Eläke itse säästämällä vai työelämästä? - Vertailua

Aika monella talousbloggarilla on päämääränä jonkinasteinen taloudellinen riippumattomuus. Itselläni ja aika monella muulla talouttaan miettivällä ja suunnittelevalla tavoite ei välttämättä tunnu edes niin utopistiselta, tai kaukaiselta. Talousblogeissa moni tietää mikä on totta ja miten homma oikeasti toimii. Toisin taitaa olla tavallisen, kädestä-suuhun elävän palkansaajan kohdalla, joka lähtee määränpäätä kohden ihan nollasta. Jos puhut tavoitteesta lähes kenen tahansa asiaan vihkiytymättömän kanssa, niin keskustelu voi tyssätä heti alkuunsa. Tavoitteelle voidaan nauraa, koska kukaan ei sitä usko. "Eihän sellainen voi olla mahdollista", tai "Älä nyt herran tähden ole idiootti ja kuvittele itsestäsi liikoja". Vallitseva normihan on, että täällä työskennellään lähes hautaan asti ja eläkkeen maksaa valtio. Toisinkin voi kuitenkin olla, tai näin itse asiassa jo on. Et vain tiedä sitä.

Taloudellinen riippumattomuus voi tuntua ensi alkuun kaukaiselta ja siihen vaadittava summa liian suurelta säästettäväksi ja sijoittamalla hankittavaksi. Edessä oleva seinä tuntuu korkealta ja homma siten lähes mahdottomalta. Tähän voi kuitenkin auttaa pieni näkökulman muutos, jolla hommaan saa ehkä paremmin perspektiiviä ja omille tavoitteille realismia, sekä motivaatiota. Mikä parasta, vertailu on helppo tehdä ja sen tuloksia voi päivittää vuosittain. Kyseessä on tietenkin verrata omaa työeläkeotetta vuosittain kertyviin osinkotuloihin. Työeläkeote kertoo siis tähän mennessä karttuneen eläkkeesi, jota on kertynyt palkkatuloja paiskiessa, tai esimerkiksi muita eläkkeeseen vaikuttavia etuuksia ansaitessasi. Mitä paremmin palkattu homma, sitä enemmän kerrytät siitä eläkettä.

Kertyneen työeläkkeen ja osinkojen suhde bruttona kuukaudessa. Arvio 31.12.2018 mennessä, eläkkeestä ei ole vähennetty elinaikakertoimen vaikutusta (-38 euroa), jolloin summa olisikin 305 e/kk. Huomaa osinkojen paljon jyrkempi kulmakerroin, vaikka osingoilla on neljän vuoden takamatka aloituksesta. 14 vuotta töitä paiskittu ja tässä tulos :(

Työeläkkeen karut lukemat

Omaa kertynyttä eläkettä voi tarkastella helposti netin kautta. Yllä olevassa graafissa on esitetty vuosittainen kumuloituva eläkekertymäni vihreällä ja osakesalkkuni kerryttämät osingot kuukausitasolle jaettuna punaisella. Veroja ei ole kummassakaan huomioitu, eikä elinaikakerrointa. Vertailun vuoksi osinkoja verotetaan 25,5 % verolla ja eläkettä saa ansaita noin 31 000 vuodessa, eli noin 2 580 euroa/kk samaan veroprosenttiin päästäkseen. Pienemmillä kuukausituloilla eläke on siis kevyemmin verotettua ja suuremmilla vaaka kääntyy osinkotulojen suuntaan.

Kun eläkkeestä on tehty työeläkeyhtiön puolesta vielä elinaikakertoimen negatiivinen vaikutus, on eläkettä kertynyt 305 e/kk vuodesta 2005 lähtien (kirjoitushetki 27.10.2019). Siis 14 vuotta töitä paiskittu ja reilut 300 e/kk kasassa, voihan... Tuosta vielä verot pois, niin ei kyllä hääviltä näytä. Tuota rataa kun jatkaisi eläkkeelle asti (kertymä nousee vuosittain myös vähäisesti indeksin verran), niin arvio eläkkeestäni 31.12.2047 mennessä olisi noin 986 euroa. Jos tuon perusteella pitäisi motivoida itseään tekemään työtä vielä kolme vuosikymmentä (eli vielä kaksi kertaa tehdyt työvuodet), niin varmaan masentuisin sängyn pohjalle. Niin varmaan moni muukin.

