Koronarokote - Mitä siitä ajattelen

Edustan tervettä skeptisyyttä viranomaisia ja instituutioita kohtaan. Sen voi nähdä esimerkiksi artikkeleista: Piiloindeksointi - Huijaus, jota ei ole kriminalisoitu, Muoviroskan erilliskeräys - Onko muovin kierrätys oikeasti järkevää, tai vaikkapa Naisen euro on oikeasti enemmän kuin miehen euro, sekä OP-sijoitusvakuutus savijaloilla. Viimeisimpinä tietenkin Koronahysteria - Testaaminen, maskipakko ja muita ajatuksia. Artikkeleista saa olla mitä mieltä tahansa, mutta koska media ei halua nostaa niitä ja niiden sisältämiä faktoja julkisuuteen, niin koen sen jotenkin omaksi velvollisuudekseni. Jos tunnut tietävän jostain asiasta enemmän kuin vaikkapa naapurisi ja se on juuri sillä hetkellä tärkeää, niin eikö siitä kannattaisi silloin asiallisesti ja faktat edellä keskustella? Vain näin voi oppia ja itsensä kehittäminen ja oppiminen kun loppupeleissä on ehkä elämässä se tärkein juttu. 

Tässä artikkelissa haluaisinkin keskustella koronarokotteesta ja rokotekriittisyydestä. Ainakin mediaa seuraamalla se on jonkinlainen tabu ja koronastahan ei voi valitettavasti enää oikein tuoda mitään vastakkaisen paradigman näkemyksiä esille. Konsensukseen siinä ei tunnuta edes haluttavan päästä. Kun vähänkään kritisoi yleisesti hyväksyttyä ajattelutapaa, josta on jo salakavalasti kehittynyt jonkinlainen kiistaton uskonkappale, niin blokataan, pistetään "väärä" media pannaan ja vähätellään/leimataan salaliittoteoreetikoksi. Onneksi totuus ei ole demokratiaa ja siitä ei äänestetä. Sillä ei pitäisi olla väliä kuka sanoo, vaan mitä sanoo ja auktoriteetilla ei ole arvoa, jos argumentaatio puuttuu ja luottamus romutettu. Kriittiselle ajattelulle olisi kuitenkin tarvetta.

Miksi en luota THL:n tai hallituksen sanomisiin - Näin luottamus rikottu

THL:ssä on varmasti pätevääkin väkeä töissä, mutta miksi en valitettavasti enää pysty laitoksen sanomisiin edes kovin neutraalisti suhtautumaan. Tähän olen listannut viisi keskeisintä seikkaa. 

• Avoimuutta korostavana laitoksena on todella kummallista, että THL ei ole suostunut julkistamaan koronapandemian alussa kehittämäänsä mallia (epidemialaskelma) koronan leviämisestä väestöön. Jos hallituksen päätökset taudin leviämisestä pohjautuvat tähän, niin luonnollisesti niiden pitäisi myös olla julkisia. 
• THL ei ole suostunut kertomaan, mihin koronaan kanssa kuolevat ihmiset todellisuudessa ovat kuolleet. Tästä Ossi Tiihonen on tehnyt kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle. THL on luvannut julkistaa tulokset vasta vuonna 2022, jolloin niillä ei luonnollisesti tee enää yhtään mitään. Pimitys ehkä siksi, koska korona ei ole lisännyt Suomessa kokonaiskuolleisuutta (THL on tämän jopa myöntänyt) ja keski-ikä koronaviruksen kanssa kuolleilla on 84 vuotta. Tämä on siis kolme vuotta korkeampi kuin keskimääräisen kuolleen mediaani-ikä. Puuttuvilla faktoilla saattaisi olla suurikin vaikutus nyt käytyyn keskusteluun koronasta ja siten myös merkitystä käytettyihin toimiin sekä rajoituksiin. 

Suomen ja Ruotsin kokonaiskuolleisuus eri vuosilta. Suomessa kokonaiskuolleisuudessa ei lisääntymistä. Lähde: Euromomo.

• THL ei ole suostunut kertomaan PCR-testeissä käytettyjä Ct-arvoja. Tämä Ct-arvo on siis se monistuskertojen määrä, jolla viruksen genomia kopioidaan, jotta sen voisi lopulta koronatestissä havaita. Yli 25 monistuskertaa ja sen tuottamaa tulosta pidetään roskana ja todennäköisesti nyt käytetään noin arvoa 40. Tätä keskustelua ei käydä valtamediassa. Kuinka moni testi menee yli Ct arvon 25? Tätä jakaumaa THL ei ole suostuttu kertomaan. Käytetystä PCR menetelmästä onkin esitetty 10 merkittävää virhettä. Jos katsaus todetaan paikkansapitäväksi, on testaus kaiken aikaa seissyt heikolla pohjalla. Jopa WHO on 7.12.2020 pyytänyt kiinnittämään huomiota tähän PCR-testien monistuskertojen määrään.
• THL ei suosittele riskiryhmille D-vitamiinia, vaikka näyttöä sen hyödystä alkaa olemaan jo paljon paremmin, kuin vaikkapa maskien käytöstä. Noin pihalla asiasta ei voi olla. HUS on jo päätynyt suosittelemaan D-vitamiinia riskiryhmäläisille ja tummaihoisille.
• THL rupesi vääristelemään tilastoja 10.12 saadakseen koronatilanteen näyttämään pahemmalta. Indeksiin on nyt lisätty uusi indeksi ja nämä laskettu yhteen. Ei näin ja kyseessä suoranainen tilastoväärennös.

THL:n kuvakikkailua. Kun vuodeosastopotilaiden määrä lähti laskuun, niin lisättiinkin uusi indeksi mukaan. Kuvan lähde: Ossi Tiihonen. 

Olisiko se hallitus sitten kunnostautunut paremmin? Jokainen voi sen tykönään punnita, mutta omasta mielestäni ei. Alla kolme aika merkittävää pointtia, joissa kaikissa hallitus on rikkonut perustuslakia.

• Keväällä tehty kansalaisten liikkumisoikeuden rajoittaminen Suomen rajojen yli. Suomalaiset saivat matkustaa vain pakottavista syistä. Perustuslaki kuitenkin takaa, että jokaisella on oikeus lähteä pois maasta ja palata tänne. Käytännössä liikkuminen kiellettiin ja jos ei osannut tiukasti vaatia oikeuksiaan, niin rajan yli ei päässyt. Käytännössä perustuslakia siis rikottiin. Rajoituksessa oli kyse suosituksesta, jota kuitenkin rajavartiolaitoksen parissa annettiin tulkita määräyksenä. 
• Heinäkuussa 2020 käydyt EU-neuvottelut koronapaketista. Perustuslakivaliokunnan kanta oli selkeästi, että neuvotteluissa ei tule hyväksyä tai edistää unionin lainanottoa. Pääministeri Sanna Marin kuitenkin rikkoi perustuslakivaliokunnan ohjeita räikeästi. Aika julkeaa, että hallitus julkisesti kiistää perustuslakivaliokunnan kannan merkityksen.
• 16.10.2020 pääministeri Sanna Marin poistui Eurooppa-neuvoston kokouksesta varotoimenpiteenä koronavirustartunnan takia. Sanna Marin pyysi Ruotsin pääministeriä edustamaan Suomea kokouksessa. Perustuslaissa kuitenkin sanotaan, että estymisen johdosta tehtäviä hoitaa sijaiseksi määrätty ministeri.

Luottamus pitää ansaita ja sen saa kadotettua todella helposti. Jos totuutta vääristellään ja faktoja pimitetään (THL) ja perustuslakia rikotaan (hallitus) tyhmyyttään tai tarkoituksella, niin miten ihmeessä joku kuvittelee, että tuollaisella toiminnalla saataisiin luottamus ja arvostus vaikkapa koronarokotteen kanssa? Vähän kuin sokea taluttaisi rampaa. Mikä estää uudet tyhmyydet ja missä raja edes menee? Tekisi mieli nauraa päin naamaa, toki maskin kanssa :D Olisiko reilu faktojen kertominen, virheiden myöntäminen ja asiasta keskusteleminen parempi vaihtoehto? Kannat pitää aina perustella. Vähän kärjistäen nyt on viestintästrategiana "turpa kiinni ja tottele". Ei mikään ihme, että tuo herättää aika harvassa luottamusta. Sitä saa mitä tilaa. 

Vale, emävale, tilasto - Mediakriittisyys

Otetaan aluksi oppitunti siitä, miten graafeista ja tilastoista saa lähes minkälaista tahansa tukea ja todistusvoimaa omille ajatuksilleen, jos tuloksia lähtee tulkitsemaan väärin. Twitterissä eräs henkilö jakoi alla olevaa kuvaa todisteena ja rokotevastaisille muistutuksena siitä, että aikana ennen rokotteita Suomessakin lapsista kuoli yli viidennes jo ennen ensimmäistä ikävuotta. Rokotteet ovat hänen mukaansa olleet yksi keskeinen syy lapsikuolleisuuden vähenemiseen. 

Yllä oleva kuva tosiaan kertoo hyvin siitä, miten imeväiskuolleisuus on laskenut merkittävästi ja fakta sinänsä on totta. Toisaalta se ei todista kovin paljon mitään rokotteiden puolesta, koska aika moni asia on kehittynyt parempaan suuntaan sitten "ennen vanhaa". Pääasiassa ravinnon taso ja hygienia. Varmaan on myös aika paljon muitakin syitä laskevan imeväiskuolleisuuden takana, kun ennen vanhaa moni kuoli ripuliin ja ja keuhkokuumeeseen. Kuolleisuuden trendi oli siis hyvässä laskussa jo pitkän aikaa ennen kuin Suomessa otettiin rokotteet käyttöön (isorokkoa lukuun ottamatta vasta 1940 -luvun jälkeen). Mikään ei siis viittaa siihen, että positiivinen kehitys olisi tyssännyt ilman rokotteita. Saattoivat rokotteet tuota toki parantaakin, sitä en kiistä. Todistusvoima kuvalla on kuitenkin huono. Rokotteita vastustaville kuva on kuitenkin hyvä herätys. Mahdollisten rokotehaittojen pitäisikin mahtua tuon sinisen viivan alle, joka lähestyy hyvin nollaa. On tuossa kommentissa siis myös pointti ja antaahan se perspektiiviä asiaan. Toimikoon se nyt hyvänä aasinsiltana itse koronarokotteeseen ja siitä keskusteluun. En ole itse rokotevastainen ja olen kaikki rokotteet ottanut. Koronan suhteen pidän kuitenkin itseäni kriittisenä. En ole lyönyt kantaani koronarokotteen suhteen vielä lukkoon, vaan tarkastelen sitä kokonaisuuden ja näyttöjen kautta.

Miten nopea kehitys saavutettu

Moni on miettinyt, miten koronarokote on voitu kehittää niin nopeasti. Noin kymmenen vuoden projekti alle vuodessa. Melkoinen suoritus. Tähän kun vielä lisätään se, että alle vuoden aikana ollaan saatu kehitettyä peräti 6 eri valmistajan rokotetta, niin saavutus on jo huima. Vertailun vuoksi nopeinten kehitetty rokote oli aikaisemmin sikotautirokote, joka kehitettiin 4:ssä vuodessa (lähde) 1960-luvun loppupuolella. Olivatko aikaisemmat rokotteiden parissa työskennelleet tiedemiehet ja -naiset täysiä tumpeloita, vai mistä moinen huikea parannus? Tässä kohtaa monella herää siis syystäkin epäilys riman alituksesta ja jonkinlaisesta vilpistä, joka on ihan validi, mutta suurelta osin todennäköisesti turhaa. Nykyiseen saavutukseen on parikin hyvää syytä.

Ensimmäisenä on tietenkin yllätys yllätys: raha. Yleensä rahaa tehdään myymällä lääkkeitä, eikä kehittämällä ja tekemällä rokotteita kehitysmaihin. Nyt tarve on kuitenkin suuri myös teollisuusmaissa, joten rahoituksen ja työvoiman järjestäminen on paljon helpompaa. Kun monta rahoitusprojektia ja tutkijaryhmää ympäri maailman työskentelee saman aiheen ympärillä, niin tuloksiakin syntyy nopeasti. Markkinatalouden laki. Käytännössähän rokote tehtiin noin 42:ssa päivässä viruksen sekvenssin selvittämisestä, sanoo rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet. Loppu on sitten tutkimista ja rokotteen toimivuuden ja turvallisuuden testausta. THL kertoo, että kun normaalitilanteessa yksi tutkimusvaihe seuraa toistaan, niin nyt tutkimusvaiheita on tehty rinnakkain ajan säästämiseksi. Kun huomio on saatu kiinnitettyä taudin hoitoon, niin myös kokeiden hyväksyminen on nopeampi prosessi, kun ne priorisoidaan muiden edelle ja tehdään jatkuvana prosessina sitä mukaa, kun ne valmistuvat. Yleensähän Euroopan lääkevirasto tekee arvion vasta kerralla, kun kaikki tutkimukset ovat valmistuneet, sanoo THL. Myöskään rokotetutkimukseen osallistujia ei tarvinnut paljon värvätä, kun vapaaehtoisia oli jonoksi asti. Moni halusi auttaa ja tehdä oman osansa taistosta.

Koronan laajempi esiintyminen väestön parissa auttoi myös rokotteen testauksessa. Esimerkiksi Ebolan kanssa on se ongelma, että rokotteen kehityksessä kesti niin kauan, että tauti laantui ja täten populaatiosta ei enää löydy tarpeeksi sairastuneita sen tehon testaamiseen. Mitä laajempi siis koronan leviäminen väestössä, sitä helpompi sitä on testata. Mitä suurempi koronan esiintyvyys sitä parempaa ja luotettavampaa tilastotietoa saadaan pienemmällä otannalla. Tästä syystä esimerkiksi Suomi ei ole houkuttelevin maa tehdä näitä tutkimuksia. Matematiikkaa ja tilastotiedettä siis. Ainakin itseäni yllä olevat argumentit vakuuttavat, joten nopea kehitys sinänsä ei huoleta. Se on enemmänkin hyvä merkki markkinatalouden ja ihmisen kekseliäisyyden puolesta.

Rokote pähkinänkuoressa - Mikä on RNA rokote ja sen etu?

RNA-rokotteet ovat kaikkein yksinkertaisimpia ja pelkistetyimpiä rokotteita, mitä voi olla, kertoo rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet. Rokotteessa on lipidikalvo, jonka avulla rokotteen sisältämä RNA pääsee solujen sisälle. RNA:n ohjeen avulla elimistö sitten tuottaa haluttua koronaviruksen osaa (esim piikkiproteiini), joka käynnistää halutun puolustusvasteen. RNA hajoaa nopeasti, eikä siten aiheuta pitkäaikaisia vaikutuksia elimistöön. Rokote pistetään normaaliin tapaan lihakseen ja rokotettava henkilö saa kaksi annosta, jotka annetaan kolmen viikon välein.

Yleisiä rokotteisiin liittyviä haittavaikutuksia ovat muun muassa pistoskohdan kipu, päänsärky, lämpö, nivel- ja lihaskipu. Ne ovat merkkejä siitä, että elimistön puolustusreaktio on käynnistynyt. Näitä oireita tulee huomattavallekin osalle ihmisistä ja niiden kanssa pärjätään, kertoo rokotetutkimuskeskuksen johtaja Rämet.

Mikä rokotteessa sitten mietityttää

Ongelma on tietenkin se, että pisimmät rokotteen testausvaiheet ovat vasta noin 6 kk pitkiä (Moderna aloitti ensimmäisenä faasi 3 tutkimukset 27 heinäkuuta, lähde CNN). Kun rokote on kehitetty alle vuodessa, niin vuoden pituisesta testijaksosta on turha haaveilla. Pahimpien ongelmien luulisi ilmenevän jo tuossa 6 kk aikana, mutta itse kyllä haluaisin dataa vähintään vuoden pituiselta ajalta. Ympäristö kuitenkin muokkaa geenien ilmentymistä ja talvella todennäköisesti syödään ja tehdään vähän eri asioita, kuin kesällä. Se ei voi olla näkymättä epigenetiikan tasolla. Jos dataa ei ole vuoden ympäri, niin silloinhan homma on vain puoliksi tehty. Itse en ole ainakaan täysin vakuuttunut. Pitkän ajan vaikutuksia ei turhaan kutsuta pitkän ajan vaikutuksiksi ja tämän takia niitä myös tutkitaan pitkään. Miinusmerkki tästä.  

Se mitä mediassa en ole huomannut käsiteltävän yhtään on tuo rokotteen nopeutettu myyntilupa. Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirasto FDA korostaa itse vahvasti, että rokotetta ei ole vielä hyväksytty, vaan se on saanut nopeutetusti luvan hätätilannetta varten (lyhenne EUA, eli Emergency Use Authorization). Tämä nopeutettu lupakäytäntö merkitsee sitä, että rokote on kokeellinen. Se ei ole käynyt täysin läpi kliinisiä tutkimuksia, jotka jatkuvat edelleen. Käytännössä siis faasin 1-3 osalta kokeellisissa rokotteissa tuo faasi 3 on kesken. Siitä riittää vain parin kuukauden tutkimukset, joiden tuloksia sitten punnitaan. Kuten yllä olevassa kappaleessa kerroinkin, niin pitkäaikaisista vaikutuksista ei ole tuloksia. Periaatteessa tämän tiedon pitäisikin olla kaikille selvää. Herää kuitenkin kysymys, miksi ei uskalleta rehellisesti kertoa, että kyseessä on kuitenkin kokeellinen rokote, joka on saanut ehdollisen myyntiluvan? Käytännössä siis koronarokotteen ottajien saamia haittavaikutuksia seurataan ja kirjataan ylös. Jos/kun vakavia haittavaikutuksia ilmenee liikaa, rokote vedetään markkinoilta. Jos kysytään satunnaisilta ihmisiltä, niin väitän monen olevan huuli pyöreänä tämän faktan kuullessaan. Eikö ihmisillä muka ole oikeutta tätä tietää? Näinkö luottamus viranomaisiin syntyy, kun avoimuus on tätä luokkaa. Voihan itku. Ymmärrän hyvin niitä ihmisiä, jotka sanovat, että rokote on runnottu läpi hätätilaluvan myötä. Periaatteessa juuri näin.

