Osakesäästäjien Keskusliiton jäsenedut Nordnetissä

Eräs blogini naislukijoista lähetti kommentin, jossa vinkkasi, että minun kannattaisi harkita Osakesäästäjien Keskusliittoon liittymistä. Näin saisin kaupankäyntikulujani alemmaksi (Nordnetissä yhtä pykälää alemmalle tasolle, eli 7 euroa/kauppa) ja samalla muitakin hyviä vinkkejä Viisas Raha-lehden muodossa. Kuten olen joskus kirjoittanut Miksi osakesijoittaminen ei kiinnosta - Myyttejä sijoittamisesta-artikkelissa, sijoittajina miehet ovat usein liian itsevarmoja ja riskiä ottavia, mikä näkyy hätiköitynä kaupankäyntinä ja sitä kautta ainakin suurempina kaupankäyntikuluina. Itse pyrin välttämään turhaa kaupankäyntiä, mutta kuten Kaupankäyntikuluni ja niiden osuus salkusta-artikkeli kertoo, niin kyllä niitä toimeksiantoja silti kertyy ja osakkeet vaihtuvat salkusta. Ei mielestäni mitenkään paljon, mutta kuitenkin. Valehtelisin, jos siis väittäisin sijoitusstrategiani olevan vain Osta ja pidä-taktiikkaa. Tähän näkemykseen toki pyrin pitkällä aikavälillä.

Hyvä kommentti siis naislukijalta. Kertoessani kaupankäyntikuluistani, unohdin kuitenkin mainita, että olen jo muutaman vuoden ollut Osakesäästäjien Keskusliiton jäsen. Jäsenmaksu vuodelle 2014 oli 39 euroa (opiskelijajäsenyys 12 euroa), mitä tällä sitten saa ja miksi edut ovat mielestäni liittymisen (ja tämän artikkelin) arvoisia? Osakesäästäjien Keskusliitto tarjoaa tietysti monia etuja, mutta tässä keskityn nyt itselleni tärkeimpiin, eli pääosin jäsenetuihin Nordnet Pankissa. Kaikkien yhteistyökumppaneiden jäsenedut löydät tästä. Muista jäseneduista pitää erikseen mainita erilaiset kirjatarjoukset, joista Jukka Oksanharjun sijoituskirjoihin olen jopa itse tarttunut. Säästäväisempi henkilö olisi ostamisen sijaan lainannut ne kirjastosta, mutta pitäähän sitä uskottavuuden nimissä jotain sijoituskirjoja omaan kirjahyllyynkin vihdoin saada.

Vuelta Vantaa 2014 pyöräilytapahtuma

102 kilometriä pitkä Vuelta Vantaa oli nyt 20.7.2014 kolmannen kerran järjestetty kuntoajo pääkaupunkiseudulla. Jo viime vuonna kisasta jäi hyvä fiilis ja siksi odotukset olivat tälläkin kertaa korkealla. Miksi pidän tästä maantiepyöräkisasta enemmän kuin muista vastaavista? Ensinnäkin kisapaikka on lähellä, reilut 15 minuuttia lämmittelyajoa kotoa ja olen lähtöviivalla. Toisekseen ilmoittautumismaksu on halvempi kuin muissa kisoissa ja materiaali postitetaan suoraan kotiin. Ei siis mitään kisanumerojen, chippien tai ruokakuponkien hakua jostain hevonkuusesta jonottaen. Näin sen pitäisi mennäkin. Kolmanneksi reitti on erittäin tasainen, nopea, suhteellisen hyväkuntoinen ja silti maisemiltaan ja profiililtaan riittävän monipuolinen. Se kulkee kaksi kertaa reilun 50 km lenkin, jolloin yleisöllekin riittää seurattavaa, juomapisteet ovat tiheässä ja mahdollisesta vastatuulestakaan ei tarvitse siten kärsiä kovin pitkiä aikoja. Mikä parasta, osanottajia ei ole ruuhkaksi asti ja keskinopeusryhmät muodostuvat ajon aikana sopivan pieniksi, jolloin ajaminen on turvallisempaa ja kasoilta vältytään helpommin.

