Finanssivalvonta - Ilmoitus väärinkäytösepäilystä

Lähetin Finanssivalvonnalle ilmoituksen väärinkäytösepäilystä 20.6.2017. Asia koski Ålandsbanken Asuntorahasto A Erikoissijoitusrahastoa. Joku blogini lukija saattaa muistaa, että olen kirjoittanut muutaman artikkelin asuntosijoitusrahastoista: Vaaran merkit asuntosijoitusrahastoissa - Varovaisuutta suositellaan ja toinen artikkeli: Suomen asuntorahastot vertailussa - Mitä jääkään käteen? Suosittelen perehtymään noihin artikkeleihin, jotta todella ymmärrät mistä tässä jutussa onkaan kyse. Etenkin tuo viimeinen artikkeli avasi hyvin silmäni. Kun vertailin asuntorahastoja, niin huomasin, että tuloslaskelman ja taseen lukuja on vaikea saada täsmäämään asuntorahastojen ilmoittamiin tuottolukuihin. Ålandsbankenin kohdalla uusinta tuloslaskelmaa ja tasetta vuodelta 2016 ei saa edes kissojen ja koirien kanssa käteensä mistään. Tästä allekirjoittanut voi vetää vain sen johtopäätöksen, että tulos on niin paska, että sitä ei kehdata näyttää. Uusimmat tiedot pitäisi kuitenkin sijoittajille antaa, joten toiminta on moraalitonta ja rikkoo sääntöjä. Kun tähän epäkohtaan ei kukaan ole tarttunut, niin päätin siis lähettää ilmoituksen Finanssivalvontaa. Josko asia vaikka korjaantuisi.

Vaikka ilmoitus Finanssivalvonnalle onkin luottamuksellinen, niin en koe julkaisun vaarantavan henkilöllisyyden suojaa, koska riippumattomana sijoitusbloggarina kirjoitan jo omalla nimelläni ja kasvoillani ja olen aiheesta puhunut jo aikaisemminkin. Voin siis onnekseni liittää tähän artikkeliin koko kirjeeni sisällön sanasta sanaan mitään pois jättämättä.

Alla siis suora lainaus ilmoituksesta Finanssivalvontaan

Olen tehnyt suomalaisista asuntorahastosta vertailua omaan sijoitusblogiini. Linkki artikkeliin: Suomen asuntorahastot vertailussa - Mitä jääkään käteen?
Kyselin uusimpaa, vuoden 2016 tuloslaskelmaa ja tasetta kaikilta kolmelta asuntorahastoyhtiöltä huhtikuun lopussa 2017, koska kaikilta ei sitä helposti nettisivuilta saanut käsiinsä. Vain Ålandsbankenilta en sitä kuitenkaan saanut. Kyselin sitä noin kuukauden verran asiakaspalvelusta, mutta en koskaan sitä lopulta saanut katseltavakseni, vaikka kaikkea lupailtiin ja kyseltiin. Vastauksista jäi vähän selittelyn makua. Viimeinen vastaus tuli sitten 17.5.2017 rahastoyhtiön toimitusjohtajalta Tom Pettersonilta. Suora lainaus sähköpostivastauksesta "Ålandsbanken Asuntorahaston vuosikertomusta ei julkaista yleisesti internetissä. Rahastoon sijoittaneilla on mahdollisuus tilata vuosikertomusta rahastoyhtiöltä. Jos olet aikeissa sijoittaa rahastoon, voit niin halutessasi saada vuosikertomuksen Ålandsbankenin sijoitusneuvojaltasi"

Tätä mystistä sijoitusneuvojaa ja sen yhteystietoja ei tietenkään missään ole. Ålandsbankenin toiminta ei voi olla laillista? Missä on sijoittajan oikeusturva saada tarvitsemansa tieto sijoituspäätöksen tekoon? Uusin tuloslaskelma ja tase pitää olla kaikkien sijoittajien yleisesti saatavilla. Mielellään juuri asuntorahastojen virallisella nettisivulla rahasto- ja avaintietoesitteen rinnalla. Luulisi rahastoyhtiön toimitusjohtajan sen viimein lähettävän liitetiedostona, jos näin vain haluttaisiin tehdä. Nyt asuntorahastoon pitää oikeasti sijoittaa silmät ummessa ja vanhan kansan termeillä ostaa sika säkissä ja toivoa parasta.

Syy siihen, miksi uusinta vuoden 2016 tuloslaskelmaa ja tasetta ei haluta näyttää on tietenkin ilmeinen. Rahasto tuottaa merkittävästi tappiota, kun realisoitumattomia arvonnousuja ei huomioida. Vuoden 2016 tuloslaskelmaa ja tasetta ei uskalleta näyttää, koska joku fiksumpi ja laskutaitoinen sijoittaja voi sen avulla päätellä ja julkisesti kertoa, että nyt on syytä irtautua asuntorahastosta rivakasti. Tästä jokin suursijoittaja vetää johtopäätöksen, että haluaa rahansa pois ja turvaan muualle. Tämän seurauksena realisointi kestää ja kaikki lunastukset jäädytetään toistaiseksi. Piensijoittajat hätääntyvät tästä ja hekin haluavat realisoida omaisuuttaan. Lumipallo lähtee käyntiin, asuntoja pitää myydä jo tukkualennuksilla ja vieläkin suurempia tappioita kirjataan rahastoon. Tästä noidankehästä muodostuu asuntorahastolle todellinen ongelma ja likviditeettiloukku. Homma pyörii sujuvasti vain silloin, kun ajat ovat hyvät. Tästä syystä uusimpia tietoja ei haluta suosiolla näyttää. 

