27. lokakuuta 2019

Eläke itse säästämällä vai työelämästä? - Vertailua

Aika monella talousbloggarilla on päämääränä jonkinasteinen taloudellinen riippumattomuus. Itselläni ja aika monella muulla talouttaan miettivällä ja suunnittelevalla tavoite ei välttämättä tunnu edes niin utopistiselta, tai kaukaiselta. Talousblogeissa moni tietää mikä on totta ja miten homma oikeasti toimii. Toisin taitaa olla tavallisen, kädestä-suuhun elävän palkansaajan kohdalla, joka lähtee määränpäätä kohden ihan nollasta. Jos puhut tavoitteesta lähes kenen tahansa asiaan vihkiytymättömän kanssa, niin keskustelu voi tyssätä heti alkuunsa. Tavoitteelle voidaan nauraa, koska kukaan ei sitä usko. "Eihän sellainen voi olla mahdollista", tai "Älä nyt herran tähden ole idiootti ja kuvittele itsestäsi liikoja". Vallitseva normihan on, että täällä työskennellään lähes hautaan asti ja eläkkeen maksaa valtio. Toisinkin voi kuitenkin olla, tai näin itse asiassa jo on. Et vain tiedä sitä.



Taloudellinen riippumattomuus voi tuntua ensi alkuun kaukaiselta ja siihen vaadittava summa liian suurelta säästettäväksi ja sijoittamalla hankittavaksi. Edessä oleva seinä tuntuu korkealta ja homma siten lähes mahdottomalta. Tähän voi kuitenkin auttaa pieni näkökulman muutos, jolla hommaan saa ehkä paremmin perspektiiviä ja omille tavoitteille realismia, sekä motivaatiota. Mikä parasta, vertailu on helppo tehdä ja sen tuloksia voi päivittää vuosittain. Kyseessä on tietenkin verrata omaa työeläkeotetta vuosittain kertyviin osinkotuloihin. Työeläkeote kertoo siis tähän mennessä karttuneen eläkkeesi, jota on kertynyt palkkatuloja paiskiessa, tai esimerkiksi muita eläkkeeseen vaikuttavia etuuksia ansaitessasi. Mitä paremmin palkattu homma, sitä enemmän kerrytät siitä eläkettä.

Kertyneen työeläkkeen ja osinkojen suhde bruttona kuukaudessa. Arvio 31.12.2018 mennessä, eläkkeestä ei ole vähennetty elinaikakertoimen vaikutusta (-38 euroa), jolloin summa olisikin 305 e/kk. Huomaa osinkojen paljon jyrkempi kulmakerroin, vaikka osingoilla on neljän vuoden takamatka aloituksesta. 14 vuotta töitä paiskittu ja tässä tulos :(


Työeläkkeen karut lukemat


Omaa kertynyttä eläkettä voi tarkastella helposti netin kautta. Yllä olevassa graafissa on esitetty vuosittainen kumuloituva eläkekertymäni vihreällä ja osakesalkkuni kerryttämät osingot kuukausitasolle jaettuna punaisella. Veroja ei ole kummassakaan huomioitu, eikä elinaikakerrointa. Vertailun vuoksi osinkoja verotetaan 25,5 % verolla ja eläkettä saa ansaita noin 31 000 vuodessa, eli noin 2 580 euroa/kk samaan veroprosenttiin päästäkseen. Pienemmillä kuukausituloilla eläke on siis kevyemmin verotettua ja suuremmilla vaaka kääntyy osinkotulojen suuntaan.

Kun eläkkeestä on tehty työeläkeyhtiön puolesta vielä elinaikakertoimen negatiivinen vaikutus, on eläkettä kertynyt 305 e/kk vuodesta 2005 lähtien (kirjoitushetki 27.10.2019). Siis 14 vuotta töitä paiskittu ja reilut 300 e/kk kasassa, voihan... Tuosta vielä verot pois, niin ei kyllä hääviltä näytä. Tuota rataa kun jatkaisi eläkkeelle asti (kertymä nousee vuosittain myös vähäisesti indeksin verran), niin arvio eläkkeestäni 31.12.2047 mennessä olisi noin 986 euroa. Jos tuon perusteella pitäisi motivoida itseään tekemään työtä vielä kolme vuosikymmentä (eli vielä kaksi kertaa tehdyt työvuodet), niin varmaan masentuisin sängyn pohjalle. Niin varmaan moni muukin.

