7. tammikuuta 2020

Näin meitä vieläkin huijataan - OP-sijoitusvakuutus ja sijoituskori 50

Ei se ole tyhmä, joka pyytää, vaan se joka maksaa. Tämä on varmasti kaikille tuttu sananlasku. Entä jos pyytäjä ei olekaan kertonut maksajalle kaikkea oleellista tietoa? Eikö silloin ole kyse huijauksesta? Kuka muistaa vuosien takaa Nordean Mermaid sijoitukset, joissa asiakkaille annettiin vähintäänkin harhaanjohtavaa tietoa? Tai jutun, jossa pankki kehotti myymään perityt osakkeet ja sijoittamaan pankin omiin rahastoihin. Tässä välissä pitikin maksaa isot verot ja asiakas menetti myös opintotukensa. Näitä tapauksia on niin paljon. Ei mikään ihme, että aikoinaan Finanssivalvonta lätkäisikin iäkkäiden sijoitusneuvonnasta jättisakot Nordealle ja Helsingin OP:lle. Valitettavasti näitä juttuja riittäisi vaikka kuinka, esimerkiksi: Perheenisä menetti kaikki säästönsä. Absurdein on ehkä se, että sijoitusmyyjä ei kestänyt Alexandriassa: ”Valheiden kertominen asiakkaille alkoi käydä liian raskaaksi”.



Mihin voi enää luottaa?


Pessimisti ei pety ja itse tekemällä parempi. Siinä taas joitakin suomalaisia aforismeja ja näin tekemällä ainakin tietää mitä saa. On kuitenkin aika väsyttävää, että kaikesta pitäisi itse ottaa selvää. Joskus ei vain ole aikaa, tai tarmoa siihen, että kääntää jokaisen kiven ja kannon. Asioita ei helpota sekään, että finanssimaailma on täynnä aika epäselviä lyhenteitä ja termejä. Sijoitusneuvojan pitäisikin olla henkilö, joka antaa puolueettomia neuvoja, jotta sinun tai minun ei tarvitse itse perehtyä kaikkiin yksityiskohtiin. Vähän samalla tavalla, kuin rakennusalan ammattilainen voi antaa neuvoja remonttiin, tai lääkäri terveyteesi liittyviin vaivoihisi. Neuvoja saadessa sitä todellakin toivoisi, että ne olisivat parhaita mahdollisia, eikä joutuisi tarkistamaan jokaista asian yksityiskohtaa itse vaikkapa internetistä. Eihän siitä tulisi hittojakaan.

Valitettavasti näin on kuitenkin edelleen sijoitusmarkkinoilla ja varainhoidossa. Pahimmat alussa luettelemani vedätykset ovat ehkä ohi, mutta valitettavasti vieläkin liikutaan vähän harmailla vesillä. Asuntorahastoissa on omat ongelmansa ja osa onkin jo realisoitunut konkurssien muodossa, kun olematon arvonnousu on kirjattu hävyttömästi tulokseksi, vaikka vuokrien kassavirta onkin aidosti negatiivinen. Sitten on tietenkin piiloindeksointi, josta olen kirjoittanut herkullisen artikkelin. Sitähän pidetään ihmiskunnan suurimpana puhalluksena, eikä ihan syyttä.

Sinänsä hyvä, että näitä negatiivisia juttuja nostetaan esiin, jotta ihmiset tajuavat olla varovaisia. Toisaalta monet aivan rehelliset toimijat saavat näistä yleistyksistä vääränlaisen maineen. Ehkä Nordnetin Superrahastoihin tai ETF-tuotteisiin ei uskalleta sijoittaa juurikin näiden epäluulojen takia. Liian hyvää ollakseen totta. Tavallaan en siis yhtään ihmettele, että ihmiset eivät sijoita, kun ennakkoluulot lyövät pahasti päälle. Mikäli ei tee mitään, niin ei ainakaan häviä rahojaan. Toisaalta näin toimimalla ei myöskään rikastu.


