19. maaliskuuta 2020

Koronavirus COVID-19 - Mitä siitä pitäisi ajatella?

Koronavirus on ollut pari kuukautta tapetilla. Osa pitää sitä melkein maailmanloppuna ja osa vain vähän flunssaa pahempana. Miten onkaan? Ajattelin siksi koota tähän pienen tietopaketin aiheesta. Mikä on koronavirus, miten se leviää, mikä on kuolleisuus ja onko karanteenissa mitään järkeä? Ristiriitaista, tai ainakin puutteellista tietoa taudista on paljon. Myöskään avoimuus keskustelussa ei ole mielestäni sitä, mitä sen pitäisi nykypäivänä olla. Aina tarvitaan perustelut, miksi jotkin toimenpiteet ovat tarpeen, tai tarpeettomat ja miten niihin tuloksiin päädytty. Luvut ja päättelyketju pitää avata ja sitä tässä yritän tehdä. Kerron myös mistä voi parhaiten seurata tarkkoja lukuja maailmalta ja muita mielenkiintoisia knoppitietoja. Artikkelin lopusta löytyy sitten myös vähän sijoittamiseen ja osakemarkkinoihin sivuava kappale, kun joku sitä kuitenkin miettii ja varmasti kysyisi. Kun puhun tässä artikkelissa koronaviruksesta, niin se tarkoittaa COVID-19 tapausta, ellei toisin mainita. Pyrin päivittämään tätä juttua, jos merkittävää uutta tietoa asiasta tulee. Itse käytän lukujeni lähteinä pääasiassa Our World in Data-sivustoa.




Mistä puhutaan ja mistä kaikki lähti?


Ensimmäinen korona-tapaus löydettiin Kiinasta 29.12.2019 Wuhanin kaupungista, jossa asuu 11 miljoonaa ihmistä. Ensimmäiset tapaukset muualla todettiin 13.1 Thaimaassa ja 23.1 Wuhanin kaupunki eristettiin. Nyt virus jyllää koko maailmassa ja tähän mennessä (kirjoitushetki 11.3.202) tapauksia on todettu yhteensä yli 118 000 maailmanlaajuisesti ja 114 maata on raportoinut tartunnoista.

Virus kuuluu koronaviruksiin, joka on yleinen ihmisillä ja joka vastaa noin 30 % eniten flunssaa aiheuttavista viruksista. Koronaviruksista on aikaisemmin tavatta SARS ja MERS. Myöhemmin geenisekvensoinnin perusteella COVID-19 koronavirus on todennäköisin peräisin lepakoista, kertoo WHO. Virus tarttuu pisaratartuntana lähikontaktissa limakalvoilta ja hengitysteistä. Oireiden itämisaika on 2-14 vuorokautta, keskimäärin noin 5 päivää ja useimmat sairastuvat 5-7 päivässä infektiosta. Viruksen saanut tartuttaa muita jo hieman ennen oireiden alkua. Taudista paranee noin kahdessa viikossa, mutta pahimmissa tapauksissa siihen on mennyt jopa 6 viikkoa.


Kuolettavuus ikäryhmittäin ja oireet


Alta löytyy graafi koronan kuolettavuudesta eri ikäryhmittäin, keskimäärin koronan kuolettavuus on 2 % testatuista sairastuneista. Esimerkiksi omalla kohdallani se on siis noin 0,2 %. Näissä tilastoissa pitää muistaa, että niissä voi esiintyä harhaisuutta muun muassa siksi, koska luku lasketaan havaituista tapauksista ja läheskään kaikkia korona-tapauksia ei havaita. Toisaalta nyt pahasti sairastuneet eivät ole kerenneet vielä kuolla. Vertailun vuoksi 1918 espanjantauti tappoi noin 2,5 % ihmisistä ja tavallinen influenssa noin 0,1 %. Ei mielestäni liene ihan väärin sanoa, että olemme kuolettavuudessa jossain näiden välissä. Riippuu keneltä kysyy, otetaanko mukaan perspektiivi historiasta ja silloin vallitsevista oloista sekä mihin ihmisryhmään vastaaja itsensä mieltää. Korona on ikäihmisille pahempi, kun taas espanjantautiin kuoli etenkin terveitä, nuoria aikuisia. Se käänteentekevä ero näissä ainakin on.



Huomattakoon, että tartunnan saaneista ehkä jopa enemmistö sairastaa taudin oireettomana, koska hyvän peruskunnon ja immuunijärjestelmän takia elimistö keksii vasta-aineen reseptin nopeasti. WHO:n raportin mukaan esimerkiksi Kiinassa vain alle 5 % henkilöistä, jotka olivat olleet jonkinlaisessa kontaktissa infektoituun potilaaseen diagnosoitiin korona. Todennäköisesti suurin osa tautitapauksista jää niin sanotusti pinnan alle ja siten huomaamatta ja kirjaamatta. Näistä 5 % tapauksistakin noin 80 % sairastettiin mietona. Voisi siis sanoa, että terveille nuorilla aikuisille tauti on lähes harmiton. Se ei tietenkään tarkoita, että käsihygienia kannattaisi lyödä laimin. Kuolleista suurin osa on vanhuksia, joilla on jo jokin perussairaus, esim. diabetes, korkea verenpaine tai sydän- ja verisuonitauti. Sairaalahoitoon joutuu, kun hengitysvajauksesta ei selviä ilman lisähappea. Jos potilas joutuu keuhkoinfektion vuoksi hengityslaitehoitoon, sisältyy tähän myös kuolemanriski.