Työeläkeyhtiö Ilmarisen eläkelaskelmia blogistin eläkkeestä. 14 vuotta töitä tehty ja vielä pitäisi tehdä tuplasti tuo määrä, jotta saisi edes säällisen tulon.

Osinkotulot hakkaavat työeläkkeen mennen tullen


Osinkotuloja puolestaan on kertynyt kivasti. Jos kertyneet bruttomääräiset osinkotulot vuoden aikana jakaa kuukausien määrällä, niin vuonna 2018 summaksi saatiin 1 053 euroa/kk. Siis voi hittolainen, osinkotulot 1 053 euroa vs. kertynyt eläke 305 ovat jo nyt aivan eri planeetoilta. Pitää vielä huomata, että työeläkkeellä on takana vuosia 14, kun säästämisessä mennään vuodessa 10. Jos molemmat lähtisivät samalta viivalta, niin ero olisi vieläkin isompi ja vertailu reilumpi. Jotenkin absurdia, että vuonna 2018 kertyneet osinkotulot ovat todennäköisesti jo lähes samat, kuin eläkkeeni koskaan tulevaisuudessa, jos päättäisin työskennellä noin vajaa 70 -vuotiaaksi asti. Ohhoh. Tähän ei voi muuta kuin nauraa ja sanoa eläkkeelle suoraan kiitos ei. Tämä poika ei pelkän eläkkeen takia töitä tule tekemään, vaan motivaatio on aivan joku toinen. Oman eläkkeeni kerään mieluummin säästämisen ja sijoittamisen kautta. Tähän voisi lopuksi laittaa iltapäivälehtien klikkiotsikon: Jarmo voitti työeläkeyhtiöt - Ansaitsi säästämällä ja sijoittamalla 10:ssä vuodessa 50 vuoden eläketulot.

10 vuodessa (13.2.2009-26.10.2019) salkkuni (katso salkkukatsaukset tästä) on tuottanut Nordnetin oman tilaston mukaan kumulatiivisesti 137,75 %. Vuodessa siis noin 9 % nimellistuottoa. Ei siis huonosti, mutta ei järisyttävän paljonkaan, joten mikään sijoitusvelho ei tarvitse olla jotta homma toimisi omalla kohdallasi. Vertailun vuoksi Ilmarisen sijoitustoiminnan keskimääräinen nimellistuotto vuodesta 1997 asti tähän päivään on ollut noin 5,8 % vuodessa. Keskinäinen vertailu ei tietenkään ole ihan relevanttia (muun muassa eri aikasarja ja osakepainot jne), mutta antaa kuitenkin jonkinlaista perspektiiviä asioihin. Se miten paljon eläkejärjestelmän toimintaan ja maksukykyyn luottaa, on sitten aivan toisen artikkelin asia, josta ei tässä sen enempää.


Eläkekertymän kummallisesta matematiikasta


Jos voitan jo pienessä ajassa säästämällä ja sijoittamalla koko tulevaisuuden eläkkeeni, niin mikä tässä nykyjärjestelmässä oikein kusee? Eläkettä kertyy 1,5 prosenttia tuloista vuodessa, eli jokaisesta ansaitusta eurosta karttuu 1,5 senttiä eläkettä. Eläkkeiden maksuun tarvittavat varat kerätään pääasiassa työeläkemaksuilla. TyEL-maksu on nyrkkisääntönä noin 25 % palkkasummasta (työntekijän eläkemaksu on 6,15 %-yksikköä ja työnantajan osuus on tästä sitten loput). Okei, tämä selvä. Jos noin 68 -vuotiaana saisin suurin piirtein eläkettä tuon 986 euroa, niin paljonko olen siitä maksanut, kuka osaa arvata lähimmäksi? Työuran aikana olisin saanut palkkaa noin 788 000 euroa ((986*12)/0,015). Tästä palkkasummasta eläkemaksua olisi maksettu siis noin 25 %, eli 197 200 euroa.

