Tietoa työttömyyskassoista - Opiskelijat ja kesätyöntekijät työttömyyskasaan

Harva lukija varmasti huomasi 11.2.2015 A-Studiossa (jakso 5/1872) mitään ihmeellistä. Tarkkasilmäisimmät saattoivat kuitenkin bongata itseni ja blogini vilahtavan hetken aikaa lähetyksessä. Tarkemmin sanoen tämän blogin kirjoittaja oli siis lyhyessä Timo Seppäsen tekemässä A-studion haastattelussa koskien työttömyyskassoja: Työttömyyskassat kisaavat duunarin sielusta ja rahoista. Toimittaja etsi materiaalia ja haastateltavia jaksoonsa ja törmäsi juttuuni: Vain tyhmät eivät liity työttömyyskassaan - Halvin työttömyyskassa. Timo Seppänen otti lopulta minuun yhteyttä ja suostuin nopeaan haastatteluun. Jakso on nähtävissä Yle Areenassa vielä helmikuun 2015 loppuun asti (aihe alkaa kohdasta 23:30 ja loppuu kohdasta 32:10). Tekisi mieli laittaa pätkä jotenkin "laittomasti" jakoon ja esille, koska tämän jälkeen jakso taitaa valitettavasti kadota jonnekin Ylen hautausmaalle, josta sitä ei enää löydä. Näin siis tapahtuu veronmaksajain varoilla tuotetulle materiaalille, josta jollekin voisi vielä olla hyötyä tai mahdollisesti jotain tunnearvoa. Kummallista todellakin.

Suosittelen lukemaan alussa linkittämäni blogijutun työttömyyskassoihin liittymisen tärkeydestä ja perusteluistani, jotta varmasti olet perillä ja ymmärrät tämän artikkelin asioita. Se siitä mainostuksesta ja nyt itse asiaan. Ansiosidonnaisesta ja työttömyyskassoista on keskusteltu mediassa melko ahkerasti. Muutamat asiantuntijat kansanedustaja Osmo Soininvaaran ja Elina Lepomäen johdolla ovat jopa tehneet ehdotuksen, jota tässä siteeraan. Ehdotuksen mukaan työttömyyskassan jäsenyys ei olisi jatkossa kriteeri ansiosidonnaisen saamiselle. Ansioturva rahoitetaan nykyisin lähes kokonaan (94,5 %) kaikista palkkasuhteista lakisääteisesti maksettavista työttömyysvakuutusmaksuista ja budjettivaroista. Silti ansioturvaan ovat oikeutettuja vain työttömyyskassojen jäsenet, mitä ei voi mielestäni pitää oikeudenmukaisena ja yhdenvertaisena. ”Työttömyysvakuutusmarkkinoilla vallitsee taloustieteellisin termein moraalikato. Vakuutuksen myöntäjällä eli työttömyyskassalla ei ole täysimääräisiä kannustimia pienentää vakuutustapahtuman todennäköisyyttä - eli työttömyyttä - kun se itse kattaa kustannuksista vain murto-osan”, Elina Lepomäki toteaa ehdotuksessa. Kirjoittajien mukaan on keskeistä, että lakisääteisesti rahoitettu työttömyysvakuutus koskisi kaikkia, joiden työstä vakuutusmaksutkin suoritetaan. ”Kansalaisten perustuslaillinen yhdenvertaisuus edellyttäisi, että suoritetut vakuutusmaksut ja toisaalta vakuutusetuudet vastaisivat paremmin toisiaan", yksi kirjoittajista painottaa. Mielestäni erittäin perusteltua, kannatettavaa ja järkevää.

Koska näin ei kuitenkaan vielä ole ja tuskin lähitulevaisuudessakaan tulee tapahtumaan, niin pakko nostaa pari asiaa esille tässä artikkelissa, joita en aikaisemmin ole käsitellyt tai joista olen saanut lukijoilta kommentteja. Aloitetaan opiskelijoista, jotka etsivät kevään korvilla itselleen kesätöitä. Tulevan työllistymisen kannalta lyhyistäkin hommista on hyötyä ja tulevaa työttömyysturvaa ajatellen jo työsuhteen alussa kannattaa liittyä työttömyyskassan jäseneksi. Opiskelijalla/kesätyöntekijällä on oikeus ansiosidonnaiseen, jos hän on ollut työttömyyskassan jäsenenä 26 edellistä viikkoa ja tänä aikana täyttänyt työssäoloehdon. Työskentely kerryttää työssäoloehtoa silloin, kun työaika yhdessä tai useammassa työssä on yhteensä 18 tuntia kalenteriviikossa ja saadusta palkasta on maksettu lakisääteiset sosiaaliturva-, eläke ja työttömyysvakuutusmaksut. Moni opiskelija tuskin tekee koulun ohella vähintään 18 tuntisia työviikkoja, vaan pelkästään kesätöitä. Opiskelu pidentää työssäoloehdon tarkastelujaksoa (normaalisti 28 kk). Toisin sanoen jos opiskelija tekisi normaalisti kesätöitä vain 7 viikkoa putkeen kesässä, niin työssäoloehto täyttyisi neljässä vuodessa (4 x 7 = 28, joka on yli tarvittavat 26 työviikkoa). Jos työttömyys sitten heti koulun jälkeen tai joskus myöhemmin kohtaa, ja olet liittynyt ja maksanut työttömyyskassan jäsenmaksut, niin saat keskimäärin tuplasti sen rahan, mitä ilman työttömyyskassaan kuulumista saisit. Oikea ansiosidonnaisen päivärahan määrä tietenkin riippuu aikaisemmasta palkastasi.