Tämän vuoden Giro de Espoo meni penkin alle rengasrikkojen ja siitä seuranneen eksymisen vuoksi, joten vertailupohjaa tämän vuoden kisakunnosta maantiepyörällä ei hirveästi ole. Ainakaan huonommaksi tuosta Giron ajosta ei voi oikein enää pistää. Koska rengasrikkoja oli sattunut normaaliin nähden aivan liikaa, niin päätin vihdoin vaihtaa pyörääni uudet leveämmät vannenauhat ennen kisaa. Vaikka alkuperäisissä ei suoranaisesti vikaa ollutkaan, niin sisäkumi oli kuitenkin aina puhki pinnojen puolelta, mikä viittaisi huonon vannenauhan olevan ainakin osasyyllinen. Uusi vannenauha on nyt isompi, aivan vanteen levyinen, eikä pääse enää liikumaan mihinkään suuntaan paljastaen ehkäpä pinnan terävän reunan. Pari päivää ennen kisaa tehty 70 km lenkki Tuusulanjärven ympäri ainakin antoi olettaa, että ratkaisu oli toimiva, kun rengasrikkoja ei tullut.

Biotekniikkaa hyttysaseena - VectoBac G:n toimnta

Hyttyset, nuo inisevät ja pistävät pirulaiset ärsyttävät joka kesä niitä, jotka liikkuvat ja viettävät aikaa jossain muuallakin kuin vain kaupunkien keskustoissa. Sattumoisin silmiini osui Talouselämän lyhyt juttu ruotsalaisten hyttysaseesta, jota levitetään helikopterista. Pahoina hyttyskesinä Nedre Dalälvenin rantojen asukkaat Ruotsissa ovat joutuneet monina kesinä pysymään sisätiloissa. Nyt sota hyttysiä vastaan on kuitenkin voitettu ja alueella on niin vähän hyttysiä, että paikallisella leirintäalueella riittää kävijöitä, kertoo Talouselämä. Salainen ase on biologinen torjunta-aine Vectobac G. Aine sisältää BTI:tä, eli Bacillus thuringiensis istraliensisia, joka hyökkää hyttysen toukkien ruoansulatuskanavaa vastaan. Ainetta on käytetty jo vuodesta 2002 lähtien. Mitä tämä hyttysase siis oikeasti on ja miten se toimii? VectoBac G on tietenkin liikesalaisuus, mutta jotainhan aiheesta saa aina selville tarpeeksi syvältä kaivamalla. Aihe ei liity blogiini oikeastaan millään tavalla, mutta tiede sen takana on mielenkiintoista ja yleissivistys ei ole koskaan pahasta.

Terveys = Varakkuus - Kumpaa sinä oikeasti arvostat

Kumpaa haluaisit mieluummin:

1. Älyttömän summan rahaa, jonka voisit tuhlata aivan miten haluat ja joka ei tulisi koskaan loppumaan. Rikkauden eteen olet luistanut terveellisistä elämäntavoista ja siksi olet hyvin ylipainoinen ja terveytesi reistailee. Et jaksa nousta rappusia, vaan tarvitset aina hissiä.
2. Tulet juuri toimeen rahojesi kanssa, kunhan näet vähän vaivaa taloutesi pidon kanssa. Et elä pihistellen, mutta suurimpia hankintoja pitää vähän harkita. Olet kuitenkin panostanut terveyteesi. Olet superkunnossa, mieli ja keho toimivat, maraton menee heittämällä. Elät terveenä todennäköisesti ainakin 100-vuotiaaksi.

Jos esittäisin yllä olevan kysymyksen, niin miten siihen vastattaisiin? Todennäköisesti suurin osa haluaisi vaihtoehdon kaksi, eli mieluummin hyvän terveyden kuin paljon rahaa. Rahallahan ei saa kaikkea ja terveys on varmasti yksi niistä asioista. Tietysti on sairauksia tai vastaavia, joita vain suurella rahalla on mahdollista hoitaa, mutta hyvä kunto, peruskestävyys ja voima, ne on vaikea ostaa suurellakaan rahatukolla.