Kas kummaa, tuohan on muuten aika lähellä sitä summaa, jota olen laskeskellut tarvitsevani ollakseni taloudellisesti riippumaton. Tässä kannattaa muistaa, että äskeiset luvut eivät missään nimessä ole tarkkoja, mutta hyvin paljon suuntaa antavia. Äskeistä palkkasummaa ja eläkemaksua katsoessa herää kysymys, olisinko sitten eläkeläisenä säästänyt tulevan eläketurvani ennakkoon? Tilastokeskus kertoo, että elinajanennuste (vuonna 1984 syntynyt mies) on noin 70 vuotta. Tämä ei kuitenkaan ota huomioon väestön terveydentilan jatkuvaa paranemista. Tarkempi arvo on noin 90 vuotta. 68 -vuotiaana voisin olla siis keskimäärin eläkkeellä noin 22 vuotta, kunnes kuolla kupsahdan. Tuona aikana saisin eläkettä 22*12*986 euroa = 260 304 euroa. Tällä menolla olisin siis kuluttanut kaikki maksamani (197 200 euroa) eläkemaksuni 22 vuotta kestävään eläkkeeseen 260 304 euroa. Huonosti taitaa siis käydä, vai...?


Korkotuotto ajan kanssa onkin se kuningas


Tämä ei kuitenkaan ole koko totuus. Esimerkki oli erittäin yksinkertaistettu, eikä siinä otettu huomioon koron voimaa (todennäköisesti vain pieni indeksikorotus eläkemaksua määritettäessä). Pääomalle, eli eläkemaksuille on mahdollista saada korkotuottoja koko työskentely- ja eläkeajan. Mitäpä tapahtuisikaan, jos jaamme äskeisen eläkemaksupotin kertymän (197 200 euroa) tasaisesti työvuosille ja sille saisi vuosittain erittäin vähäisen 2 % tuoton (realistisempi olisi noin 7 %)? Kuvaaja näyttäisi seuraavalta. Sinisellä siis kumuloituvat eläkemaksut, yhteensä se reilut 190 000 euroa. Punaisella niille vuosittain kertyvä korko. 68 -vuotiaana korkoa olisi kertynyt noin 125 300 euroa. Noin 45 vuodessa korkotuottoja olisi kertynyt jo melkein maksettujen työeläkemaksujen verran. Yhteensä eläkemaksut ja korot tekisivätkin noin 312 600 euroa.


Tässä vaiheessa voikin sitten vasta realistisesti kysyä, että mitä jos eläisinkin 100 vuotiaaksi? Riittäisivätkö jo maksetut työeläkemaksuni tässä realistisemmassa tapauksessa, jossa vaatimattoman suuruinen korkokin huomioidaan? Tähän voi vastata vain simppelillä laskelmalla. Vuodessa saisin eläkettä siis arvion mukaan 12*986 euroa = 11 832 euroa. 2 % koron voimalla eläkemaksupottini on kasvanut 46 vuodessa, 68 ikävuoteen mennessä noin 312 600 euroon. Pelkästään yli 3,8 % sijoitustuotoilla (312 000 e * 0,038 = 11 878) kattaisin "menot". Tuolla tuotolla voisin siis elää pelkkien korkojen varassa, eikä pääomiin tarvitsisi koskea ollenkaan.

Jos tämä summa tuottaisi kuitenkin vuosittain Ilmarisen keskimääräisen nimellistuoton (5,8 %), niin saisin vuodessa pelkkiä korkotuottoja 18 131 euroa. Kuukaudessa tämä tekisi noin 1 510 euroa. Itse säästämällä saisi siis 55 % suurempaa eläkettä, kuin tyytymällä työeläkeyhtiöiden tarjoamaan eläkkeeseen. Vertailun vuoksi omilla tuotoilla (8 %) kuukausieläke olisi jo 2 084 euroa, eli 115 % suurempi. Huhhuh, aina vain pahenee ja puistattaa enemmän. Ja tuossahan ei siis edes syödä vielä sitä pääomaa. En edes uskalla laskea eläkkeen suuruutta, jos pääomatkin kulutettaisiin. Vaikka eläisin siis 100 -vuotiaaksi tai yli, niin en tulisi erittäin todennäköisesti koskaan syömään kaikkia eläkemaksujeni pääomia. Jokin summa jäisi aina käyttämättä. Miten eläkkeiden työeläkemaksut eivät siis muka riittäisi? Olet tietämättäsi säästänyt uskomattomia summia, joihin et todennäköisesti tule edes koskemaan. Pohtimisen arvoinen asia.


Mikä on syynä todellista huonompaan eläkkeeseen?