Muistutuksena myös, että on eri asia rokottaa tappavaa tautia vastaan kuin tautia, joka tappaa todella vähän. Suomessa ei ole edes ylikuolleisuutta. Jos katsomme tämän hetken parasta dataa infektiokuolleisuudesta (kuva alla), niin koronahan tappaa lähinnä vanhuksia ja monisairaita. Suomessa ei ole kuollut yksikään alle 20 vuotias. Jos olisin alle 20 vuotias, niin miksi ihmeessä ottaisin rokotetta tautiin, joka ei ole vakava ja josta voi olla mahdollisuus saada jokin muu komplikaatio? Minusta ihan relevantti kysymys. 

Yleensä kuulee vastaukseksi, että rokotteella onkin tarkoitus suojata muita. Se että Iltasanomissa monet julkkikset ja vaikkapa A-studiossa Petteri Orpo näin väittääkin, ei kuitenkaan pidä tällä hetkellä paikkaansa. Fakta on se, että tällä hetkellä rokote suojaa vain itseä. Tutkimusdataa siitä, että se suojaisi muita tartunnalta ei ole. On mahdollista, että tauti voi myös tarttua. Moni rokote ei kuitenkaan suojaa ainakaan täysin tartunnalta, kertoo THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek. Esimerkkinä tästä vaikkapa hinkuyskärokote. Jos rokotekriittisten näkemyksiä pitäisi haastaa ja vakuuttaa heidät rokotteen toimivuudesta, niin ei sitä ainakaan valehtelemalla ja paskapuheella (äsken mainittu Iltasanomat ja A-studion Petteri Orpo) tehdä. Ristiriita tässä "vakuuttelussa" on monen nuoren mielestä ilmeinen, kun ero infektiokuolleisuudessa nuoren ja vanhan välillä on 1 000 X. Onko puhujalla oma lehmä ojassa...

Mitä rokotteen 95 % teho oikeasti tarkoittaa

Jos rokote antaa suojan itselle, niin luulisi sen loogisesti myös suojaavan muilta? Ongelma tässä piileekin juuri tutkimusasetelmassa. Tutkimusasetelma on kuitenkin jouduttu miettimään siltä kantilta, että siinä tarkastellaan jotain relevanttia asiaa, jonka pystyy selvittämään. Mitä tarkoittaa esimerkiksi 95 % teho? Tutkijathan rokottavat yhden ryhmän ja antavat toiselle plaseboa (suolavesi). Sitten periaatteessa odotellaan miten osallistujat sairastuvat ja onko ryhmien välillä eroa. Aika simppeliä. Koko juttua on avattu hyvin tässä artikkelissa, jota blogissani tulen käsittelemään.  

Esimerkiksi Pfizerin tapauksessa yhtiö värväsi 43 661 vapaaehtoista osallistujaa ja odotti, että 170 ihmistä sai oireita (kuume, yskä yms) koronasta ja heidät testattiin positiivisiksi. Näistä 170 oireisesta tapauksesta 162 sai placeboa ja vain 8 sai oikeaa koronarokotetta, kertoo New Yourk Times. Vertailun vuoksi sama Modernalla 95 oireista 30 000 vapaaehtoisesta (90 placebolla ja 5 rokoteryhmällä). Näistä luvuista pitää muistaa, että ne muuttuvat ja kasvavat kaiken aikaa, kun testiaika pitenee. Miten tuon vähäisen datan perusteella laskisit tehon koko väestölle? Tutkimuksissa tuo lasketaan siis esimerkiksi Modernan kohdalla: 1-(5/90) = 94,44 %. Noin 95 % toimivuus (efficacy) ei tarkoita, että rokotteen saatuasi sen teho (effectiveness) olisi 95 %. Se voi toki olla näin, mutta aika usein testiin osallistuvat eivät ole paras reflektio koko väestöstä. Analogia esimerkiksi presidentin vaalien kyselytutkimuksiin ja oikeaan äänestystulokseen ehkä avaa tämän parhaiten. Näissähän ero voi olla joskus melko suurikin. 

Katsotaanpa alla olevasta kuvasta vaikka rokotetutkimuksiin osallistuneita. Siellä ei juuri nähdä lapsia tai murrosikäisiä (alle 18 vuotta) paria poikkeusta lukuun ottamatta. Ei myöskään immunovasteen heikentämiä, raskaana olevia tai imettäviä. Vielä pitäisi tarkemmin tietää, minkä ikäisiä vanhuksia tuolta esimerkiksi löytyy. Esimerkiksi Moderna kertoo (FDA Briefing Document), että 25,3 % tutkittavista oli yli 65 -vuotiaita. Entä onko riittävästi etnisen vähemmistön edustajia jne? Esimerkiksi CNN kirjoittaa, että Modernan rokotetutkimuksessa noin 10 % osallistujista oli tummaihoisia ja 20 % latinoja ja latinalaisamerikkalaisia. Aika nopeasti tajuaa, että eihän tuo välttämättä edusta täysin koko väestöä. Vain tiettyä osaa siitä, joskin suhteellisen hyvää omasta mielestäni. Esimerkiksi ylipainoa, diabetesta yms riskitekijöitä on Modernan tutkimuksessa 22,3 %:lla tutkituista (lähde). Otannasta siis kiitettävä pienin varauksin.

