7. syyskuuta 2022

Pyörälenkki: Lohjan paras nähtävyys - Tytyri Elämyskaivos, 100 km

 Vaikka olenkin asunut pääkaupunkiseudulla jo vaikka kuinka kauan, niin en ole koskaan kuullut Tytyrin Elämyskaivoksesta. Olisi ehkä pitänyt kuulla, koska sehän on Lohjan suurimpia nähtävyyksiä. Syvällä maan alla on entinen kalkkikivikaivos, johon yleisöllä on mahdollisuus tutustua pientä pääsymaksua vastaan oppaan johdolla. Sisäinen pikkupoika ei voi tietenkään vastustaa tällaista kiusausta, joten päätimmekin veljen kanssa heittää sopivan pyörälenkin Lohjan suuntaan ja tutustua Tytyriin vähän tarkemmin. Kaksi kärpästä yhdellä iskulla: sopivan pitkä ja kesäinen pyörälenkki, sekä vähän uutta ja yllätyksellisyyttä maustettuna pienellä historian havinallla ja uuden oppimisella.



Polkaisimme siis lähimmälle juna-asemalle ja matkustimme lähijunalla Kirkkonummelle. Tämähän oli jo tuttua aikaisemmasta reissusta Raaseporin linnaan, joten ei siitä yhtään sen enempää. Reitti Lohjalle Tytyrin kaivokselle kulkee aluksi samaa Jorvaksentietä Inkoon suuntaan, mutta pari kilsaa Pickalan ABC aseman jälkeen kääntyykin oikealle Siuntiontielle kohti pohjoista. Maisemat tällä suunnalla Siuntiota ovat kyllä todella hienoja. Lähellä maantiepyöräilijän taivasta.

Pyöräilymaisemia Siuntiossa. Kyllä kelpaa ajella.

Kun Kirkkonummelta on poljettu noin 45 minuuttia ja 17 km, niin Siuntiossa tuli vastaan S-Market, jossa pidimme pienen evästauon. Vähän karkkia, mustikkajugurttia, pullapitko yms. evästä, koska en ollut jaksanut aamulla syödä oikein mitään. Herätys oli sen verran aikaisin, että ei oikein maistunut. Tässä kohtaa on muuten pakko mainita mielenkiintoinen tapaus. Google oli juuri sinä päivänä päivittänyt Google Pay -sovelluksen. Kassalle tullessa olin todella hämmentynyt, kun en löytänyt tätä sovellusta. Nolotti, kun takana jono kasvoi, ja itse säädin ja säädin. En vain löytänyt tätä lähimaksun mahdollistavaa sovellusta aloitusnäytöstä, eikä hakutoimintokaan löytänyt mitään sanoilla Pay tai Google. Loppujen lopuksi kaikkia sovelluksia selaillessa tuli vastaan Wallet ja muistinkin, että jotain tällaista uutista apin nimen vaihtumisesta olinkin lukenut. Onnistuihan se maksu lopulta, mutta tuskanhiki oli kyllä melkoinen. Veljen uusimmassa puhelimessa tämä appi oli vain päivittynyt, mutta itseltäni se oli poistunut kokonaan aloitusnäytöstä...

Lyhyt evästauko veljen kanssa Siuntion S-Marketin edessä.

Reilu tunti kampien pyöritystä S-Marketista, eli noin 25 kilsaa, niin oltiin jo Lohjalla. Tytyrin Elämyskaivokselle on selkeä viitoitus ja se on helppo löytää, kun tähyilee vaikkapa taivaanrannassa siintävää Nordkalkin korkeaa kaivostornia. Jos joku tämän blogin lukija on kaivosasiaoista vähän paremmin perillä, niin voisi vaikka kommenttikenttään kirjoittaa, mikä tuon kaivostornin pointti oikein on? Sen funktio ei oikein aukene itselleni. Miksi kaivokseen pitää rakentaa noin korkea torni?

Nordkalkin kaivos sijaitsee aivan Tytyri Elämyskaivoksen vieressä, mutta on tosin aidalla erotettu. Ei kannata erehtyä väärälle puolelle.
Nordkalkin kaivosta ja sen korkea kaivostorni, jonka funktio ei itselleni avaudu.


