Koulutuksen määrän pitäisi näkyä yleensä tulevassa palkassa, mutta nyt emme keskity siihen. Mitä pelkästä tutkinnon suorittamisesta kilahtaa euroja taskuun joskus eläkkeen muodossa? Kannattaako kesken jääneet opinnot suorittaa, jos ala ei vaikka motivoi? Motivoisiko sitten kenties raha ja kuinka paljon sitä kertyykään? Kaikki varmasti tietävät, että eläkettä kertyy tehdystä työstä ja sen ansioista. Myös opiskelu alkoi kerryttämään eläkettä 1.1.2005 alkaen. Eläkettä ei kartu takautuvasti, vaan muutos koskee vain sen jälkeen suoritettuja tutkintoja.
Opiskeluajalta karttuu eläkettä, jos opiskelija suorittaa korkeakoulu- tai ammattikorkeakoulututkinnon tai ammatillisen perustutkinnon. Eläkettä kertyy myös ulkomailla suoritetusta tutkinnosta, jos se on Kelan opintotuen piirissä, mutta esimerkiksi tieteelliset jatkotutkinnot eivät eläkettä kasvata, kertoo Keva. Eläkekertymää saa maksimissaan vain yhdestä ylemmästä korkeakoulututkinnosta, joten kahden tai useamman tutkinnon suorittaja ei saa lisää ekstraa eläkkeeseensä. Eläkettä ei kartu tutkinnon todelliselta suoritusajalta vaan tutkinnon mukaiselta laskennalliselta opiskeluajalta. Ei siis kannata opiskella yliopistolla kymmentä vuotta pelkästään tulevan eläkkeen rahankuva silmissä.
Ammatillisen perustutkinnon suorittamisesta eläkettä kertyy enintään kolmelta, ammattikorkeakoulututkinnosta enintään neljältä, alemmasta korkeakoulututkinnosta enintään kolmelta ja ylemmästä korkeakoulututkinnosta enintään viideltä vuodelta. Opiskeluajan ansioksi lasketaan 694,84 euroa/kuukausi (vuoden 2013 tasossa). Karttumaprosentti on 1,5 % vuodessa. Ylempi korkeakoulututkinto kasvattaa siis eläkettä noin 52,1 eurolla kuussa (694,84*0,015*5) ja ammattikorkeakoulututkinto 41,7 eurolla kuussa. Alempi korkeakoulututkinto ja ammatillinen perustutkinto palkitaan 31,3 euron eläkelisällä, kertoo Aamulehti. Kesken jääneet opinnot kannattaa siis hoitaa loppuun vielä ennen eläkkeelle siirtymistä, sillä valmis tutkinto kasvattaa työeläkettä. Itse valmistuin juuri vuonna 2013 Maatalous-Metsätieteiden kandidaatiksi kiitettävin arvosanoin (suoritettuja opintoja yhteensä 263 op). Näin ollen kandidaatinpaperien hankkiminen tuo vuositasolla 375,6 euron lisän eläkkeeseen. Summa nousee ajan myötä palkkaindeksin mukaisesti, josta enemmän ja tarkemmin seuraavassa kappaleessa.
Työeläkkeisiin tehdään aina tammikuun alussa indeksitarkistus, jonka tarkoituksena on turvata eläkkeen ostovoima. Kaikkien eläkkeensaajien eläkkeitä tarkistetaan työeläkeindeksillä, johon vaikuttavat hintojen muutokset 80 prosenttia ja palkkojen 20 prosenttia. Vuonna 2013 työeläkeindeksi nousi 2,8 % ja vuonna 2014 se nousee 1,37 %. Palkkakertoimella tarkistetaan puolestaan eläkkeen perusteena olevia ansioita, eläkelakien mukaisia ansiorajoja ja rahamääriä. Palkkakertoimessa puolestaan painotukset ovat päin vastoin, ansioiden muutoksen paino on 80 prosenttia ja hintojen 20 prosenttia. Vuonna 2013 palkkakerroin nousi 2,8 % ja vuonna 2014 palkkakerroin nousee 1,73 %, kertoo Keva.
Ajatellaanpa tilannetta, jossa vaikkapa kandidaatintutkintosi on kandidaatintutkielmaa vaille valmis. Opiskeltava ala ei välttämättä enää kiinnosta ja sinulla on työ ja perhe, joka vie melkeinpä koko vapaa-aikasi. Tutkinnon kirjoittamiseen ja valmistumiseen menisi kuitenkin vain noin kuukausi, jos käytät siihen aikaa noin pari tuntia päivässä. Kannattaako tämä? Jos eläkeikä on 65 vuotta ja keskimääräinen eliniänodote on 81 vuotta, paljonko rahaa kertyykään eläkkeestä 16 vuodessa? Pikainen laskutoimitus kertoo, että jos vuositasolla tutkinto kerryttää 375,6 euroa eläkettä, niin 16 vuodessa kertyy 6 000 euroa. Jos elät 100-vuotiaaksi, niin summa on jo reilut 13 000. Kyllä tuolla summalla jo kannattaa loppuopinnot pakertaa kasaan. Summalla lentää monta kertaa vaikka etelän lämpöön tai sitten sijoittaa rahat eteenpäin tuottavasti. Summahan luonnollisesti kasvaa palkkakertoimen takia vuosittain joitain prosentteja ja siitä pitää luonnollisesti maksaa vielä verot.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti