Voiko talletuskorko olla negatiivinen - Mitä siitä seuraisi?

Mitä korko oikein tarkoittaa? Korkohan on rahan hinta, eli rahan lainaajalle maksettava korvaus ajalta, jolloin lainattu raha ei ole lainan antajan käytössä. Lainaaja saa siis korvausta siitä, että joku muu saa rahan käyttöönsä. Kun korko laskee alle nollan, niin asetelma kääntyy hassunkuriseksi. Maailma, jossa joudumme maksamaan siitä, että lainaamme rahaa jollekin, tuntuu hyvin erikoiselta. Sehän on kaiken sen järjen vastaista, mitä olemme joskus oppineet taloustieteen tunnilla. Ei siis mikään ihme, että monet sijoittajat, analyytikot ja talousmedia ovat vähän huuli pyöreänä. Suurin osa ihmisistä on sitä mieltä, että negatiiviset talletuskorot eivät voi olla mahdollisia. Perusteluksi sanotaan yleensä vain se, että koko homma on järjetöntä. Vanha viisaus kuitenkin sanoo: "Silloin kun kaikki ajattelevat samalla tavalla, niin joku ei oikeasti ajattele." Mitä tämä käytännössä tarkoittaisi?

Euroopan keskuspankin talletuskorko on tätä kirjoittaessani - 0,4 %. Negatiivista talletuskorkoa maksaa myös ainakin Ruotsi, Sveitsi ja Tanska. Mitä negatiivinen talletuskorko tarkoittaa, ja mitä EKP yrittää sillä saada aikaan? Kun talletuspankki (esimerkiksi Nordea) pitää vähimmäisvarantotalletuksiaan ja muuta keskuspankkirahaa turvassa keskuspankissa, joutuu se negatiivisen koron muodossa maksamaan tästä säilytyksestä. EKP:n tarkoituksena on saada kannustimia pankkien antolainaukseen ja muuhun ja rahan tarjontaan. Teoriassa tällaisen elvytyksen pitäisi johtaa taloudellisen toimeliaisuuden kasvuun. Keskuspankit eivät voi kuitenkaan suoraan vaikuttaa kierrossa olevaan rahan määrään, vaan se riippuu luottojen kysynnästä. Jos ei kannata investoida, niin ei kannata. Silloin ei vain lainaa oteta. Köydellä on paha työntää. Ideana on kuitenkin periaatteessa se, että mitä halvemmalla rahaa pankeille tarjotaan, niin sitä enemmän sitä lainattaisiin eteenpäin uusiin investointeihin yms. Jos pankille aiheutuu negatiivisen koron myötä kustannuksia jo pelkästä rahan säilyttämisestä, niin luulisi pankin mieluummin välttävän kustannuksen siirtämällä ja lainaamalla rahan jollekin muulle. Ei kukaan tietystikään sinulle maksaisi, jotta saisit vinguttaa luottokorttiasi, mutta raha lähtisi kiertämään ja hakemaan kannattavia investointikohteita varsin sukkelaan.

Mielestäni on aivan loogista, että jos pankki haluaa pitää voittonsa vähintään samalla tasolla, niin tällainen kustannus tulee tavalla tai toisella asiakkaan maksettavaksi. Pankit ovat luvanneet pitää henkilöasiakkaiden talletuskorot plusmerkkisinä ainakin toistaiseksi. Kauppalehdessä on ollut uutisia, että ainakin Nordea on ottamassa negatiiviset talletuskorot käyttöön rajatulle joukolle institutionaalisia asiakkaitaan. Suurasiakkaita aletaan laskuttaa rahavarojen turvallisesta makuuttamisesta pankin tilillä. Kauppalehden mukaan negatiiviset talletuskorot ovat jo käytössä Ruotsissa ja Tanskassa yritysasiakkailla. Taloussanomien mukaan Suomenkin valtio saa rahoitusta miinuskorolla viiteen vuoteen asti (Miksi tällä ei muuten remontoida homekouluja ja infraa?). Tällä hetkellä esimerkiksi Seligsonin Phoebus-sijoitusrahasto joutuu maksamaan talletuksista korkoa -0,30%. Voi kuulostaa hassulta, mutta tämän hetken markkinatilanne on kuitenkin se, että riskitön korko on periaatteessa jo negatiivinen.

Talletuskorko on siis jo negatiivinen ainakin joillain pankin suurasiakkaista. Mikseivät "todelliset" korot voisi olla negatiivisia myös henkilöasiakkailla? Joku tietysti sanoo, että sittenhän rahat nostettaisiin tililtä ja pidettäisiin käteistä patjan alla. Käteisen merkitys ensisijaisesta vaihdon välineestä siirtyy siis enemmän arvon säilyttäjäksi. Jotenkin on kuitenkin vaikea uskoa, että suurin osa ihmisistä oikeasti tyhjentäisi tilinsä ja jemmaisi ne suureen säästöpossuun tai mustaan nahkasalkkuun. Jos suuri osa ihmisistä ei aikaisemminkaan toiminut rationaalisesti rahan käytössä (ei säästänyt, makuutti rahoja tuottamattomilla tileillä, ei sijoittanut osakkeisiin), niin miksi sitten tilanteessa, jossa talletuskorot vaihtuvat negatiivisiksi? Ehkä joku persaukinen, kädestä suuhun elävä voisi nostaa kaikki tilillä olevat 500 euroa lompakkoonsa. Mutta miten kukaan, esimerkiksi 10 000 euroa tilillä hätäkassana pitävä voisi moista rahasummaa patjan alla säilyttää?

