Onko osakemarkkinoilla kuplaa vai ei? - Miksi suosin osinkostrategiaa

Aloittaessani vuonna 2008 sijoittamaan suoraan osakkeisiin en vielä silloin aivan kunnolla tiennyt omaa sijoitusstrategiaani. Sijoitin vain osakkeisiin, koska halusin rahoilleni parempaa tuottoa. Aika nopeasti huomasin kuitenkin sijoittavani hyvää osinkoa maksaviin yrityksiin. Nykyisin kasvava osinkovirta on muuttunut yhä merkittävämmäksi kriteeriksi sijoittamisessa. Miksi suosin osinkoja? Osingoistahan joutuu joka vuosi maksamaan osinkoverot. Jos sijoittaisin vain kasvuyhtiöihin, jotka eivät jaa osinkoa, niin saisin verottajalle menevän osinkoveronkin kasvamaan korkoa korolle. Jos joskus tarvitsisin käteistä, niin yhtä hyvin voisin myydä vain tietyn osan osakkeistani jokavuotisten osinkosaamisen sijaan. Kumpikin tapa johtaa samaan lopputulokseen, mutta ensimmäinen verotehokkaammin. Olenko siis tyhmä, kun periaatteessa en toimi osinkostrategiassa järkevästi? Syy toimintaani on kuitenkin yksinkertainen: selkeämmät ja realistisemmat tavoitteet, nöyryys ja itsensä tunteminen vajavaisena sijoittajana, varma kassavirta sekä mielenkiinnon säilyttäminen sijoitustoiminnassa. Näistä vähän lisää.

Laajamittaisen downshiftauksen negatiivinen vaikutus - Onko sitä?

Muurahaisten sanotaan olevan ahkeria ahertajia. Jokaiselle on oma paikkansa muurahaisyhteiskunnassa ja ilman työtä se ei toimi. Kaikki ovat ahkeria. Näin meille on siis uskoteltu, vaikka se ei taida olla koko totuus.  Yllättäen suurin osa muurahaisista nimittäin viettää päivänsä työtä tekevien näkökulmasta laiskotellen, tai ehkä jopa aktiivisesti töitä pakoillen. Tarkemmin sanoen näiden muurahaisten roolia ei kuitenkaan vielä tunneta. Ne saattavat toimia sotilas- tai työvoimareservinä, tai tsemppareina ja jonkinlaisina energianjakelijoina väsähtäneille muurahaisille. Vähän kuten vaikkapa vapaaehtoiset maratonin juomapisteillä. Tai sitten näillä muurahaisilla on jokin muu tarkoitus, joka ei vielä aukene. Vaikka isokin osa muurahaisista näyttää "downshiftaavan", niin muurahaiskeossa elämä näyttää silti toimivan :) Tämän aasinsillan kautta päästäänkin itse aiheeseen, eli mikä olisi laajamittaisen downshiftauksen vaikutus yhteiskuntaan ja talouskasvuun? Muutamakin eri lukijani on kysynyt, kommentoinut ja pohtinut, mitä tapahtuisi jos tällaisesta elämäntyylistä tulisi laajamittaista? Tarkkaa vastausta tähän ei tietenkään ole, joten osallistu pohdintaan.

Minä Kuplassa - Kuuluisuuden vaihtoehtokustannus

Kuinka moni on joskus törmännyt tai katsonut A-Studion Kuplat-sarjaa? Jaksoissa kaksi toisilleen vierasta ja ajatusmaailmaltaan lähes vastakkaista henkilöä vaihtaa ajatuksiaan ja näkökulmiaan erilaisista aiheista, kuten raha, uskonto, maahanmuutto ja vaikkapa digitaaliset palvelut. Kyseessä ei kuitenkaan ole jyrkkää vastakkainasettelua, vaan kahden erilaisia valintoja tehneen ihmisen keskustelua asioiden merkityksestä. Uusimmassa 3.1.2018 jaksossa oli teemana työn merkitys:  Downshiftaaja kohtaa työhimoisen pomon. Kirjoittaja, eli minä itse edustin downshiftaajaa ja vastapuolena on Pihlajalinnan entinen toimitusjohtaja Aarne Aktan. Ei helvetti, meitsi telkkarissa :)

Pakko kyllä nostaa hattua toimitusporukalle. Yllättävän hyvin oli tehty ja suhteellisen viihdyttävä juttu. Paljosta materiaalista oli kyllä osattu valita ne parhaimmat varmasti kummankin osapuolen ja aiheen puolesta. Yleensä en pysty katsomaan tai kuuntelemaan itseäni, mutta nyt se oli kyllä erittäin helppoa ja jopa viihdyttävää. Kertoo kyllä toimitusporukan ammattitaidosta tällä saralla.Tietenkin jakso oli todella lyhyt, eikä sen takia ole kuin pintaraapaisu aiheesta. Tämän blogin juttuja downshiftauksesta lukemalla pääsee asiassa paljon syvemmälle. Annettakoon tämä siis anteeksi, koska harvoinpa tällaisilla tv-jutuilla on kovin paljon annettavaa sisällöllisesti. Yleensä mennään viihde edellä. Piti tuo kuitenkin muutamaan kertaan uudestaan katsoa.

