Pyörälenkki: Vanhaa kolmostietä Hyvinkään Rautatiemuseoon, 92 km

Maantiepyöräilyssä parasta on tietenkin maisemat, vauhti ja se fiilis, kun saa vain ajaa. Matka on usein tärkeämpi, kuin päämäärä. Välillä kuitenkin päämäärälläkin on väliä. Itse esimerkiksi tykkään kerran vuodessa käväistä Hyvinkään Rautatiemuseossa. Näin kesähelteillä jykevässä tiilihallissa on ihanan viileää. Samalla näkee historiallisesti vaikuttavia ja massiivisia junia, jotka tekevät aina vaikutuksen. Ei sitä vain pysty tajuamaan, miten joku on voinut moisia vempeleitä suunnitella ja toteuttaa. Tulee aina nöyrä ja jalat maassa oleva fiilis. Aina en kuitenkaan välttämättä edes käväise museon sisällä, vaan käännyn heti takaisin kauppareissun jälkeen. Miksi? Hyvinkäälle vain on jotenkin kiva pyöräillä. 

Melontaa Vantaanjoella - Keravanjokea Tikkurilaan

Puritaanisille melojille ainoa oikea paikka on lähteä merille melomaan, koska se tarjoaa eniten haastetta ja vapautta. Merellä voit meloa mihin ilmansuuntaan tahansa ja vain mielikuvitus määrää reitin. Joudut kuitenkin tarkkailemaan enemmän ympäristöä ja muita merellä liikkujia. Jonkinlainen kartta ja suunnistusvaistokin pitää olla, koska merellä voi myös eksyä. Sääolotkin pitää selvittää ennen lähtöä, että myrsky ei yllätä ja tuulensuunta on tiedossa. Jos meri ei jostain syystä houkuttele, niin voi kokeilla meloa järvessä, tai joessa. Järvivaihtoehdoista pääkaupunkiseudulta löytyy Oittaan Bodomjärvi, Laaksolahden Pitkäjärvi, tai Nuuksion Pitkäjärvi, josta voi jatkaa laskujokea pitkin Nupurinjärveen asti. Melottavia jokia löytyä oikeastaan vain yksi iso joki, joka tarjoaa helpon mahdollisuuden pidempään melontareissuun ja tämä joki on Vantaanjoki.

Melontaranta ja Tapaninvainion uimaranta. Kaljakellujia vuosimallia 2020.

Robo-sijoittaminen - Automaattinen varainhoitopalvelu Taaleri Impakti

Finanssi- ja varainhoidon sektorilla on mielestäni aina vallinnut jonkinlainen epäluottamus. Tietämättömille asiakkaille myydään yleensä sitä, millä myyjä tienaa parhaiten. Kärjistetysti sanottuna "Rahat pois asiakkaalta" -periaate vallitsee vieläkin yksityisessä varainhoidossa. Homma on erittäin lyhytnäköistä, koska jos palveluntarjoajiin ei lueteta, niin ihmiset eivät myöskään rohkaistu sijoittamaan. Edellinen kommentti ei tietenkään perustu mininkään tutkimukseen, vaan on puhtaasti kirjoittajan oma näkemys. Luottamus ja toiminta on varmasti kohentunut vuosien saatossa, mutta mediaa seuraamalla sijoitusasioissa on vieläkin parantamisen varaa, eikä hommassa olla vieläkään menty asiakas edellä. Senhän näkee jo erilaisista uutisista, jossa vanhuksia on huijattu heille sopimattomilla sijoitustuotteilla. Aivan äskettäin eräälle blogini lukijalle jopa tarjottiin OP:n puolelta tuotetta, jonka itse kuvailisin provosoivasti sanoilla kusetus. Varoitan, että verenpaine nousee tuota artikkelia lukiessa.