Lukijan hyvä esimerkitapaus - Näin kadunmiestä huijataan


Otan tässä yhteydessä esiin yhden tavallisen blogini lukijan, joka antoi luvan käyttää anonyymisti hyvää esimerkkitapaustaan. Hän on siis normaali, keski-ikäinen mies, johon pankki otti yhteyttä. Hän ei aikaisemmin ollut  pankin sijoitustuotteista juuri innostunut, mutta meni tapaamiseen, koska fiksuna oli kuitenkin kiinnostunut varallisuuden kasvattamisesta. Sijoittamisessa hankalintahan on juurikin aloitus, joten on ihan loogista, että jos pankista soitetaan, niin usein kynnys sijoittamisen aloittamisessa madaltuu. Kärjistäen ihmisen järkevään toimintaan tarvitaan ehkä pientä takapuolelle potkimista ja aktiivista ohjausta. Se saa ihmisen viimein sijoittamaan.

Kuulostaa itse asiassa aika samansuuntaiselta, kuin oma sijoitusurani aloittaminen ammoisina aikoina. Aluksi lähdin liikkeelle pankin määräaikaisilla talletustileillä. Vaikka niissä en rahaa absoluuttisesti hävinnytkään, niin nouseva talletuskorko teki ratkaisusta (vaihtoehtosijoitus) vähintäänkin tyhmän. Kun myöhemmin halusin korkeampaa tuottoa, niin päädyin pankin omaan rahastoon. Tämä hairahdus sijoittaa Nooa Säästöpankin Kotimaa rahastoon, jossa kulut olivat korkeat ja tuotto hävisi indeksille sai kuitenkin itseni lopulta tähän pisteeseen. Aika normaali ja kivinen tie, jota on kuitenkin kiittäminen, koska se johti kuitenkin kiinnostuksen heräämiseen ja sitä kautta nykyiseen osakesalkkuuni: Osakesalkkuni vuonna 2019.

Sivuhuomiosta itse asiaan. Lukijalle tehtiin sijoittajaprofiili ja -suunnitelma. Nollatuottolaskelmat näytettiin ja periaatteessa kaikki tarpeellinen, jotta sijoituspäätöksen voi itse tehdä. Se on sinänsä hyvä, koska kun itse menin vajaat 10 vuotta sitten (vuonna 2012) samankaltaiseen sijoituspalvelu -tapaamiseen, niin tämä ei todellakaan ollut maan tapa. Silloin melkein vuosikymmen sitten tulevaisuuden mahdollisia tuottoja kyllä tuotiin esille, puhuttiin prameasti, jaettiin karkkia, virvokkeita ja muutenkin kaikki oli oli hienosti, mutta se olennainen faktatieto puuttui. Sijoitusrintamalla onkin tapahtunut paljon sen jälkeen (MiFID II -direktiivi ja MiFIR-asetus), jolloin sijoittajansuoja rahoitusvälineiden kaupassa onkin parantunut. Vuonna 2012 vallitsi kuitenkin vähän villinlännen meininki, joka on kyllä parantunut. Kiitos siitä. Vielä olisi kuitenkin parannettavaa.


Mikä olikaan pielessä?


Kaikkia virheitä ei itse kannata tehdä, vaan viisautta on ottaa oppia muiden tekemistä virheistä ja onnistumisista. Lukija kysyikin mielipidettäni ehdotetusta sijoitustuotteesta. Silmäilin liitteet ja vastasin napakasti: "Lyhyesti sanoen ihan täyttä paskaa. On juurikin sellainen pankin ”kusetus” jolla sijoittaja kantaa riskin ja vain pankki vaurastuu". Miksi vastasin näin? Siitä seuraavaksi.

Asiakas määriteltiin maltilliseksi sijoittajaksi (skaalassa 1-5, osuu kohtaan 2), sijoituskokemus 3-5 vuotta, sijoitusrahastot, osakkeet ja joukkovelkakirjalainat olivat tuttuja. Nykyvarallisuus jakautui noin 50/50 matalariskisten ja riskillisten korkosijoitusten kesken. Suosituksessa päädyttiin kuitenkin vakuutussäästämiseen, eli OP -sijoitusvakuutukseen ja sen sisällä olisi Sijoituskori 50 - yhdistelmärahasto. Logiikkaa tässä en ymmärrä. Tai siis ymmärrän sitä kautta, koska se on pankille paras tienesti. Jos vähän olen kyyninen, niin tämä on juurikin semmoinen tuote, että sen pystyy asiakkaalle jotenkin perustelemaan, asiakas sen voi melko hyvin hahmottaa, mutta ei vielä vähäisen tietämyksen ja kokemuksen perusteella tajua, miten paska se pohjimmiltaan onkaan. Reilua toimintaa...

