25. joulukuuta 2017

Tulot ja menot - Kirjanpitoni vuonna 2017

Vuosi alkaa olemaan jo kohta taputeltu. Nyt on siis aika julkaista jo perinteinen ja jokavuotinen kirjanpitoni. Paljonko sain vuodessa tuloja ja paljonko oli kokonaisuudessaan menoja, miten ne jakautuivat, oliko eroja viime vuoteen verrattuna ja tuliko jossain asiassa skarpattua tai toisessa asiassa mahdollisesti repsahdettua. Seuraan tuloja ja menojani oman kirjanpitoni kautta, jota hoidan taulukkolaskentaohjelmassa (Macin NeoOffice). Kirjaan siihen menoni yleensä kerran viikossa kuittien ja laskujen pohjalta ja tällöin hommaan menee se minuutti tai kaksi. Tuota hommaa ei voi millään muotoa pitää vaivana, vaan pikemminkin palkintona, kun numeroiden pohjalta näkee selkeästi, miten oma talous kulkee. Dataa on kertynyt jo kahdeksan vuoden verran. Kirjanpidossa on myös se hyvä puoli, että vähintään kerran kuussa tulee seurattua omia verkkopankkitapahtumia. Näin siellä ei pääse tapahtumaan mitään yllättäviä tai epämääräisiä veloituksia.

Jos puhuu säästämisestä ja sijoittamisesta, niin luonnollisesti pitää myös rehellisesti näyttää, miten omaa polkuaan kulkee. Nyt kiinnostuneet saavat jälleen tirkistellä ihan luvan kanssa ja vieläpä kommentoida, jos siltä tuntuu. Se on mielellään jopa suotavaa, jos kirjanpitoni herättää kysymyksiä. Vaikka kulupuoli on omasta mielestäni tässä artikkelissa se kiinnostavampi asia, niin luonnollisesti asiayhteydessä pitää mainita myös itse tulot. Pienistä puroista nimittäin kertyy pitkällä tähtäimellä yllättävän suuri summa. Tähän liittyen kannattaakin lukea artikkeli: Valintojen merkitys - Mitä järkevä säästäväisyys oikeasti tarkoittaa. Joku fiksu on myös joskus sanonut: Näytä minulle kalenterisi ja kirjanpitosi, niin kerron sinulle mitkä ovat arvosi. Kulutus ja ajankäyttösi näyttää siis realistisesti sen mikä sinulle on oikeasti tärkeää.



Tulopuoli


Sitten itse asiaan. Vuonna 2017 tuloja kertyi nettona yhteensä 17 537 euroa, eli noin 1 460 euroa kuukaudessa. Summa on noin 1 700 euroa vähemmän kuin viime vuonna. Summasta noin 93 % tulee ansiotuloista, eli töistä saadusta palkasta ja siihen verrattavista tuloista (lomarahat, liikuntasetelit ja lounasvähennys yms, jotka nostaisivat maksettua nettopalkkaa). Palkasta pidätettävä perusprosentti on muuten näillä tuloillani verokortissa 9 %. Nettisivuistani kertyi 732 euroa (noin 4 % kaikista tuloistani) ja erilaisten turhien tavaroiden tai vastaavien myynnistä kertyi 511 euroa (noin 3 %) tuloista. Viime vuoteen verrattuna mikään tulopuolessa ei oikeastaan muuttunut. Ansiotuloja kertyi pari saturaista enemmän, samoin tuloja nettisivuista. 

Muut tulot laskivat kuitenkin dramaattisesti, koska nurkista on myyty jo lähes kaikki arvokas ja turha roina. Täten siis kaikki vuoden 2017 tulot laskivat tuolla 1 700 euron summalla. Periaatteessa tulopuolen laskun voi kuitenkin mieltää positiivisena näkökulmana, koska se kertoo, että omistamassani tavaramäärässä ei ole enää paljon karsimisen varaa. Itse asiassa pääosan noista vuoden 2017 muista tuloista muodostaakin vajaan 400 euron veronpalautus. Anekdoottina muuten heitettäköön, että pullopanteista kertyi 25,45 euroa. Ei siis oman kaljoittelun jälkeen :) Tuo määrä rahaa löytyi vuoden aikana ojanpohjalta panttitölkkien muodossa, kun ajelen fillarilla työmatkoja ja muita. Joku ei ehkä jaksaisi nähdä vaivaa tölkkien noukkimiseen, mutta kun yksi mahtuu aina kerralla pyörän pullotelineeseen ja pari vaivatta tarakalle, niin miksipä en noukkisi, kun ympäristökin näyttää sen jälkeen siistimmältä? Fatbiken 28 euron tarakka on muuten maksanut itsensä melkein takaisin jo pelkkien pullopanttien roudauksessa, siinäpä hyvä sijoitus :) 