MacBook Air M1 - Kokemuksia uudesta laitteesta

Joskus vuosikymmen sitten Apple oli jonkinlainen innovaattori. Sen kannettavat tietokoneet olivat paljon tyylikkäämmän näköisiä ja niissä kesti akku kilpailijoitaan pidempään. Magneettinen Magsafe-virtaliitin oli nerokas ja vaikkapa OS X-käyttöjärjestelmän näppärät widgetit ja Mission Control kopioitiin myöhemmin Windowsin. Tämän jälkeen ei sitten vuosikausiin nähty oikein mitään uutta. Kärjistäen voisi sanoa, että myytiin ylihintaista ja vanhentunutta rautaa omenauskovaisille. Oikeastaan kehityksessä mentiin jopa taaksepäin, koska kuluttajien oikeuksia korjata itse laitteensa ja vaihtaa vaikkapa akku rajoitettiin jo huolestuttavalla tavalla. Ei tuollaista toimintaa voi mitenkään suvaita. Koska oikein mitään todellista kehitystä ei tapahtunut, niin en ole halunnut luonnollisesti tukea moista toimintaa. En siis ole halunnut ostaa uutta Applen tietokonetta ja pärjäsinkin aivan hyvin noin 10 vuotta vanhalla Applen koneella. Tämä läppäri oli siis 13 tuumainen MacBook Air, Mid 2011 malli Intelin 1,7 Ghz i5 prosessorilla, 4 Gt muistilla ja 256 Gt SSD levyllä. Vain akun olin tuohon kertaalleen itse vaihtanut.

Drymer Leisure - Kallistuva sähköavusteinen trike Hollannista

Käsi ylös, jos ostaisit aivan uniikin menopelin, jollaista Suomessa ei vielä tietojeni mukaan ole yhtäkään. Menopelistä ei löytyisi suomeksi artikkeliakaan ja englanniksi oikeastaan yhtä vähän. Valmistajan nettisivutkaan eivät tietomäärällä häikäise. Laite maksaisi uutena veroineen noin 8 000 euroa ja siinä olisi sellainen ohjaustapa, jota et ole koskaan kokeillut. Se on myös suuren keittiönpöydän kokoinen ja painaa enemmän kuin sohvasi. Ajattelit kuitenkin ostaa sen hetken mielijohteesta, koska haluat vain päästä sellaista härveliä testaamaan. Ostat menopelin vieläpä pieneen kerrostalokaksioon ja roudaat sitä hissillä ylös ja alas. Kaikki tämä vieläpä koronakriisin aikana. Järkevää tai ei, mutta tähän ratkaisuun kirjoittaja vain päätyi. Menopelinä on puolestaan käytetty Drymer Leisure. Sähköavusteinen ja kallistuvalla ohjauksella toimiva kolmipyöräinen trike Hollannista. Valmistajana Sinner Bikes. Voin lyödä vetoa, että toista suomenkielistä artikkelia et tästä ole lukenut ja tuskin tulet heti lukemaankaan. Noin lyhyesti sanoen Drymerin myyntivaltteina voisi pitää mukavuutta, ulkonäköä, yksinkertaisuutta, kestävyyttä, sekä liikenteessä helppoa ja halpaa ajettavuutta.

Muoviroskan erilliskeräys - Onko muovin kierrätys oikeasti järkevää

Maailman merissä kelluu muovijätettä enemmän, kuin kukaan osaa arvata. Siihen on herätty vasta viime vuosina. YK:n mukaan vuosittain meriin päätyy 8 miljoonaa tonnia muovia, eli rekka-autollinen joka minuutti. Tällä menolla vuoteen 2050 mennessä merissä on enemmän muovia, kuin kalaa painossa mitattuna. Jo vuonna 2025 jokaista kolmea kalatonnia kohti meressä on tonni muovia. Aika shokeeraavaa. Nyt puhutaan jo roskamantereista, joista pohjoisella Tyynellämerellä oleva on Teksasin kokoinen. Syöty muovi tukkii merieläimillä elimistön ja joka vuosi tähän kuolee noin miljoona merilintua, 100 000 merikilpikonnaa ja -nisäkästä (lähde Vantaan Energian asiakaslehti 1/2018). Ajan myötä muovi ei häviä, vaan hajoaa auringonvalossa vain yhä pienemmäksi mikromuoviksi. Mikromuovi puolestaan sitoo ympäristömyrkkyjä, jotka lisääntyvät ravintoketjussa. Mikromuoveja ei sitten poista merestä nykyteknologialla millään. Vertailun vuoksi muuten noin kolmannes mikromuoveista on autonrenkaista ajaessa irronnutta kumimurua – pieneneehän renkaan halkaisija lähes 2 senttiä käytön aikana, kertoo Sitra. Tätä vasten luulisi, että ajatusta merien pelastamisesta ei olisi kovin vaikea myydä ihmisille. Kaikki muovi pitäisi saada kierrätettyä. Vai pitäisikö sittenkään? Tässäkin tullaan huomaamaan, että asiat eivät ole aina mustavalkoisia.

Kerättyä muovijätettä. Kuvan lähde: Karjalainen.fi.