21. huhtikuuta 2016

Haastaako Uber taksipalvelujen dinosauruksen?

Paljon puhutaan nyt norminpurkutalkoista, joilla olisi tarkoitus päästä eroon pikkumaisista, yrittämistä hankaloittavista ja hidastavista säännöistä. Jotkin asiat vaan voi hoitaa paremmin, mielekkäämmin ja ennen kaikkea tehokkaammin, kun asiaa pysähdytään vain hetkeksi miettimään. Vapaassa markkinataloudessa rehti kilpailu kasvattaa kuluttajien hyötyjä enemmän kuin monopolien (Alko, Taksiliitto, rahapelit yms) suojelu. Monopoli mahdollistaa sen, että annetaan ja saadaan paskaa palvelua, kun vaihtoehtoja ei ole. Nähtiinhän se jo VR:n palveluissa. Kilpailun puuttuessa hinnat olivat kovat, junat myöhässä ja aina talvi yllätti, vaikka Suomessa tulee lunta ja pakkasta on aina joka ikinen vuosi. Kun Onnibus ja muut toimijat tulivat markkinoille, ylimielisyys ja sitä kautta VR:n hinnat ja monopoli alkoi murentua. Palvelunkin on tästä pakko parantua. "Älkää tulko sanomaan miten homma pitäisi tehdä" -asenne ei ole tätä päivää, vaan kuluttajia pitää myös kuunnella.


Uusi teknologia mahdollistaa uusien sovellusten ja toimijoiden saapumisen markkinoille. Tästä hyvänä esimerkkinä on Uber ja sen kilpailija Lyft. Uber on yhdysvaltalainen vuonna 2009 perustettu mobiilisovellusta kehittävä yritys, jonka sovelluksen tarkoituksena on mahdollistaa helppo ja halpa taksin tai muun kyydin tilaaminen matkapuhelimella. Nykyinen taksibisnes ja lainsäädäntö on yllätetty vähän kuin housut kintuissa. Lainsäädäntöä ei ole haluttu sopeuttaa nykyaikaan, vaan toivotaan nykyajan sopeutuvan vanhaan lainsäädäntöön, joka puolestaan kuuntelee ja suojelee monopoliaan ylläpitävää Taksiliittoa. Ketterämpi ja tehokkaampi kilpailu halutaan lytätä keinolla millä hyvänsä, peiliin ei haluta katsoa saati omaa toimintaa kehittää. Nämä Uberin kaltaiset palvelut ovat kuitenkin tulevaisuutta. Kankea lainsäädäntö ei siis tällä hetkellä oikein mahdollista muiden toimijoiden tuloa markkinoille. Tuntuu omasta mielestäni jotenkin oudolta, että jos vaikkapa työtön maahanmuuttaja haluaa ja keksii elättää itsensä Uber-kuskina, niin tämä on laitonta ja hänet tuomitaan menettämään tulonsa valtiolle. Päättäjien mielestä hänen olisi parempi nostaa työttömyyskorvausta kuin työllistää itsensä. Järjetöntä.


Taksilupa on puolestaan jostain 50-luvulta. Ymmärrän hyvin, että lääkärillä ja vaikkapa sähköasentajalla pitää olla koulutus ja luvat kunnossa. Mutta jos omaa ajokortin ja vähän palveluasennetta, niin tarvitaanko siihen vielä hirveän paljon enemmän jotain "suurempaa" pätevyyttä ja luparuljanssia? Taksilupa myönnetään vain tietyin perustein ja tietty määrä. Viranomaiset siis määräävät maksimitaksat, toiminta-alueet ja lupamäärät. Tästä syystä myös taksilupajonot ovat pitkiä. Helsingin Sanomissa isoa taksiyritystä pyörittävä toimitusjohtaja Jari Kujala kertoo esimerkkinä, että jos yhtiön taksi tuo Kirkkonummelta asiakkaan Helsinki-Vantaan lentoasemalle, sen on käytännössä palattava tyhjänä takaisin. Taksit saavat lähtökohtaisesti toimia vain oman kuntansa alueella.

Kysyntä ja tarjonta eivät myöskään kohtaa ja huonolle palvelulle ei ole edes vaihtoehtoa. Kiireettöminä aikoina taksit seisovat tolpalla ja kun kysyntä ylittää tarjonnan, niin hinta ei jousta ja asiakkaat eivät saa taksia. Uber-sovelluksessa hinta puolestaan joustaa ylöspäin ruuhka-aikana ja porkkana paremmista ansioista lisää enemmän kuskeja ajamaan ja tienaamaan. Mitä tekee nyt lähiössä asuva mummo, joka on päivää aikaisemmin tilannut taksin aamuksi terveyskeskukseen ja odottelee tunnin saapumatonta autoa pienessä pakkasessa ja lumisateessa? Hän kiroaa palvelun, mutta joutuu käyttämään sitä vasten tahtoaan yhä uudestaan, koska vaihtehtoa ei ole. Uber-kuski saisi tällaisesta palvelustaan huonon palautteen eikä toiminnan toistuessa enää pääsisi ansaitsemaan kuskiksi Uber-palveluun. Pitkän päälle vain pätevät kuskit saisivat kyytejä. Syrjäkylillä taksiliikenteen avaaminen ei siis ainakaan enää voi millään huonontaa jo valmiiksi heikkoa palvelua.

