14. tammikuuta 2022

Eläminen osinkotuloilla - Salkkuni osinkotuotot ja suhde kokonaismenoihin

Jokainen on varmaan kuullut aforismin, että tärkeintä ei ole päämäärä, vaan matka ja sillä kerätyt opit. Pienten haasteiden kautta oppii aina jotain uutta ja yllättävää itsestään. Näin on myös sijoittamisessa ja säästämisessä. Nopeasti ja hätiköiden syntyy harvoin mitään hyvää ja kestävää. Yleensä paras lopputulos saavutetaan vain pitkän kaavan kautta. Esimerkiksi itse tykkään katsella, kun sijoitussalkku tuottaa vuosittain kasvavia osinkoja. Otan mieluummin tylsän ja tasaisen tappavasti osinkotuloa kasvattavan salkun, jolla kattaa elämisen kuluja, kuin markkina-arvolla miljoonaan yltävän ja kalliin teknosalkun, jonka volatiliteetti on suuri. Tykkään siis pelata mieluummin vähän varman päälle, kuin suurella riskillä. Tässä artikkelissa käsitellään sitä, onko osinkotuloilla mahdollista elää, millainen on elintaso ja miten se mahdollisesti saavutetaan. Artikkelia tullaan päivittämään noin kerran vuodessa, jotta se pysyy tilanteen tasalla.



Miksi yritykset maksavat osinkoja?


Yrityksen alkutaipaleella liiketoiminta tarvitsee rahaa toimiakseen ja laajentuakseen. Tätä pääomaa yritys voi kerätä esimerkiksi listautumalla pörssiin (IPO), jolloin osakkeita vastaan saadaan omaa pääomaa laajentumishankkeisiin tai vaikkapa yritysostoihin. Osakkeenomistajat ovat tässä tapauksessa sijoittajia ja toivovat sijoittamalleen rahalle tuottoa esimerkiksi yleensä juuri osinkojen muodossa. Osinko on yrityksen jakama osuus sen voitosta takaisin osakkeenomistajille. Yritykseen rahaa sijoittaneet ja riskiä ottavat sijoittajat siis palkitaan, kun liiketoiminta tuottaa tulevaisuudessa voittoa ja sitä päätetään jakaa takaisin sijoittajille. Kun yrityksellä ei ole saaduille voitoille enää järkevää investointikohdetta, on osinko yleensä suosituin tapa jakaa näitä yritykseen kertyviä voittovaroja.


Milloin osinkoja maksetaan?


Suurin osa suomalaisista pörssiyhtiöistä maksaa osingot aina keväisin ja kesän kynnyksellä suurin osa osinkoehdotuksista onkin jo tiedossa ja julkaistu. Ennen kesälomien alkua suurin osa osingoista on myös yleensä maksettu arvo-osuustilille. Sitten on tietysti myös ulkomaisia osakkeita, joista jotkut maksavat osinkoa kaksi kertaa vuodessa, tai kerran kvartaalissa ja tuotteita, kuten Global X Superdivident EFT, joka tarjoaa kuukausittaista kassavirtaa. Jos siis haluaa tietää tarkalleen vuodessa kertyneet osingot, niin ainakin itselläni tarkastelu pitää tehdä vasta aivan vuoden lopussa. Ei osinkosumma tästä tietenkään kesään verrattuna enää hirveästi kasva ja pääosa osinkotuloistani kertyykin tililleni kesällä juuri suomalaisista osakkeista. 


Shareville kertoo laiskalle osinkoennusteen



Jos joku ei tiedä, niin Shareville on Nordnetin oma "sijoittamisen Facebook". Sharevillestä näkee noin päivän viiveellä omat ostoni ja myyntini, sekä salkun koostumuksen. Välillä jopa kommentoin noita toimeksiantoja ihan omaa oppimistani varten. Tarkkoja euromääriä se ei kuitenkaan kerro yksityisyyssyistä. Jos kuitenkin haluat ne tietää, niin ne löytyykin salkkukatsauksesta. Uusin on vuodelta 2021 ja vanhin taitaa olla vuodelta 2014. Olen Sharevillessä nimimerkillä Downshiftaaja. Palvelu on ilmainen, mutta vaatii rekisteröitymistä Nordnetin asiakkaaksi (linkki löytyy tämän jutun lopusta). 

