Onko lähimaksaminen oikeasti turvallista ja muita tietoturva-aukkoja

“Se tekisi 12,95 euroa kiitos,” sanoo tavaratalon kassa. Otan lompakon takin taskusta ja kosketan kassan maksupäätettä, jossa lähimaksun logo näkyy. Odotan sekunnin tai kaksi ja kuulen pitkän piippauksen. Jes - veloitus on tehty. Ei kortin tai kolikoiden kaivelua, pin-koodin näppäilyä, tai nimmarin raapustusta kuittiin. Helppoa, luotettavaa ja turvallista, näin meille ainakin kerrotaan. Kaikki tämä on tietenkin totta, mutta kaikilla asioilla on myös se toinen puoli, jonka haluaisin tuoda esiin. Kun jokapäiväinen elämä on täynnä erilaista ja monimutkaista tietotekniikkaa, niin harva todella ymmärtää, miten jokin prosessi sen takana toimii. Tavallisen tallaajan onkin aika vaikeaa suojautua kaikelta tietotekniikkaan liittyvältä huijaukselta ja väärinkäytöltä. Kärjistetysti, jos ennen piti vain huolehtia siitä, että liian suuri setelituppo ei katoa jonkun pitkäkyntisen näpistelijän mukaan housujen takataskusta, niin nyt on maailma muuttunut aika paljon. Nykyään rikolliset ovat ovelia ja fiksuja.

Museokortti - Yli 200 museon kulttuurimatka

Kuinka moni on kuullut, tai tietää, mikä on Museokortti? Tuo keltainen, pankkikortin kokoinen NFC-sirulla varustettu muoviläpyskä on yli 300 museon yhteislippu. Museokortti on voimassa vuoden ajan ensimmäisestä käyttökerrasta alkaen. Kortti maksaa 69 euroa (vertailun vuoksi 59 euroa vuonna 2016) ja sillä pääsee siis reiluun 300 eri kohteeseen eri puolille Suomea. Listauksen mukana olevista 297 museosta (vertailun vuoksi muuten lokakuussa 2016 museoita oli 236 kpl) löytyy Museot.fi palvelusta tästä linkistä. Jos päätät vaikka kiertää kiinnostavimmat museot kesäloman aikana pyörällä, niin kaikki museot löytyy myös selkeästi karttapohjalta tästä linkistä. Sieltä vain poimimaan oman kiinnostuksen mukaan.

Nordnet osakevälittäjänä - Ennen oli asiat paremmin

Asiat ovat paremmin kuin luulet ja maailma ylimalkaan muuttuu paremmaksi. Jos muuta väität, niin kannattaa lukea kirja Faktojen Maailma. Jopa Bill Gates on sanonut, että se on yksi tärkeimmistä kirjoista, jonka hän on koskaan lukenut. Seuraava artikkeli ei kuitenkaan ole kirja-arvostelu, vaan äskeinen kommentti toimi vähän aasinsiltana historian ja nykyisyyden välillä. Vaikka ennen ei ehkä ollutkaan paremmin, niin tästäkin huolimatta haluan nyt hetken leikkiä mielensäpahoittajaa. Haluan valittaa siitä, että ennen Nordnet oli paljon parempi. Sinänsä hassua, että käytän tämän artikkelin pohjana vanhaa julkaisematonta juttua, jonka piti olla otsikoituna: Miksi itse suosin Nordnettiä? Tätä en ole kuitenkaan koskaan julkaissut, koska yksikään perustelu ei ole enää kovin merkityksellinen ja näyttäydy niin positiivisessa valossa, että haluaisin tai voisin sitä hehkuttaa. Hassua, miten asiat ovat muutamassa vuodessa muuttuneet.