Jos rupeamme halkomaan hiuksia, niin 50 % korkoja ja 50 % osakkeita ei ihan täsmää tuohon asiakkaan tavoitteeseenkaan, ottaen huomioon aikaisemman sijoitustyylin olla 100 % koroissa. Tietenkin jos asiakas haluaa lähteä tavoittelemaan suurempaa tuottoa, niin valinnan voi ymmärtää. Tämä oli kuitenkin enemmän sivuhuomio. Hämmästelen enemmän sitä, miksi tarjottiin sijoitusvakuutusta? Osakesäätötili tulee OP:lle vasta 2020 lopulla, joten se on poissa laskuista. Mutta miksi ei tarjottu muita rahastoita, joita kyllä löytyy OP:ltä tästä ja varmasti maltillisemmilla kuluilla. Vakuutussäästäminen ei käytännössä tuo mitään muuta etuja, kuin kuluja. Aivan järjetöntä. Hauskaa tässä on se, että sijoitusvakuutuksen kuluja ei papereissa edes kerrottu. Sijoitusneuvoja tätä itsekin ihmetteli, mutta sen todettiin lopulta olevan 0,4 %.


Tarjouslaskelman avaintiedot, jotka ovat Finanssivalvonnan määräysten mukaiset. Kun 35 vuotta sijoittaisi, niin tältä näyttää tulos. Vuotuiset kulut melkein huimat 2 %. Nollatuotolla omaisuudesta olisi jäljellä noin 50 %. Tuotto-olettamalla kuluihin menisi noin 1/3. Kukahan tässä rikastuu?


Tarjouslaskelman nollatuottolaskelmasta selviää, että vakuutuksen + yhdistelmärahaston kulut ovat noin 1,97 %. Tarkempi paperien penkominen vahvistaa, että se siis jakaantuu seuraavasti: sijoitusvakuutus 0,4 % ja OP-sijoituspalvelu 50 kori, kuluiltaan 1,62 % sisältäen siis kaikki jatkuvaluonteiset kulut (instrumenttien osto ja myynti 0,04 % ja hallinnointikulut 1,58 %). Pakko sanoa, että tällainen vanha kettukaan ei saa kuitenkaan ihan noita kaikkia lukuja täsmäämään yhteen? Liittyy todennäköisesti siihen miten tuo nollatuottolaskelma (Reduction in Yield = RIY) lasketaan. Tähän kun vielä lisätään se, että OP:n nettisivuilla OP-Sijoituspalvelu 50 hallinnointipalkkioksi väitetäänkin 0,6 %, niin pikkaisen hämmennystä herättävää. Onko tämä sitten joku OP Privat -puolen tarjous, kun sijoitettava summa on 200 k euroa? Voin vain kuvitella, miten aloitteleva kadunmies raapisi tuossa päätään, kun itse nostan tässä kädet pystyyn.

Olettakaamme kuluiksi kuitenkin yksinkertaisuuden vuoksi tuo vajaa 2 %. Sijoituskohteiden vuotuiseksi keskituotto-olettamaksi sanotaan 6,10 %. Sehän ei ole takuu tulevaisuudesta, mutta uskokoon ken haluaa. Katsotaanpa historiatietoa alla olevasta kuvasta. Luonnollisesti tänä vuonna 12 kk tuotto on ollut hyvä, kun kaikki markkinat ovat nousseet. Jos otamme kuitenkin 1.4.2011 alkaen, niin korkoa korolle vuosituotto on ollut 4,87 % vuodessa. Siis kymmenenä vuotena, kun pörssi on ollut nousussa ja korot tuottaneet laskevan korkokäyrän ansiosta (lue artikkelini Korkorahastojen toiminta). 4,87 % on aika kaukana ennustetusta 6,10 %:sta. Kun korot joskus nousevat ja pörssi laskee, niin tuohon ei ainakaan päästä. Keskiarvotuottoa voisi haarukoida sillä, että jos osakkeet tuottavat pitkässä juoksussa keskimäärin 7 % ja korot vaikkapa nyt aika optimistisesti 2 %, niin 50/50 yhdistelmärahasto voisi tuottaa noin 4,5 % ennen kuluja.



