12. maaliskuuta 2018

Kun pääoma vaihtaa paikkaa - Case Nordea ja rahoitusmarkkinavero

Usein sanotaan, että pääomalla ei ole kotipaikkaa. Se on liukkain sekä notkein asia maan päällä ja voi yhdellä napin painalluksella vaihtaa helposti paikkaa mantereelta toiselle. Pääomaa voidaan verrata vaikkapa veteen, joka virtaa sinne missä on alavinta. Eli siis paikkaan, jossa on suurimmat mahdollisuudet tehdä voittoja tai vähäisimmät verot, joilla näitä voittoja verotetaan. Joku voisi sanoa, että setelillä ei ole selkärankaa. Jokainen rationaalinen ihminen kuitenkin optimoi maksamansa verot. Kuinka moni ihminen esimerkiksi kaupassa ostaa aina sen kalleimman tuotteen? Valintamme on aina jonkinlaista optimointia, joten on mielestäni tekopyhää syyttää pääoman liikkeitä tästä selkärangattomuudesta. Silti mediassa näkee edelleen kommentteja, että pääomatuloista pitäisi maksaa enemmän ja enemmän veroja. Kohta ollaan ehkä jo sillä tasolla, että se katkaisee kamelin selän.




Keskisormea piensijoittajille - Onko tällainen reilua verotusta? 


Otetaan tähän verotukseen vähän konkretiaa. Taannoin postilaatikostani kolahti vuoden 2016 verotuspäätös. Hyväksiluettavat ennakonpidätykset pääomatuloista olivat jo suuremmat, kuin ennakonpidätykset ansiotuloista. Maksoin siis enemmän veroa osingoista, kuin palkkatuloistani. Olenko siis hyvä vai huono veronmaksaja? Mielenkiintoistahan tässä on se, että ansiotuloni olivat noin vajaa 18 000 euroa ja pääomatulot reilut 8 400 euroa. Vaikka pääomatuloni olivat alle puolet ansiotuloistani, niin silti verot olivat samat. Pääomatuloista veroprosentti on 25,5 % (0,85*30 %) ja ansiotuloistani se on vain 9 %. Onko tämä reilua? Vertailun vuoksi samaan veroasteeseen pääsisi vasta noin 2 550 e/kk, eli noin 32 000 euron ansiotuloilla vuodessa, kertoo Veronmaksajat. Palkansaajista reilut 60 % maksaa alempaa ansiotuloveroa, kuin pääomatuloista peritään (lähde Veronmaksajat).

Pääomatulon verossa ei makseta itselle etuuksia, kuten ansiotulojen verossa. Pääomatulo ei siis kartuta työeläkettä, tai vaikkapa työttömyysvakuutusta. Pääomatulossa otan myös sen riskin, että voin menettää kaikki sijoitukseni. Ansiotulojen eteen tarvitsee käydä vain töissä ja palkka ei voi koskaan muuttua negatiiviseksi. Saat sitä vaikka sairaana ollessasi. Pääomatulot elävät yritysten ja talouden menestyksen mukaan. Niihin ei myöskään saa jokavuotista tasokorotusta, kuten palkkatuloihin. Pääomatulot eivät tipu taivaasta. Ennen kuin omistajalle maksetaan pääomatuloa, niin yrityksen tulosta on verotettu ja maksettu palkkoja, eläkemaksuja, sekä muita yhteiskunnan velvoitteita. Tässä valossa pääomatulot ovat viimeisenä maksussa kaikkien edellä mainittujen jälkeen. Nämä syyt huomioiden siltikin pääomatulojen verot ovat korkeammat, kuin ansiotuloissa. Onko se enää reilua, kun riskillä pitäisi olla hinta? Verotuksesta ja sen reiluudesta voisi kirjoittaa vaikka kuinka. Tyydyn tässä enkä kuitenkin vain sanomaan sen, että tällaisella piensijoittajalla homma ei välttämättä Suomessa näytä äskeisen valossa kovin houkuttelevalta. Siltikään en hommaa lopettaisi. Päättäjille kuitenkin viestiä: Jos veroja tästä vielä nostetaan, niin pääomat voivat herkästi vaihtaa paikkaa. Tästä on ihan lähihistoriassa esimerkkejä.

Hölmöläisten toivoma rahoitusmarkkinavero


Rahoitusmarkkinavero, transaktiovero, tai Tobinin vero. Ainoa maa, missä rahoitusmarkkinavero on koskaan ollut käytössä on ollut Ruotsi. Ruosi otti rahoitusmarkkinaveron käyttöön vuonna 1984.  Seuraukset tulivat yllätyksenä. Velkakirjojen kaupankäynti romahti 85 prosentilla jo ensimmäisellä viikolla. Vaihdetuimpien osakkeiden kaupankäynti siirtyi suurelta osin (noin 60 %) Lontooseen. Alkuun vero oli osakekaupassa 1 %, jota myöhemmin vielä nostettiin. Runsaassa viidessä vuodessa yli puolet kaupankäynnistä oli jo siirtynyt ulkomaille. Ruotsin valtio oli laskenut saavansa lisää verotuloja 1500 miljardia kruunua. Todellisuudessa verokertymä meni miinukselle, koska veron seurauksena koko finanssialan verokertymä laski selvästi. Myös työpaikkoja katosi. Rahoitusmarkkinaverosta tuli Ruotsin valtiolle tuloja vain vähän yli 3 prosenttia mitä valtio oli siitä laskenut saavansa. Kokonaisuudessaan verokertymä meni siis kuitenkin miinuspuolelle. Vero poistettiin 1990-luvun alussa. Kumma kyllä, vielä edelleenkin kuulee silloin tällöin kannanottoja tämän puolesta. Lyhyt on poliitikkojen muisti historiasta.


