6. helmikuuta 2023

Varallisuus kunniaan - Suomalaiset ovat persaukista kansaa

Näin vaalien alla on hyvä kerrata miten Suomella ja tarkemmin sanoen suomalaisilla menee. Poliitikot osaavat hyvin maalata mustan valkeaksi ja väittää, että taloudellisesti kaikki on hyvin. Esimerkiksi velkalukuja suhteessa bruttokansantuotteeseen käytetään herättämään erilaisia mielikuvia. Muihin Euroopan maihin verrattuna Suomen tilanne on hyvä (julkinen velka suhteessa bkt:hen 71,6 % eli noin 24 500 euroa per suomalainen). Pitää kuitenkin muistaa, että bruttokansantuotteeseen lasketaan mukaan myös julkinen sektori, jonka osuus meillä on todella suuri ja melkein EU maiden korkeimpia, kertoo Veronmaksajat. Voisiko kansan syvien rivien hyvinvointia ja elintasoa mitata mieluummin varallisuuden kehittymisenä? Pitäisikö siis kysyä myös, mitä oikeasti tapahtuu ihmisille? Raha ei tuo onnea, mutta varallisuuden määrä helpottaa elämistä huomattavasti. Valitettavasti tässä suhteessa suomalaiset ovat todella köyhä kansa. 


Kun blogini ja samalla myös kirjoittajan ikä kasvaa, niin sitä enemmän politiikka tuntuu aiheena mielenkiintoisemmalta ja yhä ajankohtaisemmalta. En pysty ymmärtämään sitä, että korkeista veroista huolimatta esimerkiksi sairaanhoito ei toimi kunnolla ja vaikkapa asfalttitiet ovat välillä järkyttävässä kunnossa. Mihin hittoon sitä rahaa käytetään? Tiesittehän, että Suomen verotus on aivan järkyttävän korkea? Suomen kokonaisveroaste (43 %) on maailman 5. suurin, kertoo Veronmaksajat. Siis mitä? Käytännössä 98 % maista verottaa vähemmän kuin Suomi. Maailman kireämpiä verotuksia ja silti vanhukset jää hoitamatta, tiet rapistuu, kaduilta löytyy kodittomia ja järjestöt järjestävät ruoka-apua sitä tarvitseville. Noin suurella verotuksella hyvinvointivaltio pitäisi olla ihan toisella kantilla. Vertailun vuoksi OECD-maiden keskimääräisen veroaste on 34 % ja USA:ssa veroaste on 27 %. 

Muualla tehdään siis vähän toisin. Alla olevaa kuvaa katsellessa pitäisi pysähtyä miettimään sitä, pitäisikö kokonaisveroastetta laskea? Verojen maltillistuminen voi jopa parantaa verottajan saamaa rahapottia. Ei voi siis kategorisesti väittää, että verojen lasku pienentäisi vasemmiston hamuavaa jakovaraa, niin kuin he väittävät. Vasemmiston aina ajama "Lisätään verotusta, jotta voidaan jakaa tulonsiirtoja" saattaa vain pienentää jaettavaa kakkua ja on pitkällä tähtäimellä tuhoisaa. 

Sami Miettisen tekemä kuva Lafferin käyrästä Suomessa vuosilta 1975-2018. Veroasteen nosto ei enää kannata, vaan voi olla jo haitallista. Lähde.

Yllä oleva kuva ei tietenkään välttämättä kerro kausaliteetista, mutta Lafferin käyrää ja kokonaisveroasteen suhdetta kertyneisiin veroeuroihin on hyvä pohtia. Aika moni varmasti miettii sitä, kannattaako lisätyötä tai ylennystä edes ottaa vastaan, koska palkasta ei jää edes puolta käteen. Lisätyön sijaan otetaankin omaa aikaa ja vapaata, jolloin verokertymä laskee. Eihän tämä ole missään nimessä yhteiskunnan kokonaisetu.

Vieläkin surullisemmaksi tulen, kun katselen kuvaajaa suomalaisten keskimääräisestä varallisuudesta ja sen vertautumisesta muuhun Eurooppaan. Suomalaisten varallisuus häviää heittämällä naapurimaalle Ruotsille ja ylipäänsä Pohjoismaille. Olemme samassa sarjassa Portugalin ja Kreikan kanssa juuri Itä-Eurooppaa parempi. Joku voisi kysyä, että jos meidän verotus on ennätyssuuri, niin miksi helvetissä lähetämme EU tukipaketin kautta rahaa Etelä-Eurooppaan ja vaikkapa Italiaan, jossa verotus on kevyempää ja kansalaiset paljon meitä rikkaampia. Ei mahdu omaan ajatteluun ja tuntuu ihan hölmöläisen hommalta. Kokoomus tämän päätöksen lopulta siunasi ja oli vaa'ankieliasemassa, joten toivottavasti äänestäjän muisti on tarpeeksi pitkä...


Eri maiden ja niiden kansalaisten varallisuudesta on aika huonosti tietoja ja keskiarvo ei ehkä ole se paras termi varallisuuden mittaamisessa. Jos epäilee Credit Suissen tilastoja, niin voidaan myös katsella Tilastokeskuksen tuottamia lukuja kotitalouksien mediaani varallisuudesta. Ikäryhmittäin ja eri omaisuuslajeihin jaoteltuna tämä antaa mielestäni vähän enemmän perspektiiviä köyhyyteen. Kaiken kaikkiaan kotitalouksien nettovarallisuuden keskimmäinen luku on noin 100 000 euroa. Vain 25 % kaikista kotitalouksista yltää yli 250 000 euron varallisuuteen. Ei kovin häävisti. Suurin osa tästä on omaa asuntoa. Kun rahoitusvarallisuuden osuus on niin pieni, niin ei mikään ihme, että kansa on köyhää ja pysyy köyhänä :( Toivottavasti olet lukijana yli ikäryhmäsi.

