Osakesalkkuni vuonna 2019

Kuinka moni on törmännyt termiin "Fuck you" -raha, eli suomeksi käännettynä "Haista paska" -raha? Käytännössä termi siis tarkoittaa sivuun kerättyä varallisuutta ja selkänojaa, joka mahdollistaa kaiken sen tekemisen, jota itse pohjimmiltasi haluaa. Ei siis tarvitse hyppiä muiden pillin mukaan. Jos siis vaikkapa pomosi sanoo, että joku asia on pakko tehdä, niin voit surutta haistatella pitkät, jos kehotus on ansaittu. Edes lopareiden ottaminen ei pelota, kun olet oman elämäsi herra. Rakastan jotenkin tuota termiä, kauneinta mitä rahalla saa :D Toimikoon tämä aasinsiltana ja ehkä motivaattorina salkkukatsaukseen, kun taas on sijoitusvuosi takana. Osakesalkkuni tuotti 16,9 %, kun osingot huomioiva OMX Helsinki CAP GI tuotti samaan aikaan noin 20,45 %. Pikkuisen jäin siis vertailuindeksille. Syynä tähän luonnollisesti Nokian ja Nordean pulkkamäki ja näiden kyseisten osakkeiden suuri painoarvo salkussa. Vertailun vuoksi mainittakoon, että jos olisin sijoittanut rapakon taakse, niin S&P500 indeksi nousi noin 29 %. Hyvä opetus siitä, miksi sijoittajan kannattaa tähyillä USA:n suuntaan. Happamia sanoi kettu pihlajanmarjoista.

GDPR ja tietosuoja - Maalaisjärjen käytöstä typeryyteen

Kukaan on tuskin välttynyt kuulemasta termiä GDPR, eli General Data Protection Regulation (yleinen tietosuoja-asetus). Se on uusi henkilötietojen käsittelyä sääntelevä laki, jota sovelletaan kaikissa EU-maissa 25.5.2018 alkaen. Noin lyhyesti tämän tietosuoja-asetuksen on tarkoitus antaa parempi suoja henkilötiedoillesi ja enemmän keinoja hallita tietojesi käsittelyä. Jokapäiväiseen elämään sillä on tuskin vaikutusta, mutta onhan se nyt toisaalta kiva tietää, että mitä henkilötietoja Firmalla X on sinusta, mihin niitä käytetään ja halutessasi pyytää niiden poistoa. Noin muutenkin vain tarpeellisten henkilötietojen turvallinen ja lainmukainen keräys ja käsittely tuskin on huono asia, joten miksi valittaa?

Nordnet Superluotto - Lähes ilmaista rahaa tarjolla

Mikä yritys onkaan kyseessä? Ensin siltä tuli kuluton Superrahasto Suomi, joka oli ensimmäinen ja täysin ilmainen indeksirahasto Suomessa. Tämän jälkeen saapuivat sitten mukaan muut kolme pohjoismaista superrahastoa, jotka jatkoivat perinnettä täysin ilmaisina indeksirahastoina sijoittaen kukin oman strategiansa mukaan Ruotsiin, Norjaan ja Tanskaan. Ja nyt on tarjolle saapunut perheen uusin tuote: Superluotto, jossa korko on vain 0,99 % (Huom, alennettu korkotaso 0,49 % oli voimassa 11.7.–30.9.2016). Kyseessä on tietenkin Nordnetin (pohjoismainen osake- ja rahastovälittäjä sekä nettipankki) uusin lanseeraus, jossa Nordnet tarjoaa velkavipua alle prosentin korolla.

Pelkästään jo ilmaisen superrahaston lanseeraus oli aikoinaan hatunnoston arvoinen suoritus, joten uusinta yllätystä voi pitää jo enemmän kuin erittäin rohkeana ja kiitettävänä tempauksena. Kun kivijalkapankit tyytyvät lähinnä vain lepäämään laakereillaan, niin Nordnet vain pistää lisää pökköä pesään houkutellakseen uusia asiakkaita ja pitääkseen vanhat vieläkin tyytyväisempinä. Rima on nostettu nyt niin korkealle, että tästä on toisten paha pistää paremmaksi. Jos joku vielä pohdiskeli Nordnetin valintaa ainoaksi arvopaperivälittäjäksi, niin viimeistään superluoton lanseeraus saanee mielen muuttumaan. Epäilen, että yksikään muu pankki tai arvopaperivälittäjä ei edes uskalla lähteä markkinointikisaan mukaan. Kumarrus Nordnetin suuntaan tästäkin mahdollisuudesta.