Oireina koronassa hengitystieinfektiot, kuumeinen olo, kuiva ärsytysyskä, lihaskivut, hengenahdistus ja painava tunne rinnalla ja muun muassa päänsärky. Käytännössä siis samat oireet, kuin normaalissa flunssassakin. Oikeastaan tuollainen lista ei edes palvele ketään, koska vähän jokainen löytää jonkun noista oireista itseltään. Pääosalla korona-potilaista oireina onkin kuume ja kuiva yskä. Jos nenäsi esimerkiksi vuotaa, niin hyvin todennäköisesti et sairasta koronaa. Tämä on hyvä muistaa.


Tarttuvuusluku


Viruksen leviämistä dominoi luonnollisesti tartuttavuusluku. Tästä käytetään termiä R0, jonka on arvioitu olevan noin välillä 2-3. Tämä siis käytännössä tarkoittaa, kuinka monta ihmistä yksi tartunnan saanut keskimäärin tartuttaa, Jos tuo luku on yli yhden, virus leviää eksponentiaalisesti ja jos se on alle yhden, epidemia hiljalleen sammuu. Pitää kuitenkin korostaa, että tarttuvuusluku ei ole vakio, vaan keskimääräinen luku. Virus ei osaa laskea. Jos tilanne on otollinen ja tartuttajan lähellä on joukko otollisia tartunnan saajia, niin luonnollisesti luku voi nousta vaikka seitsemään. Supertartuttaja olisi sitten aika painajainen. Jos taas tartuttaja pidättäytyy kontakteista, niin voi olla että tartuntaa ei saa yksikään.

Kärjistäen ja rautalangasta vääntäen, kun tartuttavuusluku on 2, niin virus leviää, kunnes joka toinen on sille immuuni. Toisin sanoen mielellään yli puolet on saanut rokotuksen tai sairastanut viruksen, josta saanut vastustuskyvyn. Kun enemmän kuin joka toinen on immuuni, niin tarttuvuusluku laskee kahdesta alle yhteen ja leviäminen pysähtyy. Jos R0 olisi noin 2,3, niin silloin kynnysarvo laumaimmuniteetin saavuttamiseksi on noin 60 % väestöstä. Vielä on ilmeisesti epäselvää, kuinka pitkäksi aikaa tautiin tulee vastustuskykyiseksi. Immuniteeti koronaan kuitenkin syntyy ja immuuniresponssi estää virusta tarttumasta soluun.


Koronan leviäminen


Saksalaistutkimuksen mukaan viruksen monistuminen ja tuotto elimistössä on pahimmillaan 5 päivän kohdalla tartunnan saamisesta. Silloin taudin saanut levittää viruspartikkeleita 1 000 kertaa enemmän, kuin normaalisti. Aika huimaa. COVID-19 on RNA-koronavirus. Kun se pääsee elimistöön ja monistuu, niin joka kerta tapahtuu myös puolen tusinaa mutaatiota. WHO:n raportissa todetaan, että 104 kantaa on eristetty ja tuloksena oli 99,9 % homologia. Mitään merkittävää mutaatiota ei ole siis tapahtunut. Lääkärilehti tietää kuitenkin kertoa, että Suomeen saapunut koronavirus näyttäisi olevan kotoisin Italiasta ja Itävallasta.

Näyttäisi myös siltä että koronaviruksen lisääntymisdynamiikka on paikallisempi, toisin kuin flunssassa, kertoo WHO. Esimerkiksi Kiinassa 75-80 % sairaustapauksista on perheissä. Vain pieni osa tapauksista tulee siis lähikontaktista esimerkiksi sairaaloissa, ravintoloissa, massatapahtumissa yms paikoissa. Esimerkiksi THL laskee mahdolliseksi altistumiseksi vasta 15 minuutin kontaktin toisen ihmisen kanssa. Suomalaisten epäsosiaalisuus ja se, että oma, vähintään parin metrin levyinen tila otetaan jo bussipysäkillä seistessä on nyt ainakin etu :) Kuten ihan alussa todettua, niin virus tarttuu pisaratartuntana lähikontaktissa limakalvoilta ja hengitysteistä. Pisarat ovat liian raskaita kulkeakseen ilmassa pitkiä matkoja. Kantomatka on noin yhden metrin. Koronavirus ei tartu veren, ulosteen tai virtsan välityksellä.

Myös pinta-tartunta on mahdollinen, kun esimerkiksi käsillä hieraisee silmäkulmaa oven kahvan kosketuksen tai kättelyn jälkeen. Mediassa on ristiriitaista tietoa siitä, kumpi leviämistapa dominoi koronaviruksen leviämisessä: pintatartunta, vai suora pisaratartunta. Tuntuisi loogisesta, että suora tartunta ihmisestä toiseen ei ole yhtä todennäköinen kuin joltakin pinnalta mukaan sipaistu virus, jos kerran pisarat kulkeutuvat vain noin metrin verran ilmassa. Tässä varmaankin oletetaan, että ihminen ei pärski kunnolla ja ole ihan vieressä. Toisissa lähteissä puolestaan pinta-tartuntaa ei pidetä ensisijaisena tartuntamekanismina. Kiistatonta taitaa kuitenkin olla, että kovilla pinnoilla virus elää pidempään ja pehmeät pinnat sen sijaan eivät näytä suosivan virusta, WHO kertoo. Uusimman Amerikkalaistutkimuksen mukaan koronavirus elää ja voi tartuttaa ruostumattoman teräksen ja muovin pinnalla 3 päivää. Vastaavasti pahvin päällä se ei selviä hengissä vuorokauttakaan. Kaikkein turvallisin pintamateriaali on kuitenkin kupari. Sen päällä virus menettää kykynsä tarttua uuteen kantajaan jo neljässä tunnissa