OP -Sijoituspalvelu 50 -sijoituskorin tuottokehitys ja allokaatio. Kuka arvaisikaan, että esitteessä luvataan tuotoksi 6.10 %.  


"Luvattu" 6,10 % on kyllä omasta mielestäni sanalla sanoen vähintäänkin hämärää. Onhan tuossa tietenkin vaihtoehtoisia sijoituksiakin pieni määrä, mutta kuitenkin kyseenalaistaisin tuoton. Ja arvatkaapa mitä. Nyt nousee itselläni karvat pystyyn ja otsasuoni tikittämään. Kun tarjousta plärää läpi, niin siinä sanotaan seuraavaa: "Keskituotto odotus perustuu valitsimiesi sijoituskohteiden pitkän aikavälin tuotto-oletuksiin. Näistä ei ole vähennetty sijoituskohteiden juoksevia kuluja". Eli suomeksi sanottuna yhdistelmärahasto kyllä tuottaa tuon noin reilut 6 %, mutta kun siitä vähennetään kulut noin 2 %, niin saadaan se reilut 4 %. Nyt käy jo järkeen. Jokainen lukija voi muuten tykönään miettiä, ymmärsikö esimerkkimme asiakas tämän? Luuliko hän tuotoksi noin 6,1 % vai sen, että varat kasvaisivat oikeasti kulujen jälkeen 4,1 %. Voin vastata, että uskoi jälkimmäiseen. Eikä mikään ihme, kun liitteissä 22 sivua tekstiä ja tuo mainittu sivulauseena. Voi hyvää huomenta. Ei voi kun päätä pyöritellä, kun 1/3 tuotosta katoaa kuluihin.


Lopputulos itkettää


Tähän liittyen kannattaakin lukea kirjoittamani juttu: kannattaako sijoitusvakuutus. Siinä jo päädyin sellaiseen tulokseen, että ei kannata. Tämän artikkelin pointti oli kuitenkin enemmän valaista lukijoita siitä, miten sijoitustuotteita edelleen markkinoidaan. En tiedä mitä mieltä olette, mutta jos kauan säästäneelle ja 200 000 euroa sijoitushaluja omaavalle keski-ikäisella ja ihan tavallisilla sijoitustiedoilla varustetulle ihmiselle myydään tällaista paskaa, niin jotain on edelleen pielessä. Kulut ovat hivenen epäselvät ja ainakin todella korkeat. Tuottoja liioitellaan, kun ei selkeästi mainita, että niistä ei ole vähennetty kuluja. Lukeehan se siellä jossain joo. Mutta jos itse koen jo tuon liitteiden määrän tarkastelun aikaa vievänä ja haastavana, vaikka takana on jo vuosikymmen sijoittamista, niin miten se onnistuu aloittelijalta? Voi vittu että ärsyttää. Miettikääpä, jos joku läheisenne haksahtaisi noihin. 

Jos joku pohtii vielä, että eihän se 2 % tuotosta nyt niin paljon ole, niin sen huomaa kyllä nollatuottolaskelmasta. Kun 35 vuotta olisi sijoittanut, niin rahoista olisi hävinnyt puolet. Alempana taas laskelma, jossa henkilö sijoittaa vuosittain 3 000 euroa eläkeikään asti. Sininen käyrä ilman kuluja, punainen kulut vähennettynä. Keltainen käyrä vähennettyjen kulujen kumulatiivinen summa. Sinänsä kulut eivät siis ole paljon, mutta kun ne vähennettynä eivät tuota korkoa korolle, niin "tappio" on todella merkittävä pitkässä juoksussa.

Pankin perusrahasto, jossa tuotto 7 % ja kulut 2 %. Joka vuosi sijoitetaan 3 000 euroa. Eläkeiässä kumulatiivisiin kuluihin (keltainen) on mennyt vain vähän, mutta kun ne eivät tuota, jää kulut vähennettynä (punainen) vain puolet tuotosta.