Näppärä ja fiksu lukija mutristaa tässä vaiheessa otsaansa. Siis mitä vitt**? Mihin kaikki raha eläkemaksuista yhtäkkiä katoaa? Aiheellinen kysymys, johon yritän vastata. Puhutaan eläkepommista ja vaikka mistä, mutta se on osittain sumutusta. Suurin syy on se, että työeläkejärjestelmä on vain osittain rahastoiva (29 % suomalaisten eläkevastuista on etukäteen rahastoitu). Siinä suurin osa eläkemaksuista käytetään nykyisten eläkeläisten eläkkeisiin (jotka niitä eivät oikeastaan ole edes ansainneet pienien eläkemaksujen takia). Eläkemaksuja eläkerahastoihin maksamalla et siis kerrytä oikeasti itsellesi eläkettä, vaan maksat oikeastaan vain muiden eläkettä palkastasi. Periaatteessa eläkkeensaaja on kuitenkin ansainnut itse oman eläkkeensä ja paljon paljon enemmän työeläkemaksuja maksaessaan, kuten alussa laskin. Tätä oli artikkelin tarkoituksena havainnollistaa. Jos eläkejärjestelmämme olisi erilainen ja rahastoisimme kaikki maksamamme eläkemaksut korvamerkittynä itselle, niin mitään ongelmaa ei olisi.


Osa omasta työeläkeotteestani. Surullista ja säälittävää, mutta itsepä olen työni valinnut. Näen kuitenkin iltapäivälehtien klikkiotsikon: Jarmo voitti työeläkeyhtiöt - Ansaitsi säästämällä ja sijoittamalla 10:ssä vuodessa 50 vuoden eläketulot :)


Onhan tuossa aivan rehellisesti sanoen aika suuri ristiriita maksujen, kertyvän eläkkeen ja elinajanodotteen kanssa. Jos maksaisit ja rahastoisit eläkemaksusi suoraan, etkä välillisesti työeläkeyhtiöiden kautta, niin säästämäsi summa riittäisi todennäköisesti paljon paljon pidempään, tai vaihtoehtoisesti saisit paljon paljon suurempaa eläkettä. Miksi maksaisin palkasta näin paljon eläkemaksuja saamatta oikean kokoista vastinetta takaisin? Useimmat meistä ymmärtävät, että ihmisen pitää saada maksamiaan maksuja vastaan suhteutettua eläkettä. Äskeisen esimerkin erotus, joka jää yhteiseen pottiin työeläkeyhtiöiden hoitoon (tai ryöstöön) on jo jonkinlaista hyväksikäyttöä. Maksimoidaksesi hyödyt eläkkeestäsi sinun tulee luonnollisesti elää tarpeeksi pitkään. Tähän ei ole siten oikeastaan kuin yksi vaihtoehto. Vähentää rasittavaa työntekoa, jolloin huolehdit jaksamisestasi paremmin ja siirtyä eläkkeelle mahdollisimman aikaisin. Näin ei luonnollisesti saisi sanoa, mutta sanon, kun oikein kukaan muu ei tohdi. Se on melkein jo velvollisuutesi. Toinen asia on tietysti se, riittääkö kyseinen eläkemaksu kulutukseesi nähden, mutta se ei ole tämän artikkelin pointti.

Huom! Kommenteissa tuotiin erinomaisesti esiin se, miten tuo elinajanodote muodostuu. Enpä tajunnut sitä itse edes kyseenalaistaa. Kommenteista löytyy hyvä linkki tästä, joka kannattaa lukaista. Päivitin artikkelin uusimmilla tiedoilla, joissa käytetään toteutumassa olevia tietoja kuolleisuudesta. Tällöin elinajanennusteeni olisikin noin 90 vuotta, kun alun perin käytin elinajanennusteenani 70 vuotta. Käytin myös alkuperäisessä artikkelissani vääriä TyEL-lukuja (väitin 30 %, vaikka 25 % olisi lähempänä). Nämä oletukset muuttavat jonkin verran laskelmia, mutta eivät kuitenkaan poista sitä tosiasiaa ja tekstin pääpointtia, että ansiotuloista eläkemaksuja itse säästämällä ja sijoittamalla eläkkeen pitäisi ehdottomasti riittää. Työeläkeyhtiöt aiheuttavat vain harmia tässä välissä.