Nettovarallisuuden mediaani ja varallisuuden rakenne kotitalouden viitehenkilön iän mukaan vuonna 2019. Palkkien sisään jää 75 % tapauksista. Kyseessä siis yläkvartiili. Lähde: Tilastokeskus.

Toisin kun voisi olettaa, niin Suomen rikkaat ovat maailman mittapuussa köyhiä ja heitä on vähän. Tämä kertoo siitä, että tulot ovat jakautuneet tasaisesti. Äkkiseltään se kuulostaa hyvältä, mutta valitettavasti tämä kertoo myös siitä, että meillä on esteitä vaurastumiselle. Suomen bruttokansantuote per asukas on maailman 14. suurin (53 600 €), kertoo Globalis. Maamme varallisuus siis riittäisi rikastumiseen, mutta näin ei kuitenkaan tapahdu. Elinvoimainen talous tarvitsee rikkaita. Rikastuessaan ihmiset luovat ympärilleen vaurautta ostamalla enemmän ja kalliimpaa sekä sijoittamalla uusiin yrityksiin luoden myös työtä. Kun vaurautta ei ole, niin kaikki verot pitää repiä sen hetken työnteosta. Se on haasteellista nykyisellä elintasolla ja hyvinvointivaltion lupauksilla.

Mikäli poliitikkoja kuuntelee, niin Suomessa suorastaan vilisee rikkaita, joita ei veroteta tarpeeksi. Täyttä puppua. Miettikääpä hetki sitä, että vuonna 2021 perintöveron tuotto oli noin 820 miljoonaa € ja se oli noin 0,8 % kaikista verotuloista (valtion budjetti vuonna 2023 on noin 81 miljardia) ja alle 10 % vasemmistohallituksemme tekemästä vuosialijäämästä. Tai sitä, että kun kansalaisten ansiotuloja kertyy noin 150 miljardia, niin osinkotuloista tuli vain noin 1,3 miljardia euroa osinkoveroja valtion kassaan vuonna 2021 (luvut Valtiovarainministeriö). Vaikka kuinka rutistaisi "rikkaat vuorineuvokset" 100 % verolla tyhjäksi, niin pienestä pääomastamme ei vain irtoa juurikaan jakovaraa. 

Käytännössä peukalosääntönä voidaankin ajatella, että suomalaisilla on noin 600 miljardia euroa pätäkkää, joka on sidottuna pääasiassa asuntoon ja vähäisesti metsään ja korkoihin. Kun tämä potti tuottaa vain noin 2 % vuodessa, niin saadaan 12 miljardia tuloa. Ei ole kaukana hallituksen 8 miljardin lisävelkaantumisesta. Antaa ehkä perspektiiviä hurjaan rahan tuhlaukseen, kun kaikkien kansalaisten pääoman tuottokaan ei meinaa riittää.

Valitettavasti demokratian ongelma on se, että kun erilaiset tuensaajat tulevat enemmistöön, niin tästä rahan jakamisesta eri tahoille on mahdoton enää päästä irti. Työtä tekemällä ja yrittämällä on vaikea tulla rikkaaksi. Emme ole kohta hyvinvointivaltio ja pitää oikeasti miettiä, mistä tulemme karsimaan. Suomi on ollut ulkona muiden Pohjoismaiden elintasosta jo kauan aikaa sitten. Asialle olisi helpompi tehdä jotain, jos ongelman ensiksi myöntäisi. Kannattaisiko ottaa mallia vaikkapa naapuristamme Virosta ja sen verotuksesta?

15 vuotta ja suomalaisten varallisuus on polkenut lähes paikallaan. Tässä kuvaajassa pitää tosin muistaa, että Ruotsaisten kansalaisten varallisuuteen on laskettu myös eläkesäästöt, kun meillä se kuuluu valtiontalouden kirjanpitoon.

Erinomainen kysymys kuuluukin, miksi varallisuutta pitäisi kasata valtiolle, eikö se kuuluisi kansalle? Ajatellaanko liikaa Suomi = valtio, eikä Suomi = kansalaiset? Johtopäätös kaikesta tästä on, että Suomessa tehdään huonoa politiikkaa. Työllä ei rikastu, varakkaat verotetaan kuiviin ja pahimmillaan jopa ajetaan ulos maasta. Kannattaa siis äänestää sellaista politiikkaa, joka tuo tähän muutoksen. Valinta on tosin haastavaa, kun lähes kaikki ovat yhtä huonoja...


2 kommenttia:

  1. Mitä enemmän vassarit saavat aikaiseksi tulonsiirtoja, sitä riippuvaisempia kansalaiset ovat poliitikoista. Lue: lisää valtaa. Marinin, Anderssonin, Ohisalon et. al. tavoitteena on, että valtio määrää kaiken mitä teet.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noinhan se valitettavasti menee. Vanha viisaus taisi mennä niin että poliitikot tietävät kyllä mitä pitäisi tehdä, mutta eivät miten sen jälkeen tulisivat enää uudelleenvalituksi.

      Poista