Case Nordea - Älä teurasta lypsävää lehmää


Nordean pääkonttorin on tarkoitus siirtyä Tukholmasta Helsinkiin. Nordea arvioi säästävänsä noin miljardi euroa, kun se välttää Ruotsin vakaus- ja talletussuojamaksut ja alkaa maksaa vastaavia maksuja EU:n kriisinratkaisurahastoon sekä Suomen talletussuojarahastoon. Lisäksi pankki tulee hyötymään pankkiunionin Ruotsia matalammista vakavaraisuusvaatimuksista. Muuton syynä on siis pääosin alentuneet vakausmaksut ja pienempi vakavaraisuusvaatimus. En yhtään ihmettele, miksi Nordea siirtyi ennakoitavissa olevampaan ympäristöön. Pääoma vaihtaa helposti paikkaa, kun liikaa kupataan. Näillä kateusveronkorotuksilla ei paikata valtion taloutta vaan julkikuvaa. Seurauksena kuitenkin tukahdutetaan taloutta entisestään. Lisäkertymät ovat naurettavia, jos niitä edes tulee. Investointeja ja kasvuja saa, kun verojärjestelmä palkitsee onnistuneesta riskinotosta.

Toivottavasti tästä Nordea tapauksesta ja pääomien liukkaasta liikkuvuudesta jää jotain päättäjienkin mieliin. Se mikä tässä tapauksessa on muuten vielä erikoista, on median uutisointi taloudellisesta merkityksestä. Kaikki media vain kohkaa, että pääkonttorin sijainnilla ei ole isäntämaalle merkittävää taloudellista merkitystä. Pankit maksavat voitoistaan veroa siinä maassa, missä voitot syntyvyt eli kussakin toimintamaassa. Nordean omien arvioiden mukaan pääkonttorin mukana siirtyisi välittömästi ehkä joitain kymmeniä, enintään satakunta työpaikkaa. Ennen pitkää pääkonttori varmasti tarkoittaisi toimeksiantoja asianajotoimistoille, konsulteille ja palveluille. Suurpankin pääkonttori voisi houkutella perässään muitakin toimijoita.

Näinhän se on, mutta juuri kukaan ei ottanut huomioon osinkoverotusta. Nordean pääkonttorin siirrosta kertyy jopa satojen miljoonien verotulot Suomeen osinkojen lähdeverotuksen takia. Twiittasin tästä jo 7. syyskuuta 2017, mutta kukaan ei sitä noteerannut. Pääkonttorin muutos vaikuttaa merkittävästi siihen, mikä maa voi periä veroa osakkaiden saamista osingoista. Konsernin emoyhtiön rekisteröintivaltio saa verottaa niin kutsuttuna lähdevaltiona osinkoa riippumatta siitä, missä osakas asuu. Nyt Ruotsin sijasta Suomi saa verottaa noita osinkojen lähdeveroja, jos pääkonttorin siirto tapahtuu. Suomen verosopimusten mukaan Suomi voisi periä osingosta 15 prosentin lähdeveroa. Tällä hetkellä Suomi voi verottaa ainoastaan suomalaisten osakkaiden saamia osinkoja ja tällöin osinkoverosta on hyvitettävä Ruotsin perimä 15 prosentin lähdevero.

Ehkä vähän sekavaa, mutta edellä olevan perusteella voidaan arvioida, että jos Nordea maksaa osinkoja vaikkapa 2 600 miljoonaa euroa ja noista puolet (osakkeenomistajien joukossa muun muassa Sampo, eläkerahastot ja osa rahastoista ei lähdeveroa maksa) kerryttää 15 % lähdeveroa, niin potiksi tulee enintään 195 miljoonaa euroa. Luku on vedetty hatusta "musta tuntuu" -menetelmällä, mutta tuossa suuruusluokassa maksimissaan liikutaan. Todennäköisesti kyllä mennään jonkin verran alle, puhutaan ehkä summasta 80 miljoonaa. Ei todellakaan mitätön summa taloudellisesti. Ihan pelottavaa, miten pihalla tai tietämätön päivälehtien talousjournalismi voikaan olla. Ja kansa tietää ja muodostaa mielipiteensä tästä vain sen perusteella, mitä media osaa kirjoittaa...


Oston paikka - Kenellä ketunhäntä kainalossa?