Vuoden 2017 tulot ja menot jaettuna kuukausittain eri menokategorioihin. Alhaalla erotus siitä, mitä jäi kuussa käteen ja oikealla kategorian erotus vuoteen 2016 verrattuna, sekä % -osuus kaikista menoista


Menopuoli


Mihin rahaa sitten meni ja kuinka paljon? Vuonna 2017 kaikki menoni olivat 11 864 euroa, eli 989 euroa/kk. Viime vuoteen 2016 verrattuna kuluja kertyi jopa 1 120 euroa vähemmän. Jihuu. Suurin syy tähän on tietenkin se, että oikein mitään uutta tai kallista ei tullut hankittua (kategoria kodinhankinnat). Pyöriin olen tyytyväinen ja uuteen viihde-elektoniikkuutta ei ole vielä tarvetta. Korjaan sitä mieluummin, kuten MacBook Airin akku tai Sony Xperia akun vaihto. Ostamisen vähentäminen ei kyllä ollut mikään tavoitteeni, mutta nähtävästi se tulee vain luonnostaan rutiinina. Onnellisiahan ovat ne, joilla on omasta mielestään riittävästi sitä, mitä he tarvitsevat. 

Oikeastaan kaikki muut kategoriat ovat kuin viime vuodelta kopioitu, eroa ei juurikaan ole. Mitä tuosta nyt voisi nostaa esille? Vastike nousi vähän, kun viime vuonna se jätettiin perimättä. Viihteeseen meni vähemmän, kun lainasin kaikki pelit, leffat ja kirjat kirjastosta. Itse asiassa viime vuonna lupasinkin, että en tule käyttämään euroakaan peleihin tai leffoihin ja se piti. Tästä huolimatta olen katsonut leffoja ja pelannut sadepäivinä varmaan enemmän kuin koskaan. "Kirjaston tehokäytön" jälkeen on kyllä todella vaikea perustella enää itselleen, miksi ostaisi mitään, minkä voi lainata. Asuntolainan ja asumisen jälkeen suurin kulu oli ruoka, johon meni 2 026 euroa vuodessa, eli noin 170 e/kk tai 5,56 euroa päivässä. Eroa ei juuri viime vuoteen tullut. Kotona syöminen laski suurin piirtein saman verran, kuin ResQ-palvelun käyttö kasvoi.

Kaiken kaikkiaan vuodesta 2017 jäi viivan alle 5 670 euroa, eli noin 470 euroa kk. Vajaa 600 euroa edellisvuotta vähemmän. Kirjanpidossa pitää myös huomata, että tässä ei ole vielä huomioitu työnantajan lisäeläkejärjestelyä (maksu noin 700 e), jonka saa käyttöönsä vasta eläkkeelle siirryttäessä. Luonnollisesti myöskään osinkotuloja ei ole huomioitu, joita vuonna 2017 kertyi bruttona noin 9 900 euroa. Jos pohdituttaa, miksi sellainen seurantakohde, kuin säästämisaste ilman lainaa, tai jotain muuta, niin kannattaa katsoa artikkelini: Näkyykö inflaation vaikutus. Siellä on selostettu asioita vähän tarkemmin. Todennäköisesti vuosi 2018 tulee jatkumaan aika samaan rataan, kuin tähänkin asti. Kaiken turhan hankkimista tulen välttämään ja reissaamiseen sekä elämyksiin ajattelin laittaa vähän enemmän. Myös ResQ-palvelun ravintolaruokaan ajattelin panostaa vielä lisää. Näillä eväillä kohti uutta vuotta.


15 kommenttia:

  1. Missä on oma kohta matkustelulle? Kannattaa välillä lähteä ulkomaille hakemaan vähän uusia elämyksiä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vertailukelpoisuuden takia pyrin käyttämään vanhaa pohjaa niin kauan, kuin vain mahdollista. Siksi ei erillistä kategoriaa matkustelulle. Tämä marraskuu on ollut niin pimeä ja märkä, että voipi olla, että ensi vuonna sitä ollaan jossain lämpimämmässä ja valoisammassa paikassa. Silloin menot menisivät varmaan virkistyksen alle tai liikkumiseen, riippuen minkälaisen reissun ja millä kulkuvälineellä sen tekisi.