Jos joku kaipaa knoppitietoa, niin aivastus voi tuottaa jopa 40 000 pisaraa läpimitaltaan 0.5–12 μm. Yskäisy puolestaan tuottaa jopa 3 000 pienempää pisaraa, joka vastaa samaa määrää, mikä syntyy puhuessa viiden minuutin ajan. Isoimmat pisarat vastaavat suurinta osaa näistä tilavuuksista. Normaalioloissa alle 100 μm pisarat kuivuvat ennen kuin ne osuvat maahan noin kahden metrin päähän.

Esimerkiksi influenssaviruksilla on tutkittu, että niistä huomattava osa siirtyy pinnalta käteen jo 5 sekunnin kosketuksella, sanoo Jyväskylän yliopiston solu- ja molekyylibiologian dosentti Varpu Marjomäki. Vielä ei ole tutkittu, kauanko nyt leviävä koronavirusmuunnos elää eri pinnoilla, mutta Marjomäki arvioi elinajan olevan muiden koronavirusten luokkaa, eli noin 9 päivää. Tämä on kuitenkin laboratorio-olosuhteissa, jossa virusta voi vielä havaita. Toinen ja tärkeämpi asia onkin, että sen pitäisi myös pystyä infektoimaan ihminen. Onkin arvioitu, että tässä "pintainfektiossa" puhutaan enemmän tunneista, kuin päivistä. Jos koskettelet käsillä nenääsi tai silmiäsi, niin tartunta pinnoilta voi olla mahdollista. Tässä kohtaa pitää kuitenkin ihmetellä asiantuntijoiden leveää haitaria tässä asiassa. Ei luulisi olevan vaikea tutkia. Toisaalta jos infektio pintojen kautta olisi mahdotonta, niin silloinhan ei painotettaisi käsien pesua näin painokkaasti.

Jotkut ovat ihmetelleet, miksi esimerkiksi Pohjois-Italiassa lomalla olleet palaavat heti töihin, tai vaikka koulun penkille. Eivätkö he ajattele muita, jos vaikka olisivatkin reissulla sairastuneet? Pitäisivät vähän vapaata, tai vaikka tekisivät etätöitä. Eihän siinä ole mitään järkeä, että yksi henkilö sitten saa koko työpaikan porukan karanteeniin ja pahimmillaan suljettua koko firman? Sinänsä ihan looginen argumentti. Pitää kuitenkin muistaa, että aika moni elää kädestä suuhun ja toisaalta ei välttämättä edes kuulu taudin riskiryhmään. Jos ei ole oireita, niin millä perusteella voisi jäädä pois töistä? Kun työnantaja ei maksa tällaisista "vapaista" palkkaa, niin pakkohan sitä on töihin mennä. Se on helppoa huudella ja tuomita muita, jos ei elä samassa tilanteessa ja samoissa olosuhteissa. Jos olet vähän vanhempi konsultti ja voit tehdä etätöitä, niin fiksu firma varmasti ohjeistaa tähän. Nuori kaupan kassa taas ei voi muuta kuin mennä työvuoroonsa. Ymmärrän hyvin molempia näkökulmia.

Tästä linkistä näkee muuten suhteellisen mielenkiintoisen simulaation siitä, miten erilaisten metodien avulla taudin kasvamista pystytään hidastamaan. Alla kuva näistä piikeistä.
Simulaatiot siitä, miten karanteeni yms sosiaalinen eristys voivat vaikuttaa koronaviruksen leviämiseen ja sen pahimpaan piikkiin.


Taudin välttäminen ja miksi kesä nujertaa ainakin influenssan


Rokotetta tai lääkettä koronavirukseen tutkitaan ja kehitetään, mutta testattu sellainen on saatavilla aikaisintaan noin vuoden kuluttua. Tämän apuun ei siis kannata tuudittautua. Toisaalta nyt kokeillaankin jo valmiiden ja jo ihmisille turvallisiksi muiden tautien hoidossa todettujen lääkkeiden toimivuutta (esim. Saksassa lääke haimasairauteen). Iltalehti kertookin 18.3, että Kiinan viranomaisten mukaan japanilainen flunssalääke favipiravir (tunnetaan myös markkinanimellä Avigan) on osoittautunut tehokkaaksi myös koronapotilaiden hoidossa. Testejä tehtiin Wuhanissa ja Shenzhenissä 340 potilaalle. Lääke on erittäin turvallinen ja se on osoittautunut tehokkaaksi hoitokeinoksi. Lääke on kehitetty jo vuonna 2014 muun muassa influenssan hoitoon. Se estää virusten jakaantumisen. Kun COVID-19 -potilaille annettiin favipiraviria, heidän testinsä osoittivat viruksen hävinneen keskimäärin neljässä päivässä positiivisesta testituloksesta, Iltalehden jutussa kerrotaan. Vastaavasti sellaisilla potilailla, jotka eivät olleet saaneet lääkettä, testitulos muuttui negatiiviseksi keskimäärin 11 päivässä. Lääkettä on testattu koronapotilaisiin myös Japanissa. Siellä saatujen tulosten mukaan se on tehokas potilaille, joilla on lieviä tai kohtalaisia oireita, se ei ole osoittautunut tehokkaaksi vakavia oireita saaneiden potilaiden kohdalla. Hyviä uutisia halajaville Erasmus University Rotterdam tietää kertoa, että koronaan on löydetty vasta-aine, joka todennäköisesti estäisi koko taudin. Lääkkeenä se olisi ensimmäinen laatuaan, mutta ei siis toimi rokotteena, joka olisi koronan ja talouden kannalta tietenkin parempi ja myös halvempi.

