Kokemuksia Challenge Furai nojapyörästä - Kahden kesän testi

Pyöräilen vuodessa vähintään 7 000 kilometriä, joista suurin osa, eli noin 5 000 km on työmatkaa (tähän liittyen kannattaa lukea artikkelini: HeiaHeialla kirjaat liikkumisesi - Paljonko liikun). Kilometrimäärä huomioiden ei ole siis ihan sama millä pyörällä matkaa teen. Mitä parempi pyörä, niin sitä mukavampaa ja helpompaa on matkaa taittaa. Tämä pätee etenkin pidemmillä pyöräreissuilla, joita on kesällä mukava heittää yksin, tai vaikka veljeni kanssa. Olen pitkään haaveillutkin omistavani nojapyörän. Katettu nojapyörä olisi tietenkin se kallein ja paras mahdollinen valinta, mutta ainakaan vielä en ole sellaista hankkinut. Joka kevät siitä kuitenkin haaveilen ja olenkin kirjoittanut kinnerin eduista pyöräilyssä. Kiitos bloggaamisen olen myös päässyt testaamaan Kaarikinneri Oy:n kautta Ice Sprint X trikeä. Tästäkin olen kirjoittanut juttua, joka kiinnostuneiden kannattaa lukea. Mikä niissä nojapyörissä sitten kiinnostaa? Lyhyesti sanoen rento ja mukava ajoasento, jolloin kaikki tärinä, selän, takapuolen tai käsien puutuminen yms vaivat ovat poissa vaikka millaisessa maastossa ajelisi ja kuinka pitkään tahansa.

Tähtäimessä osakkeet - Kuinka kääntää tappiotkin voitoiksi

Törmäsin sattumalta Heikki Keskivälin uuteen sijoituskirjaan Pörssipäivän yhdessä jaksossa, jossa hän oli haastateltavana. Siinä Keskiväli kertoi, miten aloitti osakesijoittamisen vuonna 2010 valitsemalla salkkuunsa tuttuja nimiä Helsingin pörssistä. Sijoitusuran alussa osakevalinta tuli tehtyä ilman kunnon analyysiä lähinnä fiiliksen ja yrityksen nimen pohjalta. Kuten arvata saattaa, markkinat koettelivat tällaista naiivia ja haparoivaa sijoittajaa, jonka salkun arvosta hävisi eurokriisissä puolet. Luovuttamisen sijaan Keskiväli opettelikin sijoittamista määrätietoisesti, tutustui laajasti alan kirjallisuuteen, ja päätti lopulta koota kokemuksensa kansien väliin. Keskivälin mukaan onnistuminen ja epäonnistuminen ovat sijoittamisessa yhtä tärkeitä ja parhaat sijoittajat oppivat molemmista, koska osakemarkkinoilla ei ole aina toimivia ja valmiita ratkaisuja kaikkeen. Näin koronakriisin aikaan tällainen sijoituskirja tuntuukin erittäin kiinnostavalta ja ajankohtaiselta. Pakkohan se on päästä lukemaan.

Ilmaiset lähiliikuntapaikat ja ulkokuntoiluvälineet palvelukartalla

Moni on varmasti luvannut itselleen uudenvuodenlupauksena, että liikkuu enemmän ja pitää itsestään parempaa huolta. Todennäköisesti tämän johdosta on tullut hommattua kuntosalikortti, mutta ei siellä salilla ole kuitenkaan paljon tullut käytyä. On niin monta tekosyytä. Aika ei muka riitä, sali on kaukana, paikka on ruuhkainen jne. Joku voi jopa ajatella, että eihän tällainen pulkannaru kehtaa sinne salille mennä pieniä käsipainoja nostelemaan. Motivaatio ei vain riitä salille asti ja häpeä painaa, kun rahaakin on mennyt hukkaan. Silti sitä haluaisi joskus tehdä myös jotain voimatreeniä. Vaikka fyysistä voimaa ei tarvitsisi normaalissa arjessa, niin hyöty siitä on kuitenkin ilmeinen. Lihastohtorin blogia lainaten: "Puutteelliset maksimivoimatasot ovat usein kuntoilijalla erittäin suuri rajoittava tekijä suorituskyvyn kohottamiselle". Näin on varsinkin vanhempien ihmisten kohdalla. Lihasvoiman merkityksen tajuaa usein vasta, kun sen menettää. Kun vanhempi ihminen ei enää jaksa nousta rappusia kunnolla ylös, tai sängystä nousemiseen tarvitaan tukea, niin tulevaisuus näyttää karulta. Jos maksimivoimaa ei ruveta harjoittelemaan, niin lihaskadosta seuraa luukato. Tästä on enää pieni askel laitoshoitoon, kun lonkka murtuu seuraavan kaatumisen yhteydessä. Lonkkamurtuman jälkeen joka kolmas yli 70 -vuotias kuoleekin vuoden sisällä.

