Kun pääoma vaihtaa paikkaa - Case Nordea ja rahoitusmarkkinavero

Usein sanotaan, että pääomalla ei ole kotipaikkaa. Se on liukkain sekä notkein asia maan päällä ja voi yhdellä napin painalluksella vaihtaa helposti paikkaa mantereelta toiselle. Pääomaa voidaan verrata vaikkapa veteen, joka virtaa sinne missä on alavinta. Eli siis paikkaan, jossa on suurimmat mahdollisuudet tehdä voittoja tai vähäisimmät verot, joilla näitä voittoja verotetaan. Joku voisi sanoa, että setelillä ei ole selkärankaa. Jokainen rationaalinen ihminen kuitenkin optimoi maksamansa verot. Kuinka moni ihminen esimerkiksi kaupassa ostaa aina sen kalleimman tuotteen? Valintamme on aina jonkinlaista optimointia, joten on mielestäni tekopyhää syyttää pääoman liikkeitä tästä selkärangattomuudesta. Silti mediassa näkee edelleen kommentteja, että pääomatuloista pitäisi maksaa enemmän ja enemmän veroja. Kohta ollaan ehkä jo sillä tasolla, että se katkaisee kamelin selän.

Aikaisin aloitetun säästämisen merkitys - Korkoa korolle efekti

Jos sijoittamisesta pitäisi ymmärtää vain yksi asia, niin se olisi varmasti koron mahtava voima pitkällä aikavälillä. Korkoa korolle efekti viittaa ilmiöön, jossa alkuperäisen pääoman lisäksi myös sen tuotot kasvavat korkoa. Esimerkiksi jos 100 euroa kasvaa 5 prosenttia vuodessa, on tilillä vuoden lopussa 105 euroa. Seuraavana vuonna tuottoa syntyy sekä alkuperäiselle 100:lle eurolle, että tuotoksi jo saadulle 5:lle eurolle. Raha luo siis koko ajan enemmän ja enemmän lisää rahaa. Helpoiten tuon ajan merkityksen ymmärtää ehkä ihan laskemalla. Jos säästösumma on esimerkiksi 100, tuotto 5 % ja säästöaika 10 vuotta, niin loppusumma on 100 x 1,05^10 = 163 euroa. Jos taas säästöaika on 15 vuotta, niin samat lähtötiedot tuottavat loppusummaksi 100 x 1,05^15 = 208. Aika vaikuttaa siis tuohon kertojan eksponenttiin. Mitä pidempi aika on, sitä suurempi on eksponentti ja luonnollisesti sitä useammin säästösumma ja sen korot tulee kerrottua tuottoprosentilla.

Korkoa korolle toimii kuin lumipallo. Kuvan lähde: TalkMarkets.

Korkoa korolle -efekti on sitä voimakkaampi, mitä korkeampi tuotto on ja mitä pidempi sijoitusaika on kyseessä. Aloittaako säästämisen sitten isolla vai pienellä rahamäärällä ei ole läheskään niin tärkeää, kuin aloittaminen niin varhain kuin pystyy. Viivyttely on myrkkyä ja jokainen hukattu vuosi, jolloin et säästä ja sijoita, tekee tavoitteen saavuttamisesta yhä vaikeampaa. Miksi aika on sitten niin tärkeää? Korkoa korolle ilmiö toimii samalla periaatteella kuin mäkeä alas vierivä lumipallo. Mitä pidemmälle pallo vierii, sitä enemmän siihen tarttuu lunta ja pallo kasvaa yhä nopeammalla tahdilla. Säästämisessä tämä koron korko on ihmeellinen asia. Se on itse asiassa niin ihmeellinen ja yllättävä asia, että sitä jaksaa aina hämmästellä erilaisin laskuesimerkein. Jopa kuuluisa tiedemies Albert Einstein on kuulemma joskus todennut, että korkoa korolle on universumin mahtavin voima.

Onko osakemarkkinoilla kuplaa vai ei? - Miksi suosin osinkostrategiaa

Aloittaessani vuonna 2008 sijoittamaan suoraan osakkeisiin en vielä silloin aivan kunnolla tiennyt omaa sijoitusstrategiaani. Sijoitin vain osakkeisiin, koska halusin rahoilleni parempaa tuottoa. Aika nopeasti huomasin kuitenkin sijoittavani hyvää osinkoa maksaviin yrityksiin. Nykyisin kasvava osinkovirta on muuttunut yhä merkittävämmäksi kriteeriksi sijoittamisessa. Miksi suosin osinkoja? Osingoistahan joutuu joka vuosi maksamaan osinkoverot. Jos sijoittaisin vain kasvuyhtiöihin, jotka eivät jaa osinkoa, niin saisin verottajalle menevän osinkoveronkin kasvamaan korkoa korolle. Jos joskus tarvitsisin käteistä, niin yhtä hyvin voisin myydä vain tietyn osan osakkeistani jokavuotisten osinkosaamisen sijaan. Kumpikin tapa johtaa samaan lopputulokseen, mutta ensimmäinen verotehokkaammin. Olenko siis tyhmä, kun periaatteessa en toimi osinkostrategiassa järkevästi? Syy toimintaani on kuitenkin yksinkertainen: selkeämmät ja realistisemmat tavoitteet, nöyryys ja itsensä tunteminen vajavaisena sijoittajana, varma kassavirta sekä mielenkiinnon säilyttäminen sijoitustoiminnassa. Näistä vähän lisää.

Laajamittaisen downshiftauksen negatiivinen vaikutus - Onko sitä?

