Haastaako Uber taksipalvelujen dinosauruksen?

Paljon puhutaan nyt norminpurkutalkoista, joilla olisi tarkoitus päästä eroon pikkumaisista, yrittämistä hankaloittavista ja hidastavista säännöistä. Jotkin asiat vaan voi hoitaa paremmin, mielekkäämmin ja ennen kaikkea tehokkaammin, kun asiaa pysähdytään vain hetkeksi miettimään. Vapaassa markkinataloudessa rehti kilpailu kasvattaa kuluttajien hyötyjä enemmän kuin monopolien (Alko, Taksiliitto, rahapelit yms) suojelu. Monopoli mahdollistaa sen, että annetaan ja saadaan paskaa palvelua, kun vaihtoehtoja ei ole. Nähtiinhän se jo VR:n palveluissa. Kilpailun puuttuessa hinnat olivat kovat, junat myöhässä ja aina talvi yllätti, vaikka Suomessa tulee lunta ja pakkasta on aina joka ikinen vuosi. Kun Onnibus ja muut toimijat tulivat markkinoille, ylimielisyys ja sitä kautta VR:n hinnat ja monopoli alkoi murentua. Palvelunkin on tästä pakko parantua. "Älkää tulko sanomaan miten homma pitäisi tehdä" -asenne ei ole tätä päivää, vaan kuluttajia pitää myös kuunnella.

Uusi teknologia mahdollistaa uusien sovellusten ja toimijoiden saapumisen markkinoille. Tästä hyvänä esimerkkinä on Uber ja sen kilpailija Lyft. Uber on yhdysvaltalainen vuonna 2009 perustettu mobiilisovellusta kehittävä yritys, jonka sovelluksen tarkoituksena on mahdollistaa helppo ja halpa taksin tai muun kyydin tilaaminen matkapuhelimella. Nykyinen taksibisnes ja lainsäädäntö on yllätetty vähän kuin housut kintuissa. Lainsäädäntöä ei ole haluttu sopeuttaa nykyaikaan, vaan toivotaan nykyajan sopeutuvan vanhaan lainsäädäntöön, joka puolestaan kuuntelee ja suojelee monopoliaan ylläpitävää Taksiliittoa. Ketterämpi ja tehokkaampi kilpailu halutaan lytätä keinolla millä hyvänsä, peiliin ei haluta katsoa saati omaa toimintaa kehittää. Nämä Uberin kaltaiset palvelut ovat kuitenkin tulevaisuutta. Kankea lainsäädäntö ei siis tällä hetkellä oikein mahdollista muiden toimijoiden tuloa markkinoille. Tuntuu omasta mielestäni jotenkin oudolta, että jos vaikkapa työtön maahanmuuttaja haluaa ja keksii elättää itsensä Uber-kuskina, niin tämä on laitonta ja hänet tuomitaan menettämään tulonsa valtiolle. Päättäjien mielestä hänen olisi parempi nostaa työttömyyskorvausta kuin työllistää itsensä. Järjetöntä.

Mitä suuresta osingonjaosta pitäisikään ajatella

Yritysten jakamat suuret osingot ovat taas monien kahvipöytäkeskustelujen aiheena ja lehtien palstoilla. Väitetään jopa, että ahneet omistajat saavat taas ylisuuren palkkion, joka revitään köyhien työntekijöiden selkänahasta, tai jotain lähes yhtä typerää. Jotkut tuntuvat oikeasti luulevan, että osinko on jotain ilmaista rahaa, joka sataa taivaalta. Eihän se näin ole. Todellisuudessahan yrityksen osakkeen arvo laskee periaatteessa aivan yhtä paljon kuin se jakaa osinkoa. Jos Tikkurila maksaa vaikkapa 5 % osinkotuottoa osakkeelle, niin osingon irtoamisen jälkeen osakkeen arvo laskee tämän saman 5 %. Varsinainen tuotto on nolla. Osinko ei luo siis mitään lisäarvoa, siinä vain raha vaihtuu taskusta toiseen. Mikä tässä on niin vaikeaa ymmärtää? Yhtä hyvin saman tuoton saisi myymällä Tikkurilan osakkeita 5 % salkusta. Jotenkin kummallista, että jos yritys tuottaa voittoa ja jakaa suuria osinkoja, niin sitä pidetään tuomittavana ja asiaa paheksutaan. Entä jos asiat olisivat päinvastoin? Tällä logiikalla samat ihmiset eivät kuitenkaan jostain syystä hurraa, jos yritys kyntää tappiolla, ei maksa veroja yhteiskunnan pyörittämiseen, eikä pysty edes työllistämään ihmisiä.

Ryhmäeläkevakuutuksen veroetu ja sen merkitys

Anonyymi oli kommentoinut erittäin hyvin Työnantajan lisäeläkejärjestely - Mandatum Lifen sijoitusten hoitopalvelu -artikkelia koskien ryhmähenkivakuutuksen veroetua, jota en siinä artikkelissa ymmärtänyt huomioida. Kommentoijalle kiitos. Kommentit ja esimerkki oli itse asiassa niin hyvä, että se ansaitsee mielestäni tässä ihan oman mainintansa ja vähän syvällisemmän läpikäynnin kahdella eri esimerkillä. Tuntuu oikeastaan vähän surulliselta ja hämmentävältä, että kukaan muu ei tätä "virhettä" ollut tajunnut. Artikkeli on kuitenkin julkaistu jo reilu vuosi sitten ja päivitetty uudestaan vähän aikaa sitten. Ehkä ketään ei vain asia kiinnostanut, tai blogimaailman ja lukijoiden kollektiivinen älykkyys itseni lisäksi ei sitten vain riittänyt veroedun huomaamiseen. Kumpi onkaan sitten pahempi asia...?

Kengänjälki hangella - Läskipyörän kantavuus ja pintapaine

Kevätaurinko on alkanut jo pilkistää pilvien takaa ja lämmittää mukavasti. Valoisa aika lisääntyy ihan siivillä ja kesän läheneminen tuo lisää energiaa. Helmikuun lumihangissa ja auringonpaisteessa on aina jotain maagista. Jos hyvä tuuri kävisi, niin pääsisi koko päiväksi ajelemaan fatbikellä hankikantoja pitkin: Harvinaista herkkua - Fatbikellä helmikuun hankikannoilla. Se on ehkäpä parasta, mitä helmikuussa voi tehdä housut jalassa :) Vielä tänään (16.2.2016) ei hanki ihan kestänyt pidempää seikkailua, mutta lähellä jo oltiin. Toivottavasti samanlaisia säitä vielä tulee, että pääsen testailemaan myös 3 Fat Pro -läskipyörän ominaisuuksia samalle reitille, missä ajoin Kona Wo -läskipyörällä. Hankikanto ja läskipyörä, tuo ihana pari ja samalla mysteeri.

Hävetkää - Vantaan urheilupomot ja Timmi-tilavarausjärjestelmä

Käyn silloin tällöin epäsäännöllisesti pelailemassa squashia tai sulkapalloa Myyrmäen urheilupuistossa Vantaalla muutaman kaverin tai veljen kanssa. Aamupäivisin hinta on 10 euroa tunnilta, joten puoliksi jaettuna summa ei paljoa kustanna. Squashissa saa kiloille hyvin kyytiä ja samalla pelatessa voi vaihtaa hyvin kuulumisia. Homma toimi aikaisemmin siten, että haluttu vuoro varattiin puhelimitse ja maksettiin sitten paikan päällä pelipaikan vierestä löytyvään toimistoon. Maksuksi kävivät käteinen ja liikuntasetelit, kortilla maksaminenkin taisi onnistua. Kaikki toimi silloin ihan hyvin. Pohdiskelin joskus, että voisi olla kätevää varata vuoro suoraan netin kautta. Ei tarvitsisi jonottaa puhelimessa tai soittaa tiettyyn toimistoaikaan. Varauksen voisi tehdä mihin aikaan tahansa. Puhelinlaskuakaan ei kerry, kun ei tarvitsisi enää soittaa. Jos jonain päivänä on herännyt vähän väärällä jalalla, niin eipähän tarvitse edes jutella kenenkään kanssa. Asiakaspalvelijaltakin säästyisi hommassa aikaa, kun sen hoitaa itse asiakas. Kaikki on nykyisin netissä, niin luulisi tämänkin homman siis toimivan hyvin ja tuovan etuja ja kustannussäästöjä kaikille osapuolille. Tai niinhän sitä tyhmempi äkkiseltään luulisi...

Hävetkää-graffitti Vantaan urheilupomojen sikailusta Myyrmäessä. lähde.

Kannattaako 4k television hankinta?

Ennen oli telkkarin osto jotenkin helpompaa. Hankittiin vain painava kuvaputki tv, jonka kaveriksi liitettiin videonauhuri ja mahdollisesti yksi pelikonsoli. Siinäpä se. Eroja ei juuri ollut ja kaikki toimi niin kuin piti. Päätä ei tarvinnut vaivata teknisellä jargonilla. Nyt jos eläkkeelle päässyt vanhempi seniorikansalainen haluaa päivittää vanhan telkkarinsa, niin en yhtään hämmästy, jos sormi menee suuhun jo kodinkoneliikkeen ovesta sisään astuessa. On LCD ja plasma, OLED ja LED, 3D TV, HDTV,  HD ready, Full HD, UHD ja 4k. Termistö jatkuu vielä liitäntöjen puolella: USB ja Scart, löytyy VGA, HDMI 1.1, 1.2, HDMI 2.0:kin löytyy. Jos noista termeistä on ihme ja kumma selvinnyt, niin sitten jo muistihäiriöistä kärsivän eläkeläisen takataskusta pitäisi löytyä diplomi-insinöörin tutkinto kuvanpakkauksesta ja mielellään myös erilaisista äänistandardeista, jotta tajuaisi jotain H.264/MPEG-4 AVC, VP9 ja VP10:n merkityksestä saati niiden eroista. Kopionsuojauksestakin pitäisi olla lukenut vähintään kandidaatin opinnot. Eipä ole helppoa nykyään tuo television ostaminen. Vain yksi asia on varmaa, rahaa sen ostamiseen tarvitaan edelleen :D