Kokemuksia Tytyrin Elämyskaivoksesta - Vierastuvasta kalkkikaivokseen


Tytyrin Elämyskaivoksen sisäänkäynti sijaitsee infopisteen lähellä, jonka vieressä on myös Koneen testilaboratorio nopeita hisseja varten. Vähän hupaisaa, että nettisivuilla mainostetaan seuraavasti: "Tytyri Elämyskaivos on pyöräily-ystävällinen matkailukohde, lisäksi pyörille on parkki, johon pyörän voi turvallisesti lukita." Käytännössä tämä tarkoittaa paria pientä pyörätelinettä, joihin ei saisi edes lasten polkupyörää turvallisesti. Lukitsimme pyörämme siis läheiseen liikennemerkkiin ja siirryimme sitten itse infoon, eli vierastuvalle. Siellä meille pyöräilijöille jaettiinkin ilmaiset pinnaheijastimet ja muuta rekvisiittaa, joten ei tuo mainos nyt ihan väärässäkään ollut. Ei kuitenkaan paljon maksaisi hankkia kunnon pyörätelineet, jos pyörämatkailijoihin haluaa satsata.

Tytyri Elämyskaivoksen info, eli vierastupa.

"Pyöräily-ystävällisenä" paikkana Tytyristä ei kuitenkaan löytynyt kunnon pyörätelineitä.

Itse infopisteessä tarkastetaan liput (hinta 18 € ennakkoon ostettuna) ja puetaan päälle vähän lämpimämpää vaatetta. Itse kaivoksessahan on noin 8 astetta lämmintä, joten kannattaa kaivaa vähän paksumpaa vaatetusta. Itse laitoin pyöräilypaidan ja irtohihojen lisäksi päälle ohuen merinovillapaidan ja ohuen kuoritakin. Jaloissa oli pitkälahkeiset pyöräilyhousut ja päälle laitoin vielä ohuet kuorihousut. Noilla pärjäsi hyvin sen 1,5 h mitä kierros kesti ja ne kulkivat hyvin pyöräilypaidan taskuissa ja itse pyörän runkolaukussa. Olin varannut mukaan myös tasapohjaiset kengät, mutta kokemukseni mukaan ne olivat turhat. Sidin maastopyöräkengillä olisi pärjännyt vallan mainiosti luolan sorapohjalla. Vierastuvasta löytyy myös matkamuistomyymälä sekä WC-tilat, jos hätä vaikka yllättäisi. Vierastuvasta on mahdollista lainata myös vilttiä, jos oma vaatemäärä arveluttaa ja tuntuu liian vähältä. 

Info sisältäpäin. Kaivosta varten kannattaa laittaa lämmintä päälle ja pakollinen kypärä päähän. 

Itse Elämyskaivos on noin 100 metrin syvyydellä ja sinne pääsee vain oppaan kanssa aikataulutetuilla yleisökierroksilla. Yleensä näitä on päivän aikana 3-4 kpl välillä 11-15:30. Kohde on ollut avoinna yleisölle jo kaikkiaan 30 vuotta, mutta nimellä Elämyskaivos toiminut keväästä 2017 lähtien. Kävijämäärä on tänä aikana vaihdellut välillä 10 000 - 25 000. Vertailun vuoksi Raaseporin linnassa vierailee noin 80 000 kävijää vuodessa. Puhutaan siis huomattavasti pienemmästä kävijämäärästä. Raaseporin linnan lippu tosin maksaa 8 € ja opasta ei tarvita, joten siihen nähden ihan ymmärrettävää ja hyvä suoritus.

Kaivoksen alku ja opas kertomassa historiasta.

Tytyrin Elämyskaivoksen kaivoskäytävää, taustalla työkoneita.

Kaivoksessa muinoin käytettyjä työkoneita vähän lähempää tarkasteltuna.

Mihin kalkkia sitten tarvitaan? Esimerkiksi luuston rakennusaineena on kalkkia. Kalkkia tarvitaan myös muun muassa rakennusmateriaalien raaka-aineena, esim betoni ja maanviljelyksessä. Tiesitko esimerkiksi, että lähes kolmasosa lasimassasta on kalkkikivijauhetta parantaen lasin kemiallista kestävyyttä? Myös vedenpuhdistuksessa käytetään kalkkia muun muassa pH-arvon säätöön. Kalkin erilaisesta käytöstä ja tarpeesta voi lukea hyvin Nordkalkin sivuilta tästä

Jos joku muuten miettii, miten lämpötila muuttuu mentäessä maankuoressa syvemmälle, niin tässä vastaus: lämpötila nousee noin 3 astetta/porattu 100 metriä, tai ehkä helpommin muistettavana peukalosääntönä noin 25 astetta per kilometri. Suomen kesäinen lämpötila saavutettaisiin siis ehkä noin 1,5 km syvyydessä. Näin on esimerkiksi Euroopan syvimmässä Pyhäsalmen kaivoksessa. Jos siis mietit joskus kaivoselokuvia ja niiden olosuhteita, niin kannattaa samalla pohtia kuinka syvällä kaivos mahtaakaan olla. Siellä voi nimittäin olla myös viileää, kuten Tytyrissä.

