Kickbike eli potkupyörä - Unholaan jäänyt kulkupeli

Mitä jos haluaisit vain lähteä ulos liikkumaan, tai sitten hoitaa pakollisia asioita parin kilometrin päässä? Et kuitenkaan jaksaisi nähdä vaivaa pyörän ottamiseen, Toisaalta käveleminen ja juokseminenkin tuntuu jotenkin hitaalta, raskaalta ja vaivalloiselta? Tähän voisi olla ratkaisuna potkupyörä, eli englanniksi kickbike. Se yhdistää hyvin pyöräilyn nopeuden ja vaivattomuuden sekä juoksemisen vapauden tunteen treenaten hyvin takapuolta. Jostain kumman syystä potkupyöräily on jäänyt unholaan, eikä suuri yleisö ole sitä juuri löytänyt. Netin syöväreistäkin löytyy erittäin vähän käyttökokemuksia tällaisesta menopelistä, vaikka se on etenkin lyhyillä kaupunkimatkoilla ehkäpä paras kulkuväline paikasta toiseen siirtymiseen.

Kickbike Sport G4 -malli soveltuu hyvin siihen mihin polkupyöräkin sopii.

Kickbike tunnetaan suomeksi siis termillä potkupyörä. Nimitys on ehkä vähän outo ja se sekoitetaan joskus lasten pieniin potkulautoihin tai vanhuksille tarkoitettuihin nelipyöräisiin rollaattoria muistuttaviin härveleihin. Tästä syystä kickbike on omasta mielestäni ehkä menopelille se selkein termi. Kickbikeä ei oikeastaan voi edes pitää täysiverisenä polkupyöränä, koska sitä ei varsinaisesti poljeta, vaan sitä potkitaan. Tavallisiin polkupyöriin verrattuna potkupyörästä puuttuu kokonaan voimansiirto ja sen runko ei muistuta perinteistä vahvaa ja jäykkää polkupyöristä löytyvää kolmio/timantti-rakennetta. Kickbikessä on kuitenkin kaksi pyörää (edessä normaali 28” rengas 700x35C ja takana kokoa 18” x 1,75”) ja siinä käytetään lähes samoja osia kuin perinteisissäkin pyörissä. Tältä osin siis vertaus polkupyöriin on kyllä osuva.