Oli lääkettä tai ei, niin normaalilla maalaisjärjellä ja toimimalla kuten flunssakautena yleensä pääsee pitkälle. Pese siis kätesi hyvin, tiedä miten kuuluu aivastaa ja yskäistä, vältä koskettelemasta suutasi, tai silmiäsi jne. Koronahan ei sinällään kuole käsienpesuun, vaan ilman isäntää se ei pysty monistumaan. Käsienpesun saippua saa sen irtoamaan ja huuhtoutumaan viemäriin. Saippuan molekyylit vievät tartuttamiskyvyn myös niiltä viruksilta, joita käsiin ehkä jää. Esimerkiksi poliovirukseen vaikutus ei ole samanlainen, kertoo Yle. Käsidesi koronan kanssa ei ole läheskään yhtä tehokas, kuin saippualle peseminen. Aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että hengitystieinfektioiden riski pienenee käsienpesusta viidenneksen verran. Tästä ei kuitenkaan voi vetää yksi yhteen johtopäätöstä koronan kanssa. Koronaviruksen pitäisi virologien mukaan reagoida lämpöön, kosteuteen ja auringonvaloon, kuten kausi-influenssa vähentyessään. Australiassa on nyt kesä, joten taudin pitäisi levitä huomattavasti hitaammin. Kesän jälkeen voi tulla toinen aalto tartuntoja. Tämä talven kuivempi ilma luultavasti helpottaa viruksen tarttumista leudoissa ilmastoissa.

Tavallinen tallaaja tietenkin miettii ja kyseenalaistaa, miksi kesä nujertaa esimerkiksi influenssan? Usein pääsyyksi on esitetty sitä, että kylmällä säällä ihmiset ovat sisätiloissa ja lähellä toisiaan, jolloin viruksen on helppo siirtyä ihmisestä toiseen. Sinänsä loogista. Yksi hypoteesi influenssan väistymisen syyksi on se, että auringossa liikkuvien ihmisten D-vitamiini- ja melatoniinitasot nousevat, mikä parantaa immuniteettia. Influenssavirusta suojaava vaippa ei myöskään pidä lämpimästä vaan on kovimmillaan kylmässä. Yksi tuoreimmista hypoteeseista perustuu siihen, että lämpimässä ilmassa on enemmän kosteutta kuin kylmässä. Sairastavan ihmisen pärskäyttämät pisarat keräävät itseensä kosteutta ja niiden paino kasvaa, minkä takia niistä ei ole lentämään kovin kauaksi. Selitykseksi on esitetty myös auringonvalon ultraviolettisäteilyä, joka tuhoaa viruksia pinnoilta, jopa suorastaan steriloi niitä, kuten UV-valon käyttö sairaaloissa välineiden sterilointiin, kertoo Yle. Kaikki väittämät ainakin omasta mielestäni ihan järkeenkäypiä, mutta toisaalta näistä ei ole vielä todisteita koronaviruksen tapauksessa, koska se eroaa influenssasta.

THL kertoo, että ei ole näyttöä siitä, että suu-nenäsuojuksen laaja käyttö estäisi tartuntoja väestössä. Vaikka suojus estää suun ja nenän koskettelun ja suojaa pisaroilta, siitä on hyötyä vain, jos sitä käyttää oikein. Suojus on vaihdettava usein (kostuessaan päästää pisarat läpi) ja hävitettävä turvallisesti, mitä kaikki tuskin tekevät oikein. Se pitää myös riisua esimerkiksi syödessään ja harvoin se laitetaan riittävän tiiviiksi, jotta aerosolit eivät pääsisi jostain läpi. Suojaus ei myöskään suojaa silmiä. Tässä on vähän sama absurdi vastaavuus turvallisuudentunteessa, kuin siinä, että nelivetoinen auto on itse asiassa talvella vaarallisempi kuin muut. Tekniikan Maailma selvitti hyvin, että nelivedon edut ulosmitataan suurempana nopeutena, mikä johtaa sitten onnettomuuksiin.

Toisin kuin vaikkapa espanjantaudissa vuonna 1918, niin koronavirus ei näytä koskettavan lapsia. Miksi lapset eivät sitten sairastu? Totuutta ei tiedetä, mutta yhden teorian mukaan lapset sairastavat niin usein muihin tunnettuihin ja mietoihin koronaviruksiin, että he ovat saaneet vastustuskyvyn. Tiedeyhteisössä on kuitenkin vahva olettamus, että virus asettuu osaksi ihmiskunnan hengitystieinfektioiden valikoimaa. Tässä tapauksessa virus palaa vuosi vuodelta sen verran muuttuneena, että se kykenee aiheuttamaan uusia epidemioita, kertoo Yle.


