1. tammikuuta 2023

Kaupankäyntikuluni ja niiden osuus salkusta

Osakesäästäjän ja -sijoittajan yhtenä pitkäaikaisena tavoitteena on minimoida kaupankäyntikulut. Turhia osto- ja myyntitoimeksiantoja pyritään välttämään, koska niistä aiheutuu vain kuluja. Kukaan ei pysty ajoittamaan toimeksiantoja markkinoilla täydellisesti ja harva edes suhteellisen onnistuneesti. Yleensä suurimmat "tappiot" tehdäänkin juuri myymällä nousevaa osaketta liian aikaisin tai ostamalla liian myöhään käänteen tehnyttä yhtiötä. Buy and hold-strategia on yleensä se paras ja kaikkea turhaa hötkyilyä tulee välttää. Jostain olen lukenut karrikoidun vertauksen: "Toimi siten, kuin sinulla olisi elämäsi aikana vain 10 mahdollisuutta ostaa tai myydä". Tuota ei kannata ottaa kirjaimellisesti, mutta virkkeessä on kyllä pointti. Keskity olennaiseen ja unohda kaikki muu hötkyily. Myös itselläni olisi tästä paljon opittavaa. Joskus on tietenkin pakko myydä tai ostaa osakkeita, kun sellaisia tilanteita eteen tulee. Esimerkiksi liika käteinen voi poltella nollakorkoisella tilillä, jolloin ylimääräiset rahat on hyvä sijoittaa tuottamaan paremmin. Joskus markkinat puolestaan vain hinnoittelevat yrityksen osakekurssin väärin (kuplahinta tai markkinapaniikki) tai jokin uusi tieto markkinoilla on saanut yrityksen tulevaisuuden näkymään uudessa valossa ja tähän on pakko ottaa kantaa. Silloin toimeksiannon tekeminen on järkevää.


Mutta paljonko kaupankäyntiin meneekään rahaa? Nordnetissä vähän kauppaa käyville minimikulut ovat 9 euroa/toimeksianto suomalaisilla osakkeilla. Jos teen vuodessa muutaman kaupan, niin eihän siitä kovin montaa kymppiä tule. Eihän? Ongelma on tietysti se, että ihmisen muisti on suhteellisen lyhyt ja vajavainen. Totuus kaupankäyntiaktiivisuudesta voi hyvin olla aivan jotain muuta, mitä kuvittelet luulevasi. Laskeskelinkin yhtenä kesäpäivänä parvekkeen sohvalla löhöillen omaa kaupankäyntiaktiivisuuttani. Paljonko kauppaa on eri vuosina tehty ja kuinka suuri summa rahaa onkaan vaihtunut osto- ja myyntitoimeksiannoissa. Miltä trendi yleensäkin näyttää ja onko se nousemaan vai laskemaan päin. Omasta mielestäni erittäin kiinnostavaa ja hyödyllistä tietoa. Tehkääpä itse sama harjoitus. Tulen päivittämään tätä artikkelia aina vuosittain.


Kaupankäyntikuluni taulukoituna


Alhaalla olevasta taulukosta löytyy maksullisten toimeksiantojen määrä ja kaikki kaupankäyntikulut eri vuosina omassa osakesalkussani, sekä kulujen suhteelliset osuudet vaihtomäärään ja koko osakesalkkuuni suhteutettuna. Lisäsin myös kiertonopeuden, joka kertoo, paljonko salkusta vaihtuu osakkeita vuoden aikana. Mukaan vaihtoon on siis laskettu kaikki osto- sekä myyntitoimeksiannot riippumatta toimeksiantojen maksullisuudesta tai maksuttomuudesta. Kuluttomaan kuukausisäästämiseen kuuluvat ETF-tuotteet, tai vaikkapa Nordnet Markets tuotteet on siis myös otettu vaihtoon mukaan, jotta tieto olisi vertailukelpoisempaa esimerkiksi rahastojen vastaaviin. Toisekseen tämä tieto on myös helpoiten saatavissa suoraan Nordnetin "tapahtumat ja laskelmat" -välilehdeltä. Maksullisia toimareita -sarakkeessa on kuitenkin vain toimeksiannot, joista on veloitettu palkkio.