Työeläkeyhtiö Ilmarisen eläkelaskelmia blogistin eläkkeestä. 14 vuotta töitä tehty ja vielä pitäisi tehdä tuplasti tuo määrä, jotta saisi edes säällisen tulon.

Osinkotulot hakkaavat työeläkkeen mennen tullen

Osinkotuloja puolestaan on kertynyt kivasti. Jos kertyneet bruttomääräiset osinkotulot vuoden aikana jakaa kuukausien määrällä, niin vuonna 2018 summaksi saatiin 1 053 euroa/kk. Siis voi hittolainen, osinkotulot 1 053 euroa vs. kertynyt eläke 305 ovat jo nyt aivan eri planeetoilta. Pitää vielä huomata, että työeläkkeellä on takana vuosia 14, kun säästämisessä mennään vuodessa 10. Jos molemmat lähtisivät samalta viivalta, niin ero olisi vieläkin isompi ja vertailu reilumpi. Jotenkin absurdia, että vuonna 2018 kertyneet osinkotulot ovat todennäköisesti jo lähes samat, kuin eläkkeeni koskaan tulevaisuudessa, jos päättäisin työskennellä noin vajaa 70 -vuotiaaksi asti. Ohhoh. Tähän ei voi muuta kuin nauraa ja sanoa eläkkeelle suoraan kiitos ei. Tämä poika ei pelkän eläkkeen takia töitä tule tekemään, vaan motivaatio on aivan joku toinen. Oman eläkkeeni kerään mieluummin säästämisen ja sijoittamisen kautta. Tähän voisi lopuksi laittaa iltapäivälehtien klikkiotsikon: Jarmo voitti työeläkeyhtiöt - Ansaitsi säästämällä ja sijoittamalla 10:ssä vuodessa 50 vuoden eläketulot.

10 vuodessa (13.2.2009-26.10.2019) salkkuni (katso salkkukatsaukset tästä) on tuottanut Nordnetin oman tilaston mukaan kumulatiivisesti 137,75 %. Vuodessa siis noin 9 % nimellistuottoa. Ei siis huonosti, mutta ei järisyttävän paljonkaan, joten mikään sijoitusvelho ei tarvitse olla jotta homma toimisi omalla kohdallasi. Vertailun vuoksi Ilmarisen sijoitustoiminnan keskimääräinen nimellistuotto vuodesta 1997 asti tähän päivään on ollut noin 5,8 % vuodessa. Keskinäinen vertailu ei tietenkään ole ihan relevanttia (muun muassa eri aikasarja ja osakepainot jne), mutta antaa kuitenkin jonkinlaista perspektiiviä asioihin. Se miten paljon eläkejärjestelmän toimintaan ja maksukykyyn luottaa, on sitten aivan toisen artikkelin asia, josta ei tässä sen enempää.

Eläkekertymän kummallisesta matematiikasta

Jos voitan jo pienessä ajassa säästämällä ja sijoittamalla koko tulevaisuuden eläkkeeni, niin mikä tässä nykyjärjestelmässä oikein kusee? Eläkettä kertyy 1,5 prosenttia tuloista vuodessa, eli jokaisesta ansaitusta eurosta karttuu 1,5 senttiä eläkettä. Eläkkeiden maksuun tarvittavat varat kerätään pääasiassa työeläkemaksuilla. TyEL-maksu on nyrkkisääntönä noin 25 % palkkasummasta (työntekijän eläkemaksu on 6,15 %-yksikköä ja työnantajan osuus on tästä sitten loput). Okei, tämä selvä. Jos noin 68 -vuotiaana saisin suurin piirtein eläkettä tuon 986 euroa, niin paljonko olen siitä maksanut, kuka osaa arvata lähimmäksi? Työuran aikana olisin saanut palkkaa noin 788 000 euroa ((986*12)/0,015). Tästä palkkasummasta eläkemaksua olisi maksettu siis noin 25 %, eli 197 200 euroa.