Päivitys 12.3.2018. Helsingin Sanomat julkaisi erinomaisen jutun Nordean muutosta kulissien takaa pankin omasta näkökulmasta. Suosittelen lukemaan. Jutun näkee tästä (maksumuurin takana). Yle Spotlight on tehnyt Case Nordeasta 30 minuuttisen klipin: Iso paha Nordea. Ohjelman näkökulmana maaottelu, jossa ruotsalaisten kansallinen arvovalta koetuksella. Tässä Yle Spotlight -ohjelmassa minua tosin ärsyttää totuuden vääristely. Ruotsalaiset veronmaksajat EIVÄT KOSKAAN auttaneet Nordeaa, vaan Nordbankenia. Nordea sai alkunsa vuoden 2000 marraskuussa. Vuonna 2009 puolestaan järjestettiin uusemissio, josta kaikki nettosivat. Kauppalehden mukaan asian käsittelyssä mainitsematta jääkin se, että Ruotsin valtio teki Nordean osakkeillaan noin kuuden miljardin euron tilin.

Tarkkuutta siis asiaan ja aina kannattaa miettiä, kenellä on ketunhäntä kainalossa. Nordean yhtiökokous ja äänestys tapahtuu torstaina 15.3.2018. Onko Nordeassa oston paikka, jos pääkonttori muuttaa Suomeen ja pettyneet ruotsalaiset sijoittajat dumppaa osakkeet laitaan ja kurssi laskee? Loogisuuden nimissä ruotsalaisten pitäisi näin toimia, kun siitä kerran saarnataankin. Mutta ollaanko asiassa rehellisiä? Ehkä tyydytäänkin vain paheksumaan asiaa ja takin kääntö tapahtuu, kun Nordea-osakkeen tuotto menee etusijalle.


Artikkeli julkaistu alun perin 9.10.2017.

4 kommenttia:

  1. Hyvä ja ajankohtainen keskustelunavaus, kiitos siitä. Tuohon piensijoittajan osinkoverotukseen olisi varmasti olemassa jokin nykyistä elegantimpi ratkaisu. Vaikka olen sitä mieltä että kukin kykynsä mukaan, niin oudoksun hieman sitä että A.Herlin maksaa alle 4% osingoistaan veroa samaan aikaan kun me piensijoittajat maksamme 25.5 %. Taisipa Veronmaksajat joskus laskea että mikäli suoraviivaisesti laitettaisiin kaikki samalle viivalle, nykyistä vastaavaan osinkoveropottiin riittäisi n. 4% osinkovero. Tämän taas voisi nopealla Ojalan laskuopilla laskea lisäävän kiinnostusta omistamiseen ja vakaasti kannattamaani kansankapitalismia kohtaan, minkä voisi olevan positiivinen asia tulevaisuuden verokertymille. Ns. dynaaminen vaikutus olisi siis lähes auringonvarmasti positiivinen kansantalouden kannalta. Mm. kirjoituksessasi mainituista syistä jokainen palkansaaja, yrittäjä ja osingonsaaja jne on joka päivä kiinnostuneempi omasta verotuksestaan sekä siitä mitä rahalla saa. Palvelut huononevat, sote'uudistus'-huiputus on paljastumassa kylmäksi leikkauslistaksi (annetaan järjestävälle taholle vähemmän rahaa ja kas, 'uudistus' on tuottanut 'säästöjä'). Ja siitä mikä oikein on riittävästi? Koska jos koko ajan rahaa kerätään enemmän niiltä joilla sitä vielä on, pää jää vetävän käteen ennemmin kuin myöhemmin.

    Esim tämä uutisointi nakertaa veronmaksuhalukkuutta tuloluokkaan katsomatta:
    https://www.aamulehti.fi/kotimaa/tasta-hallitus-ei-puhu-3-miljardin-sote-saastolistalla-vanhukset-vammaiset-ja-nuortenpsykiatria-23925134/

    VastaaPoista
  2. Osuit ihan asian ytimeen. En itsekään ymmärrä, miksi tuo Veronmaksajain ehdottama "malli" ei ole saanut tuulta purjeisiin. Nyt veronmaksupohja ei ole laaja ja verokanta regressiivinen. Rikkaat eivät siis maksa juuri mitään ja piensijoittaja lähestulkoon kaiken. Täytyy vain pitää sormet ristissä, että joku takoo järkeä päättäjien kalloihin. Jos ei Veronmaksajien mallia jostain syystä saada tehtyä, niin sitten pienten osinkojen verottomuus tai Ruotsin malli (ISK-tili). Onhan noita vaihtoehtoja, kunhan vain halua (ja ymmärrystä) vain löytyisi.

    VastaaPoista
  3. keskustelua aiheesta avaa jälleen myös J.Oksaharju Nordnet Blogissa:

    https://blogi.nordnet.fi/osingot-verovapaiksi-1-500-euroon-asti/22/09/2017/?utm_campaign=bloglinks&utm_medium=social&utm_source=facebook&utm_content=jukka

    VastaaPoista
  4. Voisivat Suomessa ottaa mallia Brittien tavasta kohdella piensijoittajia.

    VastaaPoista