Jos osakesalkkuni olisi kuin rahasto, osto- ja myynti-sarakkeiden summasta, eli vaihdosta voi hyvin laskea salkkuni kokonaiskulujen osuuden. Tämä toiseksi viimeinen sarake, eli kulujen osuus salkusta on siis TKA-luku (kokonaiskulut). Tämä vastaisi samaa kuin rahastojen ilmoittama TER-luku (total expense ratio) lisättynä kaupankäyntikuluilla. Selkeämmin ilmaistuna tämä sarake, eli TKA-luku siis sisältää kaikki pääomasta veloitettavat  kokonaiskulut. Luvut on laskettu Nordnetin oman salkun "tapahtumat ja laskelmat"-palvelun lukujen avulla jokaisen vuoden ensimmäisestä päivästä sen vuoden viimeiseen päivään. Pelkät kaupankäyntikulut saa puolestaan Nordnetistä kohdasta Salkku -> vuositiliote ja luovutukset -> Luovutukset. Alareunasta klikataan haluttu vuosi ja avautuvasta ikkunasta kohta Maksut. Kannattaa huomioida, että tässä artikkelissani salkun koossa on huomioitu Superluotto, eli salkun kokoon, eli markkina-arvoon on laskettu myös velka mukaan. Siksi salkun koko voi laskea, koska maksettu superluotto pienentää markkina-arvoa. Logiikka voi tuntua oudolta, mutta käytän tätä, koska luoton määrä vaikuttaa kuitenkin kaupankäyntiin ja muihin tunnuslukuihin.

Viimeinen sarake puolestaan kertoo salkkuni kiertonopeuden. Tästä Johannes Hiden on kirjoittanut Piksussa todella hyvin, kun suomalaisilla on outo määritelmä salkun kiertonopeudelle. Oikea kiertonopeus siis lasketaan ottamalla ostoista tai myynneistä se pienempi luku ja suhteuttamalla se salkun kokoon. 


Kaupankäyntikuluni ja toimeksiantojeni määrä sekä suhde eri vuosina
Vuosi Kulut (euroa) Maksullisia
toimareita (kpl)
Ostot (euroa) Myynnit (euroa) Vaihto (euroa) Kulujen
osuus
vaihdosta
Salkun
koko
vuoden
lopussa (euroa)
Kulujen
osuus
salkusta
(TKA)
Kierto-
nopeus
2007 0 0 0 0 0 0 % 0 0 % 0 %
2008 59 16 8 340 0 8 340 0,71 % 5 717 1,03 % 0 %
2009 60 16 9 082 2 9 084 0,66 % 18 284 0,33 % 0 %
2010 139 30 37 594 0 37 594 0,37 % 63 940 0,22 % 0 %
2011 88 9 16 581 7,12 16 588 0,53 % 61 173 0,14 % 0 %
2012 88 18 25 528 24 817 50 346 0,18 % 64 737 0,14 % 38,3 %
2013 98 11 34 853 14 010 48 862 0,20 % 104 498 0,09 % 13,4 %
2014 69 14 38 764 8 002 46 766 0,15 % 145 421  0,05 % 5,5 %
2015 79 12 35 592 11 540 47 133 0,17 % 182 591 0,04 % 6,3 %
2016 163 18 57 142 49 524 106 666 0,15 % 218 446 0,07 % 22,7 %
2017 35 7 22 319 971 23 290 0,15 % 259 950 0,02 % 0,4 %
2018 235 29 112 063 119 093 231 156 0,10 % 252 600 0,09 44,4 %
2019 190 30 116 478 94 254 210 732 0,09 % 308 096 0,06 30,6 %
2020 210 32 135 528 132 239 267 767 0,08 % 398 422 0,05 33,2 %
2021 133 26 43 265 32 223 75 488 0,18 % 420 347 0,03 7,7 %
2022 163 21 109 888 73 781 183 669 0,09 % 391 074 0,04 18,9 %
2023 46 6 63 340 42 638 105 978 0,04 % 425 978 0,01 10,0 %



Pidempi trendi?