      Onko se ruoho aina vihreämpää rajan toisella puolella, vai voisiko kotimaastakin löytää uusia elämyksiä? Ei kai ennen vanhaan maanviljelijänkään elämä ollut vähempiarvoisempi tai jotenkin tylsempi, vaikka ei reissuun ulkomaille koskaan päässytkään, tai siitä osannut edes unelmoida.

      Poista
    2. Löytyyhän sitä toki Suomestakin vaikka mitä. Mutta kuten tuo esimerkkisi yllä todistaa niin pimeyttä voi mennä pakoon välillä ihan hyvin ulkomaille :) Ei se niin kallista ole välttämättä kuin luulisi.

      Poista
  2. Tämä kirjapito osoittaa aika esimerkillistä kurinalaisuutta ja sitoutumista tavoitteeseen.

    Välillä tuntuu, että olen virittänyt oman taloutemme ihan äärimmilleen säästämisen suhteen. Mutta täytyy kyllä sanoa, että olet vienyt asian paljon pidemmälle. Minulla toki rajoittaa vaimo ja lapsi - pitää ottaa muidenkin tarpeita huomioon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kurinalaisuutta ja sitoutumista luonnollisesti tarvitaan, lähti mihin hommaan tahansa. Taloudellinen riippumattomuus ei ole kuitenkaan ollut mielessä enää pitkään aikaan talouttani suunnitellessa. Sanoisin, että enemmän se tulee luonnostaan. Tykkään vain elää vaatimattomasti ja tulen iloiseksi ja onnelliseksi vähästä. Se on ne elämän pienet ilot, joista osaa nauttia. Näinhän se hedonistinen adaptaatio toimiikin, eli vähemmällä kulutuksella tulee helpommin onnelliseksi. Lopputulos win-win-tilanne oman kukkaron ja onnellisuuden puolesta.

      Joskus pitää myös koitella omia rajojaan, että tietää, missä on mennyt liian pitkälle ja voi ottaa askeleen takaisinpäin. Kun nämä rajat eivät ole myöskään pysyviä ja muuttuvat elämäntilanteen mukaan, niin siinähän sitä haastetta riittääkin. Varsinkin perheelliselle.

      Poista
  3. Alle tonni kuussa on jo aika kova suoritus! Itse pystyin pitämään kulutukseni viimeiset pari vuotta siinä 12 000 euron pinnassa, mutta tänä vuonna lähti ihan lapasesta. Huomaa kuinka pienetkin muutokset kulutuskäyttäytymisessä nostavat vuoden kulutusta hurjasti, jos siihen ei kiinnitä huomiota.

    Ja samaa mieltä siitä, että vaikka itsekin matkailusta pidän, ei se todellakaan ole mikään tae onnellisuudelle. Aivan kuten kaikessa hedonistisessa adaptaatiossa, matkailu yleensä vain lisää matkakuumetta lisää ja sitten ollaankin jälleen oravanpyörässä. Itse olen varmasti nähnyt vähemmän asuinkaupunkini nähtävyyksiä kuin esimerkiski Tokion - logiikka?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo on muuten niin totta ja hauskaa, että tuntee vähemmän kotikaupunkinsa nähtävyyksiä, kuin muiden paikkojen. 6 vuotta länsi-Vantaalla asuneena vieläkin tulee eteen paikkoja, joista en ole kuullutkaan tai koskaan törmännyt, vaikka melkein vieressä olisivat. Siksi onkin hyvä aina silloin tällöin valita jokin toinen reitti tutun sijaan, kun käy esimerkiksi kävelyllä tai fillaroimassa.

      Kai tuossa kotimaan matkailun aliarvostuksessa on kysymys brändäyksen ohella vähän samasta kuin "ilmaisen" arvostuksessa. Vasta kun tuotteella on jokin järkevä hinta, sitä ruvetaan arvostamaan aivan eri tavalla kuin ilmaista. Julkisten palvelujen todellisten hintojen kertomisella esimerkiksi hammaslääkäri, lasten päivähoito tai kirjastopalvelut nousevat logiikalla: hinta yhdistetään laatuun ja ilmainen tuntuu yleensä arvottomalta.