Karanteenin järkevyys - Ostetaan aikaa terveydenhuollolle


Meillä suomessa on lähdetty siitä että punnitaan hyötyjä ja haittoja, toimenpiteillä pitää olla vaikutuksia taudin etenemiseen. Eli ei tehdä sitä mikä on näyttävää, vaan mikä on toimivaa ja tehokasta. Kun tauti on muuttunut epidemiaksi, eli kun tartuntaketju ei ole enää selvä ja kaikkia taudin aiheuttajan lähteitä ei pystytä löytämään, niin sitten testaus alkaa olemaan turha ja tämän jälkeen todennäköisesti otetaan käyttöön jonkinasteisia karanteeneja. Miksi sitten suljemme yhteiskuntia, kuten Kiinan Wuhanissa tai Italiassa? Talouden kannalta hommassa ei ole mitään mieltä ja todennäköisesti tauti lähtee uudelleen liikkeelle, kun karanteeni puretaan. Laajamittaisella karanteenilla ei ole tarkoitus estää taudin leviämistä. Toiminnassa on kuitenkin pointti siinä, että sillä ostetaan aikaa terveydenhuollolle.


Vaikka koronavirus tappaa vain noin reilun 1 % infektoiduista, niin noin 10 % sairastuneista joutuu tehohoitoon. Sairastuneiden eksponentiaalisen kasvun aikana terveydenhoitokapasiteetti ei millään riitä ja tuosta tehohoitoa vaativasta 10 % ryhmästä yhä useampi ei saa hoitoa. Kuolleisuus tässä ryhmässä kasvaa siis merkittävästi. Muistaakseni Britanniassa tällaisesta sairaalahoidosta vastaava jopa sanoi, että tällaisessa tilanteessa pitää vain priorisoida ja pahimmat tapaukset jätetään kuolemaan. Aika kovaa puhetta, mutta täyttä asiaa. Jos tehohoitopaikat ja resurssit eivät riitä, niin minkäs teet, ruumiita tulee. Turha sitä on kaunistella. Laajalla karanteenilla haetaan siis sitä, että leviäminen olisi hidasta, vaikka se pitkittäisikin epidemian kokonaiskestoa.

Jotta asiaan saa perspektiiviä, niin Suomessa tehohoitopaikkoja taitaa olla noin 200-440, koska tehohoitopaikkoja on Suomessa kaikkiaan 7–8 sataatuhatta asukasta kohden, kertoo Yle. Tästäkin joku osa menee muille sairauksille ja tieliikenteessä telotuille, joten noin paljon ei ole koskaan vapaana. Iltalehti tietää kertoa, että Suomessa teho-osastopaikkoja on asukasta kohden puolet vähemmän kuin Ruotsissa. Todennäköisesti se rajoittavin tekijä on kuitenkin hengityslaitteet, joita Suomesta löytyy yli 300 kpl, kertoo Yle. Joissain lähteissä on mainittu vain 160 kpl.

Ei tarvitse paljon päättelykykyä, että tajuaa noin 4 000 todetun sairastuneen koronapotilaan aiheuttavan jo todellisen paniikin. Sen jälkeen loppuvat hengityslaitteet. Sitten otetaan käyttöön priorisointi. Seuraava ei ehkä ole paras vertailukohta, mutta antaa jonkinlaista perspektiiviä: Amerikassa on tavallisesti noin yksi kolmesta sairaalapaikasta tyhjillään. Jos mietit tehokasta yhteiskuntaa, niin juurikaan missään et näe niin sanottuja turhia ja vajaakäyttöisiä resursseja. Et edes sairaaloissa. Oikeastaan tuo reilun 1 % tappavuus koronan infektoiduista pitäisikin nähdä aika- ja paikkariippuvaisena. Kuten alla oleva kuva kertoo, se voi 0,7 - 20 % riippuen hoitopaikasta, laadusta, perusterveydestä ja siitä miten kuormittunut terveydenhoito ylipäänsä on.



Koulujen sulkeminen ja muu vouhotus


Tietenkin homma voi mennä tässä karanteenissa jo ihan överiksi. On kyllä jo vähän sairasta, että Italiassa pelkkä kävely vaatii luvan. Pitää täyttää lappu, jossa on alku ja päätepiste. Voin sanoa rehellisesti, että itse ehkä haistattaisin paskat tuollaiselle, jos sama tulisi tänne Suomeen. Kuinkahan moni oikeasti kestäisi tuollaista elämää kovinkaan kauaa? Pelkkä viikon flunssa neljän seinän sisällä hajottaa jo melkein pään. Karanteenissa viikko tai kaksi voisi mennä, mutta kuukausi on jo ihan liikaa. Ihan sama onko koronaa liikkeellä, vai ei. Tämä siis vain oman tulkinta ja fiilis asiasta. Älkää tuomitko.