(Alkuperäinen teksti julkaistu ensimmäisen kerran 18.2.2017)



Nordnet Superrahasto Suomi on markkinoiden ensimmäinen, aivan uusi ja täysin kuluton indeksirahasto. Rahasto seuraa OMXH25-indeksiä, eli Helsingin pörssin 25 vaihdetuimman osakkeen kehitystä. • merkintä- ja lunastuspalkkio 0 € • hallinnointipalkkio 0 € • säilytys 0 €



25 kommenttia:

  1. Huomaa myös, että Suomessa on takuueläke, eli jokaiselle taataan 760 €/kk eläke vaikka ei olisi maksanut senttiäkään eläkemaksuja. Ja tuon saa vaikka olisi kuinka paljon pääoma- tai ansiotuloja eläkkeellä.

    http://www.kela.fi/takuuelake

    Toisin sanoen jos jäät "osinkoeläkkeelle" ennen kuin oma eläkkeesi on kasvanut suuremmaksi kuin 760 €/kk (sinun tapauksessasi joskus 2025-2030), ovat kaikki eläkemaksusi menneet täysin hukkaan. Kannattaisi siis lopettaa eläkemaksujen maksaminen samantien.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Takuueläkkeeseen tässä vähän luetetaankin :) Jos olisi enemmän rohkeutta, seikkailuhenkeä, uteliaisuutta ja kiinnostusta, niin tässähän olisi ehkä kannattavinta muuttaa johonkin etelän halpaan maahan "osinkoeläkkeelle". Halvan asumisen, elämisen ja pienen verotuksen maassa kelpaisi varmasti nauttia osingoilla elämisestä ja odottaa takuueläkettä .

      Poista
  2. Miten tuo elinajanodote muuten muodostuu? Esim. Ylen vastaavassa uutisessa (http://yle.fi/uutiset/3-9273402) puhutaan 90 vuoden elinajanodotteista. Mistä ero johtuu? Onko tuo esim. kohdaltasi mainittu 70 vuoden ennuste tehty siis vuonna 1984? Vai päivitetäänkö vuosittain noita "aiempienkin vuosien" ennusteita? Mitä tässä pitäisi uskoa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Erittäin hyvä kysymys. Olen ymmärtänyt, että ennusteet tehdään syntymähetken arvion mukaan. Todennäköisesti elämme kuitenkin pidempään kuin mitä odotettavissa oleva elinikä kertoo, sillä nykykuolleisuuteen perustuva arvio ei ota huomioon väestön terveydentilan jatkuvaa paranemista. Olettaisin siis, että käyttämääni tilastoa ei päivitetä, vaan tiedot tavallaan laahaavat aina perässä. Toisin sanoen esim. 50 vuotta sitten tehtyä "väärää" ennustetta ei tulla koskaan korjaamaan oikeasti toteutuneella eliniällä.

      Tuossa Ylen jutussa lukee, että elinajanodote eläkkeellä on laskettu sille vuodelle, jolloin eläkkeelle jäädään. Laskuri ei näytä siis elinajanodotetta tällä hetkellä. Todennäköisesti se on siis jotenkin "päivitetty" nykytiedoilla, eli toteutumassa olevilla kuolleisuudella. Kyseessä voi myös keskiarvon sijaan olla mediaani, joka nostaa ikää ylöspäin, eli tulos muuttuu positiivisemmaksi. Mitä pitäisi siis uskoa? Ehkäpä tuo Ylen juttu antaa vähän paremman kuvan. Toisaalta aina pitää myös muistaa julkaisijan ja tietojen antajan intressi...

      Tässä linkissä vähän tarkemmin ja erinomaisesti selitetty asiasta siitä enemmän kiinnostuneille: http://www.stat.fi/artikkelit/2010/art_2010-02-18_001.html?s=0

      Poista
  3. Voiko eläkemaksuista päästä jotenkin eroon? Sijoittaisin ne mieluummin itse Ruotsin tyyliin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos et tee töitä pimeästi, tai ole erittäin vähän ansaitseva yrittäjä, niin eläkemaksuista et pääse eroon ansiotöitä tehdessä.

      Itsekin kannattaisin Ruotsin mallia. Niin kauan, kun suurella osalla kansasta ei ole kannustinta tutustua sijoittamiseen omilla eläkemaksuilla, niin sitä ei tulla laajalti oppimaankaan. Kun ei ole vaihtoehtoa tai mahdollisuutta äänestää jaloillaan/lompakollaan, niin eläkeyhtiöt saavat elää kuin kukot tunkiolla.