Kas kummaa, tuohan on muuten aika lähellä sitä summaa, jota olen laskeskellut tarvitsevani ollakseni taloudellisesti riippumaton. Tässä kannattaa muistaa, että äskeiset luvut eivät missään nimessä ole tarkkoja, mutta hyvin paljon suuntaa antavia. Äskeistä palkkasummaa ja eläkemaksua katsoessa herää kysymys, olisinko sitten eläkeläisenä säästänyt tulevan eläketurvani ennakkoon? Tilastokeskus kertoo, että elinajanennuste (vuonna 1984 syntynyt mies) on noin 70 vuotta. Tämä ei kuitenkaan ota huomioon väestön terveydentilan jatkuvaa paranemista. Tarkempi arvo on noin 90 vuotta. 68 -vuotiaana voisin olla siis keskimäärin eläkkeellä noin 22 vuotta, kunnes kuolla kupsahdan. Tuona aikana saisin eläkettä 22*12*986 euroa = 260 304 euroa. Tällä menolla olisin siis kuluttanut kaikki maksamani (197 200 euroa) eläkemaksuni 22 vuotta kestävään eläkkeeseen 260 304 euroa. Huonosti taitaa siis käydä, vai...?

Korkotuotto ajan kanssa onkin se kuningas

Tämä ei kuitenkaan ole koko totuus. Esimerkki oli erittäin yksinkertaistettu, eikä siinä otettu huomioon koron voimaa (todennäköisesti vain pieni indeksikorotus eläkemaksua määritettäessä). Pääomalle, eli eläkemaksuille on mahdollista saada korkotuottoja koko työskentely- ja eläkeajan. Mitäpä tapahtuisikaan, jos jaamme äskeisen eläkemaksupotin kertymän (197 200 euroa) tasaisesti työvuosille ja sille saisi vuosittain erittäin vähäisen 2 % tuoton (realistisempi olisi noin 7 %)? Kuvaaja näyttäisi seuraavalta. Sinisellä siis kumuloituvat eläkemaksut, yhteensä se reilut 190 000 euroa. Punaisella niille vuosittain kertyvä korko. 68 -vuotiaana korkoa olisi kertynyt noin 125 300 euroa. Noin 45 vuodessa korkotuottoja olisi kertynyt jo melkein maksettujen työeläkemaksujen verran. Yhteensä eläkemaksut ja korot tekisivätkin noin 312 600 euroa.

Tässä vaiheessa voikin sitten vasta realistisesti kysyä, että mitä jos eläisinkin 100 vuotiaaksi? Riittäisivätkö jo maksetut työeläkemaksuni tässä realistisemmassa tapauksessa, jossa vaatimattoman suuruinen korkokin huomioidaan? Tähän voi vastata vain simppelillä laskelmalla. Vuodessa saisin eläkettä siis arvion mukaan 12*986 euroa = 11 832 euroa. 2 % koron voimalla eläkemaksupottini on kasvanut 46 vuodessa, 68 ikävuoteen mennessä noin 312 600 euroon. Pelkästään yli 3,8 % sijoitustuotoilla (312 000 e * 0,038 = 11 878) kattaisin "menot". Tuolla tuotolla voisin siis elää pelkkien korkojen varassa, eikä pääomiin tarvitsisi koskea ollenkaan.

Jos tämä summa tuottaisi kuitenkin vuosittain Ilmarisen keskimääräisen nimellistuoton (5,8 %), niin saisin vuodessa pelkkiä korkotuottoja 18 131 euroa. Kuukaudessa tämä tekisi noin 1 510 euroa. Itse säästämällä saisi siis 55 % suurempaa eläkettä, kuin tyytymällä työeläkeyhtiöiden tarjoamaan eläkkeeseen. Vertailun vuoksi omilla tuotoilla (8 %) kuukausieläke olisi jo 2 084 euroa, eli 115 % suurempi. Huhhuh, aina vain pahenee ja puistattaa enemmän. Ja tuossahan ei siis edes syödä vielä sitä pääomaa. En edes uskalla laskea eläkkeen suuruutta, jos pääomatkin kulutettaisiin. Vaikka eläisin siis 100 -vuotiaaksi tai yli, niin en tulisi erittäin todennäköisesti koskaan syömään kaikkia eläkemaksujeni pääomia. Jokin summa jäisi aina käyttämättä. Miten eläkkeiden työeläkemaksut eivät siis muka riittäisi? Olet tietämättäsi säästänyt uskomattomia summia, joihin et todennäköisesti tule edes koskemaan. Pohtimisen arvoinen asia.

Mikä on syynä todellista huonompaan eläkkeeseen?