Pitää vielä ihmetellä sitä vouhotusta koko yhteiskunnan sulkemisesta. En todellakaan ymmärrä sitä, että sosiaalisessa mediassa ihmiset vaativat koulujen, päiväkotien, ravintoloiden, uimahallien, julkisenliikenteen ja oikeastaan ihan kaiken sulkemista (joka lopulta tehtiin 18.3). Vähän suhteellisuudentajua ja oman järjen käyttöä. Esimerkiksi Italian kohdalla vaatimus ja toiminta oli järkevä, koska terveydenhoito oli jo täysin tukossa. Kun tehohoitopaikat eivät riittäneet, niin ruumiita tuli. Ilman sulkemista olisi tullut vielä enemmän. Meillä on kuitenkin ihan eri tilanne. 18.3.2020 Suomessa oli 359 sairastunutta, joista kolme on tehohoidossa.

Jos koulut ja päiväkodit suljetaan, niin mihin lapset sitten laitetaan? Miten se on yhtään parempi, että kotona lasta jää vaikkapa hoitamaan isä, joka joutuu olemaan poissa lääkärintyöstään? Tai lapset sysätään isovanhemman hoitoon, joka kuuluu juurikin koronan-riskiryhmään ja jonka etenkin pitäisi virustartuntaa vältellä? Esimerkiksi Iltalehti kertoo, että 15 % terveydenhuollon työntekijöistä saattaisi joutua jäämään kotiin lapsia hoitamaan, jos päivähoito ja koulut suljettaisiin. Iltalehdessä nostettiin myös hyvin esiin se pointti, että kun lapsi ei enää syö koulussa, niin vanhemmilta menee enemmän rahaa elämiseen. Kuinka moni on varautunut vaikkapa ylimääräiseen 100-200 euron/lapsi suuruiseen ruokalaskuun kuukaudessa? Miten saat edes teinit pysymään kotona kuukauden tai kaksi ja vieläpä opiskelemaan? Tuskin mitenkään. Pian se muuttuu lomaksi ja pleikan pelailuksi yms kaverien tapailuksi. Korkeakoulutetuissa perheissä etäopetus voi tosin jopa parantaa oppimista. Vähän siis eriarvoistavaa. Hyödyt mielestäni aika nolla ja haitat suuremmat, kun yhteiskunta saadaan sekaisin.

THL:n korona-ennuste eri skenaarioissa. Oletuksissa 1 % tartunnoista vaatii sairaalahoitoa ja näistä 25 % tehohoitoa. Kuolemantapauksia ennustetaan 0,1 %. Huomaa, että tämä on laskettu kaikista oletetuista tartunnoista, ei nyt mediassa raportoiduista luvuista. THL ennustaakin, että tartuntoja olisi 20-30x todettu määrä. Näin ollen 0,05 % (eli 0,05*20) olisi jo aika sopusoinnussa 1 % kuolleisuuden kanssa, joka lasketaan sairastuneista.


Väännetään rautalangasta vielä niille, jotka eivät ymmärrä. Karanteeneilla ja tilojen sekä tilaisuuksien sulkemisilla ostetaan aikaa. Koronaa tuskin voi kokonaan estää. Tarkoituksena on, että se leviää hallitusti. Näin terveydenhoidon resurssit riittävät. Kun laumaimmuniteetti hiljalleen syntyy ja tarttuvuusluku laskee alle yhteen, niin tauti pikkuhiljaa kuihtuu pois. Miettikää nyt tilannetta, jossa koko maa suljetaan kuukaudeksi pariksi, vaikka sen rajojen sisällä ei olisi tavattu koronaa. Jos oletetaan, että sulku oli niin tehokas, että virus ei päässyt maahan, niin kenelläkään ei ole immuniteettia. Heti kun rajat avataan, niin virus pääsee leviämään. Oikea tapa ja hetki on sulkea kouluja yms on ennen (ja vasta silloin), kun terveydenhoidon resursseilla näyttää tulevan käännepiste vastaan. En ymmärrä, mikä tässä on niin vaikeata tajuta? Pitää vielä painottaa, että en siis ole sulkemisia vastaan, mutta tehtiinkö se nyt hivenen liian aikaisin?

Ehkä THL:llä pitäisi olla kansalaisilleen mittari, joka kertoisi näiden resurssien käyttöasteen, jotta tällainen tyhjänpäiväinen spekulointi loppuu. Tuntuu vaan absurdilta, että hallitus kieltää yli 10 hengen julkiset kokoontumiset. Sitten sillä ei ole munaa sulkea vaikkapa ravintoloita. Jos THL ja hallitus näkee yhteiskunnan sulkemisen tehokkaaksi, niin tuo rajoitus on epälooginen. Jos taas sitä ei nähdä tehokkaana, osoittaa se munattomuutta ja todennäköisesti sitä, että todellista vastuuta ei haluta kantaa muun muassa korvausvastuusta yritysten suhteen. Itselläni ei tietenkään ole kaikkia samoja lukuja käytössä, kuin hallituksella ja THL:llä, mutta jotenkin tuntuu, että media on painostanut hallituksen (poliittinen paine) sulkemaan koulut yms. En vain enää nykypäivänä pysty ymmärtämään päätöksentekoa, joka ei ole avointa. Aina tarvitaan perustelut, miksi ne ovat tarpeen ja miten niihin on päädytty. Luvut ja päättelyketju pitää avata. Ärsyttääkö tämän puute itseni lisäksi myös blogin lukijoita?


