Käytän sijoittamisessa osakevälittäjänä Nordnettiä. Sijoitussalkkuni on jo suhteellisen suuri (katso osakesalkku vuonna 2016). Silloin tällöin blogiini tuleekin kysymyksiä siitä, olenko yhtään huolissani Nordnetin ja yleensäkin osakevälittäjien tietoturvasta. Varallisuushan on periaatteessa vain bittejä tilillä ja kärjistäen yksi "väärä" näppäimen painallus voisi kadottaa koko omaisuuteni. Olen jo aikaisemmin pohtinut lähimaksamisen turvallisuutta. Käsittelin siinä lähimaksamisen riskejä ja erilaisia hypoteettisia mahdollisuuksia sekä ihan realistisia skenaarioita korttien väärinkäyttöön (Brute force ja relay-hyökkäys). Jatketaan siis vähän samalla linjalla. Mikä onkaan sijoittajansuoja Nordnetin palvelussa? Pysyvätkö sijoitukset jatkossa tallessa?
Julkaistu: 2. huhtikuuta 2017
Julkaistu: 23. maaliskuuta 2017
Vaaran merkit asuntosijoitusrahastoissa - Varovaisuutta suositellaan
Asuntosijoittaminen kiinnostaa yhä useampia. Siitä saa kohtalaisen varmaa ja ennustettavaa tuottoa ja se on hyvä vaihtoehto rahan makuuttamiselle nollakorkoisella pankkitilillä. Asuntosijoittaminen on myös konkreettisempaa, kuin esimerkiksi osakesijoittaminen. Omistat jotain, johon voi koskea. Asunto, johon voit vaikka majoittua ja jonka kattoa jokainen tarvitsee päänsä päälle. Asuntosijoittamisessa ihan tavallinenkin ihmisen voi vaurastua vuokra-asunnoilla, kunhan omaa vähän säästöjä ja käyttää velkavipua. Tähän riittää oikeastaan pelkkä ala-asteen matematiikka, terve järki ja jonkin verran kiinnostusta. Ei siis liene mikään ihme, että asuntosijoittamisen ympärille on perustettu myös paljon tähän liittyviä rahastoja. Jokaisella vakavasti otettavalta finanssitalolta taitaa tällä hetkellä löytyäkin oma rahastonsa asuntosijoittamisella rikastumisesta haaveileville asiakkaille. Piensijoittajan kannattaa kuitenkin olla tarkkana mihin ryhtyy. Vaikka asuntosijoittamisen sijoitusrahastojen kautta mieltäisikin erittäin vähä-riskiseksi esimerkiksi osakemarkkinoihin nähden, niin kannattaa katsoa, mihin on varojaan sijoittamassa. Kaikki kiiltävä ei ole kultaa.
Julkaistu: 28. tammikuuta 2017
Mikä internet-markkinoinnissa ja blogiyhteistyössä on niin vaikeaa?
Yksi "paheistani" on usein kirjoittaa liian pitkästi. Tämä johtuu ehkä siitä, että olen perfektionisti ja tavoittelen täydellisyyttä. Haluan sanoa ja kertoa asiat siten, että kaikki varmasti ymmärtävät. Sanavalintoja tulee hinkattua aivan liikaa. Rakastan toisaalta myös kirjoittamista ja hyvin usein huomaan, että jotain artikkelia kirjoittaessani se alkaakin rönsyillä. Lopulta valmis artikkeli onkin jo jumalattoman pitkä, enkä välttämättä itsekään löydä sieltä enää sitä, mitä haluan. Silloin se ei luonnollisesti voi palvella myöskään lukijoita kunnolla. Seuraava artikkeli onkin osa Rahaa blogilla - Paljonko bloggaajat tienaavat? -artikkelia. Päivitysten jälkeen juttu alkaa olemaan jo niin pitkä, että sitä pitää rajata. Rönsyistä syntyi jotain uutta ja tässä ei nyt keskitytä niinkään blogilla tienaamiseen TradeTrackerin tai Google mainosten avulla, vaan niin sanottuun blogiyhteistyöhän. Siihen, miten hankalaa onkaan välillä saada jokin yhteistyökumppani mukaan.
