Seligsonin Rahamarkkinarahaston juokseva tuotto 6.3.2023. Juoksevan tuoton näkee tästä.

Miksi ihmeessä siis lukitsisin tuottoni 12 kk määräaikaistilille, jos voin saada korkojen kanssa käsi kädessä nousevaa ja jo nyt yhtä kilpailukykyistä tuottoa vaikkapa Seligsonin Rahamarkkinarahastolla? Pääoma ei ole sidottuna vuoden verran, vaan rahat voi saada käytännössä seuraavana pankkipäivänä, jos sille on tarvetta. Koska kyseessä on kasvu-osuus, niin verot peritään vasta lunastettaessa rahasto. Pääset siis hyötymään korkoa korolle efektistä, eikä pankissakaan tarvitse ravata joka vuosi uusimassa talletusta. Kolmanneksi voit tietenkin hyödyntää mahdolliset varastossa olevat tappiot rahaston voitoista, kun sen joskus lunastat. 

Nordnetin asiakkailla vaihtoehtoja riittää - Top 3 omistetuinta

Seligson Rahamarkkinarahasto on kelpo tuote, mutta itse olen sen verran laiska, että en jaksaisi luoda joka palveluun tiliä. Kaikki sijoitukset pitäisi mieluusti saada saman palvelun alle. Koska olen Nordnetin asiakas, niin pitää katsella mitä hyvää se tarjoaa. Pelkästään korkorahastoja Nordnetista löytyy 98 kpl. Jos rajataan hakua lyhyen koron rahastoihin ja riski vähäiseksi, niin tulokseksi saadaan vähän inhimmillisempi 28 kpl. Tuosta kun vielä sorttaa omistetuimpien top 3, niin saadaan hyvä valikoima.

Osa Nordnetin lyhyen koron rahastojen valikoimasta. 

 Evli Likvidi B

Sijoitusrahasto Evli Likvidi on lyhyen koron korkorahasto, joka sijoittaa varansa pääasiassa pohjoismaisten yritysten ja pankkien liikkeeseen laskemiin rahamarkkinavälineisiin ja muihin juoksuajaltaan lyhyisiin korkoa tuottaviin sijoituskohteisiin. Rahaston korkosijoitusten korkoriskiä kuvaava tunnusluku (modifioitu duraatio) voi olla 0 - 1 vuotta eli rahaston korkoriski on matala. Juoksevat kulut 0,3 %. Rahaston koko noin 1,55 miljardia euroa, eli todella suuri.

Uusimman kuukausikatsauksen mukaan rahaston korkoriski (modifioitu duraatio) on 0,51 ja tuottotaso (YTM eli jatkuva/juokseva tuotto) on 3,8 %. Ilman riskiä ei ole tuottoa ja Evli Likvidi B sijoittaakin Investment Grade lainoihin (luottoluokitus vähintään BBB) ja jopa roskalainojakin löytyy vähän. Korkoinstrumentit pääosin Suomesta ja Ruotsista. Bondeja löytyy vaikkapa Kojamolta, Satolta ja Scanialta.

Aktia Lyhyt Yrityskorko+

Aktia Lyhyt Yrityskorko+ on lyhyen koron rahasto, joka sijoittaa pääsääntöisesti euromääräisiin rahamarkkinavelkakirjoihin ja joukkovelkakirjalainoihin. Rahaston varat sijoitetaan valtioiden, kuntien, muiden paikallisten julkisyhteisöiden sekä pankkien ja yritysten liikkeeseenlaskemiin tai takaamiin sijoituskohteisiin. Sijoituksia on myös vähän Euroopan ulkopuolella. Juoksevat kulut 0,51 %, eli hivenen jo kallis. Uusimman kuukausikatsauksen mukaan modifioitu duraatio 1,2 ja juokseva tuotto 4,2 %. Tuottoa siis suuremmalla riskillä pitempien korkojen kautta. Roskalainojen osuus noin 14 %, eli saman verran kuin Evli Likvidi B:ssä. Rahaston koko noin 430 miljoonaa euroa.

Aktia Lyhyt Yrityskorko suurimmat sijoitukset, maturiteetti ja luottoluokitusjakauma.

Ålandsbanken Lyhyt Yrityskorko

Ålandsbanken Lyhyt Yrityskorko on lyhyen koron rahasto, joka sijoittaa eurooppalaisiin euromääräisiin korkoa tuottaviin arvopapereihin. Rahaston varat sijoitetaan niin, että sijoitusten korkoriski ei ylitä 12 kuukauden rahamarkkinasijoitusten riskiä. Juoksevat kulut 0,45 % ja duraatio 0,5 uusimman kuukausikatsauksen mukaan. Rahaston sisältö näyttää hyvin samalta kuin Evli Likvidi B.