      Poista
  4. Oma kulutus napsahti 200 euroa korkeammalle kuin viime vuonna. Syistä merkittävin lienee päivähoitomaksujen nousu toisen lapsen aloitettua varhaiskasvatuksen asiakkaana. Säästäminen sujui silti samoissa merkeissä kuin aiemmat vuodet. Sillä erotuksella että vain salkkuun napsahtaneet osingot uudelleen sijoitettiin. Käteispositio siis kasvoi, sillä markkina on mielestäni varsin hintava ja olen säästäjänä melko käteinen on kuningas-tyyppinen päivän päätteeksi.

    Salkun arvonmuutos oli tänä vuonna maltillinen +6,4 %. Tuntuu hassulta sanoa, mutta viime vuosien hurja härkämarkkina on sen verran vaikuttanut ajatteluun että muutos tuntuu varsin mitättömältä. Näillä eväillä uuteen vuoteen. Menestyksekästä sijoitusvuotta myös sinulle.

    VastaaPoista
  5. Mielenkiintoista luettavaa! Kasailen kohta omankin vuoden yhteenvedon blogiin. Sen verran jo olen sitä vilkuillut, että vähän muutuin kateudesta vihreäksi sun lukuja katsellessa. Omasta mielestä olen elänyt hyvinkin pihisti, mutta ensi vuodelle pitäisi kyllä silti tähdätä tiukempaan linjaan. Sinuun verrattuna törsäilen ruokaan ihan hirveästi! Pitäisikin tutustua tuohon ResQ-palveluun. Kirjastoa voisi myös hyödyntää enemmän, mutta itsellä tuntuu tulevan ongelmaksi ajankäyttö, ei ole muka koskaan aikaa käydä siellä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva jos saat minun rahankäytöstä motivaatiota omaasi. Joskus tosiaan omaan "heräämiseen" tarvitaan se pieni esimerkki, tai hellä työntö oikeaan suuntaan. Ehkä kokemasi pieni kateus on juurikin se positiivinen asia, joka saa aikaan jonkinlaisen muutoksen. Säästämisessä pitää kuitenkin pitää järki kädessä. Jos homma tuntuu työltä, niin sitten säästäminen on tehty väärin. Pitää vain löytää itselle se oikea tapa ja taso.

      Suosittelen kyllä ResQ-palvelua. Sillä voisit saada ruokakuluja vähän alas. Hakee vaikka vähän enemmän ruokaa ja kutsuu kaverit kylään. Win-win-tilanne, kun näkee ystäviä ja säästää samalla ravintolalaskussa ruuan ja etenkin omien juomien osalta. Ympäristökin on ehkä vähän kotoisampi ja rauhallisempi illanviettoon.

      Kirjastoakin kannattaa hyödyntää siten, että etsit palvelusta vain kiinnostavaa materiaalia ja pistät varaukseen. Kun varausilmoitus tulee sähköpostiin, niin sitten ei kehtaa enää olla hakematta. Tämä siksi, koska jokaisesta lainastasi kirjailijat saavat lainauskorvausta 16 senttiä per laina. Tuet siis suomalaisia kirjailijoita ja kasvaneilla lainausmäärillä mahdollisesti vaikutut myös kirjastojen saamiin määrärahoihin, jos vain jaksat käydä kirjastossa.

      Poista
  6. Hyvin olet onnistunut säästämään. Ansiotulosi eivät paljoa ylitä 1210 eur/kk köyhyysrajan tuloja. https://infogram.com/bae03e68-779a-4857-a630-1ad792cb9187 tästä talaukosta näkyy hyvin kuinka alhainen ansiotuloluokkasi on.

    VastaaPoista
  7. Hei! Olen uusi lukija, joten voi olla että olet näitä asioita aiemmissa kirjoituksissa avannutkin eli huomioni kiinnittyi vesi- ja sähkökustannuksiin. Onko sinulla kiinteä vai kulutukseen perustuva vesimaksu, entä miten on sähkön suhteen?

    Meillä kahden hengen taloudessa kulutukseen perustuva vesimaksumme viime vuodelta oli noin 228 euroa (vs. sinulla 240 euroa). Osittain tämä selittyy kohdallamme sillä, että käymme usein heti kuntosalitreenin jälkeen salilla suihkussa (tuleehan siinä sitten toki salimaksut maksettavaksi molemmille). Siinä mielessä kulutukseen perustuva laskutus on varsin reilu!