Kickbiken edut polkupyöriin verrattuna

• Teknisesti yksinkertaisempi kickbike on hinnaltaan periaatteessa polkupyörää halvempi. Toisaalta valmistajia on vähän, joten ostohinta ei välttämättä ole tarjouksessa myytäviä markettipyöriä halvempi. Käyttämäni mallin (Sport G4) hinta on uutena noin 350 euroa.
• Koska kuluvaa voimansiirtoa ketjuineen, rattaineen, kampineen yms ei ole, niin kickbiken ylläpito on peruspyörää halvempaa. Oikeastaan vain renkaat täytyy joskus vaihtaa ja jarrupalat uusia. Rapakelin jälkeen ei tarvitse nyhrätä tuntitolkulla pyörän voimansiirtoa putsaten, joten kaikelle muulle jää enemmän aikaa. Tästä iso plussa, jota kovin moni ei heti ymmärrä arvostaa.
• Vähemmän osia ja materiaalia sisältävä laite on hivenen polkupyörää kevyempi (paino noin 10 kg) ja vie vähemmän säilytystilaa. Tietenkin parin tonnin hiilikuitupyörät ovat kevyempiä, mutta teräksiseen markettipyörään verrattuna painoa on vähemmän. Satulan ja ison takapyörän puuttuessa pienellä säätämisellä potkupyörän saa mahtumaan yllättävän pieneen tilaan. 
• Satula puuttuu, joten takapuolikaan ei voi puutua ja yksipuolinen ja staattinen asento ei aiheuta esimerkiksi alaselkävaivoja, joista itse kärsin pyöräilyssä. Sateen jälkeen ei tarvitse kuivata satulaa, kun sitä ei ole :) Rasittaa juoksua vähemmän niveliä, eikä aiheuta polvikipuja, kuten pyöräily.
• Ajoasento on pystympi, jolloin kuljettajan havainnointi liikenteessä paranee. Etenkin maantiepyöriä ajetaan suhteellisen kumarassa, jolloin sivuille, saati taakse ei kovin hyvin näe ja niska rasittuu. Kickbiken päällä voi koko kroppaa kääntää haluttuun suuntaan, eikä vain päätä. Tämä on etenkin keskustassa liikkuessa merkittävä hyöty.
• Ajoasento muistuttaa jo valmiiksi kävelyä, joten kickbiken selkään nouseminen ei ole ongelma.
• Ajoasento mahdollistaa kävelyn ja potkupyöräilyn saumattoman yhdistämisen. Esimerkiksi liikennevaloja lähestyttäessä ei tarvitse enää taiteilla ja tasapainotella pyörän selässä, vaan voi vauhdin hidastuessa laskea vain jalan maahan. Kun pysähtyminen on oikeasti yhtä helppoa ja luonnollista kuin kävellessä, niin näin tulee myös oikeasti tehtyä. Polkupyörällähän yritetään risteyksissä kaikin mahdollisin keinoin nojailla pylväisiin yms. liikennevaloihin, jotta ei vain tarvitsisi laittaa vaivalloisesti jalkaa maahan :) Tätä etua ja sen tuomaa tunnetta on oikeasti vaikea sanoin kuvailla, se pitää vain kokea. 
• Ketteryys. Pyörää matalampi painopiste ja ajoasento tekee kickbikestä ketterän ajaa. Jos pelkäät ajaa pyörällä ihmisruuhkan vilinässä, niin potkupyörällä se ei ole mikään ongelma. Polkupyörällä tasapainon ylläpito vaatii tavallisesta mattimeikäläiseltä tiettyä nopeutta, kickbikellä voi ajaa ihan ryömintänopeutta halutessaan.

Kickbiken haitat - Onko niitä?

Sitten ne haitat, kyllä niitäkin löytyy, jos oikein pohtii. Pystympi ajoasento laskee ajonopeutta ilmanvastuksen takia ja pelkkä potkiminen ei voita pyörää nopeudessa (Pyöräilyn fysiikasta lisää Pyörä ja ihminen -kirjasta). Vauhti on parempi kuin juostessa, mutta hitaampi kuin pyöräillessä. Jos kunnolla yrittää, niin kaikenlaisista mummopyöristä kyllä ohi pääsee. Normaali etenemisvauhti on noin 16-20 km/h. Hiekkateillä ajaminen onnistuu, mutta rajoittavaksi tekijäksi tulee potkujalan pito alustaan. Tarpeeksi jyrkkä ja hiekkainen ylämäki, niin potkuun ei löydy enää pitoa, jalka luistaa ja menopeliä on pakko taluttaa. Suhteellisen pienen maavaran (maksimi 7,5 cm) takia myös rungon alaosa saattaa korkeimmissa kanttikivissä ottaa osumaa. Jos ei ole tarkkana, niin tämä voi tulla yllätyksenä. Runko on toki helppo hyppäyttää kanttarin yli, jos niin haluaa ja toisaalta teräsrunko kyllä kestää pientä ja vähän suurempaakin osumaa ongelmitta. Potkupyörää on myös melko hankala ajaa yhdellä kädellä, joten kääntymisen käsimerkit on pakko osoittaa jalalla. Myös juominen tai nenän niistäminen ajon aikana toisella kädellä on tässä tapauksessa lähestulkoon pois laskuista tai ainakin se vaatii erinomaisen tekniikan, tasapainoa ja keskittymistä.

Potkupyörän lukitseminen rungosta.