Tulot ja menot - Kirjanpitoni vuonna 2018

Vuosi alkaa olemaan jo melkein paketissa ja nyt on ehkä sopiva hetki julkaista perinteinen kirjanpitoni. Paljonko vuodessa kertyi tuloja ja paljonko menoja. Miten ne jakautuivat, oliko eroja viime vuoteen verrattuna ja jos oli, niin mikä sen selittää. Lopuksi vielä yleistä jorinaa ja jonkinlainen johdatus starttaavaan vuoteen. Jos jotakuta kiinnostaa, niin hoidan kirjanpitoni taulukkolaskentaohjelmassa (Macin NeoOffice). Kirjaan siihen menoni yleensä kerran viikossa kuittien ja laskujen pohjalta ja tällöin hommaan menee se minuutti tai kaksi. Omasta mielestäni erittäin vaivatonta. Sinänsä en näitä numeroita tarvitsisi oman talouden suunnitteluun, mutta jotain kiehtovaa tällaisessa taulukkolaskentapornossa on :) On se vain jonkinlainen palkinto, kun numeroiden pohjalta näkee selkeästi, miten oma talous kulkee ja kun dataa on kertynyt jo melkein kymmenen vuoden verran. Tällaisessa manuaalisessa kirjanpidossa on myös se hyvä puoli, että vähintään kerran kuussa tulee seurattua omia verkkopankkitapahtumia, jolloin siellä ei pääse tapahtumaan mitään yllättäviä, tai epämääräisiä veloituksia.

Eläke itse säästämällä vai työelämästä? - Vertailua

Aika monella talousbloggarilla on päämääränä jonkinasteinen taloudellinen riippumattomuus. Itselläni ja aika monella muulla talouttaan miettivällä ja suunnittelevalla tavoite ei välttämättä tunnu edes niin utopistiselta, tai kaukaiselta. Talousblogeissa moni tietää mikä on totta ja miten homma oikeasti toimii. Toisin taitaa olla tavallisen, kädestä-suuhun elävän palkansaajan kohdalla, joka lähtee määränpäätä kohden ihan nollasta. Jos puhut tavoitteesta lähes kenen tahansa asiaan vihkiytymättömän kanssa, niin keskustelu voi tyssätä heti alkuunsa. Tavoitteelle voidaan nauraa, koska kukaan ei sitä usko. "Eihän sellainen voi olla mahdollista", tai "Älä nyt herran tähden ole idiootti ja kuvittele itsestäsi liikoja". Vallitseva normihan on, että täällä työskennellään lähes hautaan asti ja eläkkeen maksaa valtio. Toisinkin voi kuitenkin olla, tai näin itse asiassa jo on. Et vain tiedä sitä.

Taloudellinen riippumattomuus voi tuntua ensi alkuun kaukaiselta ja siihen vaadittava summa liian suurelta säästettäväksi ja sijoittamalla hankittavaksi. Edessä oleva seinä tuntuu korkealta ja homma siten lähes mahdottomalta. Tähän voi kuitenkin auttaa pieni näkökulman muutos, jolla hommaan saa ehkä paremmin perspektiiviä ja omille tavoitteille realismia, sekä motivaatiota. Mikä parasta, vertailu on helppo tehdä ja sen tuloksia voi päivittää vuosittain. Kyseessä on tietenkin verrata omaa työeläkeotetta vuosittain kertyviin osinkotuloihin. Työeläkeote kertoo siis tähän mennessä karttuneen eläkkeesi, jota on kertynyt palkkatuloja paiskiessa, tai esimerkiksi muita eläkkeeseen vaikuttavia etuuksia ansaitessasi. Mitä paremmin palkattu homma, sitä enemmän kerrytät siitä eläkettä.