      Poista
  4. Oho sä oot jo 800 eurossa osinkokertymässä, itse pyristelen vielä 400 euron yli. No ainakin summa on kasvava koko ajan =) 800€ menee kyllä vielä muutama vuosi. Se olisi jo aika mukava lisä palkan päälle =)

    VastaaPoista
  5. Vähän hämmentävästi oiottu tuossa eläkejärjestelmän selittämisessä. Faktahan on, että suurin osa eläkemaksuista menee suorana tulonsiirtona nykyisille eläkeläisille ja vain pieni osuus eläkerahostoon tasapainottamaan järjestelmää (lonkalta muistelen että luokkaa 25%). Samaa harhakuvaa myös mm Kimmo Kiljunen levittää omissa lausunnoissaan. Eli sitä, että eläkkeet olisi jo itse maksettu ennakkoon.

    Toki tuokaan ei jutun pääpointteja kumoa, mutta silti ihan olennainen seikka. Kaunis ajatus, että jokainen säästäisi oman eläkettään ihan käytännön tasollakin eläkemaksujen kautta kasvamaan korkoa itselleen, mutta oikeasti järjestelmä ei ihan noin yksioikoinen ole, vaan kyseessä on enemmänkin normaali sosiaalituki, jota vain puskuroidaan rahastolla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meidän eläkeläisten maksamat työaikana maksamat eläkemaksut on sijoitettu eläkerahastoihin, joiden tuotto on enemmän kuin nyt maksetut eläkkeet. Ei ole meidän eläkeläisten vika ettei niitä rahoja käytetä nyt meidän eläkkeisiin. Säästetäänkö niitä tiedän eläkkeisiin? Kenen rahoilla teidät koulutettiin?

      Poista
    2. Oiottu tarkoituksella, jotta näkyisi ero nykyisen ja mahdollisen vaihtoehdon välillä. En tiedä, mitä Kimmo Kiljusen harhakuvaa tarkoitat? Sen mitä olen hänen aloitteeseensa tutustunut, niin ihan järkevä, vaikkakaan en kannata (vielä). Syynä oikeastaan se, että nykyiset eläkeläiset eivät ole maksaneet omia eläkemaksujaan.

      Sisään on laitettu vähemmän rahaa, kuin mitä ulos otetaan. TyEL maksu esim. 70 -luvulla oli vain 5 %. Mitä artikkelissani eläkkeelle tapahtuisikaan, jos säästö olisi näin pieni? Vastaus: kokonaissumma olisi korkograafissa 65 000 euroa vs. nyt oleva 312 600 euroa. Tuolla ei eläkettä paljon voisi maksella. Tästä joskus lisää toisessa artikkelissa.

      Poista
    3. Laskin, että maksoin eläkemaksuja yli 200 000 euroa (vuosina 1967-2016). 5% tuotto tuosta summasta on enemmän kuin saamani eläke.

      Poista
    4. Käytithän laskelmissasi oikeita TyEL-maksuja? Ne kun kun ovat nousseet 70 -luvun 5 % -yksiköstä nykyiseen 25 % -yksikköön? Sinun tapauksessa tarkinta varmasti olisi avata työeläkeyhtiön antama erittely palkkasummista sekä eläkemaksuista ja laskea luvut niistä. Vanhat TyEL maksut näkee tästä linkistä: https://www.tyoelakelakipalvelu.fi/telp-publishing/vepa/document.faces?document_id=304022

      Jos laskusi on oikein, niin olet kyllä eläkkeesi ihan itse ansainnut. Harmi vain, että se voisi olla vieläkin suurempi, etkä tätä osaa saa. Takuueläke onneksi pelastaa, jos sen alle mentäisiin.

      Poista
    5. Käytin oikeita lukuja sillä suurimman osan työelämästäni maksoin 25% eläkemaksuja ja 5ensimmäistä työvuottani maksoin maksuja, jotka eivät kerryttäneet omaa eläkepottiani. Aloitin työt 18-vuotiaana ja eläkemaksut tulivat hyväkseni vasta 23-vuotiaasta lähtien, eläkemaksut kyllä kerättiin heti ensimmäisestä palkastani.

      Poista
    6. "Meidän eläkeläisten maksamat työaikana maksamat eläkemaksut on sijoitettu eläkerahastoihin"

      Ei ole, vaan niillä on suurimmaksi osaksi maksettu silloisen eläkeläissukupolven eläkkeitä. Tämä on juuri se virheellinen väite mitä näkee ja vaihtoehtoisfaktaa mitä mm Kiljunen väittää. Suosittelen lukemaan eläketutkimuskeskuksen selvityksiä asiasta. Siksi on täysin irrelevanttia laskea mitään 5% vuosituottoja maksetuille eläkemaksuille, koska niitä rahoja ei ole koskaan suoraan rahastoihin pistetty (ei nyt, eikä aikaisemminkaan).