Sharevillehan on kätevä myös siksi, että jos ei jaksa hinkata taulukkolaskentaohjelmassa omia osinkoennusteitaan, niin Shareville näyttää tulevat pohjoismaiset osingot yhteensä. Erittäin kätevä ja hyvä palvelu. Jossain vaiheessa Nordnetin "uudistuessa" tuo palvelu ei toiminut vuoteen tai kahteen, mutta nyt se on taas kuosissa.

Kun korot ovat tällä hetkellä erittäin matalalla, niin salkkuni vuosittainen, noin reilun 3 % bruttotuotto voittaa säästötilien korot mennen tullen. Suurimmat salkkuni osingonmaksajat ovatkin jo pitkään olleet perinteiset kivijalat: Neste, Fortum, Sampo, Tieto, UPM ja Citycon. 


Milloin eläminen osingoilla olisi itselleni mahdollista?


Paras on hyvän pahin vihollinen. Siksi sijoittaminen kannattaakin aloittaa heti. Sen oppii vain tekemällä. Kukaan ei ole seppä syntyessään ja jos ei tee virheitä, niin ei oikeasti sijoita, tai sitten valehtelee. Voiko osinkotuloilla sitten elää? Vähän ehkä tyhmä kysymys. Tietysti voi, jos niitä saa paljon. Silloin sijoitetun pääoman pitää olla riittävän suuri, tai vaihtoehtoisesti toivotun elintason matala. Mutta entä omalla kohdallani, miten paljon esimerkiksi tuo vuonna 2017 kassaan kilahtanut noin  7 700 euron netto-osinko onkaan menoistani? Oman kirjanpidon ja budjetin pitäminen taulukkolaskentaohjelmalla on siitä näppärää, että osaavissa ja luovissa käsissä luvuista saa pyöriteltyä vaikka minkälaisia kaavoja, suhteita ja hahmotelmia. 

Olen tällä esimerkiksi laskenut niin sanotun ”aineettomat menot ja hyödykkeet”-luvun. Tämä kertoo itselleni, kuinka paljon vuodessa kulutan niin sanottuihin perustarpeisiin. Tähän kuuluvat siis kaikki asiat, josta ei jää niin sanotusti mitään konkreettista käteen, kuten ruoka, vesi, vastike, sähkö, puhelin, netti, jne. Kannattaa huomata, että lainaa en tähän lue, koska sitä vastaan niin sanotusti lunastan omistusosuutta asunnosta. Viihdekäyttöön ostetuista leffoista, elektroniikasta, harrastusvälineistä ja sen semmoisista isommista kodinhankinnoista puolestaan lasken kuluksi vain tietyn prosentti-osuuden (esimerkiksi 25 tai 50 %), koska niillä on vielä arvoa myydessä. Etenkin pyörien kohdalla arvonalentuma on suhteellisen pieni useammankin vuoden päästä. Elektroniikastakin olen myydessä saanut vähintään kolmasosan hankintahinnasta takaisin. Aineettomat menot -luku on siis juuri sopivan pieni tavoiteltavaksi, minkä lisäksi se on omasta mielestäni ihan kelpo kulutukseni mittari.

Varallisuuden kasvaessa (ja osittain myös selkeyden vuoksi) olen kuitenkin päätynyt vertailemaan osinkotuottoa (nettona) kaikkia kokonaismenoja vastaan ja menoja, joista on vain lainanmaksu poistettu. Tästä kuvaaja alla.

Netto-osinkojen kehitys ja suhde menoihini vuosittain. Osingot nettona sininen käyrä, kokonaismenot keltainen ja punaisesta käyrästä vähennetty lainan takaisinmaksu. Ei kauaa mene, niin sininen käyrä kulkee ylimmäisenä. Voisiko olla jo 2022?


Kun saadut netto-osingot eri vuosilta (Nordnetin osinkoraportti) suhteuttaa menoihin, niin suhde alkaa olemaan tosi mukavalla tasolla :) Eipä tuossa enää kauaa mene, että voi elellä kuten Hannu Hanhi Aku Ankassa. Jos lainan takaisinmaksua ei huomioida, niin osinkotulot kattavat jo elämiseni. Hyvällä tuurilla vuonna 2022 osinkotulot voisivat kattaa kaikki menoni, jos oikein kulutuksesta nipistäisi. 