Pyydän anteeksi kiroilua, mutta kun todella turhauttaa kirjoittaa tällaisesta. Juuri tällaista paskaa ja kusetusta se pankkitoiminta valitettavasti vieläkin saattaa olla. Itse en kehtaisi tällaista tuotetta myydä kenellekään ainakaan näillä tiedoilla. Esitteet pitäisi pistää uusiksi, jotta niistä saisi selvyyden. Tuntuu oikeasti kyseenalaiselta sijoittaa pankkeihin, jos varainhoito on niissä suuressa roolissa ja vieläkin tällä tasolla. Kuten yllä olevasta kuvasta näkee, niin sijoitussuositus on vain pankin näkökulmasta hyvä, ei asiakkaan. Selvä intressiristiriita asiassa. Seuraavan kerran kun joku menee tällaiseen tapaamiseen, niin muistakoon tämän artikkelin ja kysyköön selkeitä kuluja ja tuottoja kulujen jälkeen. Suosittelen myös kysymään sijoitusneuvojalta seuraavat kysymykset:

  1. Saatko tuotteen suosittelusta tai myynnistä komissiota? Onko tässä tuotteessa kenties paras bonus sinulle? (Jos palkkionpalautus -malli, tai jotain bonusta, niin ei voi kutsua riippumattomaksi, koska intressiristiriita asiakkaan edun vs. tuoton hankkimisen välillä)
  2. Oletko itse sijoittanut tähän tuotteeseen? Tämä on ehkä se paras kysymys. Jos "myyjä" ei ole sijoittanut, niin ehkä ei todellisuudessa usko markkinoimaansa tuotteeseen. Miksi siis sinun pitäisi uskoa ja sijoittaa. Vaadi todella hyvät perustelut sille, miksi myyjä ei ole tähän sijoittanut ja puntaroi vastauksia kunnolla.

Onko muilla lukijoilla samanlaisia kokemuksia?

10 kommenttia:

  1. Todellisuudessa nämä sijoitusneuvojat tai sijoitusasiantuntijat ovat "sijoitusmyyjiä". Heidän homma on ainoastaan myydä näitä asiakkaille, eikä niinkään ajatella asiakkaan etua.

    Aina he eivät saa välttämättä komissiota, mutta ainakin kuukausittaiset tavoitteet on paljonko noita tuotteita pitää asiakkaalle myydä.

    Nim. Nordealla töissä 2014-2016. Sinäänsä sääli, että sijoittamisesta kiinnostuneena tuo avasi silmäni ja innostus tuohon uraan loppui siihen. Olin naivina kuvitellut sijoitusasiantuntijan työn erilaiseksi, mutta todellisuudessa olin vain myyjä.

    Lisäksi tuo sijoitussuunnitelman teko mittaa vain asiakkaan riskinsietokyky ja suosittelee aina pankin omia rahastoja ja tuotteita. Osakkeita nuo eivät suosittele ikinä, koska pankki ei nettoa niistä tarpeeksi palkkiota.

    En halua täysin mustamaalata pankkeja, mutta kannattaa aina pitää mielessä, että pankki ei hyvää hyvyyttään tarjoa mitään eikä ole sinun kaverisi.

    Sama näissä korkokatoissa ym. Pankkivirkailijaa ei pätkääkään kiinnosta saatko lainasi maksettua tai onko sinulla turvallisempi olo. Ainoastaan tulevat tuotot kiinnostavat ja näissä korkoputkissa ym. suojaustuotteissa on myöskin myyntitavoitteet.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juurikin noin, veit sanat suustani. Kuulostaa muuten tosi karulta, mutta havahduttavalta, kun sanoo että pankki ei ole sinun kaverisi. Tuo pitäisi kaikkien muistaa.

      Voin olla hyvin väärässä, mutta uuden ja fiksumman sukupolven myötä tällaiset dinosaurukset tulevat väistämättä joskus kaatumaan, tai ainakin kutistumaan merkittävästi, jos varainhoidossa ei kehitetä uutta ja toimivampaa mallia. En tiedä mikä se olisi, mutta joku keksii vielä niin sanotun "sijoittamisen facebookin". Jotain rohkeaa törkeällä lupauksella.