Kannattaako sijoitusvakuutus - millaiset kulut ovat?

Vierailin varmaan joskus vuonna 2011 Sijoitus Invest -messuilla Wanhassa Satamassa. Mielenkiinnosta sijoittamiseen löysin itseni melkeinpä ainoana nuorukaisena pääosin ikääntyvien herrasmiesten kansoittamasta salista, jossa tilaisuuden aiheena oli sijoitusvakuutus. Luen jonkin verran sijoituskirjallisuutta, mutta sijoitusvakuutukset eivät silloin olleen kovinkaan tuttuja, joten aihe oli sinällään mielenkiintoinen. Varatun ajan puitteissa aihetta ei kuitenkaan pystytty käsittelemään kovin tarkasti ja mielenkiintoisimmat tiedot tarkasta kustannusrakenteesta ja muista maksuista jäivät pimentoon. Se siitä sitten, edes Googlen hakukoneella en myöhemmin luennon jälkeen pystynyt löytämään tarkkoja tietoja asiasta. Sijoitusmaailmassa tällainen tietojen salailu ja läpinäkymättömyys on yleistä, eikä useinkaan lupaa mitään hyvää.

Elokuva Wolf of Wall Street on hauska elokuva ja kliseinen kertomus sijoitusmaailman "riippumattomuudesta".

Sienestäminen ja sienten kuivaaminen - Suppilovahverot saunaan

Sienestys on rento, rauhallinen ja välillä jopa tuottoisa tapa viettää aikaa luonnossa. Missäpä muualla mieli lepäisikään paremmin, kuin valoisassa ja raikkaassa sienimetsässä. Stressitaso laskee ja akut latautuvat, kun ympärillä ruskan värit loistavat hienoimmillaan. Näin syksyisin eivät edes ötökät riivaa. Jos hyvä tuuri käy, kori on nopeasti täynnä sieniä, joista kotikokki loihtii vaikka mitä. Tunnin mittaisella sienireissulla kävelyä kertyy vain noin kilometri, joten sienestys sopii todellakin kenelle tahansa. Suppilovahverot ovat piiloutumisen mestareita, mutta oi sitä löytämisen riemua, kun astuu vieressä nököttävälle mättäälle täynnä suppilovahveroita :D Todellinen metsässä samoilija kerää syksyisin itselleen helposti lähes ilmaiset ruuat sienten muodossa ja loihtii niistä vaivattomasti sekä nopeasti vaikkapa maukkaan sienikastikkeen pastan kaveriksi.

Sienestäminen on siis todellista downshiftausta parhaimmillaan. Ennen sienimetsään menoa pitää tietenkin tietää, mitä sieniä poimia. Ota vaikkapa mukaan kaveri, joka tuntee kerättävät sienet ja opettaa tiedon sinulle. Samalla on sitten helppoa vaihtaa kuulumiset. Itse kerään tällä hetkellä vain suppilovahveroita ja kanttarelleja. Ne on helppo tunnistaa, eikä sekoittumisvaaraa muihin sieniin ole. Erilaiset rouskut ja haperotkin olisi kiva osata, mutta tällä tiedolla nyt mennään ja se on toistaiseksi riittänyt vallan mainiosti. Aina on sienireissuilta palattu kotiin lähes kori täynnä. Ongelmaksi sienten kanssa voikin (yllätys yllätys) nousta niiden liian suuri määrä ja säilöminen. Mitä tehdä, jos vaikkapa suppilovahveroita löytää jo yhden reissun jälkeen ämpäreittäin? Helpoin ratkaisu tähän on sienten kuivaaminen.