Korso 96 MTB 2014 - Läskipyörällä maastoon

Sunnuntaina 8.6 Korson Vierumäen koulun ja kuntoradan ympäristössä riitti vilskettä, kun Korso 96 MTB maraton kisattiin aurinkoisissa ja kuivissa olosuhteissa. Yhteensä tapahtumaan otti osaa karvan alta 500 kuskia, mikä on Korso 96 MTB maratonin uusi osanottajaennätys. Toistasataa ensikertalaista ja 50 lastensarjalaista suorittivat maratonin onnistuneesti. Kuninkuusmatkalle eli 96 kilometrille (3 kierrosta) uskaltautui 41 kilpailijaa ja normaalimatkalle (2 kerrosta, eli 64 km) ilmoittautui lähes kolmesataa kuskia. Myös itse osallistuin tälle 64 km matkalle, nyt menopelinä oli alla Kona Wo-fatbike. Pakkohan se on kokeilla, miten läskipyörällä suoriutuu tällaisessa vähän haastavammassa, mutta kuitenkin nopeassa maastokisassa. Tällä kertaa fatbikeille oli jopa oma sarjansa. Vierumäen ja Mätäkivenmäen leppoisa mäntykankainen maasto ja ratamestarin onnistunut reittisuunnittelu tekivät reitistä mieluisan ja vaihtelua ei todellakaan puuttunut. Reitin merkkaus oli erinomaista ja huolto toimi mallikkaasti.

Kilpailunjohtaja Pasi Juntunen oli erittäin tyytyväinen kilpailun järjestelyiden onnistumiseen. Hän antaa kiitoksensa kaikille kilpailun järjestelyihin osallistuneille vapaaehtoisille. Lisäksi suuren kiitoksen ansaitsee Metsähallitus, jonka kanssa Korson Kaiku on solminut viisivuotisen sopimuksen Korso 96 MTB:n järjestämisestä Mätäkivenmäen alueella. Sopimuksen piiriin kuuluu muun muassa tapahtuman kehittäminen ympäristöystävällisempään suuntaan. Tänä vuonna merkittävin askel oli antaa virallinen suositus geelipullon käytöstä kilpailun aikana. Suosituksella saatiin merkittävästi vähennettyä roskaamista reitin varrella. Geelipullojen suosio jopa yllätti tapahtumajärjestäjät, kun kaikki geelipullot oli myyty loppuun jo reilusti ennen ensimmäistä kilpailustarttia.

Blogistin kellertävä paita paistaa taustalla, sieltä se läski tulee :) Kuvan lähde: Ari Alanko.

Reitti 2000 - Vaellusreitti polkupyörällä

Kona Wo fatbike kuormattuna ja varusteltuna valmiiksi Reitti 2000:lle.

Reitti 2000 on Helsingin kaupungin ylläpitämä vaellusreitti. Se alkaa Helsingin Keskuspuistosta, Laaksosta ja kulkee Pitkäkosken kautta Vantaalle, josta se jatkaa Myyrmäen kautta pohjoiseen kohti Petikkoa ja Espoon puolelle Serenaan. Luukin ulkoilualueen kautta matka jatkuu Lakistoon Rinnekodin ohi ja Vihdin monien lampien välistä kohti Salmen ulkoilualuetta. Salmi on reitin kauimmainen piste ja sieltä reitti kääntyy takaisin etelään läpi Nuuksion kansallispuiston kohti Solvallaa ja sieltä Pirttimäkeen. Pirttimäestä reitti suuntautuu pohjoiseen Luukkiin, josta palataan takaisin samaa alkumatkan reittiä pitkin lähtöpisteeseen Serenan ja Petikon kautta Helsingin keskuspuistoon. Reitin kokonaispituus Laakson lähtöpisteestä takaisin on noin 110 km.

Reitti 2000 tarjoaa hienon läpileikkauksen pääkaupunkiseudun ja lähikuntien ulkoilumaastoista aina hienoista järvimaisemista rauhallisiin erämaisemiin asti. Vaikka kyseessä on ensisijaisesti monen päivän vaellusreitti, sopii se myös erinomaisesti ajettavaksi polkupyörällä, mieluiten hyvin varustellulla maastopyörällä. Jos kokonaisen reitin pituus hirvityttää ja tuntuu ylivoimaiselta, kannattaa matka aloittaa Myyrmäen urheilupuistosta, johon saa vaikkapa auton hyvin parkkiin. Näin alkumatkan helpohkoa ja vähän tylsää reittiä ei tule sahattua liikaa edestakaisin ja matka lyhenee. Reitti 2000 on merkitty koko matkalta maastoon sinivalkoisin nauhoin ja muutamin tienviitoin.