      Kimmo Kiljusen esityksen taitetun indeksin poistamisesta on todettu mm. EKT:n toimesta kestämättömäksi ja edessä olisi massiiviset korotukset eläkemaksuihin tai koko järjestelmän romuttuminen. (http://www.etk.fi/indeksialoitteen-perustelut-eivat-kesta-lapivalaisua/).

      Kaiken lisäksi eläkeläiset ovat varakkaampia tällä hetkellä kuin koskaan aikaisemmin. (http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/elakelaisten-varallisuus-kasvanut-nopeammin-kuin-palkansaajilla/748998/).Tämäkin siis toisin, kuin Kiljunen on julkisuudessa väittänyt. Toki Köyhiä eläkeläisiä on, mutta hauska juttuhan on, että tuo taitetun indeksin poistaminen ei niitä köyhimpiä kansaneläkkeen varassa olevia juurikaan auta. Lainaus aikaisemmasta etk-linkistä:

      "Aloitetta perustellaan myös eläkeläisköyhyyden torjumisella. Työeläkeindeksin muuttaminen on siihen tarkoitukseen tehoton väline. Vanhusköyhyys kohdistuu yksin asuviin henkilöihin, joiden työeläke on pieni tai sitä ei ole lainkaan. Indeksimuutoksen tuomista eläkkeiden lisäeuroista vain joka viides kohdistuisi henkilöille, jotka ovat köyhyysriskirajalla tai sen alapuolella."

      Ja mitä tuohon eläkerahastojen kasvuun tulee, niin se on juuri sitä puskurointia, mistä aikaisemminkin mainitsin. Eläkeläisten osuus tulee kasvamaan suurten ikäluokkien myötä massiivisesti, joten rahastoa on pakko kerryttää jotta saadaan tulevaisuudessa pidettyä eläkemaksut järkevällä tasolla. (https://www.uusisuomi.fi/raha/206980-uutuuskirja-vaietun-elakepommin-pysayttavat-luvut-pakottaa-paattajat-leikkauksiin)

      Tästä on vaikka kuinka paljon asiantuntijalausuntoja (mm ETK). Jatkan mielelläni asiasta keskustelua, mutta pidetäänkö jutut faktapohjaisina ja unohdetaan kaikki "minä maksoin xxx ja en saa x% tuoton eläkettä", koska koska premissit ovat jo lähtökohtaisesti pielessä (oletus siitä, että kaikki eläkemaksut on menneet rahastoihin).

      Poista
    7. Eläkerahastoihin on sijoitettu 700 miljardia euroa. Tieto Eläketurvakesku www.etk.fi sivu 31.

      Poista
    8. Eläkerahastoissa oli syyskuun lopussa 184,5 miljardia (http://www.tela.fi/sijoitusanalyysi). Eläkevastuut voivat olla kyllä 700 miljardia, mutta sijoitetut rahastot ovat vain noin neljännes siitä.

      Poista
    9. Kiitos kommenteista ja perusteluista Ville Valtteri Jäävalli. Keskustellaan ilomielin asiasta jossain toisessa eläkejärjestelmää koskevassa artikkelissani, kunhan saan sellaisen joskus valmiiksi. Noissa linkittämissäsi lähteissä on aina se vika, että "sen lauluja laulat, kenen leipää syöt". Josa Jäntin juttuja lukiessa (http://blogit.iltalehti.fi/josa-jantti/) esimerkiksi voi olla asioista myös aivan toista mieltä. Mielipiteitä asiasta löytyy siis laidasta laitaan riippuen ihan kenen lukuja ja lähteitä nyt käyttääkään. Sehän tässä se ongelma vähän onkin. Valitettavan usein noista "faktoista" puuttuu taustalaskelmat, joiden oikeellisuutta ei siten pysty lukija tarkastamaan. Se on silloin vähän uskon asia ja vain auktoriteetin varassa.

      Ymmärrät varmaan siis sen, että haluaisin itse tehdä omat laskelmani asiasta. Tätä ennen asiasta on vaikea sanoa mitään riippumatonta. Tuoton laskeminen eläkemaksuille ei mielestäni ole irrelevanttia, vaikkakaan se ei ole nykyjärjestelmän mukaan perusteltua. Luen kuitenkin riviesi välistä sen, että itsekin tunnustat nykyisen järjestelmän vähän pöhköksi tai rampautetuksi? Se ei ole ainakaan niin oikeudenmukainen, kuin voisi olla. Tässä artikkelissa näytin, että toisinkin olisi voinut olla, jos eläkemaksut olisi rahastoitu ja korvamerkitty vain maksajalleen. Onko (teoreettisen) vaihtoehdon näyttäminen turhaa...?