Suppilovahveroita piiloutuneena aluskasvillisuuden joukkoon. Nämä veijarit löytää vain melkein päälle astumalla. Voi sitä löytämisen onnea :)

Oculus Quest - Standalone laitteelle paras VR kokemus

FaceBookilla on tavoite. Saada 1 miljardi ihmistä virtuaalitodellisuuden pariin. Vaikka matka on pitkä ja tavoite todella todella kaukana, niin luottamus on aika kova. Yrityksen mukaan tähän maailmanvalloitukseen tarvitaan laite, joka on englanniksi niin sanotusti Standalone. Suomeksi tälle ei oikein löydy kunnollista termiä, mutta se tarkoittaa seuraavaa: Omalla prosessorilla ja akulla toimiva, ilman tehokasta tietokonetta pärjäävä laite, jossa ei ole häiritseviä johtoja kokemusta pilaamassa. Sen on oltava myös liikuteltava ja mukaan otettava. Laitteessa pitää olla käsien toimintoja ja mukanaoloa luonnollisesti matkiva ohjaus. Oikean VR laitteen täytyy myös tarjota 6DoF (englanniksi 6 degrees of freedom), eli mahdollistaa liikkuminen kaikkiin suuntiin. Kun kaikki nämä saadaan puristettua yhteen pakettiin, niin saadaan paras mahdollinen tuote maailman valloitukseen. Sellainen on Oculuksen (FaceBookin omistama) VR-laite Oculus Quest.

PlayStation VR ja virtuaalitodellisuus - Onko siitä mihinkään?

Oletko koskaan kokeillut virtuaalitodellisuuslaseja? Sellaisia, jossa laitat jonkinlaiset lasit päähäsi ja niiden avulla pystyt kokemaan kaiken mahdollisen ja mahdottoman kolmiulotteisena. Voit siis kotisohvaltasi vaikkapa kokea kiipeileväsi Mount Everestin huipulla, vierailevasi maailman korkeimmalla vesiputouksella Venezuelassa (Angelin putouksilla), tai vaikkapa istua safarilla, kun norsulauma kävelee aivan vierestäsi. Vähän kuin siis Star Trekin holokansi, jossa kaiken mahdollisen kokeminen ja näkeminen oli mahdollista aivan aidontuntuisesti. Itse kokeilin virtuaalilaseja ensimmäisen kerran joskus vuoden 2017 loppupuolella Sijoitus Invest -messuilla, kun olin kuvausryhmän mukana Kuplat -jaksoa varten. Olihan se aika jännää kokeilla kypärää ja ohjaimia jonkinlaisen "korjaa liukuhihnan toiminta" demon kanssa. Pelistä se oli kaukana, mutta osoitti hyvin virtuaalitodellisuuden mahdollisuudet. Tunnet todellakin olevasi läsnä uudessa tilassa.

Pyörälenkki: Sastamala-Urjala-Loppi-Helsinki, 222 km päivässä

Minulta on silloin tällöin kysytty, mikä on pisin polkemani matka pyörällä yhden päivän aikana. Joskus kysyjä on yllättynyt, kun kerron vastaukseksi reilut 200 km. Jatkokommenttina tulee yleensä, miten sellaisen matkan jaksaa edes polkea. Lyhykäisyydessään vastaus on, että helposti. Ei se matka tapa, vaan vauhti. Pitää vain osata kuunnella omaa kehoaan ja annostella vauhti sen mukaan energia- ja juomahuolto huomioiden. Liian lujaa ei kannata koskaan aloittaa. Jos reissu on kunnolla suunniteltu ja rasitus mitoitettu oikein, ei tällainenkaan reilu 200 km matka pyörällä oikeastaan tunnu seuraavana päivänä yhtään missään. Itse asiassa paljon lyhyemmät matkat ovat paljon kavalampia, koska niissä tuppaa yleensä ajamaan aivan liian lujaa.

Tähän liittyen muistan vieläkin yhden reissun veljeni kanssa, jossa ajoimme vain noin 80 km pitkän ja hyvävauhtisen maantielenkin vanhaa Tour de Helsinki -reittiä. Evästauon jälkeen takaisin poljettaessa huomasin jalkojen olevan yhtäkkiä täysin tyhjät. En päässyt enää lujaa edes tasaisella veljeni peesissä. Jalkoja ei hapottanut, niistä ei vain saanut yhtään mitään voimaa polkemiseen. Vaiva paheni ja paheni ja lopulta pienikin ylämäki oli pakko taluttaa. Oli jopa vähän pelottavaa ja nöyräksi veti, kun en ole koskaan pahojakaan ylämäkiä joutunut taluttamaan. Kotona muutaman tunnin huilailu palautti voimatason, mutta en tähän päivään mennessä vieläkään ymmärrä, mitä tuo oikein oli ja johtuiko se kenties huonosta palautumisesta ja liian kovasta rasituksesta heti flunssan jälkeen? Onneksi ei ole enää vastaavaa tullut koettua.