Mitä tarkastelu sitten kertoo? Ensinnäkin saamme keskiarvoksi noin 117,6 euroa kaupankäyntikuluja ja reilut 19,1 toimeksiantoa/vuosi vuosien 2008-2021 luvuilla laskettuna. Yhden toimeksiannon hinnaksi tulee siten keskiarvona noin 6,16 euroa. Toimeksiantojen trendi on ollut ehkä himpun verran laskeva ja asettunut reiluun kymmeneen kauppaan per vuosi vuoteen 2017 asti. Tämän jälkeen ollaankin noustu noin 30 kauppaan vuodessa ja tällä tasolla on pysytty jo useita vuosia. Selkeää syytä tälle en oikein keksi, muuta kuin salkun tarkemman mikromanageerauksen osittain verosuunnittelun ja markkinaheilunnan takia. Vuoden 2021 lukuja puolestaan nostaa pikavoittojen tavoittelu listautumisanneista.

Kiinnostavana asiana tässä pitää nostaa esiin myös vuosi 2018 poikkeuksena, jolloin osto- ja myyntitoimeksiantojen summa suhteutettuna salkun kokoon oli todella suuri. Tämä salkun kiertonopeus oli jo lähes 50 %, eli suomeksi sanottuna melkein puolet salkun osakkeista vaihtui. Aika huimaa. Siihen nähden vuoden 2017 osakesalkun kiertonopeus 0,4 % oli taas aivan toinen ääripää.

Salkkuni on vihdoinkin omasta mielestäni suhteellisen valmis markkinatilanteeseen nähden. Ostot ovat olleet aina myyntejä isompia (poikkeus vuosi 2018). Kulujen laskussa tai nousussa ei oikein voi nähdä mitään selkeää trendiä. Kun markkinoilla on hiljaista, niin toimeksiantoja ei tule ja kun myrskyää, niin silloin käyn kauppaakin. Miksi kuluni eivät ole tätä suurempia? Yksi syy on tietenkin se, että en treidaa ja pyrin olemaan pitkäjänteinen "osta ja pidä"-sijoittaja. Toinen syy kulujen pienuuteen on Nordnetin erilaiset tarjoukset (1 euron kaupat yms), joita pyrin aina tarvittaessa hyödyntämään. Tästä syystä myöskään toimeksiantojen määrä ei täysin korreloi kaupankäyntikulujen kanssa. Kannattaa myös huomata Osakesäästäjien keskusliiton jäsenedut Nordnetissä ja pohjoismaisiin Superrahastoihin sijoittaminen, joiden kaupoista ei mene palkkiota. Kolmas syy on sitten Nordnetin Private Bankin asiakkuus, joka mahdollistaa pienemmät kaupankäyntikulut. Kaiken kaikkiaan näiden taulukon lukujen perusteella on kyllä itse kehtaisi valittaa Nordnetin kuluista.


Rahastoyhtiöillä, Varmalla ja Solidiumilla pyyhitään lattiaa


Vaikka kaupankäyntiaktiivisuuteni ei oikeastaan mitenkään yllättänyt toimeksiantojen määrän perusteella, niin kokonaisuudessaan vaihto pistää silti hivenen mietityttämään. Aika suuret rahamäärät kuitenkin kyseessä ja salkun osakkeet näyttävät vaihtuvan kuvitelmaani tiuhemmin. Aika monena vuotena tuo kiertonopeus on ollut päälle 50 %. Jos salkkuni olisi rahasto, sen kaikkien kulujen osuus koko pääomasta (TKA-luku) olisi alle 0,05 %, mikä on erittäin hyvin. Perspektiiviä tähän saa sillä, kun tätä lukua verrataan vaikkapa normaaleihin rahaston kuluihin, joissa jo pelkkä TER-luku on luokkaa 1,6 %. Tähän kun sitten vielä lisätään rahaston kaupankäyntikulut, niin ollaan jossain reilussa kahdessa prosentissa. Oman kuluni <0,05 % vs. rahastojen kulut noin 2 %, siinäpä kaikille vähän pohdittavaa :) Ero on noin huikeat 20-kertainen itseni hyväksi. Ei siis tarvitse olla korkeasti koulutettu sijoitusammattilainen, jotta tähän päästään. Kannattaa siis miettiä, miksi sijoittaa rahastoon.