Minkälaista rahaa taksibiesnes sitten tuottaa vertailun vuoksi? Taksibisneksen liikevaihto on noin 1 miljardi euroa ja siihen kuuluu noin 9500 taksiyrittäjää. Vuosittain kuljetaan noin 50 miljoonaa matkustajaa ja yksityishenkilöiden matkat muodostavat 40 %, yhteiskunnan taksipalvelut 40 % ja yrityksien ajot 20 % taksien kyydeistä (lähde: Taksiliitto). Kilpailu kyydityksessä säästäisi kuluttajien ja julkisen talouden kukkaroa, kertoo Tekniikka & Talous. Koska valtio ja kunnat maksavat taksiliikenteestä 40 prosentin osuuden (noin 400 miljoonaa euroa vuodessa), niin jo pienikin tehokkuuden lisäys tuo merkittäviä säästöjä. Puhutaan siis noin jostain 80 miljoonan euron säästöstä (lähde: Helsingin Sanomat). Tuo summa siis maksetaan turhaan kilpailun puuttuessa sinun ja minun rahapussistani verojen muodossa.

Itse olen sitä mieltä, että taksiliikenne pitää ehdottomasti vapauttaa kilpailulle. Tämä ei kuitenkaan tarkoita ryöstöhinnoittelua Ruotsin malliin. Hinta pitää olla selvästi esillä jo ennen ostopäätöstä ja jos se ylittää tietyn kattohinnan, niin tästä poikkeuksesta pitää sitten ehdottomasti mainita. Miksi kilpailun vapautusta sitten vastustetaan? Ymmärrän toki myös taksiyrittäjiä. Palvelut pitää saada esimerkiksi Uberin kanssa samalle viivalle yhteisillä säännöillä. Verot, eläkemaksut ja vakuutukset pitää kaikkien maksaa. Paha laillisen taksin on kilpailla pimeää Uber-kuskia vastaan, joka ei ole arvonlisävelvollinen, jättää ansiotuloverot ja eläkemaksut maksamatta, sekä ajelee jollain vaarallisella romuautolla ilman vakuutuksia ja vieläpä sakkorenkailla. Itse en nousisi moisen kyytiin, vaikka ilmaiseksi tarjottaisiin. Jos kaikki vastuut ja velvoitteet täyttyvät, niin en käsitä, miksi Uber-kuski, joka tarjoaa kyydin tehokkaammin ja halvemmalla olisi jotenkin huonompi vaihtoehto.

Uber on noin 30 % halvempi kuin taksi vastaavalla matkalla. Kuljettaja maksaa Uber-palvelun käytöstä 20 % (omasta mielestäni sikahinta, tässä sauma jollekin ketterämmälle toimijalle) taksimatkan hinnasta itse yhtiölle ja saa loput rahat itselleen. Mikä on sitten palvelun kilpailuetu, miksi homma toimisi tehokkaammin ja paremmin kuin nykyinen taksipalvelujen dinosaurus? Luonnollisesti osa kyydeistä on halpoja juuri siksi, että verot yms maksut jätetään maksamatta. Uber on kuitenkin kustannustehokas ja ketterä myös siksi, että taksikeskuksen toiminta on jo itse softassa. Tavallisia vuokria takseissa olevista mittareista ja maksupäätteistä ei siis tarvitse maksaa. Tilaus ja maksaminen hoituu suoraan mobiililaitteella. Kätevää. Tämä on jo reilusti yli tuhannen euron säästö vuodessa/auto. Sitten tulevat itse vakuutukset, jotka ovat yksityishenkilöillä huomattavasti halvempia kuin paljon ajavilla takseilla. Kysynnän ja tarjonnan mukaan elävä hinta mahdollistaa myös hintajouston ja sen mukaan työskentelyn.

Aika monella meistä auto seisoo pihalla suuren osan ajastaan työmatkoja lukuun ottamatta. Tehokkuuden kannalta sen kannattaisi olla ajossa ja tienata omistajalle. Lentokoneetkin ovat taivaalla lähes koko ajan, joten miksi eivät autotkin? Mutta miksi ostaa ja uusia vain taksikäyttöön joku 30 000 euron Mersu kahden vuoden välein, jos vaihtoehtona olisi esimerkiksi lainata jonkun kaverin autoa, kun se ei ole käytössä ja tehdä sillä pienimuotoisesti rahaa? Pääomakulut ja kiinteät kulut ovat käytöstä riippumatta vakiot, joten muuttuvat kustannukset ovat suhteellisen pienet ja Uber taksipalvelun pyörittäminen siten tehokasta ja tuottavaa. Tuima-verkkomediassa onkin hyvä juttu ja laskelma siitä, Mikä taksissa maksaa.