Vuoden 2016 reissulla käytetyt pyörät, omani oikealla. Laukkuihin menee hyvin evästä ja muuta tarvittavaa.

112 Suomi - Hätäkeskussovellus puhelimeesi

Säästäminen ja sijoittaminen ei ole näin kesällä kovinkaan paljon mielessä. Oikeastaan se ei juuri silloin kiinnosta yhtään, eikä sen tarvitsekaan. Se onkin yksi passiivisen sijoittamisen eduista, kun kesällä voi nauttia liikunnan ja ulkoilun riemusta. Sijoitushommia pohditaan sitten, kun se sopivalta tuntuu. Kirjoitan silloin tällöin blogiini myös juttuja, jotka eivät liity oikein millään tavalla sen aihealueisiin. Aiheet ovat kaikkea taivaan ja maan väliltä, kunhan niissä vain on jotain kiinnostavaa ja hyödyllistä tietoa sekä itselleni että lukijoille. Seuraava aihe on jäänyt mielestäni medialta liian vähälle huomiolle, joten ajattelin nostaa sitä vähän esille. Homma on myös vähän muuttunut ja kehittynyt siitä, kun julkaisin tämän artikkelin ensimmäisen kerran.

Lähdevesille Kajakkivuokraamo - Melontaa Espoon Pitkäjärvellä

Olen usein polkenut Espoon Laaksolahden Pitkäjärven rantoja ja talvisin välillä oikaissut työmatkoja järvenjäätä pitkin. Hyvinä talvina tuolla on tullut hiihdettyäkin. Olen aina kuitenkin miettinyt, miksi täällä ei voisi meloa? Järvi on sopivan iso ja Laaksolahden uimarannalle sopisi hyvin jokin kontti, josta kajakkeja voisi vuokrata. Luulisi kiinnostuneita asiakkaita olevan, mutta tällaista ei ole rannoille koskaan ilmestynyt. Selailin yksi päivä taas nettiä, josko löytyisi uusia melontapaikkoja pääkaupunkiseudulla ja törmäsin uuteen yritykseen: Lähdevesille Kajakkivuokraamo Oy.

Mösjöö taisi tilasi kajakin rantaan toimitettuna. 

Opittu avuttomuus ja elinkustannusten hedgaus

Psykologia on usein erittäin kiehtovaa. Ehkä siksi, että se usein näkyy konkreettisesti kaikessa arjessa ja tekemisissämme. Jos vain kunnolla tutkailemme itseämme ja tiedostamme asiat, niin voimme usein huomata ja löytää syyt miksi teemme asiat tietyllä tavalla. Esimerkiksi säästämisessä tai kuluttamisessa (lukuvinkki: Arjessa säästäminen - Mentaalisia vinkkejä helpompaan säästämiseen). Tiesitkö, että on olemassa termi opittu avuttomuus (englanniksi learned helplessness), jota Amerikkalainen psykologi Martin Seligman tutki. Tähän liittyvä koe tehtiin jo vuosikymmeniä sitten ja sitä voidaan nykypäivänä pitää vähän julmana. Haluan kuitenkin ottaa sen tässä esille, koska sillä on loppujen lopuksi suora yhteys taloudelliseen riippumattomuuteen ja omien unelmien tavoitteluun.