Rokotetutkimusten testiryhmän kokoa ja ja muuta. Kuvan lähde.

Pointti ylemmässä oli kuitenkin enemmän se, että vaikka osallistujia olikin paljon, niin rokotteen tehon tulos on on saatu vain 170 positiivisen tapauksen pohjalta. Voi olla useimmille aika yllättävää, eikä tässä vielä kaikki. Rokotteen tehoa selvittäessä pystyttiin tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa katsomaan vain sitä, vähenivätkö tautitapaukset, koska se oli realistisin maali ja helpoin mitata. Vai oliko? Koronaviruksen voi kuitenkin sairastaa myös oireettomana ja suurin osa sen näin tekee. Tutkimuksessa oli siis mahdollista saada koronarokote ja sairastaa tauti ilman oireita ja tämä ei vaikuta mitenkään tuohon tehokkuuden laskentaan. Tehokkuus laskettiin vain selvästi oireellisista potilaista. Paradoksaalista onkin, että ihmiset jotka rokotetaan haluaisivat todennäköisesti lopettaa maskin ja turvavälin käytön ja levittävät mahdollisesti koronaa eteenpäin. Jos taas he eivät lopeta rajoitustoimia, niin mikä hyöty otetusta rokotteesta sitten ylipäänsä oikein edes on? 

Asiaan perehtynyt ehkä kysyisi, että mitenkäs tuo 170 oireellista ja positiivista tapausta on sitten testattu ja varmistettu koronapositiiviseksi. Se onkin pirun hyvä kysymys, kun tuntee PCR-testien ja Ct-syklin ongelman. Nämä koronarokotetestit luonnollisesti ajetaan alhaisella Ct-lukemalla, jolloin vain oikeasti oireellinen altistus todetaan koronaksi. Tämä todennäköisesti nostaa rokotteen tehokkuutta, kun nyt käytössä olevan (arvelu noin Ct-sykli 40) monistussyklin sijaan käytetään arvoa 25. Vähäisempi monistus nostaa siis rimaa sairaan toteamiseksi. Jos käytettäisiin samaa arvoa, millä nyt kansaa yleisesti testataan, niin rokotteen teho olisi erilainen ja todennäköisesti alempi. Todella näppärää kikkailua, mutta sinänsä ymmärrettävää. Potilas on sairas vain silloin, kun siihen liittyy myös oireita. Mieto oireellinen tapaus on kuitenkin vielä kaukana vakavammasta koronasta, jonka estoa tässä pitäisi mitata. Voi myös kysyä ohjattiinko testiryhmiä menemään eriarvoisesti testiin, koska rokotuksista saattoi saada samoja oireita, kuin itse koronasta jopa 14 päivän päästä.

Toinen dilemma siis onkin, että rokotetestauksessa käytetään tiukempia standardeja positiivisen koronapotilaan määrittelyyn, kun nykyisessä väestön testauksessa. Rokotetestauksessa positiivinen = selvät oireet ja PCR-testissä pienempi monistussykli. Nyt käytössä olevassa testauksessa positiivinen = oireellinen tai oireeton ja PCR-testissä suurempi monistussykli. Kun rima on nyt testauksessa niin alhainen, niin koronarokotteen saanutkin voi hyvin näkyä positiivisena nykyisissä testeissä. Ei kovin hyvä. 

PCR monistussyklien määrän (Ct-arvo) ja elävän viruksen toteaminen. Yli 34 Ct-arvolla virusta ei ole saatu kasvamaan ja elämään. Lukua 25 pidetään hyvänä. Kuvan lähde.

Kuinka tehokas on tehokas?

Niitä heikoimpia vanhuksiahan tässä olisi tarkoitus suojella. Miten koronarokote tässä toimii? Teoriassa varmaan aika hyvin, jos teho on noin 95 %. Voisi myös kysyä, onko tuo reilun sadan ihmisen otanta hyväksyttävä, että sillä perusteella rokotetaan miljoonia ja miljoonia ihmisiä? Olisi ihan reilua, että avoimuuden takia kerrottaisiin miten teho on laskettu ja mikä on rokoteteho esimerkiksi eri ikäryhmille. Modernalla esimerkiksi yli 65-vuotiaille teho on 100 % ja perustuu siihen, että plasebo ryhmästä vain 15 (koko ikäryhmä 3 499 kpl) sai koronan ja rokoteryhmästä ei yksikään. Yli 75 -vuotiaiden kohdalla teho perustuu enää kolmeen potilaaseen. Huh huh, siis todella kolmeen potilaaseen. Aika pieni otos, josta teho lasketaan. Toisin sanoen >65 -vuotiaiden kohdalla 0,43 % osallistujista sai koronan, jonka rokote esti. Pitää siis rokottaa 3 499 vanhusta, jotta 15 ei saa koronaa (teho 0,43 %). Kumpi kuulostaa paremmalta: 95 % teho, vai estää 0,43 % koronatartunnoista? Riippuu näkökulmasta, mutta kumpikin on totta. Sama pätee oikeastaan muihinkin ikäryhmiin. Jokainen pohtikoon omaa riski/tuotto-suhdettaan. 

.

Moderna RNA-rokotteen tehon laskenta ja otannan koko vanhusväestön kesken. Kuvan lähde.