Ei Uber voi olla kovin huono palvelu, jos se kasvaa ja voi hyvin. Näin toimii vapaa kilpailu, eikä sääntelytalous. Jotenkin toivoisin ja haluaisin nähdä Suomen mieluummin tässä asiassa edelläkävijänä kuin perässähiihtäjänä. Toivotaan, että päättäjillä olisi järkeä vapauttaa taksiliikenne kilpailulle. Perussuomalaisten venkoilua asiasta en ymmärrä alkuunkaan. Hienoa olisi, jos Uber tulisi asiassa jotenkin vahvemmin esiin ja vaikkapa vaatisi ja tarkastaisi jokaiselta kuljettajalta vuosittain verojen ja muiden maksujen tilityksen, jos hommaa meinaa heidän palvelussaan jatkaa. Ei luulisi olevan hankalaa. Nyt palvelusta syntyy ainakin itselleni hivenen hämärä mielikuva pimeästi taksista.


3 kommenttia:

  1. En ole perehtynyt Überiin sen enempää, mutta mielestäni, jos kuski nytkin tilittää osan rahoistaan Überille sovelluksen kautta niin eikö siihen samaan syssyyn voisi koodata ne verot, eläkemaksut ym. lyhennykset, jotka sovelluksentarjoaja tilittäisi työnanajanomaisesti eteenpäin (vrt. Ukko.fi-palvelu).

    Muuten olen samaa mieltä kaikessa, mitä kirjoitat, mutta ennen kuin überkuskit alkavat maksaa veroja niin heitä ei voi kovin reilusti minun mielestäni verrata normi takseihin tai niiden hintoihin. Suuremmalle vakuutusmaksullekin lienee syynsä, onhan paljon ajavalla suurempi onnettomuusriski jo ihan liikenteessä vietetyn ajan takia. Mielestäni tämä koskee myös aktiivisia überkuskeja.

    Mutta sääntelyä kyllä pitäisi vähentää ja kilpailua vapauttaa, siitä olen samaa mieltä!

    T: Ananas
    Yksinhuoltajan selviytymisopas
    http://neljajalkaamaassa.blogspot.fi/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo verojen yms. maksujen integrointi sovellukseen olisi tietenkin se paras vaihtoehto. Uber toimii vain niin monessa eri maassa, joissa jokaisessa on eri lainsäädäntö ja siihen liittyvät verotuskuviot. Jos jo Suomessa tuo verotus on paikoitellen monimutkaista ja poikkeuksien poikkeuksia löytyy, niin miten homman saisi toimimaan maailmanlaajuisesti? Ei taida olla Uberin ydinosaamista ja epäilen vahvasti sellaisen tuloa.

      Itse toivoisin avoimuutta tässäkin asiassa. Kuinka moni Uber-kuski maksaa hommaan liittyvät verot ja muut maksut? Mikä on kulurakenne, eli mikä taksissa maksaa? Mielellään eriteltynä, kuten artikkelin loppupuolella olevassa Tuima -verkkomedian linkissä. Tämän jälkeen voidaan sitten vertailla normi takseihin. Uskoisin kuitenkin, että verojenkin jälkeen homma voi olla kilpailukykyisempää. Tekisi melkein mieli joku päivä laskeskella blogiin muutama hypoteettinen esimerkki asiasta...

      Paljon ajavalla ja aikaansa liikenteen seassa viettävällä onnettomuusriski on luonnollisesti isompi. Mutta miksi taksilla vakuutusmaksu olisi isompi, kuin jollain saman verran ajavalla kaupparatsulla tai keikkoja heittävällä muusikolla? Miten vain auton käyttötarkoituksen muutos voi kasvattaa vakuutuksen hintaa? Jos Uber kuski ajaa omaa ajoaan vain vähän ja heittää keikkaa kerran viikossa, onko oikein veloittaa taksin vakuutusta? Homman pitäisi olla vaikkapa kilometripohjainen.

      Poista
    2. Kuulin joskus ABC-huoltoasemalla poiketessa toisen pöydän keskustelua, siitä sai käsityksen että pienillä paikkakunnilla taksiluvista maksetaan tiskin alla isoja summia, koulukyytikilpailutuksista sovitaan porukalla etukäteen, auton korttilukija on säännöllisesti muka rikki (ei jää tositteita kyydistä) yms vilunkia koko ajan.
      Sitä aitoa kilpailua odotellessa...

      Poista