Miksi erosin kirkosta - Kolme järkiperäistä syytä

Vuonna 1970  evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuului 95 % väestöstä. Siitä se on pikkuhiljaa laskenut ja vuonna 2000 luku oli 85 %. Vuoden 2022 lopussa evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuului enää 65,1 % väestöstä. Määrä vähenee noin yhden prosenttiyksikön vuodessa. Myös itse olen eronnut kirkosta vuosia sitten, koska en näe sitä merkityksellisenä. Näin kokee aika moni muukin ja seurakuntien jäsenmäärät ovat laskussa. Helsingissäkin on seurakuntia, joihin kuuluu alle puolet väestöstä. Voidaanko tällöin enää puhua valtionkirkosta ja erityisasemasta verotusoikeuksineen?

Televisio on kuolemassa - YouTube Premium mietityttää

Omasta mielestäni lineaarinen televisio on jo kuollut. Miksi kukaan katsoisi televisiosta jonkun muun valitsemaa ohjelmaa juuri tiettyyn aikaan vuorokaudesta, kun muista suoratoistopalveluista saa rahaa vastaan valita mitä oikeasti haluaa katsoa? Voihan televisio-ohjelmia tallentaa myöhempää katsomista varten, mutta jos haluat katsoa vaikkapa Avatarin juuri nyt, niin voi voi. Haluamasi Avatar -elokuva tulee ehkä kesällä töllöstä ja nyt esitetään uusintojen uusintoja vanhoista James Bondeista ja Simpsoneista. Uutisiakin tulee kaiken aikaa, mutta ne ovat lähtökohtaisesti jo vanhoja ja joskus pahastikin kallellaan tiettyyn ideologiaan. Miksi maksaisin tästä yhtään mitään? Yle -vero pitäisi vähintään puolittaa ja tehdä kilpailusta reilua.

Toisen roska voi olla toisen aarre

Turhien tavaroiden kerääminen on sairautta. Jokainen on varmasti joskus nähnyt kuvia tai ohjelman niin siivottoman kuntoisesta asunnosta, jossa ei oikeastaan pysty edes kävelemään. Kaikki paikat ovat täynnä tavaraa, jota ei ole pystytty heittämään pois. Esimerkiksi sanomalehtiä, käytettyjä ruokapakkauksia, rikkinäisiä vaatteita yms aivan turhaa tavaraa. Näin joskus ohjelman, jossa eräs oli kerännyt jopa oman virtsansa talteen. Meille muille tuo on pelkkää roskaa, mutta näille jonkinlaisesta sairaudesta kärsiville tuo on täysin normaalia. Sitten on se toinen laita, jossa yritetään pärjätä mahdollisimman vähällä ja hankkiudutaan kaikesta eroon. Tästä oli aikoinaan Riisutut - sarja, jossa konttiin laitettiin kaikki tavarat ja sieltä sai ottaa päivittäin vain yhden tavaran kuukauden ajan. Aika monen perspektiivi tavaroihin muuttui, kun piti tulla toimeen vähemmällä. 

Korkojen renessanssi - Määräaikaistalletus, korkorahasto vai jotain muuta?

Elämme poikkeuksellisia aikoja. En nyt viittaa Ukrainassa käytävään sotaan, korkeaan inflaatioon tai velkarahaa surutta törsäävään Marinin hallitukseen. Viittaan korkojen renessanssiin. Oikeastaan viimeiseen vuosikymmeneen lyhyistä koroista ei ole saanut järkevää tuottoa. Monelle sijoittajalle itseni mukaan lukien tämä on oikeastaan tarkoittanut lähes koko sijoitus uraa. Pitkissä koroissa järkevä tuotto on vaatinut jo selkeää ymmärrystä korkorahastojen toiminnasta (lukusuositus: Korkorahastojen toiminta, riski ja duraatio - Tikittääkö aikapommi?). Niiden kyytiin hypätään vasta silloin, kun koronnostot ovat loppuneet ja koronlaskut alkavat. Pitkissä koroissa turskaa kertyy verkkoon troolikaupalla, jos on väärään aikaan mukana, joten korkosyklin ajoittaminen edes sinnepäin on pakollista. Sijoittamisen perusteoksissa osakkeiden osuudeksi koko salkusta olisi peukalosääntönä hyvä olla noin 100 miinus oma ikä, jotta salkun markkinaheilunta ja riski olisivat sopivassa balanssissa. Tähän asti riskitön tuotto on kuitenkin ollut tuottamaton riski. Pahimmillaan olet maksanut siitä, että lainaat rahaa Kreikkaan. Siinä ei nyt ole mitään järkeä, joten korkoihin ei ole vain kannattanut sijoittaa. Osakkeet ovat olleet käytännössä ainut vaihtoehto. Nyt aidan toisella puolella alkaa vihdoin ruoho näyttämään aika vihreältä ja olenkin pohtimassa myös korkoihin sijoittamista.

Koronavilkku - Miten koronasovellus oikeasti toimi(i)?

Suomen ainut ja virallinen koronatartuntojen jäljittämiseen tarkoitettu Koronavilkku-sovellus on nyt vihdoin ja viimein julkaistu (31.8.2020). Sarkastisesti voisi sanoa, että ei siinä kauaa kestänytkään, tätähän oli jo koko kesä odoteltu. Sovellus on periaatteessa ladattavissa älypuhelimille Applen ja Googlen sovelluskaupoista, mutta paras tapa toistaiseksi on ladata se Koronavilkku.fi -sivuston kautta. Joku voisi ihmetellä, että miksi sitä ei heti julkaisussa saa virallisista kauppapaikoista, vaikka tätä on työstetty kuukausikaupalla ja julkistuspäivämääräkin on ollut tiedossa? Nähtävästi jollekin tuli yllätyksenä, että Applen ja Googlen kauppapaikoilla sovellusten indeksointikin kestää jonkin aikaa. Sovelluksia ei välttämättä löydy heti julkaisun jälkeen. Semmoista toimintaa taas koronan kanssa. Olisiko kannattanut rummuttaa ohjelmaa vasta sitten, kun se kauppapaikaltakin oikeasti löytyy?

Garmin Forerunner 110 - Rikkoontuneen rannekkeen korjaus

Joskus sitä oikeasti miettii, miksi esineitä ei ole suunniteltu kestämään pidempään? Taloudellisesti valmistajan ei ole ehkä järkevää suunnitella laitettaan kestämään vaikka 15 vuotta. Mieluummin myyt tuona aikana henkilölle kolme tuotetta yhden sijasta. Toisaalta jos laite hajoaa parissa vuodessa, niin todennäköisesti kuluttaja kiertää saman valmistajan muut mallit ja koko merkin kaukaa. Joskus tuo korjaaminenkin on tehty todella hankalaksi, tai jopa mahdottomaksi. En edes jaksa kirjoittaa tuosta laitteiden suunnitellusta vanhentamisesta, johon jotkut valmistajat ovat todetusti syyllistyneet. Näin tarkan markan ihmisenä en tietenkään haluaisi heittää jotain hyödyllistä ja toimivaa tuotetta pois, jos siinä on vain pieni vika, joka pienellä fiksauksella ehkä korjaantuisi. Rahansäästö ei tässä kuitenkaan edes ole pääasia. Olen utelias ja haluan oppia korjaamaan asioita. Mikä onkaan kivempaa, kuin saada jokin laite omin kätösin taas toimintakuntoon. Myös ympäristö kiittää, kun tavaraa ei joudu roskiin ja uutta ei valmisteta.