28. syyskuuta 2020

Mustikan poiminta - Vinkki tehokkaampaan mustikan putsaukseen

Syksy on tulossa ja marjat kannattaisi poimia metsästä parempaan säilöön, samoin on tietysti sienten ja omenoiden kohdalla. Luonnonvarakeskus kertoi, että mustikkasato oli vuonna 2015 keskiarvon yläpuolella ja monin paikoin runsas, noin 30 kiloa hehtaarilla. Kaupunkilaisia on hankala saada ilman Pokemon Go-peliä metsään, sillä edelleen yli 90 % sadon marjoista jää poimimatta Suomen metsistä, vaikka joka toinen suomalainen marjastaa. Laskennallinen sato vuonna 2015 oli n. 500 miljoonaa kg ja vuotuinen kokonaispoiminta 45 miljoonaa kg. Vain noin 10 % mustikkasadosta kerätään siis vuosittain talteen, kun mukaan lasketaan kotitalouksien keräämät marjat (lähde). Toisaalta luonnonmarjojen taloudellinen arvo kipusi yli 120 miljoonaan euroon, joten ihan mistään nappikaupasta ei ole kyse.



Mustikan poiminta on yleensä rauhoittavaa rentoutumista luonnossa, mutta joillekin se voi olla myös tulonlähde. Minkä verran voisi sitten ansaita esimerkiksi mustikoita poimimalla? Suomessa on säädetty, että marjojen, sienien ja yrttien keruusta saatava tulo on verovapaata tuloa. Itse poimittuja mustikoita voi siis myydä verottomasti. Lehdissä on silloin tällöin juttua, että ahkera marjastaja voi saada kokoon yli tuhat euroa kesässä. Välillä puhutaan suurimmistakin summista, mutta paljonko sen tienatakseen on poimittava mustikoita ja onko se edes kovin realistista? Toinen ääripäähän tässä on sitten ulkomailta tullut ammattimainen marjanpoimija, joka voi kerätä mustikoita (marjasadosta riippuen) noin 65–80 kg/poimija/päivä. Vuonna 2012 tällainen ammattipoimija keräsi kaudessa marjoja keskimäärin 5 300 kg per poimija (lähde). Paljonko ihan tavallinen opiskelija, tai mattimeikäläinen voisi ansaita mustikanpoiminnalla kesässä?


Paljonko voi kerätä - Vuosittaiset mustikkamäärät


Alta löytyy taulukko, johon olen koonnut vanhempieni vuosittain poimimat mustikkamäärät. Vain harvoin olen ollut mukana poimimassa, joten kaikki kunnia tästä hommasta vanhemmilleni. Isäni pitää kirjaa poimituista määristä, mutta ajattelin jakaa ne myös tässä, jos jotain kiinnostaa. Taulukossa yksi litra mustikoita painaa noin 700 grammaa. Kaikki vanhempieni keräämät mustikat menevät suoraan omaan, lasten tai sukulaisten kulutukseen. Jos kaikki mustikat kuitenkin myisi, niin paljonko siitä nettoaisi rahaa? Jos mustikan kilohinta olisi esimerkiksi 6 euroa/kilo (marjakauppias maksaisi ehkä vain noin 4 e/kg), niin "hypoteettista voittoa" (tai nyt säästöä vaihtoehtokustannuksen myötä, kun kaikki marjat olisi ostettu tällä hinnalla) olisi kertynyt kaikki mustikat myydessä vuosina 2011-2020 noin 5 300 euroa. Reilut viisi tonnia rahaa olisi keskiarvona siis noin 660/vuosi. Ihan kiva summa.


Vuosittainen kerätty mustikkamäärä ämpäreittäin, kiloittain ja euroissa mitaten. Viimeinen sarake Luonnonvarakeskuksen marjasatoennuste
Vuosi Mustikoita/ämpäriä Kiloa mustikkaa Arvo euroissa Marjasatoennuste
2020 24 ämpäriä 168 kiloa 1 008 euroa ?
2019 11 ämpäriä 77 kiloa 462 euroa ?
2018 - - kiloa - ?
2017 20 ämpäriä 140 kiloa 840 euroa ?
2016 10 ämpäriä 70 kiloa 420 euroa ?
2015 21 ämpäriä 147 kiloa 882 euroa runsas, eli 37 kg/hehtaari
2014 10 ämpäriä 70 kiloa 420 euroa keskinkertainen, eli 19 kg/hehtaari
2013 11 ämpäriä 77 kiloa 462 euroa hyvä, eli 24 kg/hehtaari
2012 - - - runsas, eli 42 kg/hehtaari
2011 19 ämpäriä 133 kiloa 798 euroa hyvä, eli 29 kg/hehtaari

Kypsää mustikkaa löytyy valoisista mäntymetsistä. Hyvät marjapaikat ovat yhtä varjeltuja salaisuuksia, kuin antoisat kala-apajat tai sienipaikat, joten en niitä tässä paljasta. Hyvistä paikoista ämpärillisen poimii kahdessa tunnissa, neljään pekkaan menee jo alle tunti, vaikka välillä vähän huilaisikin. Itse en ole mikään mustikkametsien supermarjastaja. Kyllä siellä tulee yleensä vanhempien kanssa vähintään kerran kesässä mustikoita poimittua, mutta liian vähälle on homma jäänyt. Syitä on monia. Olen perheestä se, josta hyttyset tykkäävät eniten ja puremat ovat aivan omaa luokkaansa. Toisekseen vatsani menee helposti löysäksi, jos tulee syötyä liikaa mustikoita. Ei niitä kannata siis liikaa poimiakaan, jos syömistahti on hidas.