Vertailun vuoksi Suomen valtion ja siten jokaisen kansalaisen omistaman Solidiumin hallinnointipalkkio (TKA-luku) on 0,07 % vuonna 2016. Lähde Solidiumin vuosikertomus 2016-2017 (sivu 63), jossa se kulkee termillä Hallinnointikulusuhde. Vuonna 2021 tämä oli puolestaan 0,06 % (lähde). Jos Solidium olisi sijoitusrahasto, se olisi tämän luvun perusteella halpa. Silti se häviää jo reilusti omalle salkulleni, mikä jotenkin lämmittää sydäntäni :) Solidiumin 11 salkunhoitajaa vs meikäläinen. Kaikki on tietenkin suhteellista ja miljoonista riittää nostettavaa Solidiumin sikariportaalle pienelläkin prosentilla. Samaa omaisuudenhoitoa voisi myös pitää törkykalliina, koska aikaisemmin valtion omistajaohjausyksikön virkamiehet hoitivat sen muun työnsä ohella "ilmaiseksi".

Työeläkeyhtiöistä puolestaan Varma maksoi kuluja 0,061 prosenttia sijoitusten arvosta (vuosi 2013). Vuoden 2016 tilinpäätöksen mukaan Varman kulut olivat puolestaan 0,06 % (katso toiseksi viimeinen sivu). Lähes samassa veneessä siis Solidiumin kanssa tältä osin kulujen suhteen. Varmakin saa siis köniin omalta salkunhoidoltani, jos tämmöisiä kuluja nyt on reilu vertailla keskenään :) Tarkoituksena on kuitenkin pistää vieläkin paremmaksi ja tämähän onnistuu, kun salkun koko vielä kasvaa. Miljoonasalkulla kuluni olisivat jo mitättömät ja pyöristyisivät nollaan. Pitää ehkä ottaa lisää desimaaleja käyttöön. Hauskaa ja mielenkiintoista nähdä, mihin kulujen osuudessa salkusta oikein päästäänkään. Mielestäni omien kaupankäyntikulujen selvittäminen maksaa vaivansa ja vertailutiedosta ja sen kehityksestä ei koskaan ole ainakaan haittaa. Maksatko sinä turhasta kaupankäynnistä liikaa?



(Alkuperäinen artikkeli julkaistu 30.7.2014 ja nyt päivitetty)

9 kommenttia:

  1. Pari pointtia: vaikka miesten salkut ovat keskiverrosti naisia riskipitoisempia ja niiden pitäisi siis tuottaa paremmin, niin käytännössä miehet häviävät naisille juuri edes takaisten myyntien takia eli suomeksi sanottuja kulujen takia. Harkitse osakesäästäjien liittoon liittymistä, jolla saat kulut alemmaksi (Nordnetissä seuraavalle tasolle eli 7e) ja muitakin hyvä vinkkejä.

    naislukijasi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi. Itse asiassa olen ollut Osakesäästäjien keskusliiton jäsen jo pari vuotta. Tuo tieto jäi vain pois tästä artikkelista. Mielestäni edut ovat sen arvoisia, että niistä kannattaa tehdä ihan oma lyhyt juttunsa.

      Poista
  2. Hienon jutun olitkin siitä väsännyt. t. naislukija

    VastaaPoista
  3. Olisiko mahdollista saada tietää, minkä suuruisilla sijoituksilla aloitit 2007, eli käytitkö esimerkiksi 10% tuloista sijoittamiseen? Erittäin kiehtova blogi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä kysymys. Aloitin tarkan kirjanpitoni vasta vuonna 2010, kun muutin omaan asuntooni. Sitä ennen asuin pitkään vanhempieni luona, joten kuluni olivat hyvin matalat ja palkasta jäi lähestulkoon kaikki säästöön. Jos heittäisin hatusta, niin varmaan 80-90 % meni sijoittamiseen.