Mihin ei ole tutkimuksissa saatu vastausta

Vielä merkityksellisempäähän olisi se, toimiiko rokote riskiryhmille, eli estääkö se sairaalahoitoa vaativat infektiot, vähentääkö se tehohoidon tarvetta sekä loppu viimeksi kuolleisuutta. Kun katsot tuota rokotetutkimuksen testikuvaa (pari kuvaa ylempänä oleva harmaalla pohjalla), niin siinä sanotaan suoraan, että tätä ei ole testattu (näiden rivien kohdalla N, eli No jokaisen rokotteen sarakkeessa). Syynä on se, että kuolemat ja sairaalahoito on kuitenkin sen verran harvinaista, että esimerkiksi 30 000 testiryhmällä ei saada tilastollisesti merkittävää eroa vielä esille. Esimerkiksi Jenkeissä vain 3,4 % oireisista koronaviruspotilaista joutuu sairaalaan. Yllä olevilla luvuilla siis noin 1 000 joutuisi sairaalaan ja sillä ei vielä tutkimusta pysty tekemään. Pitäisi tehdä paljon suurempi otanta, joka maksaa rahaa ja aikaa. 

Tilastollisesti esimerkiksi Pfizerin Faasi 3:n testiryhmä (43 661) ja tästä saatu 170 tapausta kertoo vain sen, että spesifinen rokotusryhmä on saanut vähemmän selkeitä koronaoireita rokottamattomiin nähden. Tämä on toki hyvä ja positiivinen asia, sitä ei kannata väheksyä. Pitää kuitenkin painottaa, että oikein muita johtopäätöksiä siitä ei voi vielä vetää. Testiryhmä on aivan liian pieni muiden tilastollisesti merkittävien johtopäätösten tekoon. Ilman tutkimusta voisi hyvin esimerkiksi olla, että vakavien oireiden suhteellinen määrä ei kuitenkaan laske sairaalapaikoissa mitattuna, koska vain kaikista selkeimmät tehohoitoa vaativat tautitapaukset vähenevät. Voisi myös ihan hyvin olla niin, että kuolleisuuskaan ei laskekaan, koska yli 65 vuotiailla rokote on todella tehoton. Toisaalta rokote voi hyvin myös estää nuo kaikki. Pitää siis tietää oikea kysymys, mihin tuo 95 % rokoteteho oikeasti tällä hetkellä vastaa. Vertailun vuoksi pitää myös kuitenkin mainita, että Modernalla rokotetutkimuksen aikana 30 osallistujaa sai vakavia koronaoireita. Näistä kaikki olivat placebo ryhmässä ja 9 joutui sairaalaan, joista 1 kuoli. Rokotetuista yksikään ei saanut vakavia koronaoireita. Periaatteessa siis ihan rohkaisevaa tietoa olettaa tulevaisuudessakin hyviä tuloksia.

Muita kysymyksiä

Tilastoista ja tutkimuksen tekniikasta päästään vielä muihin kysymyksiin, jotka voivat askarruttaa. Aiemmat RNA-rokotekehittelyt ovat tyssänneet siihen, etteivät rokotteet ole olleet riittävän immunogeenisiä. Niiden aikaansaama vasta-ainetuotanto ei ole ollut riittävää tai se on ollut liian lyhytaikaista. Miten nyt sitten on onnistuttu esimerkiksi tuon Moderna Therapeuticsin valmistaman mRNA-1273 rokotteen kanssa on itselleni epäselvää. Maailmalla ei ole ollut toistaiseksi ennen tätä koronaa yhtään myyntiluvan saanutta RNA-rokotetta, joten tällaisiin rokotteisiin liittyy vielä paljon kysymyksiä. Ei tiedetä miksi toiset saavat lievän taudin ja toiset sairastuvat pahemmin ja mikä rooli immuniteetilla tässä on. Esimerkiksi liian suuri immuunivaste voi aiheuttaa osan vakavista tautimuodoista. Näissä tapauksissa rokotettu voisi saada vakavamman taudin, kertoo lääkärilehti. Tästä ei tosin ole mitään näyttöä covid19 ja ihmisen kohdalla, joten en antaisi sille suurta painoarvoa. Eläinkokeilla tulos on ollut kuitenkin vähemmän mairitteleva. 

On myös tullut ilmi, että Modernan rokote koronaviruksen piikkiproteiinia vastaan (RNA pätkä) olisi samankaltainen, kuin naisien munasoluista löytyvä piikkiproteiini. Tuohon on mahdoton ottaa mitään kantaa ennen lisätutkimuksia ja todisteita. Pitää vain todeta, että rokotetta ei ole testattu raskaina olevilla naisilla. Jos olet jo keski-iän ylittänyt ja lisääntymisesi lisääntynyt, niin ei kosketa sinua. Ikäihmisiä on rokotetesteissä jonkin verran, mutta rokotteen tehon laskennassa saatu määrä on todella pieni. Iäkkäiden rokotusvaste on kuitenkin usein heikompi, joten vaikea uskoa tuohon 95 % tehoon vanhemmalla ikäryhmällä ja noin pienellä testiryhmällä. Miksi sitä ei kerrota ikäryhmittäin ja avoimesti? Tämä pitäisi ehdottomasti ottaa huomioon, kun rokotteen hyötyä puntaroi. Alla kuva influenssarokotteen tehosta vanhuksilla. Kuvan lähde THL:n rokotewebinaari.

 

Tässä kohtaa on pakko myös kysyä, että missä muualla markkinatalouden saralla tuottaja (rokoteteollisuus) ei ole vastuussa oman tuotteen mahdollisista haitoista? Omasta mielestäni todella ongelmallista. Toisaalta ymmärrettävää, sillä muuten rokote olisi todella paljon kalliimpi, jos vastuut ja riskit voisivat kasvaa teoriassa lähes äärettömään. Ehkä rokotetta ei tuolloin olisi ollenkaan. Toisaalta tuossa on selvä ristiriita, kun joku muu takaa vastuut ja itse saa voitot. Mitä nopeammin ja halvemmalla homma tehdään, niin periaatteessa sitä enemmän massia ainakin lyhyellä tähtäimellä tekisi. Järkeähän siinä ei pitkällä aikavälillä olisi.  