Isompi marjapoimuri on hyvä ja halpa (noin 15 e) satsaus, ei tartu niin varpuihin.


Mustikan puhdistus - Imuripuhdistus on oikotie onneen



Puolukan imuripuhdistus. Kuvan lähde: MVnet.
Mustikan puhdistus on marjastuksessa kuitenkin se ikävin homma. Jos oikealla vaatetuksella hyttysistä ei ole hirveästi riesaa ja verkkaisesti poimien sekä välillä taukoja pitäen selkäkään ei juili, niin mustikan puhdistukselle ei oikein ole oikotietä. Jos poimit vaikkapa tunnin mustikkaa, niin toisen tunnin, tai jopa enemmänkin käytät sitten tylsään ja hitaaseen putsaukseen. Ei hitsi miten sitä vihaankaan ja niin tekee varmasti moni muukin. Itse asiassa tähänkin on vanha kansa kuitenkin keksinyt konstinsa. Suurempiin mustikkamääriin paras puhdistusmenetelmä on imuripuhdistus.

Imuriin liitettävä marjanpuhdistin (hinta noin 12 euroa) kootaan kolmesta osasta ja kiinnitetään esimerkiksi pöytälevyyn. Pölynimurin imuletkun pää liitetään puhdistajaan. Marjat syötetään hitaasti puhdistimen suppiloon, josta ne kulkeutuvat putkea pitkin alle asetettuun astiaan. Putken keskiosassa on imuaukko, josta sopivasti säädetty imurin ilmavirta vetää marjoja kevyemmät roskat imurin pölypussiin. Teho on sitä huonompi, mitä märempiä mustikat ja niihin kiinnittyneet roskat ovat. Raakileita imuripuhdistus ei myöskään poista, joten jälkipuhdistusta käsipelillä tarvitaan aina. Tämän jälkeen tosin se on paljon helpompaa ja nopeampaa.

Jos marjastaa paljon ja käyttää koneelliseen puhdistukseen erillistä imuria, niin pussilliseen pölyimuriin kannattaa tehdä pölypussi esimerkiksi vanhasta käsipyyhkeestä. Pölypussi on toisesta päästä avoin ja se suljetaan narulla, näin saadaan pölypussi tyhjennettyä myöhemmin helposti. Rakennettuun pölypussiin pitää tehdä tietenkin reikä keskelle ja liimata siihen imuriin sopivan kokoinen ja paksuinen vaneripala. Näin tehty viritys on siis helppo tyhjentää ja pestä, eikä ole kertakäyttöinen.

Oikealla imuripuhdistuksen lopputuloksena kerätyt roskat, vasemmalla vielä jälkipuhdistuksen käsipelillä kerätyt (pääosin puolukanraakileita). Kuvan lähde.

Imuripuhdistuksen tehosta on omakohtaisen kokemuksen ja muiden suositusten ohella myös faktaa. TTS Työtehoseura testasi, miten nopeasti ja tehokkaasti mustikkasangollisen perkaa koneellisesti. Imuriin liitettävän marjanpuhdistajan tehokkuutta verrattiin käsin perkaamiseen ja todettiin, että koneellinen puhdistaminen säästää runsaasti aikaa. Tuloksena imuripuhdistaja liki puolitti puhdistukseen käytetyn ajan, vaikka itse kokoamiseen, imuripuhdistukseen ja vielä käsin tehtyyn jälkipuhdistukseen käytetty aika laskettiin yhteen. Mustikkaämpärillisen puhdistamisen kokonaisaika imuripuhdistuksessa oli testissä 45 minuuttia, kun saman marjamäärän käsinpuhdistamiseen marjaritilän avulla kului aikaa 1 h 20 minuuttia. Ajat laskettiin sekä kuivalle, että vähän märemmälle marjalle.

Metsässä seikkaillessa kannattaa olla hereillä, ties vaikka maastopyöräreissukin muuttuukin lakanpoiminnaksi.

Ei muuta kuin porukalla metsään ja marjoista nauttimaan. Kun ei jaksa syödä mustikoita viilin, jugurtin, puuron, murojen tai vaikkapa mustikkapiirakan muodossa, niin loput mustikat kannattaa tietenkin pakastaa tai bisnesmiehenä myydä vaikka naapurille. Marjassa on miljoonan alku, niin kuin sanotaan :)



(Artikkeli julkaistu ensimmäisen kerran 23.7.2016 ja nyt päivitetty)


11 kommenttia:

  1. Minua ei kyllä mustikkametsään saa. Lapsena liikaa rääkätty mustikanpoiminnassa. Hirveää hommaa! Toki jos tykkää, niin voihan tuossa ihan hyvin tienata.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä itsekin keksin pariksi tunniksi parempaa tekemistä, kuin mustikkaämpärillisen poimimisen. Se tunti on aika maksimi. Paras fiilis reissusta jää, kun poimii mustikoita esim. retkellä vain kourallisen tai pari suoraan suuhun.