Julkaistu: 16. tammikuuta 2017
Laturaivosta pyöräraivoon - Miten itse käyttäydyt liikenteessä?
Liikunnasta pitäisi tulla hyvä olo ja sen pitäisi vähentää stressiä ja agressioita. Klikkiotsikoilla lukijoita kalastelevat iltapäivälehdet ovat taas väläytelleet otsikoita, jossa kerrotaan laturaivosta. Laturaivoa nostattavat esimerkiksi koiranulkoiluttajat, kävelijät, luisteluhiihtäjät ja pyöräilijät, jotka turmelevat huolletut ladut. Laturaivoa aiheuttaa kuulemma myös liian hitaasti hiihtävät ihmiset ja lapset. Näiden sensaatiohakuisten "laatulehtien" mukaan laturaivon takia ihmisiä on jopa lyöty sauvalla. Tällainen toiminta ei tietenkään ole koskaan hyväksyttävää. Meitä ihmisiä on kaikenlaisia ja mukaan mahtuu luonnollisesti aina muutama typerys, joka käyttäytyy aggressiivisesti.
En osaa sanoa, miksi joku alkaa käyttäytyä aggressiivisesti, mutta laturaivon takana olevia syitä voin kuitenkin yrittää ymmärtää. Aika usein tuijotamme vain omaa napaamme ja elämme omassa kuplassamme. Toisen näkökulma asiaan saattaa puuttua jopa kokonaan. Emme huomioi tarpeeksi muita ja tiedosta syitä sille, miksi muut toimivat kuin toimivat. Homma avautuu paremmin ehkä oikeasta elämästä poimittujen esimerkkien kautta. Joskus aikoinaan hiihdin suhteellisen paljon. En ollut mikään kilpahiihtäjä, mutta ladulla kyllä aika moni muu jäi taakseni. Hitaammat ladulla nysvääjät välillä kyllä kummastuttivat. Käytännön tasolla ymmärrän siis hyvin, että voi turhauttaa, kun kovavauhtisen pitkän laskun puolivälissä eteen tuleekin tällainen henkilö, jonka takia pitää hyvää vauhtia jarruttaa. Tai ylämäessä joutuu pysähtymään hyvästä luisteluhiihtorytmistään, kun edessä joku taapero ei osaa saksia mäkeä ylös ja on siinä rähmällään. Voihan tilanne hyvinkin vituttaa, paljon riippuu omasta asenteesta.
En osaa sanoa, miksi joku alkaa käyttäytyä aggressiivisesti, mutta laturaivon takana olevia syitä voin kuitenkin yrittää ymmärtää. Aika usein tuijotamme vain omaa napaamme ja elämme omassa kuplassamme. Toisen näkökulma asiaan saattaa puuttua jopa kokonaan. Emme huomioi tarpeeksi muita ja tiedosta syitä sille, miksi muut toimivat kuin toimivat. Homma avautuu paremmin ehkä oikeasta elämästä poimittujen esimerkkien kautta. Joskus aikoinaan hiihdin suhteellisen paljon. En ollut mikään kilpahiihtäjä, mutta ladulla kyllä aika moni muu jäi taakseni. Hitaammat ladulla nysvääjät välillä kyllä kummastuttivat. Käytännön tasolla ymmärrän siis hyvin, että voi turhauttaa, kun kovavauhtisen pitkän laskun puolivälissä eteen tuleekin tällainen henkilö, jonka takia pitää hyvää vauhtia jarruttaa. Tai ylämäessä joutuu pysähtymään hyvästä luisteluhiihtorytmistään, kun edessä joku taapero ei osaa saksia mäkeä ylös ja on siinä rähmällään. Voihan tilanne hyvinkin vituttaa, paljon riippuu omasta asenteesta.
![]() |
| Läskipyörillä hiihtoväylälle ilman vastarintaa. Kuva: Pertti Louhelainen. |
Julkaistu: 4. tammikuuta 2017
Pienituloisuus ja varallisuuserot - Miten varallisuus oikeasti jakaantuu
Tuloerot nähdään yleensä negatiivisena asiana. Aika usein siinä tunnutaan rinnastettavan ihmisten arvo keskenään palkkapussia vertaamalla. Aikaisemmin vuosikymmeniä sitten olikin erittäin vaikea perustella sitä, että jokin ihminen voi tienata esimerkiksi 25 x enemmän kuin toinen. Fiksu ja ahkerakin maanviljelijä oli ehkä kaksi tai kolme kertaa tehokkaampi kuin tyhmempi ja laiskempi verrokkinsa. Tuloeroja ei paljon ollut.