Muurahaisten sanotaan olevan ahkeria ahertajia. Jokaiselle on oma paikkansa muurahaisyhteiskunnassa ja ilman työtä se ei toimi. Kaikki ovat ahkeria. Näin meille on siis uskoteltu, vaikka se ei taida olla koko totuus.  Yllättäen suurin osa muurahaisista nimittäin viettää päivänsä työtä tekevien näkökulmasta laiskotellen, tai ehkä jopa aktiivisesti töitä pakoillen. Tarkemmin sanoen näiden muurahaisten roolia ei kuitenkaan vielä tunneta. Ne saattavat toimia sotilas- tai työvoimareservinä, tai tsemppareina ja jonkinlaisina energianjakelijoina väsähtäneille muurahaisille. Vähän kuten vaikkapa vapaaehtoiset maratonin juomapisteillä. Tai sitten näillä muurahaisilla on jokin muu tarkoitus, joka ei vielä aukene. Vaikka isokin osa muurahaisista näyttää "downshiftaavan", niin muurahaiskeossa elämä näyttää silti toimivan :) Tämän aasinsillan kautta päästäänkin itse aiheeseen, eli mikä olisi laajamittaisen downshiftauksen vaikutus yhteiskuntaan ja talouskasvuun? Muutamakin eri lukijani on kysynyt, kommentoinut ja pohtinut, mitä tapahtuisi jos tällaisesta elämäntyylistä tulisi laajamittaista? Tarkkaa vastausta tähän ei tietenkään ole, joten osallistu pohdintaan.

Minä Kuplassa - Kuuluisuuden vaihtoehtokustannus

Kuinka moni on joskus törmännyt tai katsonut A-Studion Kuplat-sarjaa? Jaksoissa kaksi toisilleen vierasta ja ajatusmaailmaltaan lähes vastakkaista henkilöä vaihtaa ajatuksiaan ja näkökulmiaan erilaisista aiheista, kuten raha, uskonto, maahanmuutto ja vaikkapa digitaaliset palvelut. Kyseessä ei kuitenkaan ole jyrkkää vastakkainasettelua, vaan kahden erilaisia valintoja tehneen ihmisen keskustelua asioiden merkityksestä. Uusimmassa 3.1.2018 jaksossa oli teemana työn merkitys:  Downshiftaaja kohtaa työhimoisen pomon. Kirjoittaja, eli minä itse edustin downshiftaajaa ja vastapuolena on Pihlajalinnan entinen toimitusjohtaja Aarne Aktan. Ei helvetti, meitsi telkkarissa :)

Pakko kyllä nostaa hattua toimitusporukalle. Yllättävän hyvin oli tehty ja suhteellisen viihdyttävä juttu. Paljosta materiaalista oli kyllä osattu valita ne parhaimmat varmasti kummankin osapuolen ja aiheen puolesta. Yleensä en pysty katsomaan tai kuuntelemaan itseäni, mutta nyt se oli kyllä erittäin helppoa ja jopa viihdyttävää. Kertoo kyllä toimitusporukan ammattitaidosta tällä saralla.Tietenkin jakso oli todella lyhyt, eikä sen takia ole kuin pintaraapaisu aiheesta. Tämän blogin juttuja downshiftauksesta lukemalla pääsee asiassa paljon syvemmälle. Annettakoon tämä siis anteeksi, koska harvoinpa tällaisilla tv-jutuilla on kovin paljon annettavaa sisällöllisesti. Yleensä mennään viihde edellä. Piti tuo kuitenkin muutamaan kertaan uudestaan katsoa.

Osakesalkku vuonna 2017

Suomen tunnetuin osakesäästäjä Erkki Sinkko arvioi pörssivuotta 2017 kohtalaisen hyväksi. Sijoittajakonkari pohti mennyttä pörssivuotta Helsingin Stockmannin kahvilassa. Itse puolestani istuskelen omalla sohvallani läppäri sylissä ja avaan sen tiedot taas lukijoilleni jokavuotiseen tapaan. Salkkuni arvo nousi vuonna 2017 Nordnetin Salkkuraportti-tilastojen mukaan noin 12 %, kun samaan aikaan vertailuindeksi OMX Helsinki Cap tuotto nousi noin 11,5 %. Kesällä oltiin vielä indeksiä jäljellä, mutta lopulta päästiin hitusen ohi. Tuuria vai taitoa, sitä ei kukaan tiedä, mutta tavoite taloudellisesti riippumattomaksi lähenee taas vääjäämättä (periaatteessa summa meni juuri rikki). Salkun markkina arvo on nyt noin 259 950 euroa. Tästä noin 19 500 euroa on rahoitettu halvalla Superluotolla, joten salkun velaton arvo on noin 240 400 euroa (29.12.2017). Salkku nousi viime vuoteen verrattuna noin reilut 30 000 euroa. Vähän hirvittää, kun kasa paisuu silmissä kuin pullataikina :)

Kaiken kaikkiaan sijoitusvuosi sujui siis mallikkaasti. Poikkeuksellisen tästä vuodesta tekee se, että en periaatteessa myynyt yhtään osakkeita. Katselin vuoden lopussa salkkuni tapahtumia ja huomasin, että myyntejä on tullut tehtyä tasan 0 kpl. Siksi päätinkin myydä Nestettä noin 970 eurolla, jotta voin käyttää hyväksi sijoittajan verosuunnittelua. Tällöin alle 1 000 euron myynneistä ei tarvitse maksaa veroja. Noin 240 % noussutta Nestettä myydessä säästö veroissa noin 175 €. Ei paljon, mutta kaikki säästö on kotiin päin. Osinkoja salkkuni kerrytti tänä vuonna bruttona 9 900 euroa ja nettona noin 7 660 euroa.

Osakesalkkuni Nordnetin palvelussa vuoden 2017 lopussa.