Koska YTM lukua ei ole vaivauduttu kertomaan, niin kierrän Ålandsbankenin lyhyen Yrityskoron kaukaa. Itselläni on vähän epäluuloja Älandsbankenin rahastoja kohtaan. Kirjoitin jo vuonna 2017 artikkelin: Finanssivalvonta - Ilmoitus väärinkäytösepäilystä. Jo tuolloin kritisoin sitä, kun Ålandsbankenin kohdalla uusinta Asuntorahaston tuloslaskelmaa ja tasetta vuodelta 2016 ei saa edes kissojen ja koirien kanssa käteensä mistään. Uusimmat tiedot pitäisi kuitenkin sijoittajille antaa, joten toiminta oli mielestäni moraalitonta ja rikkoo sääntöjä. Tähänkin pitäisi siis sijoittaa silmät ummessa ilman YTM-lukua. Pitäköön siis tunkkinsa, jos se on suomenruotsalaisille niin vaikeaa.

Entäs suosituin ETF - Xtrackers II EUR Corporate Bond (D5BG)

Norndnetin suosituin lyhyen koron ETF on nimihirviö Xtrackers II EUR Corporate Bond UCITS ETF 1C. Nordnetissa omistajia 316 kpl. ETF tuotteen juoksevat kulut 0,12 % ja hallinnoitava varallisuus noin 2,67 miljardia. Nordnetin kautta tuosta ei luonnollisesti saa mitään järkevää tietoa, mutta itse faktasivu löytyy Saksalaisen omaisuudenhoitoyhtiö DWS:n sivuilta tästä, jos sinne asti jaksaa kahlata.

EFT sijoittaa oikeastaan samoihin instrumentteihin, kuin aikaisemmin mainitut rahastotkin, mutta maturiteetti on vähintään yksi vuosi. Enää ei voi puhua lyhyestä korosta ja duraatio onkin 4,59 ja juokseva tuotto kirjoitushetkellä 4,27 %. Käytännössä tällä tuotteella tekee jo tappiota, jos korko nousee tästä yhden prosenttiyksikön. Toisaalta jos on valmis pitämään tätä vajaat 5 vuotta, niin tuotto on tavallaan lukittu ihan hyväksi. Oletuksena tietenkin, että ei tule hirveätä lamaa jolloin yritykset kaatuisivat konkurssiin kuin dominonappulat.

Hajautus on kuitenkin erinomainen. 40 maata ja noin 3 500 eri sijoitusta, jolloin suurimmankin sijoituksen paino on verrokkien (noin prosentti) sijaan 0,13 % -yksikköä. Jos nyt luottaa yhtään luottoluokitusyrityksiin, niin toisin kuin yllä kerrotut rahastot, niin tämä ETF ei sisällä yhtään roskalainoja. Pitää muistaa, että roskalaina defaulttaa todennäköisemmin, kuin korkeamman luottoluokituksen Investment Grade yrityslaina. Jos koronnostot olisivat jo ehtoopuolella, niin sijoittaisin todennäköisesti vain tähän tuotteeseen.

Lopputulos  - Mitä itse tekisin

Näin sivuhuomautuksena täytyy sanoa, että en tajua noita rahastoyhtiöiden ja Nordnetin "pakollisia" avaintietoasiakirjoja yms skeidaa. Aivan turhaa tekstiä ja byrokratiaa. Itseäni kiinnostaa mihin on sijoitettu, millainen on hajautus, millainen on historia ja rahaston koko, sekä tietenkin mikä on duraatio ja mikä on jatkuva tuotto? Miksi noita ei voi saada selkeästi esille? Kaikenlaista vastuullisuutta ja hiilijalanjälkeä kyllä hehkutetaan. Edes suora linkki kuukausikatsaukseen olisi hyvä, jos vertailua haluaa tehdä. Ålandsbankenin esimerkkiä nyt en voi mitenkään ymmärtää. Miten merkittävän tiedon puuttuminen voi auttaa myynnissä?

Näin ei ehkä pitäisi sanoa, mutta pitää olla vähän hönö, jos laittaa nyt rahansa määräaikaistalletukseen. Parempia vaihtoehtoja samalla riskillä löytyy, kuten tässä on kerrottu ja edut ovat selkeät. Yritin korostaa niitä paksunnetulla tekstillä. Jos sijoittaisin nyt isompaa summaa Nordnetin kautta korkoihin, niin ostaisin nyt aluksi Evli Likvidi B:tä. Se tarjoaa jo hyvää tuottoa, eikä kärsi paljoakaan korkojen noustessa. Korkohuipun ollessa lähellä ostaisin sitten Aktia Lyhyt Yrityskorko+ rahastoa, joka tuottaisi paremmin. Kun korkoja ensimmäisen kerran laskettaisiin, niin pistäisin loput korkorahoista D5BG EFT -tuotteeseen ja nauttisin pörssinoteeratun rahaston arvonnoususta, kun korkotaso laskee. Korkosyklin lähestyessä pohjiaan myisin ne samassa järjestyksessä. Ensiksi eroon lyhyemmästä ja lopuksi pitkästä korosta.

Jos sijoitettavana olisi vähemmän rahaa, niin jättäisin Aktian rahaston välistä. Ensimmäisen oston tekisin kuitenkin vähän myöhemmin vaikkapa EKP:n seuraavan korkokokouksen jälkeen. Mitä mieltä lukijat ovat, milloin korot tulevat mausteeksi omaan sijoitussalkkuun?