Kokemuksia Challenge Furai nojapyörästä - Kahden kesän testi

Pyöräilen vuodessa vähintään 7 000 kilometriä, joista suurin osa, eli noin 5 000 km on työmatkaa (tähän liittyen kannattaa lukea artikkelini: HeiaHeialla kirjaat liikkumisesi - Paljonko liikun). Kilometrimäärä huomioiden ei ole siis ihan sama millä pyörällä matkaa teen. Mitä parempi pyörä, niin sitä mukavampaa ja helpompaa on matkaa taittaa. Tämä pätee etenkin pidemmillä pyöräreissuilla, joita on kesällä mukava heittää yksin, tai vaikka veljeni kanssa. Olen pitkään haaveillutkin omistavani nojapyörän. Katettu nojapyörä olisi tietenkin se kallein ja paras mahdollinen valinta, mutta ainakaan vielä en ole sellaista hankkinut. Joka kevät siitä kuitenkin haaveilen ja olenkin kirjoittanut kinnerin eduista pyöräilyssä. Kiitos bloggaamisen olen myös päässyt testaamaan Kaarikinneri Oy:n kautta Ice Sprint X trikeä. Tästäkin olen kirjoittanut juttua, joka kiinnostuneiden kannattaa lukea. Mikä niissä nojapyörissä sitten kiinnostaa? Lyhyesti sanoen rento ja mukava ajoasento, jolloin kaikki tärinä, selän, takapuolen tai käsien puutuminen yms vaivat ovat poissa vaikka millaisessa maastossa ajelisi ja kuinka pitkään tahansa.

Tähtäimessä osakkeet - Kuinka kääntää tappiotkin voitoiksi

Törmäsin sattumalta Heikki Keskivälin uuteen sijoituskirjaan Pörssipäivän yhdessä jaksossa, jossa hän oli haastateltavana. Siinä Keskiväli kertoi, miten aloitti osakesijoittamisen vuonna 2010 valitsemalla salkkuunsa tuttuja nimiä Helsingin pörssistä. Sijoitusuran alussa osakevalinta tuli tehtyä ilman kunnon analyysiä lähinnä fiiliksen ja yrityksen nimen pohjalta. Kuten arvata saattaa, markkinat koettelivat tällaista naiivia ja haparoivaa sijoittajaa, jonka salkun arvosta hävisi eurokriisissä puolet. Luovuttamisen sijaan Keskiväli opettelikin sijoittamista määrätietoisesti, tutustui laajasti alan kirjallisuuteen, ja päätti lopulta koota kokemuksensa kansien väliin. Keskivälin mukaan onnistuminen ja epäonnistuminen ovat sijoittamisessa yhtä tärkeitä ja parhaat sijoittajat oppivat molemmista, koska osakemarkkinoilla ei ole aina toimivia ja valmiita ratkaisuja kaikkeen. Näin koronakriisin aikaan tällainen sijoituskirja tuntuukin erittäin kiinnostavalta ja ajankohtaiselta. Pakkohan se on päästä lukemaan.

Ilmaiset lähiliikuntapaikat ja ulkokuntoiluvälineet palvelukartalla

Moni on varmasti luvannut itselleen uudenvuodenlupauksena, että liikkuu enemmän ja pitää itsestään parempaa huolta. Todennäköisesti tämän johdosta on tullut hommattua kuntosalikortti, mutta ei siellä salilla ole kuitenkaan paljon tullut käytyä. On niin monta tekosyytä. Aika ei muka riitä, sali on kaukana, paikka on ruuhkainen jne. Joku voi jopa ajatella, että eihän tällainen pulkannaru kehtaa sinne salille mennä pieniä käsipainoja nostelemaan. Motivaatio ei vain riitä salille asti ja häpeä painaa, kun rahaakin on mennyt hukkaan. Silti sitä haluaisi joskus tehdä myös jotain voimatreeniä. Vaikka fyysistä voimaa ei tarvitsisi normaalissa arjessa, niin hyöty siitä on kuitenkin ilmeinen. Lihastohtorin blogia lainaten: "Puutteelliset maksimivoimatasot ovat usein kuntoilijalla erittäin suuri rajoittava tekijä suorituskyvyn kohottamiselle". Näin on varsinkin vanhempien ihmisten kohdalla. Lihasvoiman merkityksen tajuaa usein vasta, kun sen menettää. Kun vanhempi ihminen ei enää jaksa nousta rappusia kunnolla ylös, tai sängystä nousemiseen tarvitaan tukea, niin tulevaisuus näyttää karulta. Jos maksimivoimaa ei ruveta harjoittelemaan, niin lihaskadosta seuraa luukato. Tästä on enää pieni askel laitoshoitoon, kun lonkka murtuu seuraavan kaatumisen yhteydessä. Lonkkamurtuman jälkeen joka kolmas yli 70 -vuotias kuoleekin vuoden sisällä.

Myyrmäen ulkokuntoiluvälineitä. Kaukana taustalla trampoliineja ja kiipeilyseinä. Kuva keväältä 2020.