Testaaminen muualla ja meillä


New York Times kertoo, että Kiinassa koronavirustapausten noustessa terveydenhoidosta noin puolet siirrettiin netin kautta toimivaksi. Jos halusit tavata lääkärin vaikkapa perjantai-yöllä, niin se onnistui netin välityksellä ja samoin tarvittavien lääkkeiden ja reseptien toimitus. Jos koronavirusta epäiltiin, henkilö passitettiin kuumeklinikalle, jossa lämpö, oireet, matkustushistoria, kontaktit yms otettiin. Sitten henkilö passitettiin CT-kuvauslaitteen läpi, joka kesti noin 5-10 min. Laite löytää keuhkojen epänormaalit jäljet koronaviruspotilaista. Jos potilas vaikutti CT-skannauksen perusteella epäillyltä, niin tartunta varmistettiin PCR-testilla (geenisekvenssointi). Se tarkoitti 4 tunnin odottelua, mutta ainakaan tauti ei päässyt sen jälkeen leviämään. Tehokasta toimintaa, kun ottaa huomioon, että alkuvaiheessa Wuhanissa kesti 15 päivää sairaudesta sairaalahoitoon ja nyt se saatiin leikattua kahdeksi päiväksi oireista eristykseen. Pitää myös muistaa, että testaus oli ilmaista. Valtio maksoi, jos/kun vakuutus ei kattanut sairaalahoitoa. Miten olisikaan käynyt, jos potilas USAn tapaan miettii, kestääkö oma kukkaro hoitoa?

Suomen testauksesta ei kauheasti tarkkaa tietoa löytynyt. Pikatestausta odotetaan (testaus vartissa perustuen vasta-aineisiin), mutta testit ovat vasta luvitusprosesseissa. Toki yliopistosairaaloissa ainakin Tampereella, Turussa, Helsingissä ja Uudellamaalla testaus onnistuu. Helsingin Sanomat tietää kertoa, että virustartunta todetaan tällä hetkellä näytteellä, joka otetaan hengitystien eritteestä esimerkiksi nenäpuikolla. Sitten näyte tutkitaan laboratoriossa ja kestää noin 7 tuntia. Nykytesti ei ole kaupallinen, vaan laboratoriot ovat pystyttäneet testimenetelmät itse WHO:n suositusten mukaisesti. Testit tehdään Kiinan tapaan PCR:llä eristämällä ja monistamalla viruksen genomi.

Vertailun vuoksi muuten Etelä-Korea on melkein maailman testatuin maa ja siellä kuolleisuusprosentti on noin 0,5 testatuista potilaista. Eteläkoreassa pistettiin pystyyn reilun parin viikon aikana systeemi ja infrastruktuuri tyhjästä. Tietenkin tämä on vaatinut vuosien harjoittelua ja yhteistyötä eri tahojen kesken. Siellä testin tulos tulee 6 tunnissa ja voidaan testata 20 000 ihmistä päivässä. Testipaikkoja on teiden varsilla jossa testin voi tehdä autossa istuessa. Ei tarvitse mennä sairaalaan. Kun tartunta on todettu, henkilöiden luottokortti- ja puhelutiedoista selvitetään missä henkilö on liikkunut ja tästä tiedotetaan terveysministeriön sivuilla, jotta saadaan yhteys ihmisiin jotka voivat olla altistuneet. Sitten nämäkin testataan. Sairastuneet eristykseen ja karanteenia seurataan puhelimen paikannuksella. Negatiivisesti paineistettuja huoneita on pystytetty nopeasti tahdissa ympäri maata. Ei tarvita kaupunkien sulkemisia yms (lähde ja lähde). Vähän eri meininki kuin Suomessa, jossa sanotaan, että tautiin on varauduttu hyvin.



Miksi ei tastata?


Vähäinen testaus, tai jopa testaamattomuus tuntuu kuitenkin oudolta. Miksi THL:n kriteerit tässä ovat niin tiukat? Eikö kaikkien sairastuneiden oireet ole alussa lieviä? Eihän siinä ole kovin paljon järkeä, että jäädään varmuuden vuoksi kotiin reiluksi pariksi viikoksi, kun vain nenä vuotaa? Jos ei testata, lieväoireiset jatkavat tartuttamista. Omituista olettaa, että ihmiset osaisivat itse kotona tehdä oikean diagnoosin koronasta ja jäädä pois töistä tarpeeksi pitkäksi ajaksi. Mielestäni ei voi odottaa ja edellyttää, että jokainen vähänkin sairas yksilö on useita viikkoja vain kotonaan neljän seinän sisällä. Sehän pistää yhteiskunnan laajamittaisesti täysin lukkoon.

Kun valtaosa karanteeneista tuntuu turhalta, niin alkaa nopeasti lepsuilu sen noudattamisessa ja tehokkuudessa. Jos ei testata, niin KELA ei taida korvata tulonmenetyksiä? Tuskinpa sieltä pelkällä pyynnöllä rahaa saa, vaan tähän pitäisi olla karanteenimääräys. Missä saa töistäkään pelkällä omalla ilmoituksella kahta viikkoa sairaslomaa? Esimerkiksi Terveystalo myy korona testiä 195 euron hintaan, josta ei saa kelakorvausta. Tuntuu todella typerältä toiminnalta, että esimerkiksi lentokentällä epidemia-alueelta kotiin saapuessa ei voi kävellä suoraan näytteenottoon ja tuloksen ollessa negatiivinen, niin palata tulosten saavuttua seuraavana päivänä töihin parin viikon etätöiden sijaan. Minusta pitäisi olla aika itsestäänselvää, mutta ei...