      Visioidaan...Ehkä Nordnet lyö vaikka hynttyyt yhteen Inderesin kanssa ja syntyy Inderes Superrahsto, joka replikoi yhtiön mallisalkkua. Tai jonkinlainen Takuutuotto -rahasto, jossa lupaus tuotoksi 6 % vuodessa. Sen voisi luvata, koska tuottoa tehdään yli ajan kuitenkin enemmän ja sitä voisi silloin laittaa jemmaan. Huonoina aikoina sitä purettaisiin kuormasta. Miksi tuollaista ei vaikka olisi?

      Poista
  2. Verenpaine nousi merkittävästi tätä luettaessa. En ole kuitenkaan mitenkään yllättynyt, kun olen muidenkin toimijoiden paskoja lukenut (esim. Alexandria kauppasi minulle korkorahastoa 60 % tuotolla ilman riskiä viidessä vuodessa) ja joka kerta joutunut ihmettelemään miten tällaista paskaa voi kenellekkään myydä ja väittää sen olevan paras vaihtoehto. Toivottavasti kirjoituksesi henkilö kiersi kaukaa tämän "tarjouksen".

    VastaaPoista
  3. Valitettavasti kokemuksia on. Sijoitin OP-sijoitusvakuutuksen kautta noin 4 vuoden ajan, kun en vielä mistään mitään ymmärtänyt. Kesällä 2016 törmäsin netissä johonkon talous aiheiseen blogiin, jossa selitettiin muunmuassa korkoa korolle ja indeksirahastot. Kun sanotaan että ihminen tulee uskoon, niin luulen että kokemus oli samanlainen. Kaikkien niiden kulujen, rahastojen edestakaisen säätämisen ja sekoilun jälkeen jäin kuitenkin voitolle muutaman satasen noin 10 000 euron pääomalla. Nyt on säästöt/sijoitukset Nordnetin kautta indeksirahastoissa ja kaikki hyvin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä vertaus. Onneksi nämä "oppirahat" maksetaan yleensä nuorena ja sijoitusuran alussa, jolloin sijoitettavat summatkaan eivät ole niin merkittäviä. Harmittaahan huono kokemus, mutta siitä ainakin oppii. Vielä enemmän harmittaisi myöhemmässä vaiheessa, jos tietämystä ja osaamista ei olisi kertynyt kantapään kautta ja haksahtaisi suurella summalla tällaiseen kuraan, tai vieläkin pahempaan.

      Poista
  4. Aika pienen osan totuudesta tiedät. Suosittelen tutustumaan finanssialan sääntelyyn ja esimerkiksi juuri noihin myyntipalkkioden maksamiseen. Toki tuotteena sijoitusvakuutus tuottaa pankille enemmän kuin vaikka pelkät sijoitusrahastot. Mutta on sijoitusvakuutuksessa paljon hyviäkin puolia, esimerkiksi tuotevaihdot ja edunsaajamääräys. Esimerkkitapauksessa pankin antama suositus on asiakkaalle soveltuvin perustuen asiakkaan ilmoittamiin tietoihin. Toki on myös muita soveltuvia tuotteita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ihan ymmärtänyt kommenttisi pointtia, luitko juttuani yhtään ajatuksella? Tässä tapauksessa sijoitusvakuutus ei tuonut asiakkaalle minkäänlaista etua, vaan pelkästään jarrua. Pitäisikö nimimerkkisi kenties olla "pankilla töissä ja sijoitusvakuutuksia myymässä", kun niitä tässä tapauksessa kehut?

      Poista
  5. Eikö tuosta esimerkkilaskelmasta vähennetä tuotosta kulujen lisäksi vielä keskimärääinen inflaatiokin? Tuttava sijoittaa tähän ja ehkä saisin tällä tekstillä miettimään uudestaan.

    VastaaPoista
  6. Jos reaalituottoa pähkäilee, niin silloin inflaatiokin pitää vähentää. Jos inflaatio on lähellä nollaa, niin silloin nimellinen tuotto on oikeastaan sama asia.

    VastaaPoista
  7. Sattumalta törmäsin tähän blogitekstiisi 11.2023 erittäin silmät avaavaa tekstiä: suuret kiitokset siitä. Nyt 2023 ajattelin sijoittaa OP:n kautta indeksi rahastoon mutta törmäsin tuolla sopimuksia lukiessani jopa >3% kuluihin.
    Siihen loppui mielenkiinto…

    VastaaPoista