Kritiikkiä maailmalta ja haittavaikutusilmoitukset

Seurailen vähän huolestuneena keskustelua koronarokottamisen ympärillä. Sinänsä absurdia, että meillä halutaan kaikki mahdolliset rokotteet heti käyttöön ja mielellään suurimmalle osalle kansasta, jos vain mahdollista. Samalla kuitenkin esimerkiksi Intia on kieltänyt toistaiseksi ilman lisätutkimuksia Pfizerin rokotteen, koska sen turvallisuudesta ei ole tarpeeksi näyttöä. Siis se sama rokote, jota meillä ja muualla käytetään. Tavallinen kansalainen on aika hämmentynyt, miten samasta datasta voidaan vetää kaksi eri johtopäätöstä...? Tätäkään uutista ei muuten edes suomeksi löydy, mikä on huolestuttavaa. Sitten on tietenkin näitä Espanjan ja Britannian hoivakotikuolemia rokottamisen jälkeen. Samoin on Ruotsissa ja Norjassa.

On myös todella hämmentävää, että suurin osa Euroopan maista on keskeyttänyt Astra­Zenecalla rokottamisen veritulppariskin takia. Miksi se on minusta hämmentävää? Esimerkiksi HUS kertoo, että 2 ihmistä tuhannesta saa Suomessa veritulpan vuodessa. Se että Euroopassa noin 18 ihmistä 20 miljoonasta rokotetusta saa veritulpan on paljon alle normaalin odotusarvon. Pitäisikin aina tajuta mihin verrata. Sinänsä tämä järjetön AstraZenecan kielto sopii hyvin narratiiviin. Meitä hallitsee ja päätöksiä tekee joukko numerotaidottomia panikoijia. Toisaalta melkein enemmän hämmentää se, että Suomi keskeyttää AstraZenecan käytön viikoksi, vaikka Euroopan lääkevirasto EMA linjasi, että AstraZenecan rokote on tehokas ja turvallinen rokote ja monet muut Euroopan maat jatkoivatkin sen käyttöä. Tavallinen kansalainen on vähintäänkin huuli pyöreänä logiikan puutteesta. Saahan sen luottamuksen noinkin tuhottua, vaikka se ei agenda ollutkaan.

Itseäni huolestuttaa vähän myös tuo rokotuksista seuranneiden haittailmoitusten melko suuri määrä (kuva alla). Haittavaikutuksia on tällä hetkellä (28.2.2020) Fimean rekisterin mukaan 710 kpl, joista 1/3 vakavia. Jos haittavaikutukset suhteuttaa rokotteiden saajiin, niin 0,22 % rokotetuista saa haittavaikutuksia. Tuo on muuten sama luku, kuin alle 50 -vuotiaiden kuolleisuus koronaan. Haittavaikutusten 0,22 % osuuden kun suhteuttaa siihen, että kaudella 2018-19 influessarokotuksissa tuo oli alle 0,02 % (293/1,773 milj), niin koronarokote aiheuttaa vähintään 10 X enemmän haittoja. Lukujen lähde THL:n influenssawebinaari. Pitää muistaa, että tuossa luvussa ei ole vielä pitkäaikaisia haittoja, tai toisen piikin saavia. Todennäköisesti kaikkia haittavaikutuksia ei välttämättä ole edes kirjattu, koska se on hivenen hankalaa ja pitää tehdä paperit postittamalla. 

Jos ajatellaan rokotekattavuuden olevan vaikkapa 70 %, niin tuolla logiikalla haittailmoituksia tulisi: (5,5 milj * 0,7) * 0,0022 = 8 470 ihmistä. Vakavia noista olisi siis kolmasosa, eli noin 2 800. Jos noista vakavista tapauksista 10 % on johtanut kuolemaan, niin saadaan noin 280 rokotteeseen kuollutta. Se on toki vähemmän, kuin koronan kanssa on Suomessa ihmisiä kuollut (742 kpl). Toivottavasti olen väärässä, mutta pelkään että vakavia haittoja, kuolema mukaan lukien, tulee olemaan paljon. Yllä olevan ei ole tarkoitus pelotella, mutta oma moraalini ei voi olla mainitsematta asiaa. Saksassa muuten taitaa olla jo ongelma, kun kansa ei halua AstraZenecan rokotetta oletetun vähäisemmän suojan ja korkeamman riskin takia, kertoo IltaSanomat. THL:n ylilääkäri Hanna Nohynekin kommentti tähän on jopa vähän absurdi, kun hän pitää saksalaisten reaktioita ylilyöntinä. "On sääli, jos jokin rokote mustamaalataan etukäteen sen vuoksi, että riittävää tutkimustietoa ei vielä ollut saatavilla". Upsista, mikä lipsahdus. Luottamusta herättävä vastaus tosiaan.

Fimeaan tulleet haittavaikutusilmoitukset. Pfizerin rokote ilmoitusten kärjessä. Vakavista ilmoituksista 27 kpl (11,6 %) johtanut kuolemaan. Koko maassa koronarokotteen saaneita yhteensä 282 730, joista 73 189 saanut toisen piikin.

Vertailun vuoksi muuten Pfizer on tutkimuksessaan todennut, että vakavia rokotteen haittavaikutuksia (serious adverse) ilmenee <0,5 % tutkittavista. Vähän miedompia, eli vaikeita haittavaikutuksia (severe adverse)) esiintyy eniten toisen pistoksen jälkeen ja tämä on vähäisintä yli 55 vuotiailla (haittavaikutukset < 2,8 %), tätä nuoremmilla riski kohoaa ja on <4,6 %. Tässä on myös pakko mainita, että Pfizerin testissä 4 henkilöä sai rokotteesta Bellin halvauksen (toispuolinen kasvohalvaus), jota ei placebo ryhmässä luonnollisesti esiintynyt yhtään.