Jos tililleni tulisi huomenna vaikkapa -0,3 % korko muistutuksena siitä, että ne pitäisi investoida johonkin tuottavaan, niin en todellakaan tiliäni tyhjentäisi. Pidän pankin tiliä varmempana säilytyspaikkana kuin patjanalusta. Jos rahaa olisi 10 000 euroa, niin -0,3 % korolla turvallisesta säästämisestä maksaisi 30 euroa. Ei mitenkään ylitsepääsemätöntä. Björn Wahlruus on kirjassaan (Talouden kymmenen tuhoisinta ajatusta) pohtinut negatiivisten korkojen yhteiskuntaa. Hänen mielestään negatiiviset korot ovat kiinnostava vaihtoehto. Se on torjuttu aikaisemmin, koska silloin paperirahan käyttö oli suurta ja negatiivisten korkojen käyttö olisi tuhonnut koko rahoitusjärjestelmän. Nyt eletään jo melkein hetkeä, jolloin kolikot ja setelit ovat lähes historiaa. Raha vaihtaa omistajaa digitaalisesti erilaisten maksukorttien, pankkisiirtojen ja sähköisten lompakoiden avulla. Esimerkiksi keskuspankin koronnostolla pystytään tällöin supistamaan rahan tarjontaa ja deflaation oloissa riskinottajia palkittaisiin lainan ottamisesta negatiivisella korolla.

Maltillisesti negatiivinen korkotaso olisi mahdollista sähköisessä taloudessa. Wahlroosin mukaan esimerkiksi Yhdysvalloissa setelistön osuus yleisimmin käytetystä kierrossa olevan rahan määritelmästä (M2) on noin 10 %. Setelistön, talletusten ja muiden likvidien omaisuuserien summasta (M3) setelistön osuus on vain noin 6 %. Kun otetaan huomioon Yhdysvaltojen ulkopuolella kierrossa oleva dollarisetelistö ja rahavarannosta poistetaan se seteliraha, jota käytetään huumekaupassa ja muussa rikollisessa toiminnassa, niin laillisessa käytössä ei ole kovin paljon dollariseteleitä. Toisaalta Suomen Pankki kirjoittaa, että Suomi ja muut Pohjoismaat ovat vasta lähestymässä teknisesti tilannetta, jossa käteinen raha voitaisiin poistaa käytöstä. Muualla Euroopassa käteinen on vähittäismaksuissa vielä hallitseva maksutapa. Kreikassa ja Venäjällä yli 90 prosenttia vähittäismaksuista tehdään käteisellä. Saksassakin käteisellä tehtiin viime vuonna vajaa 80 prosenttia maksuista, mikä vastasi hieman yli puolta euromääräisistä vähittäismaksuista. Tanskassa velvollisuus ottaa käteistä vastaan esimerkiksi vaatekaupoissa ja ravintoloissa lakkaa lähivuosina käteisen kustannusten vuoksi, kertoo Suomen pankki.

Päivittäistavaraostosten tavallisin maksutapa Suomessa. Kuvan lähde: Suomen Pankki.

Käteisestä luopuminen siis hankaloittaisi huumekauppaa, veronkiertoa ja pienentäisi harmaata taloutta. Sähköisessä ympäristössä käteistä ei voi piilottaa. Jos korot muuttuisivat negatiivisiksi, niin käteistä alettaisiin tietenkin hamstrata. Sitä on kuitenkin käytössä sen verran vähän, että siitä tuskin tulisi ongelmaa. Wahlroos myös ehdottaa, että nimellisarvoltaan suuret setelit voitaisiin poistaa käytöstä. Ne voitaisiin esimerkiksi ostaa kierrosta pois, lopettaa niiden liikkeellelaskun tai vain odottaa niiden kulumista loppuun.

Jos nollakorkotasoa pidetään alarajana, niin joukkolainasijoittajalla on tällaisessa tilanteessa enemmän hävittävä kuin voitettavaa. Duraatioriskiä ei kannata ottaa, koska korkosijoitusten tuottokäyrä ei nouse riittävän jyrkässä kulmassa ja varat pidetään lyhyissä koroissa tai käteisenä, kirjoittaa Wahlroos. Jos negatiiviset korot eivät ole mahdollisia, niin luotonanto alkaa lopulta vähentämään velkaantuneisuutta, sekä hidastaa ja haitata talouskasvua. Talouspolitiikan pitää Wahlroosin mukaan tarjota riittävät kannustimet säästää ja rahoittaa investointeja. Kun lyhyistä sijoituksista tulee pitkiä kiinnostavimpia, niin se lopulta vaikuttaa kielteisesti reaali-investointeihin ja tekniikan kehitykseen. Tähän olisi ratkaisuna negatiivinen korko, joka nostaisi korkokäyrän kulmakerrointa ja saisi sijoittajat taas ottamaan näkemystä sekä riskiä rahoillaan ja investoimaan.

Wahlroosin ajatuksista voi olla mitä mieltä tahansa, mutta pohdinta negatiivisen koron yhteiskunnasta on mielenkiintoinen. En itse usko negatiivisten talletuskorkojen tulevan, mutta toisaalta ei se ihan poissuljettuakaan olisi. Mitä mieltä olet?