Slacklining - Nuorallakävelyä tasapainoliinalla

Voisin lyödä vetoa, että aika harva on kuullut termin slacklining. Suomeksi sille ei taida olla edes vakiintunutta termiä. Usein puhutaan kuitenkin släkkauksesta. Parempi termi lajia tuntemattomalle kuvaillessa voisi ehkä olla nuorallakävely, tai tasapainoilu kireän liinan päällä. Aika harva on släkkausta varmaan kokeillut, mutta osa on varmasti nähnyt videoita kyseisestä toiminnasta. Joku on ehkä jopa törmännyt Kampin supermieheen, joka hommaa harrastaa :) Släkkaus on kaikenikäisille sopiva harrastus ja siinä jos missä on helppo ja nopea nähdä oman kehityksen tulos. Jo parissa tunnissa kehitys voi olla ällistyttävän huimaa, vaikka alku vaikuttaakin aivan mahdottomalta. Ehkäpä juuri siksi homma onkin niin kiehtovaa. Uusia trendilajeja rantautuu Suomeen vähän väliä ja tämä on ehkä yksi niistä.

Släkkauksen opettelua Variston puistossa blogistin toimesta. Kesää parhaimmillaan, kun aurinko paistaa ja nurmikko vastaleikattu.

Ilmaista HBO katseluaikaa - Hyödynnä säästövinkkiä

HBO Nordic ja Game of Thrones -sarja ei varmaan hirveästi esittelyjä kaipaa. Jos et ole niistä kuullut, niin olet asunut tynnyrissä :) Koukuttavan sarjan viimeinen 8. tuotantokausi ja monet muut menestyssarjat löytyvät pohjoismaisen tv-palveluyhtiön laajasta ohjelmakirjastosta. Suurimmat suoratoistopalvelut, kuten HBO, Netflix ja Viaplay tarjoavat uudelle käyttäjälle kuukauden tutustumisen veloituksetta, jonka jälkeen leffoja ja tv-sarjoja voi katsoa noin 9 euron kuukausimaksulla. Ilmaiseen tutustumisjaksoon tarvitaan luonnollisesti rekisteröitymistä, jossa puolestaan kysytään yhteystietojen lisäksi sähköpostia ja luottokortin numeroa. Tästä herää tietenkin kysymys, millä palvelut tunnistavat uuden käyttäjän? Millä estetään, että vanha käyttäjä ei käytä uudestaan hyväksi kuukauden veloituksetonta tutustumismahdollisuutta? En takaa, että seuraava kikka on idioottivarma, mutta ainakin se on toiminut itselläni.

Piiloindeksointi - Huijaus, jota ei ole kriminalisoitu

Luin tuossa joskus Nordnetin talousvalmentaja Martin Paasin blogiartikkelin: Ihmiskunnan suurin puhallus: piiloindeksointi. Artikkeli oli niin mainiosti kirjoitettu, että nyt on ihan pakko lainata osaa tekstistä. Vaikka aihe ei sinänsä ole mikään uusi tai ihmeellinen, niin kirjoittajan näkökulma on kuitenkin erilainen ja sopii blogini aihealueeseen kuin nenä päähän. Toisekseen en ole aiheesta tänne oikeastaan mitään kirjoittanut, joten pakkohan tästä on siis lyhyt artikkeli kirjoittaa. Samaa aihetta on käsitellyt myös Random Walker kirjoituksessaan: Sijoitusmaailman suurin ”huijaus", jota tulen tässä myös lainaamaan.

Kenellä meneekään sormi suuhun tietotekniikan kanssa?

Oletko joskus tavannut vanhemman henkilön, joka on ostanut kalliin älypuhelimen, mutta ei osaa käyttää sitä yhtään? Esimerkiksi tekstiviestin lähettäminen sillä on uppo-outoa. Tai SIM-kortin vaihto-operaatio on täysin hakusessa. Olisihan näitä vaikka kuinka. Aika usein tämä avuttomuus vaikuttaa vähän huvittavalta, kun melkein vaippaikäinen taapero hallitsee jo tietotekniikkaa paremmin ja joutuu opettamaan omia vanhempiaan tai isovanhempiaan sen käytössä. Toisaalta jaan kyllä osittain huolen tietotekniikan käytöstä, vaikka tästäkin blogista löytyy jo useita vinkkejä pienelektroniikan korjaukseen. Nykyisin pitäisi tietää kaikesta kaikki, jotta satavarmasti saisi homman toimimaan. Ja siltikin jää pieni mahdollisuus, että joku juttu kusee, koska on kuitenkin kyse tietotekniikasta. Vaikka netin kaikki informaatio on olemassa, niin silti varmaa tietoa tietoteknisistä asiasta on vaikea kaivaa. Otan tässä esiin kaksi eri esimerkkiä.