Tulevaisuuden dystopia

Jos ei mietitä rokotteen tehoa tai haittoja, niin eniten itseäni kuitenkin huolestuttaa tuo "suvaitsevina" itseään pitävien ihmisten täydellinen hulluus. Tällä tarkoitan sitä, että esimerkiksi eurooppalaista rokotetodistusta ajetaan jo eteenpäin. Aikomukset voivat ehkä olla hyvät, mutta käytännössä rokotepassi on jo rokotusten mallimaassa Israelissa johtanut siihen, että rokottamattomat suljetaan yhteiskunnan ulkopuolelle. Et voi saada työpaikkaa, mennä kauppaan jne. Aivan helvetin hullua. Miten itseään suvaitsevana ihmisenä pitävä voi ajatella edes tuollaista syrjintää? Laitetaanko samalla lihavat pakolla läskileirille ja vaikkapa tupakkaa polttavat jätetään ilman sairaalahoitoa, kun itse ovat pahan elämäntapansa valinneet? Laitetaanko siis koronarokotetta karsastaville vaatteisiin merkki, jonka jälkeen polttouu...  siis leirille lepäämään, vaikka perusterveelle nuorelle tauti ei ole kovin vaarallinen. Mitään ei ole taidettu Natsi-Saksan historiasta oppia. Alla video Israelin dystooppisesta ja fasistisesta tilanteesta. 

Sitten on tuo maskienkäytön joukkopaine, joka on lähtenyt täysin lapasesta. Surullista katsoa vaikkapa Juhana Vartiaisen eduskuntapuhetta, kun hän meinaa tukehtua maskiinsa. Pois ei saanut ottaa, kun ei joukkopaineen takia uskaltanut. Suomessa ei kuitenkaan ole maskipakkoa, joten luonnollisesti olisi voinut menetellä toisin, jos terveys näin sanoo. Alla hyvä video, joka kertoo tuosta joukkopaineesta tehdä aivan typeriäkin asioita.

Loppukaneetti - Näitä asioita pitää punnita

Olen koronarokotteiden suhteen varovaisen optimistinen. Niitä on testattu huolellisesti ja suhteellisen suurella joukolla. Nopean kehityksen taustalla on monia järkeviä ja hyviä syitä, joita tässä artikkelissa avasinkin. Rokotetuilla testiryhmillä tulokset olivat positiivisia ja hyviä. Rokotteen teho ei kuitenkaan tarkoita sitä, miten maallikko sen helposti ymmärtäisi. Teho on laskettu lopulta vain todella pienen otoksen pohjalta. Pitää myös muistaa, että kyseessä on edelleenkin kokeellinen rokote ja saanut ehdollisen myyntiluvan. Pitkäaikaisvaikutuksia ei ole vielä riittävästi tutkittu ja ne ovat edelleen kesken. Rokote ei välttämättä edes poista rajoituksia.

Toivon, että jokaisella on riittävä määrä informaatiota pohtiessaan koronarokotteen ottamista. Jos sen haluaa ottaa, niin luonnollisesti näin saa tehdä. Ketään ei pitäisi tähän kuitenkaan pakottaa. Rokotteen ottaminen on jokaisen itsemääräämisoikeuteen liittyvä asia. Riskiryhmälle todennäköisesti suosittelisin rokotetta, alle 20 -kymppisille todennäköisesti en. Muut ikäryhmät siinä välissä ovat vähän harmaalla alueella. Mitä vanhempi ja sairaampi (diabetes, ylipaino yms) olet, sitä todennäköisemmin suosittelisin rokotetta. Jokainen tehköön kuitenkin oman valintansa rokotteen suhteen, mutta pakkoa tästä ei voi tehdä. Ihmisoikeuksien yli ei tässäkään asiassa voi kävellä, vaikka miten olisi eri mieltä. Otanko itse? En, koska olen nuori, enkä monisairas. En kärsi ylipainosta, tai diabeteksesta. Urheilen ja syön hyvin, sekä käytän D-vitamiinia. En näe rokotteesta oikeen mitään hyötyä, jos edes teoreettinen haitta on mahdollinen. Jotta koronaan saa perspektiiviä, niin laitan alle tekstin Mikrobit ja ihminen -kirjasta, jossa kuvataan keskiajan ruttoa. Siihenhän kuoli noin 50 % ihmisistä: 

"Ruttojen uhrit saattoivat nousta aamulla täysin terveinä ja kuolla illalla houraillen ja verta oksentaen. Aikakirjoissa kerrotaan, kuinka lapset imivät kuolleiden äitien rintoja, kuinka kokonaisten kaupunkien ainoat henkiin jääneet vaeltelivat tyhjissä kartanoissa, kuinka aavelaivat ajalehtivat merrellä miehistönä pelkkiä vainajia. Isä hylkäsi lapsensa, vaimo miehensä ja veli veljen. Ihmiset eivät enää haudanneet kuolleita rahasta eivätkä ystävyydestä..."

Näin lopuksi vielä pointti siitä, että tiede ei toimi ilman epäilystä ja kysymyksiä. En oikeasti ymmärrä, miten yhteiskunnassa päätöksenteko voi perustua asioihin, jotka eivät ole avoimia ja läpinäkyviä. Median pitäisi vaatia koronarokotetutkimusdata esille ja perata se asiantuntijan kanssa. Jos jollain on esittää tästä hyviä tutkimusartikkeleita, niin otan kiitollisena vastaan. Päivittelen tätä artikkelia sitten, kun lisää näyttöä rokotteen puolesta, tai vastaan ilmenee. 

Alla video siitä, mitä itse ajattelen tästä koronasta ja siihen liittyvistä toimista. Erittäin hyvä kirjoitus aiheesta on esimerkiksi: Maskit ja Sulut: Sota Koronaa vai Kansaa Vastaan? Suosittelen lukemaan. 

Loppukevennyksenä "Noin viikon studio"-ohjelman videolla hauskasti hallituksen koronatiedotustilaisuuksista. Miten meni noin omasta mielestä?

(Artikkeli julkaistu ensimmäisen kerran 21.12.2020 ja nyt päivitetty)