Sitten vähän pohjustusta ja lukuja seuraavaa käsiteltävää asiaa varten. Finanssivalvonta valvoo kaikkia Suomen työttömyyskassoja ja julkaisee niistä vuosittain työttömyyskassojen toimintaa ja taloutta kuvaavan tilaston. Uusimman julkaisun (23.9.2014) mukaan työttömyyskassojen ansiopäivärahamenot nousivat 18 prosenttia vuonna 2013 edellisestä vuodesta. Ansiopäivärahan saajien määrä nousi yhteensä 10 prosenttia ja maksettujen etuuspäivien määrä 14 prosenttia. Toisin sanoen luvut kertovat, että työttömyys ja sen aiheuttamat menot kasvoivat. Jännää julkaisussa kuitenkin on se, että itse palkansaajakassojen jäsenmäärä väheni 5 600 jäsenellä. Kyseessä oli neljäs peräkkäinen vuosi, jolloin kassojen jäsenmäärä laski. Tuntuu kummalliselta, että työttömyyden lisääntyessä työttömyyskassoissa on yhä vähemmän jäseniä, vaikka asian pitäisi olla juuri päinvastoin. Ei mahdu omaan järkeeni.

Työttömyyskassoista saatujen tietojen mukaan kassoissa oli vuoden 2013 lopussa noin 1 975 000 jäsentä. Jäsenmäärältään suurin oli Yleinen työttömyyskassa YTK, jossa oli vuoden 2013 lopussa noin 335 000 jäsentä. Seuraavaksi suurimmat olivat IAET-kassa 192 700 jäsenellään ja Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa 160 900 jäsenellään. Itse olen liittynyt JATTK-kassaan, jossa jäseniä on noin 44 500 (31.12.2013). Keskimääräinen ansiopäiväraha työttömyysajalta oli 65 euroa päivässä ja sitä maksettiin keskimäärin 108 päivältä. Aika työttömänä oli siis keskimäärin lyhyt, jos sitä vertaa ansiopäivärahan maksimipituuteen, joka on 500 päivää.

Eräs blogini lukija kommentoi työttömyyskassoja käsittelevässä artikkelissani: Vain tyhmät eivät liity työttömyyskassaan, että ihmiset elävät hyvässä uskossa kun kuuluvat kassaan. Vähän kommenttia lyhentäen ja silotellen hän sanoi, että sitten kun työttömyys tulee, niin työvoimatoimisto antaa sinun olla rauhassa noin 3 kk. Tämän jälkeen alkaa nöyryytys ja korkeakoulutetulle henkilölle ruvetaan tarjoamaan niin sanottuja paskaduuneja, joista kieltäytymisestä seuraa karenssia, eikä ansiosidonnaista makseta vähään aikaan. Kommentoijan mielestä kassaan ei kannata kuulua ja sitä kaupataan kusettamalla. Jotta voisi nauttia ansiosidonnaisesta, niin työttömyyden tullessa täytyy muuttaa sellaisella paikkakunnalle missä töitä tai koulutusta ei ole tarjolla 100 km säteellä.