Ainut hyväksyttävä syy tuossa on se, että testejä ei saisi enää mistään riittävästi edes rahalla. Onko tässä siis taustalla kapasiteetti ja tarjontaongelma ja kyse on resurssien optimoinnista, vai mistä? Todella outoa, että THL ei tästäkään tiedota mitään. Epävirallisten lähteiden mukaan testikapasiteettia on rajallisesti, kaikkia epäilyjä ei voida testata. Siksi epidemian alkuvaiheessa pyrittiinkin löytämään tautia sairastavat henkilöt ja eristämään heidät ja heidän kontaktinsa, jotta tauti ei leviäisi. Silloin oli tärkeää testata lieväoireisia ihmisiä, jotka olisivat voineet saada tartunnan. Nyt kun sosiaalista lähikontaktia pyydetään välttämään, niin positiivisen korona-tuloksen saaminen lievillä oireilla ei edes muuttaisi lopputulosta. Testausta suunnataan siksi ihmisiin, jotka eivät voi pysytellä pois kontaktista riskiryhmien kanssa (esimerkiksi sairaaloiden henkilökunta).

Suomen testauskapasiteetti oli maaliskuun alkupuolella 500 - 600 per päivä ja kasvaa edelleen, kertoo Hus Diagnostiikkakeskuksen johtaja Lasse Lehtonen Twitterissä. Suomesta viedään Kiinaan miljoonia koronavirustestejä (firmana Aidian, eli entinen Orion Diagnostica) ja WHO vaatii mailta joka ikisen epäilyn testaamista. Täällä testaamisesta luovutaan, kun ei ole testejä. Ei ihme, että ihmiset menevät sekaisin ja kyseenalaistavat kaiken viranomaisten antaman tiedon. Suomessa koronaepidemian hallinnassa voisi myös auttaa Turkulainen ArcDia International Oy, joka kehittää pikatestiä COVID-19 koronaviruksen diagnosointiin. Ensimmäiset prototyypit voivat olla jo kesällä käytössä, kertoo Yle. Pienellä kapasiteetilla saataisiin jo riittävä määrä väestöstä testaukseen, testiaika 15 minuuttia. Tulokset kerättäisiin pilveen, josta muodostetaan reaaliaikainen tilannekuva taudista.


Entäs se osakemarkkina?


Näin aluksi on pakko sanoa, että en tiedä osakemarkkinan tulevaisuudesta hittojakaan. Suunta voi siis olla lyhyellä tähtäimellä ylös tai alas. Itse olen kuitenkin hivenen yllättynyt, että ihmisten terveys menee näinkin paljon rahan ja talouden edelle. Joku kyyninen jossain jopa kommentoi, että tämähän olisi oiva ratkaisu eläkeongelmaan. Jätän kommentoimatta, mutta käytännössä olin siis olettanut pörssin laskevan vähemmän, kuin se on nyt tehnyt. Pitkällä tähtäimellä kuitenkin koroista ei saa edelleenkään yhtään mitään tuottoja. Kauanko uskotte ison rahan sijoittavan vaikkapa negatiivisiin valtionlainoihin, tai makuuttavan pitkään rahakasoja patjan alla, jos markkinoilta löytyy hyvää kassavirtaa tahkoavia osakkeita, jotka maksavat vaikkapa 5 % osinkotuottoa? Kuukausi, kaksi, puoli vuotta, vuosi...? Kun sanotaan, että pörssi katsoo ja ennustaa 6 kk tulevaisuuteen, niin jossain vaiheessa se pohja on edessä ja nousu alkaa, kun reaalimaailma vielä kärvistelee. Voin kuitenkin sanoa, että pahimpaan aikaan itse suojasin osakesalkustani noin 35 % minfutuureilla. Juttu kannattaa lukea, koska sen lopusta löytyy ihan konkreettinen esimerkki ja vaihtoehto. Jos haluaa nähdä toimintani lähes realiajassa, niin minua voi seurata Sharevillessä nimimerkillä Downshiftaaja. 

Salkustani osa on myös käteisenä ja luottomahdollisuuskin on takataskussa. Kun veri virtasi kadulla, eli pörssissä tuli tauluun -7 % luvut (9.3.2020), niin möin jo suojaukseni ja siirryin ostopuolelle. Valitettavasti liian aikaisin. Muistutan myös että nyt aloitteleville sijoittajille pörssin laskeminen ja ALE-myynnit ovat paras mahdollinen aika ryhtyä sijoittamaan. Mielellään juurikin kuukausisijoittamaan, koska se on paras tapa. Kuukausisijoittaminen on riittävän simppeli ja yksinkertainen tapa ja jos sitä noudattaa määrätietoisesti, niin sijoittajan oma psykologia ei lyö kapuloita rattaisiin ja pilaa pitkäaikaista rikastumista. Kannattaakin lukea artikkelini, mitä kuukausisijoittajan pitäisi ymmärtää. Haluan vielä huomattaa, että tällä hetkellä kokoankin toimeksiannosta yhtä arvopaperisalkkua juurikin kuukausisijoittajan näkökulmalla painottaen ETF-tuotteita ja OST-tiliä mausteeksi.



(Alkuperäinen teksti julkaistu 11.3.2020 ja nyt päivitetty)

1 kommentti:

  1. Kiitos mielenkiintoisesta ja täydentävästä tietopaketista! :) Säästi paljon omaa aikaa, kun ei tarvitse jokaista asiaa itse selvittää!

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...