      Poista
  6. Laskelmissasi on aika suuri virhe. Tyel-maksu on 24,4% yhteensä, josta työnantajan osuus on noin 17-18% ja työntekijän iästä riippuen 6,15%-7,65%. Ei siis 24,4+6.15% niin kuin olet tuossa laskenut.

    En itsekään juuri nykyisenkaltaiseen eläkejärjestelmään usko. Mutta täytyy muistaa aina näissä laskelmissa, etteivät kaikki ole aina yhtä onnekkaita koko elämäänsä. Tuosta potista kuitenkin maksetaan mm. työkyvyttömyyseläkkeitä, leskeneläkkeitä, perhe-eläkkeitä, kuntoutustukia yms. Kyseessä on vakuutus jossa, niin kuin kaikissa vakuutuksissa, suurin osa jää tappiolle, mutta jotkut "voittavat" isosti.

    Oma mielipiteeni kuitenkin on, että valtion tulisi tällaiset ikävämmät asiat ja jonkin asteinen pieni peruseläke taata kaikille. Jos haluat lisää, on sen säästäminen omalla vastuulla. Uskoisin että tämä saisi kaikki kiinnostumaan ihan eri tavalla sijoittamisesta ja toisi samalla valtaa takaisin tavalliselle kansalle. Nythän eläkeyhtiöt ovat Suomessa todella suuria valtapelureita ilman minkäänlaista tilivelvollisuutta omistajilleen=asiakkailleen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi ja uudesta näkökulmasta. Oikaisin virheen. Ei kuitenkaan vaikuta lopputulokseen.

      Tuo vertaus vakuutukseen on kyllä ihan hyvä ja osuva. Olisi kiva laskea, miten paljon nuo mainitsemasi asiat ovat suhteessa eläkemenoihin. Ehkä sitten joskus, kun päivittelen lisää artikkelia.

      Poista
  7. Täsmentävä kysymys, olenko oikeassa kun olen siinä uskossa, että eläkeyhtiöt ilmoittaa keskimääräisen vuosituoton inflaatiokorjattuna? Joten suoraan prosenttien vertailu ei kerro aivan koko totuutta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voihan sen ilmoittaa miten haluaa. Nordnetin kanssa ainakin tämä luku parempi vertailukohta. Inflaatiokorjattu reaalituotto olisi varmaan kuitenkin se enemmän käytetty. Jos tuotto ei ole kuitenkaan se, mitä tavoitellaan, niin ehkä tällainen "hämäys" on ymmärrettävää. Ilmarisen reaalituotto 1997-2014 oli muuten 4,1 %. Lähde: https://www.ilmarinen.fi/uutishuone/arkisto/2015/ennakkotiedot-2014/

      Poista
  8. Solidaarisuuden nimissä maksan mielelläni nykyisten eläkeläisten eläkkeitä. On otettava huomioon, että nykyiset eläkeläiset ovat sota-ajan ihmisiä ja heidän jälkeläisiään: työn tekemisen mahdollisuudet eivät ole olleet hyvät, sota-ajan jälkeen on tehty paljon hommaa jotta ollaan tässä pisteessä, missä nyt ollaan.

    Sen sijaan suurten ikäluokkien uskomattomat palkat, lomat, eläke-edut ja heidän rakentamansa julkinen sektori hieman ketuttaa, kun tietää, ettei itse välttämättä samaan pääse. Sen sijaan parempaa elämää mielestäni jo jollain tavalla elämme.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Periaatteessa samaa mieltä. Toisaalta tässä eläkekeskustelussa pelataan paljon myös tunteella, oletuksilla ja mielikuvilla. Järjestelmää on jo sen verran hankala ymmärtää, saati tehdä siitä laskelmia (osaa ei edes avata kansalaisille), että faktojen päälle rekentuvaa argumentointia on vaikeaa ylläpitää. Näyttäisi, että asioista löytyy aina kaksi puolta, kun tarpeeksi syvälle asiassa perehtyy.

      Poista
  9. Erinomainen kirjoitus, kiitoksia!

    VastaaPoista