Puikkomaisia muodostumia kalkkikivestä, eli tippukiviä kaivoksessa. Näitä muodostuu kun kalsiittipitoista (kalkkikivi koostuu tästä) vettä tippu luolan katosta. Tulee jotenkin mieleen Bioshock-peli, tietäjät tietää.

Tytyrin Elämyskaivoksen vinohissi, joka ei ole enää käytössä.

Sepän paja on nyt jossain muussa käytössä.

Suosittelenko - Onko kritiikkiin aihetta?


Kaivokseen tutustuminen oli ehdottomasti hintansa väärti. Jos nyt jostain pitäisi valittaa, niin 1,5 tuntia meni todella nopeasti ja tuntui, että aina oltiin siirtymässä paikasta toiseen. Opittavaa/luettavaa olisi ollut ympärillä niin paljon, että "kiire" vähän turhautti. Olisin halunnut edetä omaan tahtiini. Toisekseen kaivoksessa oli muutama valoinstallaatio, joita pidin vähän turhana. Poislukien ehkä ihan lopuhuipennus isossa, halkaisijaltaan 100 metrin luolassa tapahtuva elämys. Taidepainotteisuus ei oikein iske omaan insinöörimäiseen ajatteluun ja olisin mieluusti ohittanut ne ja käyttänyt ajan muuhun. 

Tällä kaivoskorilla työmiehiä nostettiin ja laskettiin joskus kaivokselle. Aika tyylikäs kuva mielestäni.

Pieni negatiivinen asia oli myös se, että kaivoksessa haisi. Alkuun sitä ei juurikaan huomannut, vaan luulin kaikissa kaivoksissa haisevan tältä. Tietyssä kohtaa loppua haju oli jo kuvottava. Kysyin tästä lopulta oppaalta ja hän sanoi sen johtuvan siitä, että bajamajat oli juuri tyhjennetty. En voi käsittää, miten tuollainen "virhe" on voinut tapahtua tuuletuksen, kierrosten aikataulun ja vessantyhjennyksen osalta. Rehellisesti sanoen tuo olisi ollut pienen hyvityksen paikka. 1,5 h pienessä hajussa ja ilman juotavaa sai melkein itselleni ja veljelleni pääkivun aikaan. Vierastuvassa voisi ehkä mainita tarpeellisen vaatetuksen ohella, että ota oma juomapullo mukaan. Siitä olisi ollut ainakin apua, kun yhdessä vaiheessa kurkkua rupesi kutittamaan niin perhanasti ja vain yskin ja yskin.

Tytyrin kaivoksen avolouhos. Kuva ei anna koolle ja syvyydelle oikeutta. Horisontissa taustalla Koneen testilaboratoria, jonka vieressä siis vierastupa ja Tytyrin Elämyskaivoksen sisäänkäyntikin oli.


Tytyri Elämyskaivoksen kierroksen jälkeen kävimme vielä veljen kanssa bongaamassa viereistä avolouhosta ja pidimme taukoa pitkän kaavan mukaan ehkä parhaassa taukopaikassa pitkään pitkään aikaan Lohjanjärven rannalla Pappilanselällä. Kyllä kelpasi syödä eväitä näissä maisemissa.

Taukoa Lohjanjärven rannalla Pappilanselällä. Puitteet eivät tästä parane.

Tasaista maastoa riittää Lohjalta kohti Nummenkylää.

Lähdimme lopulta Lohjanharjuntietä kohti Nummenkylää ja Kuuselaa. Tiet täällä ovat hyvässä kunnossa ja tasaisia. Sen jälkeen alkaakin sama reitti, jota pyörätapahtuma Giro de Espookin kulkee, eli Veikkolan ja Kolmperän kautta. Tämä on ehkä reitin tylsin pätkä ja tiekään ei ole missään paraatikunnossa. Koska juomavesi alkoi olla jo vähissä ja muutenkin oli sen verran kuuma päivä, niin pysähdyimme vielä virkistymään Nupurintien vesipostin kohdalla, joka oli tämän reitin läntisin vesiposti. Tytyrin kaivokselta tänne oli ajettu noin 1 h 30 min, eli matkassa noin 38 km. 


Nupurintien vesiposti virkistyskäytössä.

Lopuksi vielä koukkaus Espoon Ikean kautta, josta paistopistetuotteita -50 % alennuksella tuntia ennen sulkemista. Sillä energialla polkaisimme sitten kotiin asti. Yhteensä matkaa kertyi reilut 100 km ja aikaa taukoineen noin 5 tuntia ja 45 minuuttia. Keskinopeus ilman taukoja noin 23 km/h. Tarkempaa tietoa reitistä saa Garmin Connect -palvelusta tästä.
 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...