Harvinaista kickbikea tapaa vain sen luontaisessa ympäristössään savannilla :D

Oma menopelini - KickBike Sport G4

Hommasin oman menopelini (KickBike Sport G4) vuoden 2015 kesällä ja sillä on tullut potkuteltua tähän mennessä (22.5.2017) noin 830 kilometriä (noin 52 tuntia). Kovin pitkiä reissuja sillä ei ole vielä tullut tehtyä, lähinnä lyhyitä reissuja uimahalliin ja lähipaikkoihin asioita hoitamaan. Näihin se on keskustaympäristössä juurikin omiaan. Potkupyöräily treenaa hyvin pakaroita ja osittain vähän eri lihaksia kuin pyöräily. Se on siis erinomaista vaihtelua pyöräilyyn. Etenkin suuret lihasryhmät ovat käytössä (potkutteluohjeita). Liikettä voisi oikeastaan parhaiten verrata murtomaahiihtoon ja se rasittaa niveliä vähemmän kuin juoksu. Kickbikella ajo nostaa kuitenkin sykettä riittävästi ja on erinomainen aerobinen harjoittelumuoto. Potkivaa jalkaa pitää muistaa vaihtaa tarpeeksi usein, jotta seisovan jalan reittä ei rupea hapottamaan. Jokaisella on tietenkin oma rytminsä, mutta maastosta riippuen se on noin seitsemän potkun välein.

Kickbikejä myy esimerkiksi Kickbike.com ja niitä on monenlaista eri mallia erilaisiin tarpeisiin. Sport G4 on hyvä kompromissi niin nopeuden kuin mukavuuden osalta. Jos haluaa potkupyörän jolla hoituvat niin kuntolenkit kuin hyötyliikuntakin, niin tämä on oikea valinta. Vakiona tulevat lokasuojat ja seisontatuki. Kickbikeen on tietenkin mahdollista laittaa pulloteline, etukori tai vaikkapa koiranjuoksuadapteri. Talvellakin on mahdollista potkutella, koska eteen voi vaihtaa helposti nastarenkaan. Oma potkupyöräni on hankittu vähän käytettynä yhteistyösopimuksena juuri Kickbike.comin, Kickbike – Worldwide Oy:n nouto ja varastomyynnin toimipisteestä Helsinki Fashion Housesta Oulunkylästä hintaan 230 euroa.

Kickbike ja koiranjuoksuadapteri. Kuvan lähde: Kickbike.com.

Kickbikellä saa myös huomiota, sillä sen verran harvinainen se on vielä liikenteessä. Jos läskipyöriä näkee harvakseltaan, niin potkupyöriä vieläkin vähemmän. Itse asiassa tämä samainen malli on tullut vain kerran vastaan, kun fatbikejä näkee kesälläkin lähes viikottain. Se on aina kiva potkutella jonkun pariskunnan tai perheen ohi ja kuulla sivukorvalla näiden sanovan:  "Mikä ihmeen vekotin toi on?", "Miksi tuota oiken sanotaan?", tai "Toi ois varmaan kätevä peli, pitäiskö hankkia" Niinpä. Kannattaa antaa potkupyörällä mahdollisuus näyttää sen parhaat puolet. Päivittelen tätä artikkelia aikaa myöten lisää, kun lisää kilometrejä ja kokemusta vekottimesta kertyy. Jos jotakuta muuten kiinnostaa, niin toisin kuin potkulautailija, niin potkupyöräilijä on vuodesta 2014 luettu pyöräilijäksi (Ajoneuvolaki 19 §), joten siihen sovelletaan pyöräilijöitä koskevia sääntöjä tieliikennelaissa. Kävelytiellä ei siis voi ajaa ja suojatiellä ei ole etuajo-oikeutta, ellei sitä ole erikseen osoitettu. Katso pyöräilijän liikennesäännöt tästä.