Nyt vallitsee kuitenkin "voittaja vie kaiken" -ilmiö. Ajatelkaa vaikkapa urheilua. Kukaan ei muista sitä toiseksi tai kolmanneksi tullutta, saati niitä 10 000 muuta henkilöä, jotka ovat antaneet koko elämänsä ja aikansa päästäkseen huipulle, jossa erot ovat ihan marginaalisia. Mikä olisi siis huippuformulakuskin tai -pikajuoksijan arvo seuraavaksi parhaaseen? Ei nyt ääretön, mutta järkyttävän suuri. Tietotekniikka ja automaatio on tehnyt tuloeroista vieläkin leveämpiä. Ennen CD-soitinta tai gramofonia huippulaulaja saattoi tienata vain tekemällä keikkaa lähialueilla. Tuloja rajoitti oikeastaan se, että laulaminen piti tehdä paikanpäällä ja päiviä oli vuodessa vain se 365. Joskus piti tietenkin myös nukkua. Nyt huippulaulaja voi tallentaa tuotantonsa ja myydä sitä netissä ympäri maailmaa kellonajasta riippumatta. Huomaat varmaan, että ero vanhaan on huikea. Nyt yksi henkilö voi periaatteessa koodata vaikkapa minkälaisen ohjelman tahansa (esim. Facebook) ja tienata jopa miljardeja. Voittaja vie kuitenkin kaikki, eikä kakkoselle ole sijaa enää tällä markkinalla.
Nyt vallitsee kuitenkin "voittaja vie kaiken" -ilmiö. Ajatelkaa vaikkapa urheilua. Kukaan ei muista sitä toiseksi tai kolmanneksi tullutta, saati niitä 10 000 muuta henkilöä, jotka ovat antaneet koko elämänsä ja aikansa päästäkseen huipulle, jossa erot ovat ihan marginaalisia. Mikä olisi siis huippuformulakuskin tai -pikajuoksijan arvo seuraavaksi parhaaseen? Ei nyt ääretön, mutta järkyttävän suuri. Tietotekniikka ja automaatio on tehnyt tuloeroista vieläkin leveämpiä. Ennen CD-soitinta tai gramofonia huippulaulaja saattoi tienata vain tekemällä keikkaa lähialueilla. Tuloja rajoitti oikeastaan se, että laulaminen piti tehdä paikanpäällä ja päiviä oli vuodessa vain se 365. Joskus piti tietenkin myös nukkua. Nyt huippulaulaja voi tallentaa tuotantonsa ja myydä sitä netissä ympäri maailmaa kellonajasta riippumatta. Huomaat varmaan, että ero vanhaan on huikea. Nyt yksi henkilö voi periaatteessa koodata vaikkapa minkälaisen ohjelman tahansa (esim. Facebook) ja tienata jopa miljardeja. Voittaja vie kuitenkin kaikki, eikä kakkoselle ole sijaa enää tällä markkinalla.
Julkaistu: 2. tammikuuta 2017
Osakesalkku vuonna 2016
Sijoitusvuosi 2016 tuli ja meni. Moni analyytikko ja ennustaja povasi vuodesta huonoa sijoittajien kannalta. Toisin kuitenkin kävi. Salkkuni arvo nousi vuonna 2016 Nordnetin tilastojen mukaan noin 16 %, kun samaan aikaan vertailuindeksi OMX Helsinki Cap nousi noin reilut 8 %. Tuuria vai taitoa, sitä ei kukaan tiedä, mutta tavoite taloudellisesti riippumattomaksi lähenee vääjäämättä. Salkun markkina arvo on nyt noin 218 500 euroa. Tästä noin 10 000 euroa on rahoitettu halvalla Superluotolla, joten salkun velaton arvo on noin 208 600 euroa (2.1.2017).
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)