Hypoteettiset voitot perustuvat vain kirjanpitoarvon muutoksiin. Pahimmassa tapauksessa liitetiedoissa olevilla luvuilla nähdään, että rahasto- ja avaintietoesitteen kertomat tuottoluvut ovat vääristeltyjä, vaikka realisoitumattomat arvonnousut huomioitaisiinkin. Tähän johtopäätökseen olen ainakin itse omissa laskelmissani päätynyt.
Ilmoitus väärinkäyttöepäilystä edellyttäisi siis toimenpiteitä sen suhteen, että Ålandsbanken Asuntorahastoa vaaditaan julkaisemaan uusin tuloslaskelma ja tasetiedot vuodelta 2016 nettisivuilleen.

Vaikuttimet ilmoituksen tekoon

Lähetin ilmoituksen väärinkäytöstä paristakin syystä. Jos yksikin asuntorahastoon (etenkin Ålandsbankenin vastaavaan) sijoittaja tai siitä kiinnostunut henkilö pysähtyy hetkeksi harkitsemaan toimintaansa ja päätyykin sijoittamaan tämän jutun pohjalta johonkin muuhun, niin työlläni on positiiviset seuraukset. Yksikin pelastunut sielu siis riittää. Toisekseen olen kiinnostunut, miten tämä prosessi toimii, vai toimiiko ollenkaan. Näemmekö koskaan Finanssivalvonnan tuloksia (tuskin) ja korjaantuuko asiat paremmaksi? Ottaisikohan Ålandsbankenista joku minuun yhteyttä tämän blogijulkaisun johdosta? Kolmanneksi on kyllä jotenkin hienoa, kun pystyy sanomaan, että on lähettänyt ilmoituksen väärinkäytösepäilystä Finanssivalvontaa. Ei se nyt ihan jokaisen talousbloggarin arkipäivään kuulu.

Pukki kaalimaan vartinaja - Miksi en usko Finanssivalvonnan tekevän mitään

Olen joissain artikkkeleissani suoraan sanottuna vähän vähätellyt Finanssivalvontaa. Rehellisesti sanoen se on ollut ihan haukkumista naamioituna johonkin sivulauseeseen. En ole tätä asennoitumista koskaan perustellut, joten avataan sitä vähän tähän. Miksi Finanssivalvonta on Suomen häpeätahra ja ei ansaitse omaa kunnioitustani?

Lainaan seuraavassa VastaValkea verkkolehteä: "Finanssivalvonta on suomalainen eläke-, luotto- ja vakuutuslaitoksia valvova viranomainen, joka toiminnallaan turvaa vakuutettujen edut ja pitää yllä yleistä luottamusta rahoitus- ja vakuutusmarkkinoilla. Viime vuonna noin 200 ihmistä työllistävä Fiva teki yhteensä 2 tutkintapyyntöä poliisille, antoi 2 julkista varoitusta ja määräsi 3 seuraamusmaksua sekä 2 rikemaksua. Siinä se. Finanssivalvonnan julkistamat valvontatoimenpiteet ovat luettavissa Fivan verkkopalvelusta. Lista on huolestuttavan lyhyt. Joko Suomessa on erittäin kunnollista finanssialan väkeä, tai vaihtoehtoisesti valvontapuolella työskentelee poikkeuksellisen laiskoja ja saamattomia ihmisiä. Poliisissakin on kuulemma ihmetelty sitä, miksi Finanssivalvonta ei tarjoa heille enempää tutkittavaa. Tutkintapyynnöt voi vuosittain laskea yhden käden sormilla. Esimerkiksi edellisenä vuonna niitä tehtiin kaksi.