Jos joku pohtii inflaation vaikutusta menoihini, niin sitä voi tietenkin haarukoida myös Näkyykö inflaation vaikutus-artikkelista. Tulin siinä lopputulokseen, että kun inflaatio on noussut 10 vuodessa noin 15,5 %, niin oma kulutukseni on laskenut 18,75 % ja ansiotuloni kasvaneet 25 %. Myös tämän artikkelin kommenteissa pohdin lyhyesti tämän inflaation vaikutusta menoihini. Kukin voi sitten omalta osaltaan miettiä, miten reaalisilta oletukset vaikuttavat. Alla vielä taulukko osinkotuloista ja niiden suhteesta menoihin yms. Päivitän tätä sitten vähän ahkerammin, koska kuvaajia on vähän hankalampi tehdä ja taulukon ylläpito on paljon helpompaa. 



Taulukko - Osinkotuottojen kehitys, suhde menoihin ja osakesalkkuun


Netto-osinkojen suhde aineettomiin mehoihin ja kokonaismenoihin eri vuosina. Salkun arvossa käytetty markkina-arvoa, eli myös saldo ja velka (Superluotto) laskettu mukaan. Luvut Nordnetin palvelusta aina vuoden viimeisenä päivänä.
Vuosi Osinko
netto
Osinko
brutto
Osinkojen bruttotuotto markkina-arvoon Aineettomat
menot
Osinkojen suhde aineettomiin menoihin Kokonais
-menot
Osinkojen suhde kokonais- menoihin (%) Salkun arvo/ euroa vuoden lopussa
2008 0 0 - - 0 % - - 5 717
2009 313 386 1,0 % - 4 % - - 39 545
2010 976 1 215 1,8 % 10 262 euroa 10 % 15 830 euroa 6 67 176
2011 2 641 3 215 5,0 % 7 576 euroa 35 % 14 941 euroa 18 64 159
2012 3 044 3 717 5,7 % 7 034 euroa 43 % 14 879 euroa 20 64 826
2013 2 868 3 417 3,1 % 8 230 euroa 35 % 16 476 euroa 17 109 082
2014 4 670 6 107 4,7 % 6 515 euroa 72 % 13 788 euroa 34 147 015
2015 5 714 7 451 4,3 % 8 137 euroa 70 % 16 392 euroa 35 170 821
2016 7 254 9 433 4,3 % 6 143 euroa 118 % 12 984 euroa 56 218 500
2017 7 682 9 920 3,8 % 5 564 euroa 138 % 11 887 euroa 65 259 950
2018 9 717 12 639 5,0 % 5 863 euroa 166 % 12 786 euroa 76 252 600
2019 9 810 12 958 4,3% 5 763 euroa 170 % 12 533 euroa 78 300 860
2020 8 300 10 300 2,6 % 6 041 euroa 137 % 13 322 euroa 62 398 420
2021 10 514 12 906 3,1 % 8 664 euroa 121 % 16 062 euroa 65 420 300


Kaiken kaikkiaan osinkotuloja on kertynyt nettona kumulatiivisesti vuodesta 2008-2021 noin 73 220 euroa. Se on kyllä jo ihan uskomaton summa. Kuten yllä olleesta graafista jo nähdään, niin tästä ei ole enää pitkä matka siihen, että olen taloudellisesti riippumaton. Riippuu oikeastaan enää määritelmästä ja varmuuskertoimesta. Itse olen enemmän minimalismin filosofialla liikkeellä. Tähän liittyviä aforismeja onkin muun muassa: Onnellisia ovat ne, joilla on omasta mielestään riittävästi sitä, mitä he tarvitsevat :) Kaikkea ei pidä saada heti, eikä kaikkea hyvää tule koskaan hankkia. Meille kaupataankin monenlaisia yksinkertaisia ratkaisuja hyvinvointiin, mutta pikavoittoja ei todellisuudessa ole olemassa. Pysyvän hyvinvoinnin eteen on nähtävä työtä ja kärsimystä. Jos saat jotain ilmaiseksi, niin sitä on vaikea arvostaa.


Sijoitusten markkina-arvo - Paljonko olen laittanut omaa pääomaa?


Tämän kirjoituksen tarkoituksena on antaa mielenkiintoinen ja uusi näkökulma aiheeseen ja osinkotulojen merkitykseen. Samalla se tietenkin tsemppaa myös itseäni säästämisen ja sijoittamisen tiellä. Kun tavoitteet saa kirjattua konkreettisempaan ja helpommin hahmotettavaan ja saavutettavampaan muotoon, on niiden seuraaminen ja toteutuminenkin todennäköisempää. Ja tavoitteethan on tarkoitus saavuttaa. Osinkograafin rinnalle kannattaa tietysti myös laittaa itse sijoitussalkun koko. Tämähän on aika oleellinen asia, koska mitä enemmän osinkoja haluat, niin sitä suurempi pitää osakesalkunkin olla. Tähän alkuun on kuitenkin pakko ensiksi liittää kuva salkun markkina-arvon jakaantumisesta. 