      Se pakottaminen ja huonot kokemukset jostain asiasta lapsena eivät ole paras motivaattori. Esimerkiksi itse olen pitkään vihannut uimahallissa uintia. Lapsena piti hytistä kylmissään uima-altaan reunalla, kun jotain odotettiin. Uintiopetuskin oli mitä oli. Mihin se johti? Aikuisena olin asunut aivan uimahallin vieressä neljä vuotta kertaakaan sinne menemättä. Vasta triathlonin ansiosta löysin viimein uinnin hienouden. Nyt se on laji, jota haluan kehittää.

      Poista
    2. Meillä vaimo nyppäsi pari vuotta sitten mustikalla ja sienellä tienestäjä 1100 euroa eikä juurikaan valitellut homman fyysisyyttä. Tienestit tältä vuodelta on aika samoissa vanhempiesi kanssa. Kyllähän sitä tummansinistä kultaa metsästä saisi, mutta pari kertaa itse kokeilleena tuntuu, että se ämpäri ei täyty mihinkään vaikka kuinka nykisi.

      Poista
    3. Hyvää kuntoiluahan tuo on, mutta kun lenkkeilykin on 'ilmaista' niin harrastan mielummin sitä. Vaikka toki taloudellisena ihmisenä minun pitäisi kyllä valita ilmainen harrastus josta saa vielä tuloja. NOT. Vai olenko vaan asenteellinen. Pitäisikö kokeilla?

      Poista
    4. Käypä keräämässä yhden piirakan verran. Siihen ei mene paljoa aikaa ja pelkkä purkki riittää varusteeksi. Meidän 4v nauttii hommasta ja tuoreesta mustikasta tehty mutikkapiirakka on tosi hyvää. Piirakka kannattaa tehdä pullapohjaan, sokeritaikinapohjaiset ei ole mistään kotoisin.

      Isompia eriä en ole jaksanut keräillä :)

      Poista
  2. Mukava postaus kiinnostavasta aiheesta! Myyvätkö vanhempasi mustikat siis itse vai kauppiaalle? Ilmeisen hyvin nykyään saa marjaämpärin kaupaksi kyllä facebookpalstoillakin.

    T: Ananas
    Yksinhuoltajan selviytymisopas

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ilmaisin asian ehkä vähän epäselvästi blogissa ja korjasinkin vähän kappaletta. Tällä hetkellä kaikki mustikat menevät kulutukseen, eikä niitä myydä. Kyseessä oli siis hypoteettinen voitto, jos marjat myisi.

      Parhaiten rahaa kyllä tekisi, kun itse myy. Kuten sanoit, niin ei luulisi olevan kovin vaikeaa. Tuota kun tekisi puoliammattilaisena, niin varmasti saisi nopeasti kourallisen vakioasiakkaita, joille yhden puhelinsoiton jälkeen saisi täydet ämpärit myytyä. Jos myyntihommiin ei jaksa lähteä, niin marjakauppiashan sitten ottaa välistä oman osansa, jos välikättä haluaa käyttää.

      Poista
    2. Kiitos täsmennyksestä! :)

      Poista
    3. Marjat kannattaa ehdottomasti myydä itse, joko suoraan asiakkaille tai vaikka vuokraamalla oma pöytä torilta. Jos ei ole valmista asiakaskuntaa, niin ilmoittamalla omalla Facebook seinällä ja/tai oman alueen Facebook kirpparilla asiakkaita saa varmasti. Marjakauppiaiden maksama hinta on parhaimmillaankin vain puolet siitä mitä itse myytynä saisi.

      Poista
  3. Hilloja poimimalla on erittäin helppo tehdä tiliä, jos sattuu sellainen vuosi, että niitä löytyy vakiopaikoilta. Marjojen perässä kävely taas on hakuammuntaa.

    Laskeskelin, että toissa viikonloppuna hillassa tuntipalkaksi muodostui sellainen vajaa 40€/h miinus bensat. Tutuille meni puhdistettuina ja pakastettuina parikymppiä kilo ja loput yksityisille Facebookin kautta pari euroa halvemmalla puhdistamattomana. Yhden vklp tili n. 500€ - bensat. Noin kahdeksan tunnin retket molempina päivinä. Hillastaminen toki vähän raskaampaa, mutta silti ihan mukavaa puuhaa. Luonnossa vihtyy aina ja mikäs sen mukavampaa, kuin talvella sulatella omia hilloja pakkasesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulostaa hienolta ja vaivan arvoiselta. Hilloja tekisi mieli itsekin poimia, mutta en ole ainakaan täältä pääkaupunkiseudulta löytänyt oikein paikkaa, josta saisi enemmän kuin muutaman kourallisen. Autottomana ei sitten viitsi lähteä paljon pidemmälle pelkkien hillojen takia.

      Poista