Jos on lukenut yhtään lehtien juttuja, jossa ihmisille myydään sijoitusasioissa vähän mitä sattuu vain palkkiot mielessä, ja asiakkaat menettävät suuren osan rahoistaan, niin ei voi olla kuin tuota jälkimmäistä mieltä. Finanssivalvonnassa ollaan laiskoja. Sitten on vielä tuo Fivan vastaanhangoittelu, josta VastaValkea verkkolehti myös kirjottaa. Suomalaiset eläkeyhtiöt olivat käyttäneet työeläkemaksuja lainvastaisesti muuhunkin kuin tuottaviin sijoituksiin ja eläkkeiden maksuun. Tämän seurauksena oikeus määräsi työeläkeyhtiöiden huomattavien ja poikkeuksellisten liiketoimien asiakastiedot julkisiksi. Tällä toimenpiteellä pyrittiin estämään epäilyttävä toiminta, mutta avoimuuden sijaan valvontatehtäviin keskittynyt viranomainen päätti vastustaa eläkesijoittamisen lainsäätäjien korostamaa läpinäkyvyyttä ja valittaa päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Finanssivalvonta on tiedettävästi viety useamman kerran oikeuteen, kun se ei ole suostunut tarjoamaan toimittajille tarvittavia tietoja siitä, kuinka se on käytännön tasolla valvonut pörssi- ja eläkeyhtiötä. Edes asuntorahastoihin liitetyt pyramidihuijaukset eivät ole saaneet munatonta Finanssivalvontaa kunnostautumaan. Finanssivalvontaa on jo aiemmin syytetty hampaattomaksi, kun reilut viitisen vuotta sitten Helsingin Sanomien 15-vuotias TET-harjoittelija löysi vain viikossa julkisesta tietoaineistosta miltei 50 pankkiirien tekemää pörssirikettä. Niistä osa oli jäänyt valvojalta huomaamatta. Peruskoulun työharjoittelija päihitti siis sisäiset tarkastajat, että sellaista...

En siis pidättele hengitystäni tuon väärinkäytösepäilyksen suhteen. Hauskaa tässä muuten on vielä se, että Finanssivalvonnan toiminnan rahoittaa 95 % valvottavat. Miten voi olla uskottava ja riippumaton, jos saa valvottavalta rahaa toimintaansa? Ei mikään ihme, että homma on päänsilittelyä. Surkuhupaisaa väärinkäytösepäilyn ilmoittamisessa on muuten se, että ilmoitus piti lähettää postitse, ellei nyt puhelimella halua keskustella. Vielä tälläkään vuosikymmenellä ei siis tunneta tietotekniikan mahdollisuuksia. Ei mikään ihme, että tuonne ei ilmoituksia satele. Kas kun ei käytetä vieläkin kirjekyyhkyjä. Finanssivalvonnan pitäisi ilmoittaa kirjeen vastaanottamisesta viipymättä kirjallisesti, mutta noin kolmen viikon aikana kuittausta ei ole vieläkään kuulunut. Varmaan tekemättömät hommat ja lomat pitää niin kiireisenä... :)

Päivitys 19.7.2017. 

Anonyymi lukijani halusi auttaa asian tiimoilta, kun omisti pienellä summalla Ålandsbankenin Asuntorahastoa ja oli yhteydessä omaan sijoitusneuvojaansa Ålandsbankenissa. Sijoitusneuvoja ihmetteli miksei rahastoyhtiön vuosikertomusta ollut suomeksi, sanoi nähneensä kyllä ruotsinkielisen. Sijoitusneuvoja lupasi soittaa rahasyhtiölle, jotta päivittävät vuosikertomuksen nettiin, ja käski katsoa uusiksi ensiviikolla. Vähän ajan päästä sijoitusneuvoja kuitenkin soitti takaisin ja kertoi, että Ålandsbanken ei enää julkaise vuosikertomuksia "kilpailusyistä". Anonyymi lukijani teki tästä oman johtopäätöksensä ja myi omistuksensa.

Päivitys 21.7.2017 

Finanssivalvonnalta tuli vihdoin ja viimein vastaus lähettämääni väärinkäytösepäilyyn. Lyhyesti Finanssivalvonnan arvion mukaan ilmoitukseni koskee enemmän toimijan asiakassuhteissaan noudattamia menettelytapoja, kuin väärinkäytösepäilyä ja asia on 13.7 siirretty Markkina- ja menettelytapavalvontaosastolle arvioitavaksi.

Onneksi vastaus saapui, vaikkakin siinä kesti aika lailla kuukauden verran. Nyt sitten nähdään, aiheuttaako mitään toimenpiteitä. Olin myös yhteydessä Helsingin Sanomien, Iltalehden ja Lännen Median toimituksiin, jos juttuvinkki kiinnostaisi. Toistaiseksi asiaan ei ole palattu. Päivittelen artikkelin loppuun aina, kun jotain uutta tapahtuu.

Päivitys 25.7.2017

Eräs lukijani oli saanut käsiinsä Ålandsbankenin konttorinjohtajalta uusimman vuoden 2016 tuloslaskelman ja taseen :) Näin se homma sosiaalisessa mediassa toimii. Kiitoksia nimeä mainitsemattomalle henkilölle. Päivitin siitä uusimmat luvut artikkeliin: Suomen asuntorahastot vertailussa - Mitä jääkään käteen? Vuoden 2016 tuloslaskelmassa ja taseessa ei ollut oikeastaan mitään outoa. Tulos oli odotetusti huono, mutta ei niin huono, kuin kaikesta salailusta voisi olettaa. Miksi pimittää tietoa, joka on jopa parempi, kuin muilla vastaavilla asuntorahastoilla? Voisi melkein sanoa, että paljon melua tyhjästä.

Pdf-tiedoston voi ladata halutessaan Google drivestä tästä linkistä. Poistan sen vasta, kun vastaava on saatavilla suoraan Ålandsbankenin sivuilta.

Ålandsbankenin vuoden 2016 tuloslaskelma ja tasetiedot.