Salkun markkina-arvon jakaantuminen prosentuaalisesti ja euroissa mitaten 3.5.2017.


Valitettavasti Nordnet ei tarjoa kunnollisia välineitä ja kovin helposti pureksittavaa dataa siihen, mikä osuus salkusta on oikeasti lisättyä omaa pääomaa ja mikä osuus osinkotuottoa, velkaa tai voittoa. Piirakkadiagrammi vuodelta 2017 on kuitenkin erinomainen läpileikkaus tästä koostumuksesta. Kuvaaja kertoo hyvin osinkosijoittamisen merkityksen pitkässä juoksussa. Koko salkun arvosta realisoitumaton voitto on noin 30 %. Loput on hankinta-arvoa, eli sijoitettua rahaa. Koko salkun arvosta taskunpohjalta kaivamaani omaa pääomaa on sijoitettu kuitenkin vain tasan puolet. 6 % on Nordnetin Superluottoa ja 15 % osingoista kertynyttä rahavirtaa, joka on sijoitettu takaisin osakkeisiin. Pitkässä juoksussa tuo keltaisen osuus tulee vain kasvamaan ja sinisen kutistumaan. Katsellaan ja päivitetään kuvaajaa vaikkapa parin vuoden välein. Toivottavasti suhde on silloin vieläkin mielenkiintoisempi.

Esimerkiksi alta löytyy oma sijoitussalkun kehitys. 2010-11 salkun markkina-arvo oli pienempi, kuin sinne sijoitettu pääoma. Toisin sanoen oltiin vähän miinuksella. Graafia katsellessa alku näyttää hitaalta ja vasta loppua kohden alkaa tuotto näytellä suurta osaa. Hämmästelin, että itse asiassa 420 000 euron salkusta oman sijoitetun pääoman osuus on vain kolmasosa (keltainen väri). Vuonna 2017 tämähän oli puolet. Osinkojenkin osuus on koko ajan kasvamaan päin. Tavoite olisikin, että vihreä ja lila väri dominoisi ja keltainen olisi sivuosassa.


Sijoitusteni markkina-arvo eri vuosina. Väri kertoo sen, miten suuri osuus tästä koostumuksesta on sijoitettua omaa pääomaa, mikä kertynyttä osinkoa, Superluottoa tai tulosta/tappiota.



Jos haaveilet samanlaisesta salkusta ja eläminen osinkotuloilla kiinnostaa, niin ei muuta kuin avaamaan oma sijoitussalkku. Avaa maksuton asiakkuus Nordnettiin tästä. Sen jälkeen suunnista takaisin lukemaan lisää tämän blogin artikkeleita ja toteuttamaan omaa säästö- ja sijoitusprojektiasi pitkäjänteisesti. Siitä se homma lähtee.





(Alkuperäinen artikkeli julkaistu 4.5.2014 ja nyt päivitetty)

11 kommenttia:

  1. Sulla on kyllä kertynyt jo kiva summa osinkoja. Varsinkin tuo osinkojen ja menojen suhde alkaa olemaan tosi mukavalla tasolla. Onneks olkoon, eipä sulla monta vuotta menekään tuohon että perusjutut saa osingoilla katettua.

    VastaaPoista
  2. Osinkosumma on kieltämättä kasvanut nopeasti, kiitos taantuman, halpojen osakkeiden ja tätä kautta nousseen korkeamman osinkotuoton ansiosta. Tulevaisuudessa osinkopotti ei ehkä kasvakaan enää niin nopeasti, koska osakkeet alkavat olla jo haastavasti hinnoiteltuja. Salkun painopiste on myös kääntymässä pikkuhiljaa enemmän ja enemmän osinkoaristokraateista korkoihin ja osingot uudelleen sijoittaviin etf-tuotteisiin. Vaikka salkun arvo kasvaisikin, osinkoprosentti tulee tämän takia väistämättä laskemaan alemmas.

    VastaaPoista
  3. Hyvältä näyttää menojen kattamisen suhteen! Itselläni tilanne ei ole läheskään noin hyvä, sillä menoni ovat suuremmat ja osinkoni pienemmät (tosin johtuen osittain suuresta määrästä osingot uudelleensijoittavia ETF:iä).