    Vuosittainen sähkölaskummekin on noin 70 € euroa vähemmän kuin sinulla. Eli näistä asioista ainakin voi olla mahdollista säästää vielä hieman?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vesimaksu on kiinteä ja kuukausimaksu on vähän noussut jokainen vuosi, jotta siinä olisi huomioitu myös lämpimän veden hinta. Aina sitä ei nimittäin huomioida oikein, vaan katetaan taloyhtiön muissa kuluissa. Olen kirjoittanut tästä jutun, joka kyllä vaatisi vähän päivittämistä nykyisiin lukuihin. Idea siitä kyllä selviää:
      http://downshiftaaminen.blogspot.fi/2014/04/kulutetun-veden-hinta-paljonko-vesi.html

      Itse käyn usein uimassa, joten "säästän" vesilaskussa. Muuten käyn ehkä noin 3 kertaa viikossa suihkussa. Suihku on ehkä se 2 min/kerta. Näin yksin asuvana astianpesukonetta ja pyykkikonetta ei tule myöskään kovin usein päälle laitettua. Tuosta on paha enää omalla kohdalla säästää. Teillä on kyllä hyvin pieni vesilasku, JOS tuo lämmin vesikin on oikein siihen huomioitu.

      Sähkönkin olen kilpailuttanut. Kerrostalossa on lämmitys kaukolämmöllä. Kaikki mahdollinen laitteiden valmiustilan virrankulutus on huomioitu. Pakkanen sulatettu kerran vuodessa ja pistetty jopa pois päältä, jos siellä ei vaikkapa marjoja ole. Elektroniikkaakaan ei niin paljon huushollissa ole ja käytössä on energiansäästölamppuja. Kesäisin en sauno ja talvisinkin aika vähän. Sähkössäkään en siis mielestäni juuri voi säästää. Suurin syy tuohon suurempaan sähkölaskuun on kylpyhuoneen sähköinen lattialämmitys, joka vuosia sitten meni taloyhtiön yhteiseen laskuun, nyt sen maksaa jokainen itse. Tässäkin pitäisi siis ehkä katsoa myös vastiketta, onko sähkökään huomioitu ihan oikean kulutuksen mukaan? Tietenkin kunnon vertailussa pitäisi myös huomioida asunnon koko ja vaikkapa sähkönsiirto, kun sen hinta riippuu ihan missä asuu. Sähkönsiirto on kuitenkin se noin neljäsosa laskusta. Sekin voi vaikuttaa vuoden sähkölaskuun, milloin lasku sattuu tulemaan. Kerkiääkö sinä vuonna kirjanpitoon, vai siirtyykö seuraavalle.

      Kivasti olette kuitenkin saaneet vesi- ja sähkölaskua alas. Hatunnosto.

      Poista
  8. Kai sitä noinkin voi elää. Tärkeintä, että itse on tyytyväinen. Itse vetäisin ranteet auki kahden viikon jälkeen.

    Tykkään matkustaa, syön ulkona joka päivä ja silloin tällöin on kiva shoppaillakin. Ja vaikka yritän vähän maapalloa omat lapset mielessä pelastaakin, niin en kyllä koskaan tule uhraamaan sekuntiakaan sille kuinka monta kertaa viikossa voisi käytä suihkussa ja kuinka kauan siellä voi olla.

    Taloudellisesti riippumaton olen ollut viisi vuotta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kukin eläköön tavallaan. Aika usein harkitummalla kulutuksella ympäristö voisi kuitenkin paremmin. Tässä on pakko lainata yhtä kommentoijaa: "Sanotaan, että varakkaalla on varaa ostaa ympäristöystävällisiä tuotteita. Yleensä kuitenkin on parempi, ettei tuotteita osta ollenkaan. Useimmiten kulutuskaari on kuitenkin se, että kun on varaa, ostetaan liian iso asunto, tehdään liikaa lapsia, hommataan liian monta autoa ja loppuraha käytetään kesämökkiin, veneeseen, lemmikkeihin ja liian moneen lomamatkaan lentokoneella. Yleensäkin ympäristöystävällisyys lähentelee monessa tapauksessa vain viherpesua, eli saadaan ihmisille hyvä omatunto."

      Siis tekopyhyyttä, jossa ajatusmaailma ja toiminta ovat ristiriidassa. Toisaalta jos esimerkiksi suurimmat kulutus/resurssisyöpöt on kunnossa (asuminen ja liikkuminen), niin miksi säätää enää vähäpätöisten ja lähes merkityksettömien asioiden parissa. Kunhan on itse tyytyväinen.

      Poista