Osakesalkku vuonna 2017

Suomen tunnetuin osakesäästäjä Erkki Sinkko arvioi pörssivuotta 2017 kohtalaisen hyväksi. Sijoittajakonkari pohti mennyttä pörssivuotta Helsingin Stockmannin kahvilassa. Itse puolestani istuskelen omalla sohvallani läppäri sylissä ja avaan sen tiedot taas lukijoilleni jokavuotiseen tapaan. Salkkuni arvo nousi vuonna 2017 Nordnetin Salkkuraportti-tilastojen mukaan noin 12 %, kun samaan aikaan vertailuindeksi OMX Helsinki Cap tuotto nousi noin 11,5 %. Kesällä oltiin vielä indeksiä jäljellä, mutta lopulta päästiin hitusen ohi. Tuuria vai taitoa, sitä ei kukaan tiedä, mutta tavoite taloudellisesti riippumattomaksi lähenee taas vääjäämättä (periaatteessa summa meni juuri rikki). Salkun markkina arvo on nyt noin 259 950 euroa. Tästä noin 19 500 euroa on rahoitettu halvalla Superluotolla, joten salkun velaton arvo on noin 240 400 euroa (29.12.2017). Salkku nousi viime vuoteen verrattuna noin reilut 30 000 euroa. Vähän hirvittää, kun kasa paisuu silmissä kuin pullataikina :)

Kaiken kaikkiaan sijoitusvuosi sujui siis mallikkaasti. Poikkeuksellisen tästä vuodesta tekee se, että en periaatteessa myynyt yhtään osakkeita. Katselin vuoden lopussa salkkuni tapahtumia ja huomasin, että myyntejä on tullut tehtyä tasan 0 kpl. Siksi päätinkin myydä Nestettä noin 970 eurolla, jotta voin käyttää hyväksi sijoittajan verosuunnittelua. Tällöin alle 1 000 euron myynneistä ei tarvitse maksaa veroja. Noin 240 % noussutta Nestettä myydessä säästö veroissa noin 175 €. Ei paljon, mutta kaikki säästö on kotiin päin. Osinkoja salkkuni kerrytti tänä vuonna bruttona 9 900 euroa ja nettona noin 7 660 euroa.

Osakesalkkuni Nordnetin palvelussa vuoden 2017 lopussa.

Sijoittajan verosuunnittelua - Luovutustappioiden vähentäminen

Jokainen osakesäästäjä varmaan tietää, että mikäli on verovuonna myynyt esimerkiksi osakkeita alle 1 000 euron, ovat voitot verovapaita. Mikäli sijoitusomaisuuden yhteenlasketut luovutushinnat ovat siis alle 1 000 euroa, mitään veroja ei tarvitse maksaa. Olkoon tästä summasta voitto sitten vaikka 500 % tai ihan rahassa mitattuna vaikkapa huimat 800 euroa. Tämä niin sanottu vähäisten myyntien -periaate on suunniteltu vähentämään pienten arvopaperiluovutusten aiheuttamaa ylimääräistä työtä. Mikäli 1 000 euron luovutushinnan ylittää sentilläkin, niin jokaisesta voittoeurosta (luovutushinta vähennettynä hankintahinnalla) maksetaan pääomaprosentin (30 %) mukaan veroa.

Tulot ja menot - Kirjanpitoni vuonna 2017

Vuosi alkaa olemaan jo kohta taputeltu. Nyt on siis aika julkaista jo perinteinen ja jokavuotinen kirjanpitoni. Paljonko sain vuodessa tuloja ja paljonko oli kokonaisuudessaan menoja, miten ne jakautuivat, oliko eroja viime vuoteen verrattuna ja tuliko jossain asiassa skarpattua tai toisessa asiassa mahdollisesti repsahdettua. Seuraan tuloja ja menojani oman kirjanpitoni kautta, jota hoidan taulukkolaskentaohjelmassa (Macin NeoOffice). Kirjaan siihen menoni yleensä kerran viikossa kuittien ja laskujen pohjalta ja tällöin hommaan menee se minuutti tai kaksi. Tuota hommaa ei voi millään muotoa pitää vaivana, vaan pikemminkin palkintona, kun numeroiden pohjalta näkee selkeästi, miten oma talous kulkee. Dataa on kertynyt jo kahdeksan vuoden verran. Kirjanpidossa on myös se hyvä puoli, että vähintään kerran kuussa tulee seurattua omia verkkopankkitapahtumia. Näin siellä ei pääse tapahtumaan mitään yllättäviä tai epämääräisiä veloituksia.

Jos puhuu säästämisestä ja sijoittamisesta, niin luonnollisesti pitää myös rehellisesti näyttää, miten omaa polkuaan kulkee. Nyt kiinnostuneet saavat jälleen tirkistellä ihan luvan kanssa ja vieläpä kommentoida, jos siltä tuntuu. Se on mielellään jopa suotavaa, jos kirjanpitoni herättää kysymyksiä. Vaikka kulupuoli on omasta mielestäni tässä artikkelissa se kiinnostavampi asia, niin luonnollisesti asiayhteydessä pitää mainita myös itse tulot. Pienistä puroista nimittäin kertyy pitkällä tähtäimellä yllättävän suuri summa. Tähän liittyen kannattaakin lukea artikkeli: Valintojen merkitys - Mitä järkevä säästäväisyys oikeasti tarkoittaa. Joku fiksu on myös joskus sanonut: Näytä minulle kalenterisi ja kirjanpitosi, niin kerron sinulle mitkä ovat arvosi. Kulutus ja ajankäyttösi näyttää siis realistisesti sen mikä sinulle on oikeasti tärkeää.