    Sen verran pitää saivarrella, että aineettomat menosi eivät näytä ollenkaan altistuneet inflaatiolle? Väittäisin että ruoka on tänä vuonna kalliimpaa kuin vaikka 2009-2010. Menoja kun on vaikea pitää nimellissummaisina inflaatio-olosuhteissa :)

    VastaaPoista
  4. Saivarrella saa ja periaatteessa olet oikeassa inflaatiosta, mutta...Tarkkaa kirjanpitoa kaikista menoista olen pitänyt vasta reilut neljä vuotta ja tuo on vielä aivan liian lyhyt aika inflaation huomaamiseksi. Yksi lomamatka, televisio, tietokone tai vaikkapa pyörän hankinta vaikuttaa kuluihin ja heilauttaa kirjanpitoa paljon merkittävämmin. Katsotaan sitten 10 vuoden päästä, onko elämisen hinta oikeasti noussut.

    Toisekseen, vaikka ruuan hinta nousisikin, monen muun asian hinta vaan näyttää laskevan ja kompensoi tilannetta. Elektroniikka näyttää aina vain halventuvan ja jos nettiliittymäni hinta tästä vielä laskisi, niin se olisi jo ilmainen. Puhelimia saa jo melkein karkkirahalla, eikä isokaan televisio taskunpohjalta montaa satasta enää vie. Inflaatiosta on tullut säästäjien ja sijoittajien piirissä jo jonkinlainen mörkö, joka ei välttämättä vaikutakaan elämään niin paljon kuin voisi luulla. Tulipahan taas muuten hyvä idea uudeksi artikkeliksi tähän blogiin. Pitää laittaa mietintämyssyn alle hautumaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Viime vuosina inflaatio onkin ollut hyvin alhainen, joten ei se pahemmin ole voinutkaan vaikuttaa elämään. Jos inflaatio nousisi normaalille 5% tasolle, voisi sillä ollakin jotain vaikutusta. Viime vuosien alhaisen inflaation takia monet kuvittelet normaalin inflaation olevan maksimissaan 3% luokkaa, vaikka edes 5% ei ole korkea inflaatio, vaan pikemminkin keskitasoa (markka-aikana 10% olisi ollut normaali taso). Korkeasta inflaatiosta voidaan puhua vasta, kun inflaatio on yli 10%.

      Eikä elektroniikankaan hintojen lasku tule laskemaan ikuisesti, nytkin puhelinten huippumallien hintoja on viime aikoina nostettu kaikkien valmistajien kohdalla. Esimerkiksi Galaxy S8 maksaa paljon enemmän kuin S7 aikanaan. Myös iPhonen uusimmat mallit ovat aiempaa kalliimpia (viimeisin huhu on, että tulevan iPhone 8:n halvinkin malli maksaisi yli 1000 euroa). Joten tältä osin trendi on kääntynyt. Toisaalta pitäisin ylipäätään elektroniikkaa paljon vähemmän tärkeänä asiana kuin ruokaa.

      Poista
    2. Historia ei ole myöskään tae tulevaisuudesta. Suomi markka aikaan oli aika erilainen kuin nyt euroaikaan. Omaan korvaan ainakin särähtää, jos joku väittää normaalin inflaation tulevan olemaan 5 % vain sen perusteella, että näin on joskus historiassa ollut. Mikään ei ole mahdotonta, enkä tulevaisuutta osaa ennustaa, mutta epäilen tätä suuresti. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö epätodennäköiseen kannattaisi jotenkin varautua.

      Mitä tulee elektroniikan hintojen laskuun, niin siitäkin olen vähän eri mieltä. Ei kannata verrata omenoita appelsiineihin, varsinkaan vain muutaman tuotteen pohjalta. Uusia ominaisuuksiahan tulee kuitenkin aina lisää, joten ne nostavat hintaa. Jos tyytyy perustasoon (joka pari vuotta sitten oli uusinta uutta), niin näitä kännykköjä saa jo käytettynä muutamalla kympillä. Oma egoni ei ainakaan tarvitse 1 000 euron omenapuhelinta, kun saman hoitaa esim. Sonyn XPeria 50 euron hintaan.