Television takana USB-hubi hyötykäytössä, jossa kiinni vanhoja muistitikkuja.

Postijärjestelmän päätemaksu - Maksatko naapurisi säästöt verkkokaupassa?

Verkkokaupoista ostaminen on se juttu. Kukapa ei suosisi sitä kivijalkakauppojen sijaan. Voit tehdä ostoksia milloin haluat, vertailla ja kilpailuttaa kaiken helposti. Saat haluamasi tuotteen yleensä halvemmalla ulkomailta, kuin vaikkapa täältä kotimaasta. Ei ihme, että verkkokauppa kasvaa ja kukoistaa. Sehän on vain hyvä asia, eikö? Asioilla on yleensä kuitenkin myös se toinen puoli, jota moni ei tule ajatelleeksi. Ehkä pitäisi. Todennäköisesti sinäkään et ole näitä asioita tajunnut pysähtyä miettimään. Siksi ajattelinkin nostaa näitä asioita esille. Riittää, että edes yksi vaivautuu asioita miettimään ja mahdollisesti muuttamaan kulutuskäyttäytymistään.

Elämä on ja opettaa - Asioita, joita en ymmärrä

Seuraava artikkeli on poikkeuksellisesti vähän enemmän ajatustenvirtaa ja kokoelma joistain ajankohtaisista asioista tai tapahtumista elämässä, joita en voi täysin käsittää. Tai oikeammin sanottuna en ymmärrä toimintalogiikkaa ja järjenjuoksua niiden päätösten takana. Itse pyrin tekemään päätöksiä rationaalisesti, kauaskantoisesti ja mahdollisimman monen eri faktan pohjalta, jotta tulos olisi kaikille paras mahdollinen. Näissä seuraavissa tapauksissa näin ei ole ja se pistää miettimään. Jos jostain asiasta vaietaan, tai tiedotetaan hyvin vähän, herättää se aina epäilyni. Jos joku ammuu kuin lehmä ja näyttää lehmältä, niin se yleensä on lehmä, vaikka muuta vakuuteltaisiin. Mitä avoimempaa päätöksenteko ja tiedotus on, sitä enemmän se herättää luottamustani. Tältä pohjalta sitten itse tapauksiin.

Korkorahastojen toiminta, riski ja duraatio - Tikittääkö aikapommi?

Korkosijoituksia suositellaan monille säästäjille. Niitä pidetään yleisesti ottaen vähäriskisinä. Toisin kuin osakkeiden kohdalla, arvon ei pitäisi juurikaan heitellä, eikä sijoitus todennäköisesti tuota tappiotakaan. Pieni riski tietysti korreloi pienten tuottojen kanssa, joten rikkauksia ei koroilla haalita. Sinun ei myöskään tarvitse vaivata päätäsi sijoittaessasi korkorahastoon. Pankkisetä tai -täti väittää, että korkorahastoon sijoittaminen on niin vaivatonta, koska sinun ei tarvitse tietää yritysten tuloskunnon arvioinnista, markkinoiden tunnelmista tai tulevaisuuden suunnasta yhtään mitään. Totta ehkä osittain, mutta maailma ei ole koskaan täysin mustavalkoinen. Todennäköisesti et oikeasti tiedä korkorahastojen toimintaperiaatteesta mitään ja saatat tehdä jopa elämäsi kalleimman virheen. Tämä siksi, koska et tiedä, mitä et oikeasti tiedä. Oletat vain asioiden toimivan niin, kuin luulet. Luulo ei ole kuitenkaan tiedon väärti ja tietämättäsi voit joutua ojasta allikkoon. Tässä artikkelissa on "salaisuus", jota lehdissä ei paljon käsitellä. Asia, jota ei etenkään korkorahastojen myyjä sinulle kerro.