      En toki heti sijoittanut kaikkia suoraan osakkeisiin, kuten salkun koosta ja sen alkuvuosien hitaasta kasvusta voi ehkä päätellä. Silloin en tiennyt paljon sijoittamisesta, joten pääosa säästetyistä rahoista oli valitettavasti oman pankin huonossa rahastossa. Salkun koko lähti kasvamaan, kun tajusin myydä rahaston ja sijoittaa itse Nordnetin kautta. Muutaman kymppitonnin perintö vielä buustasi kiitettävästi kasvua.

      Poista
  4. Kiitos hienosta blogista!
    En löytänyt tietoa kirjoituksista (en toki kaikkea vielä lukenut), että mikä mahtaisi olla järkevän kokoinen minisumma millä kannattaa esim. nordnetistä osakkeita ostaa. Eli kannattaako 100-200€ ostaa vai kannattaako muutama kuukausi säästää, ja ostaa sitten esim. 500€ kerralla?
    Aloittelijana ei vielä ole oikein nuo kustannukset hallussa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kehuista. Jos kaupankäynnissä minimipalkkio on vaikka 9 e ja ostat vaikkapa 300 eurolla osakkeita, niin kulut on 3 %. Se on aivan järjetön, jos miettii, että osakkeet tuottavat keskimäärin 7 % vuodessa. Jos saisit keskimääräisen tuoton, niin vuoden jälkeen et nettoisi juuri mitään, kun osto ja myyntikulut huomioidaan.

      Peukalosääntö taitaa olla, että yli 1 % kulut ovat kalliit. Jos minimipalkkio on vaikkapa 5 e, niin kerralla kannattaisi ostaa siis vähintään 500:lla eurolla. Koska itse haluan "maksimoida" 5 euron minimipalkkiolla saadun osakemäärän, niin ostan harvoin alle 4 000 eurolla (private bankin asiakas kaupankäynti 0,08 %). Optimihan olisi yli 6250 euroa tuolla kustannuksella, kun prosenttimääräiset kulut ovat silloin tasan 5 euroa, joka on myös minimipalkkio. Toivottavasti selvensi.

      Poista
  5. Asiasta ajoittamiseen. Sitä ei tietenkään kukaan lopullisesti osaa, mutta onko seuraava tapa "ajoittaa" ilmainen lounas? Jos olen päättänyt sijoittaa kahteen eri passiiviseen indeksirahastoon 100e/kk eli 200e yhteensä, niin enkö pääse tuota parempaan lopputulokseen lähes vääjäämättä, jos laitankin joka kuukausi 200e siihen rahastoon kumpi on tuottanut edellisenä kuukautena huonommin? Ei nyt oteta huomioon hyvin harvinaista mahdollisuutta, että toinen indeksi romahtais mihinkään ilman, että toinen menee suunnilleen samaan suuntaan.

    Eikö tuon pitäisi pitkässä juoksussa tuottaa paremmin kuin että laittaa molempiin aina saman summan? Eihän esimerkkini varsinaista ajoittamista ole, mutta pientä soveltamista verrattuna siihen, että tekisi kuukausittain identtiset kaupat suoraveloituksen omaisesti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika teoreettinen kysymys. Itse pohtisin mieluummin mihin indeksiin ja markkinoihin sijoittaisin ja miten sen maksimoisin riskinsietokyky huomioiden, kuin takertuisin lillukanvarsiin.

      Passiivinen indeksirahasto tuskin koskaan seuraa 100 % indeksiä (tracking error), joten käytännössä kysymys on jo epärelevantti. Rahaston sisältö ei esimerkiksi välttämättä päivity samaan tahtiin, kuin sen seuraama indeksi. Näin ollen pieniä eroja aina syntyy ja tästä tulee indeksipoikkeama. Välillä se voi olla positiivinen tai negatiivinen.

      Jos on kaksi absoluuttisen samaa, mutta eri passiivista indeksirahastoa, niin silloin ei luonnollisesti eroa tuotoissa ole. Jos rahastoissa on vähänkään eroa, niin myös tuotoissa on eroa. Et voi tietää kumpaan suuntaan indeksipoikkeama lopullista tuottoa kampeaa. Se voi olla indeksiä parempaa tai huonompaa. Tässä ei ole siis mitään ajoittamista tai ilmaista lounasta.

      Poista