      Poista
  5. Onpas sinulla hyvät osinkotuotot. Oma salkkuni on samaa suuruusluokkaa, mutta tämä tikkaa heittävä apina ei ole osunut sitten ihan niihin parhaisiin osinkolappuihin (ei ollut alunperin varsinainen tarkoituskaan, hajauttaminen oli tärkeämpää) ja toisaalta minulla on suhteessa enemmän indeksirahastoja.
    Tuo on minulle ollut pitkään dilemma: pitäisilkö oikeasti optimoida osinkotuottoja ja joskus tosiaan pyrkiä elämään niillä, vai onko parempi jatkaa tällaista monipuolista hajauttamista ja olla tyytyväinen, että salkun arvo kuitenkin nousee.

    Terv. Ninni N

    P.S. Pakko vielä kommentoida: oma sijoitushistorianikin alkoi aika samoihin aikoihin ja samalla tavalla, pienestä riitaisasta perinnöstä :) Sen jälkeen opettelin kaiken ihan nollasta, ja nyt olen jo omaan säästöohjelmaani ja jopa parantuneeseen osaamiseeni tyytyväinen. Mutta ehkä minäkin tarvitsin tuon sysäyksen pientä ylimääräistä rahaa, jotta oikeasti osasin aloittaa sijoittamiseen perehtymisen (ja ikää minulla on kaiketi selvästi enemmän, joten kirimistäkin on).
    Kiitos sinulle blogista, löysin tämän vasta äskettäin, ja on kyllä mielenkiintoinen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos hajauttaminen on tärkeämpää, niin turha optimoida osinkotuottoja. Indeksirahastot ovat tähän erinomainen väline ja näin kasvatat korkoa korolle efektiä, kun et maksa veroja osingoista. Sijoittaja on itse itsensä pahin vihollinen. Tämän tiedän omasta kokemuksestani, eikä se turhaan lue kaikissa sijoittamiseen liittyvissä oppikirjoissa. Pitäisi olla tyytyväinen, kun salkun arvo nousee, eikä laske.

      Tylsää indeksisijoittaminen tietenkin on suoriin osakesijoituksiin verrattuna, vakkakin suurimmalle osalle se paras vaihtoehto. ETF-tuotteisiin omakin salkku on pikkuhiljaa menossa. Joku tuossa osinkojen kertymissä ja potin kasvamisessa kuitenkin kiehtoo ja saa suun hymyyn, en vain osaa sitä mitenkään rationaalisesti selittää.

      Kiva, että tykkäät blogistani ja pidät sitä hyödyllisenä. Sijoittamisen aloittaminen ja siihen perehtyminen voi hyvin olla elämämme tärkein päätös. Pieni suunnanmuutos voi pitkällä polulla saada aikaan ihmeitä. Onneksi olet matkalla mukana.

      Poista
  6. Hyvät osingot, toivottavasti pääsen muutaman vuoden päästä itsekin samaan :)

    VastaaPoista
  7. Pitää muistaa, että salkusta voi myös myydä pienen osana pois esim. ottaa 1000 euroa/kk ulos. Itsellä salkku 719 000 e ja osingot 18 000 e mutta säätämällä sitä saisi helposti 24-30 000 e osinkoja mutta painotan silti edelleen alphabet, googlea... ym. Salkun osinkoprosentti siis nyt 2,5. Täytyisi ehkä vähän säätää salkkua, kokonaisarvo näillä + muilla sijoituksilla 830 000 e. Jännä juttu tuo raha, että kun sen on itse kerännyt 20 vuodessa niin se ei tunnu oikeastaan miltään. Työuraa 8 vuotta kun eläkkeellä vois jäädä 58.... Kiva blogi ja pitkä aika on paras ystävä sijoittamisessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Osinkojen sijaan myynti ajaa periaatteessa saman asian. Kovin pieniä eriä tuskin kannattaa myydä, että kulut eivät syö voittoja. Toki 1 000 euron veroton myynti kannattaa hyödyntää, jos ei ole vuodessa tehnyt muita myyntejä.

      Myynneissä on kuitenkin aina se dilemma, että mitä myy ja kuinka paljon? Myisinkö esimerkiksi omasta salkustani Talenomia, Kamuxia, Fortumia, vai jotain muuta? Itse en osaisi päättää ja siksi suosin osinkoja. En kuitenkaan lähtisi osinkoja palvomaan. Voi hyvinkin mennä hyvät tuotot hukkaan, kun ei pääse kasvuyhtiöiden kelkkaan. Esimerkiksi itse sijoitin joskus Global X SuperDividend ETF -tuotteeseen ja nyt kun katsoo tuottohistoriaa, niin säälittävästi pärjännyt. Onneksi tuli joskus myytyä ja tajuttua, että osinkojen maksimointi on vain tyhmää.

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...