Myyrmäen ulkokuntoiluvälineitä. Kaukana taustalla trampoliineja ja kiipeilyseinä. Kuva keväältä 2020.

Korona, lomautukset ja tulevaisuus - Koronan hoitokin tappaa

Omasta mielestäni on vähän kummallista, että taloudesta ei puhuta korona-kriisissä niin paljon, kuin siitä ehkä pitäisi. Joka päivä mediassa on esillä vain uudet sairastuneet. Heitän hypoteettisen kysymyksen, johon ei tietenkään ole oikeaa vastausta. Onko Suomen torjuntatoimet ja menettely korona-kriisissä onnistunut, jos tautiin kuolee vaikkapa vain 10? Entä vaikkapa 300 kuolleen kohdalla? Mitä jos kuolleita olisikin sitten 1 000, tai jokin muu hatusta heitetty luku? Kukaan ei tietenkään toivo, että oma perheenjäsen tai läheinen menehtyy, se nyt on selvä. Ei kukaan kuolemia toivo. Toisaalta on kyllä tekopyhää ja naivia ajattelua, että jo yhden ihmishengen säästäminen on sen väärti, että valtio ja yhteiskunta velkaantuu vaikkapa 15 miljardia (hatusta heitetty luku). Voitte haukkua kirjoittajaa kylmäksi ja empatiakyvyttömäksi, mutta vertailun vuoksi kuitenkin 90-luvun lamassa itsemurhia tapahtui noin 1520 kpl pelkästään vuonna 1990. Antaa ehkä perspektiiviä ajatteluun.

Tilastokeskuksen graafi itsemurhakuolleisuudesta.

Koronavirus COVID-19 - Mitä siitä pitäisi ajatella?

Koronavirus on ollut pari kuukautta tapetilla. Osa pitää sitä melkein maailmanloppuna ja osa vain vähän flunssaa pahempana. Miten onkaan? Ajattelin siksi koota tähän pienen tietopaketin aiheesta. Mikä on koronavirus, miten se leviää, mikä on kuolleisuus ja onko karanteenissa mitään järkeä? Ristiriitaista, tai ainakin puutteellista tietoa taudista on paljon. Myöskään avoimuus keskustelussa ei ole mielestäni sitä, mitä sen pitäisi nykypäivänä olla. Aina tarvitaan perustelut, miksi jotkin toimenpiteet ovat tarpeen, tai tarpeettomat ja miten niihin tuloksiin päädytty. Luvut ja päättelyketju pitää avata ja sitä tässä yritän tehdä. Kerron myös mistä voi parhaiten seurata tarkkoja lukuja maailmalta ja muita mielenkiintoisia knoppitietoja. Artikkelin lopusta löytyy sitten myös vähän sijoittamiseen ja osakemarkkinoihin sivuava kappale, kun joku sitä kuitenkin miettii ja varmasti kysyisi. Kun puhun tässä artikkelissa koronaviruksesta, niin se tarkoittaa COVID-19 tapausta, ellei toisin mainita. Pyrin päivittämään tätä juttua, jos merkittävää uutta tietoa asiasta tulee. Itse käytän lukujeni lähteinä pääasiassa Our World in Data-sivustoa.

Virtuaalitodellisuuden toteutus ja tekniset haasteet - Case Oculus Quest

Virtuaalitodellisuus alkaa kohta olemaan jo valtavirtaa, kun hinnat laskevat ja tekniikka kehittyy. Vaikka virtuaalitodellisuuden luominen näin äkkiseltään tuntuisikin helpolta hommalta, on sen taustalla olevassa tekniikassa ja toteutuksessa erinäisiä haasteita. Seuraava artikkeli onkin vähän insinöörimäisempi katsaus siihen, miten Oculus Quest VR-laitteella on pyritty taklaamaan näitä hankaluuksia. Näitä oppeja, termejä ja tekniikan tuntemusta voi sitten soveltaa tuleviin VR-laitteisiin, kun pohtii mahdollisen oston järkevyyttä. Kirjoitan tätä omasta mielenkiinnostani, enkä missään nimessä ole alan asiantuntija. Suomeksi asiasta ei valitettavasti löydy juurikaan juttuja, joten ehkä tämä auttaa joitakin tarpomaan pahimmassa termiviidakossa virtuaalitodellisuuden parissa. Ainakin tiedonnälkäisille nörteille jotain naposteltavaa, muut voivat ehkä kakoa kurkkuaan :)