Vastasin kommentoijalle, mutta ajattelin liittää perusteluni myös tähän artikkeliin. Työttömyysetuushan on aina kaikissa tapauksissa vastikkeellista. Se tarkoittaa, että olet valmis ottamaan vastaan työtä tai koulutusta, jota sinulle tarjotaan ja osallistumaan palveluihin, jotka edistävät työllistymistäsi. Eikö tämä ole hyvä asia, jos työttömät saadaan entistä nopeammin töihin? Huono-osaisten kyykyttäminen on sitten jo tuomittavaa ja asia erikseen. Työttömille ei voi kuitenkaan tarjota ihan mitä tahansa töitä. Jos työhön tarvitaan tiettyä pätevyyttä, niin sitä ei tietenkään voi tarjota tai tarvitse ottaa vastaan, jos samalla ei saa koulutusta. Päteviä syitä kieltäytyä tarjotusta työstä ovat myös sellaiset, jos ansiot työstä jäisivät kuluineen pienemmäksi kuin työttömyysturvasi tai työpaikka sijaitsee työssäkäyntialueesi ulkopuolella (etäisyys yli 80 km tai työmatkan kesto kokoaikatyössä yli 3 h edestakaisin).

Ei ole myöskään kiellettyä "kiertoilmaisuin ja vihjein" ilmaista, että esim. puhelinmyynti ei oikein houkuttele. Fiksumpikin työnantaja kyllä tajuaa olla palkkaamatta tällaista henkilöä, jota homma ei oikeasti yhtään motivoi. Oikeita töitä kannattaakin aktiivisesti itse hakea, eikä istua kotona odottamassa, että joku muu niitä tarjoaisi. Mielekkään työn saaminen on kuitenkin kaikille se tavoite, eikö? Työn tarjoaminen sinänsä ei siis mielestäni ole ongelma, sen vastaanottamisen pitäisi kuitenkin olla vapaaehtoista. Onko se sitä nyt, se on vähän tulkinnanvaraista. Mitä itse työttömyyskassaan kuulumiseen tulee, niin jo kuukaudessa keskimääräinen ansiosidonnainen päiväraha on 700 euroa suurempi kuin peruspäiväraha tai työmarkkinatuki. Tuolla erotuksella makselee jo halvimman kassan maksuja reilut 12 vuotta. Keskimäärin työttömyyden kesto ansiosidonnaisella on 108 päivää (reilut 3 kk), joten kommentoijan kertoma "nöyryytys" ei todennäköisesti ole vielä edes alkanut. Rahaakin on keskimäärin saanut tuplasti enemmän. Jos töihin ei yleensäkään halua, niin keskimäärin pisin karenssi (100 päivää, eli reilut 3 kk) huomioidenkin ansiosidonnaista saa paljon enemmän kuin kassaan kuulumaton henkilö (kassasta 67 e/päivä x 400 päivää = 26 800 euroa vs. kassaan kuulumaton 32,66 e/päivä x 500 päivää = 16 330 euroa). Näiden syiden perusteella en itse pysty allekirjoittamaan blogini lukijan kommenttia olla kuulumatta työttömyyskassaan "nöyryyttämisen" ja mahdollisen karenssin perusteella.

Suomessa on noin 300 000 työmarkkinoilla olevaa palkansaajaa, jotka eivät ole kanssan jäseniä ja joilla ansioturva ei ole kunnossa, kertoo Yleisen työttömyyskassan toimitusjohtaja Auli Hänninen. Vuoden 2013 lopussa työttömyyskassoja oli yhteensä 32, joista kaksi oli yrittäjäkassaa. Finanssivalvonta on listannut alla olevaan taulukkoon jäsenmaksuperusteet kassoittain. Jos haluat selvittää oman työttömyyskassasi halpuuden tai kalleuden, niin suosittelen vilkaisemaan taulukkoa.

Jotta halvimman kassan löytäisi helpommin ilman taskulaskimen käyttöä, niin alta löytyy samat työttömyyskassojen jäsenmaksut eri palkkakategorioittain. Haarukoit vain oman kuukausipalkkasi ja näin saat selville halvimman kassan. Huomaa, että tiettyihin kassoihin voi olla tietyt edellytykset liittyä (esim. lääkärien kassaan et pääse, jos et ole lääkäri). Vuoden 2015 jäsenmaksua ei tuosta listasta myöskään löydy, joten se kannattaa vielä tarkistaa ennen liittymistä, koska usean kassan jäsenmaksut ovat nousseet. Lähde: Finanssivalvonta, työttömyyskassat 2013, 23.9.2014.

Ehkä tämä vihdoin riittää työttömyyskassoista paasaamisesta. Itselläni ei ole mitään sidonnaisuutta tai intressiä työttömyyskassoihin. Koen vain asian tärkeäksi ja tiedän, että moni itseäni nuorempi (sekä vanhempi) on asioista täysin kujalla. Heidän kanssaan on jopa vaikea asiasta jutella, kun jo ihan perusasiat työttömyyteen ja työttömyysturvaan on oppimatta. Aihe voi tuntua puuduttavalta, mutta siihen kannattaa oikeasti perehtyä pieni hetki. Se todennäköisesti maksaa joskus vaivansa.