Potkupyörän potku. Kuvan lähde: Varuste.net

Päivitystä aiheeseen 22.5.2017. Talviajoa ei hirveästi tullut, koska lähes kaiken talviajon teen Whiten 3 Fat Pro läskipyörällä. Vähien talvikilometrien perusteella voin kuitenkin sanoa, että kickbike toimii kyllä talvellakin lyhyillä matkoilla ja ilman nastoja. Liukkaan alustan takia suosittelen kuitenkin nastakenkää, ellei halua taluttaa jokaista ylämäkiä. Talvella jarrutuksissa myös takarenkaan pito katoaa erittäin nopeasti, mikä voi johtaa kokemattomien kohdalla yllätystilanteisiin. Vähän kokeneempi voi toisaalta nauttia tuosta "ominaisuudesta" ja liirailla/kurvailla tuolla helposti ja tyylikkäästi :)

Eräs lukija kyseli arviota kickbiken käytöstä ja sen ajoasennosta. Lukijaa pohditutti etenkin kyyry ajoasento ja se, alkaisiko selkä oirehtia. Oma kickbikeni on tosiaan tuota Sport mallia, jossa ajoasento on juurikin passeli. Jos ajoasento kuitenkin askarruttaa, niin mallissahan on säädettävä ohjainkannatin (kiristetään haluttuun kulmaan kuusiokoloavaimella). Kannattimen kulmaa säätämällä asennosta saa varmasti mieleisensä. Pyöräilyssähän tuo ajoasento on aika staattinen ja runkokoko on muutenkin paljon kriittisempi. Kun takapuoli on penkissä ja runkokoko valittu, niin ajoasento on mitä on, sitä on hankala enää säätää kun muutama sentti. Kickbikellä puolestaan lisäpituutta tai erilaista kulmaa ajoasentoon saa helposti jaloista, lantiosta ja koko kropasta. Ajoasento on siis enemmän dynaaminen. On oikeastaan harhaluulo, että "kyyry ajoasento" (katso ylempi kuva) olisi jotenkin huono. Jos mietit energiatehokkuutta ja itse potkua teknisesti, niin tehokkaimmin potkaiset juurikin vähän kyyrystä. Kun selkä on tässä suorana ja koko keskivartalon lihakset jännitettynä, niin vain silloin voi potkaista tehokkaasti ja voimalla. Potkuttelu ei voi toimia, jos olet löysänä ja seisot lähes pystyasennossa. Itse asiassa potkupyöräily auttaa juurikin selkävaivoihin. Itse kärsin tavallisella fillarilla ajaessa alaselän vaivoista jo noin tunnin mittaisen lenkin jälkeen alkaa alaselkä vihoitella. Kickbikellä tunnin jälkeen vaivoja ei esiinny ja vasta silloin tuntuu pääsevän vauhtiin. Fanaattisimmat lajin harrastajat ovat ajaneet sillä jopa Lohjanjärven ympäripyöräilyn (70 km).

Ei voi kun vain kummastella, miksi kickbiket eivät ole vieläkään lyöneet itseään läpi. Liike on lähes parasta mahdollista takapuolen treenausta (nykyajan trendi). Tähän mennessä (22.5.2017) noin 830 kilometriä (noin 52 tuntia ajoa), enkä ole huoltanut vehjettä renkaan pumppausta enempää. Tavallista markettipyörän voimansiirtoa olisi jo saanut tuossa ajassa putsata ja rasvata monta kertaa. Pyörän kohdalla pesukin olisi jo tullut ajankohtaiseksi, mutta ei tämän kickbiken kohdalla. Lyhyesti sanoen tässä on kyllä sellainen kulkupeli, joka todellakin sopii tarkan markan säästäjälle, joka minimoi kulkupelin ylläpidon ja maksimoi sen tarjoamat hyvät puolet. Parin vuoden kokemuksella en rehellisesti sanoen keksi oikein moitittavaa. Näkeehän sen etujen ja haittojen listastakin. Miksi potkupyörä ei sitten yleisty? Ehkäpä suomalaiset eivät uskalla kokeilla mitään kovin uutta ja epänormaalia. Onhan se kickbiken markkinointikin tehty vähän huonosti. Elinkaarikustannuksissa kickbike pesee kyllä halvimmankin markettipyörän.