Näppärä ja fiksu lukija mutristaa tässä vaiheessa otsaansa. Siis mitä vitt**? Mihin kaikki raha eläkemaksuista yhtäkkiä katoaa? Aiheellinen kysymys, johon yritän vastata. Puhutaan eläkepommista ja vaikka mistä, mutta se on osittain sumutusta. Suurin syy on se, että työeläkejärjestelmä on vain osittain rahastoiva (29 % suomalaisten eläkevastuista on etukäteen rahastoitu). Siinä suurin osa eläkemaksuista käytetään nykyisten eläkeläisten eläkkeisiin (jotka niitä eivät oikeastaan ole edes ansainneet pienien eläkemaksujen takia). Eläkemaksuja eläkerahastoihin maksamalla et siis kerrytä oikeasti itsellesi eläkettä, vaan maksat oikeastaan vain muiden eläkettä palkastasi. Periaatteessa eläkkeensaaja on kuitenkin ansainnut itse oman eläkkeensä ja paljon paljon enemmän työeläkemaksuja maksaessaan, kuten alussa laskin. Tätä oli artikkelin tarkoituksena havainnollistaa. Jos eläkejärjestelmämme olisi erilainen ja rahastoisimme kaikki maksamamme eläkemaksut korvamerkittynä itselle, niin mitään ongelmaa ei olisi.

Osa omasta työeläkeotteestani. Surullista ja säälittävää, mutta itsepä olen työni valinnut. Näen kuitenkin iltapäivälehtien klikkiotsikon: Jarmo voitti työeläkeyhtiöt - Ansaitsi säästämällä ja sijoittamalla 10:ssä vuodessa 50 vuoden eläketulot :)

Onhan tuossa aivan rehellisesti sanoen aika suuri ristiriita maksujen, kertyvän eläkkeen ja elinajanodotteen kanssa. Jos maksaisit ja rahastoisit eläkemaksusi suoraan, etkä välillisesti työeläkeyhtiöiden kautta, niin säästämäsi summa riittäisi todennäköisesti paljon paljon pidempään, tai vaihtoehtoisesti saisit paljon paljon suurempaa eläkettä. Miksi maksaisin palkasta näin paljon eläkemaksuja saamatta oikean kokoista vastinetta takaisin? Useimmat meistä ymmärtävät, että ihmisen pitää saada maksamiaan maksuja vastaan suhteutettua eläkettä. Äskeisen esimerkin erotus, joka jää yhteiseen pottiin työeläkeyhtiöiden hoitoon (tai ryöstöön) on jo jonkinlaista hyväksikäyttöä. Maksimoidaksesi hyödyt eläkkeestäsi sinun tulee luonnollisesti elää tarpeeksi pitkään. Tähän ei ole siten oikeastaan kuin yksi vaihtoehto. Vähentää rasittavaa työntekoa, jolloin huolehdit jaksamisestasi paremmin ja siirtyä eläkkeelle mahdollisimman aikaisin. Näin ei luonnollisesti saisi sanoa, mutta sanon, kun oikein kukaan muu ei tohdi. Se on melkein jo velvollisuutesi. Toinen asia on tietysti se, riittääkö kyseinen eläkemaksu kulutukseesi nähden, mutta se ei ole tämän artikkelin pointti.

Huom! Kommenteissa tuotiin erinomaisesti esiin se, miten tuo elinajanodote muodostuu. Enpä tajunnut sitä itse edes kyseenalaistaa. Kommenteista löytyy hyvä linkki tästä, joka kannattaa lukaista. Päivitin artikkelin uusimmilla tiedoilla, joissa käytetään toteutumassa olevia tietoja kuolleisuudesta. Tällöin elinajanennusteeni olisikin noin 90 vuotta, kun alun perin käytin elinajanennusteenani 70 vuotta. Käytin myös alkuperäisessä artikkelissani vääriä TyEL-lukuja (väitin 30 %, vaikka 25 % olisi lähempänä). Nämä oletukset muuttavat jonkin verran laskelmia, mutta eivät kuitenkaan poista sitä tosiasiaa ja tekstin pääpointtia, että ansiotuloista eläkemaksuja itse säästämällä ja sijoittamalla eläkkeen pitäisi ehdottomasti riittää. Työeläkeyhtiöt aiheuttavat vain harmia tässä välissä.


(Alkuperäinen teksti julkaistu ensimmäisen kerran 18.2.2017)

Nyt se on täällä. Täysin kuluton rahasto. 

Nordnet Superrahasto Suomi on markkinoiden ensimmäinen, aivan uusi ja täysin kuluton indeksirahasto. Rahasto seuraa OMXH25-indeksiä, eli Helsingin pörssin 25 vaihdetuimman osakkeen kehitystä. • merkintä- ja lunastuspalkkio 0 € • hallinnointipalkkio 0 € • säilytys 0 €