Vaikka pyöräily on omasta mielestäni todella hienoa ja rentouttavaa, niin siinä on yksi ongelma. Etenkin pitkien matkojen pyöräilyssä hyvien reittien ja kohteiden keksiminen alkaa tuntua jo vaikealta. Voihan sitä huvikseen katsella lähialueen maisemia, mutta jos haluaa kunnon pyöräilyfiilikseen, niin reitin pitää olla vähintään pari tuntia ja matkan mielellään yli 70 km. Kun Tuusulanjärvi on kierretty, Rautatiemuseoon menty, Vanhaan Porvooseen on polkaistu useammin kuin jaksaa laskea ja niin edelleen, niin mitä jääkään jäljelle? Tytyrin Elämyskaivoksellekin Lohjalle on tullut jo polkaistua. Mitä jos mentäisiinkin katsomaan Raaseporin linnaa. Ei yhtään huonompi ehdotus.
Raaseporin linna taustalla vasemmalla, etualalla lipunmyynti. Kuva vuodelta 2022. |
Raaseporin linnaan ja takaisin olisi Vantaalta jo sen verran matkaa (175 km), että piti tehdä pienoinen kompromissi. Otetaan veljen kanssa pyörät lähijunaan ja suunnataan Kirkkonummelle. Ajassa tuo ei säästä juuri mitään, koska junaa pitää vaihtaa Huopalahdessa ja odotusaikaakin kertyy. Matkassa kuitenkin säästää sen 30 km yhteen suuntaan. Periaatteessa ei vielä paljon, mutta loppulenkin fiiliksessä on suuri ero onko ajanut 175 km vai 145 km. Vielä jos tuo kilometrimäärä on ajettu vastatuuleen, niin kyllä se kehossa jo reissun loppupuolella tuntuu. On myös henkisesti helpompaa, kun uudet maisemat tulevat heti vastaan junasta noustessa. Pyörät siis aamusta junaan (BCD vyöhykelipun hinta 4,1 €/henkilö ) ja matkaan.
Lähijuna ja pyörän kuljetus sille sopivassa vaunussa. Näppärää. |
Kirkkonummelta kulkee suhteellisen hyvä pyörätie Länsiväylän/Jorvaksentien vartta. Tätä riittää noin 5,5 km Kirkkonummen keskustasta, jonka jälkeen siirrytään ajamaan ajoradan reunaa. Piennar ei ole alussa kovinkaan leveä ja liikennettäkin riittää, mutta jossain Pickalan ABC-aseman kohdalla piennar levenee ja liikennekin vähenee. Sellaista pyöräilijän maantien pitäisikin olla.
Kirkkonummelta kulkee hyvä pyörätie Jorvaksentien rinnalla. Kuva vuodelta 2022. |
Kirkkonummelta on noin 30 km Inkoossa sijaitsevaan kauppaan, joka oli toinen etappimme. Veli olikin tehnyt reitin, joka erkanisi sopivasti isolta tieltä ennen kauppaa. Ison tien (Jorvaksentie/Inkoon rannikkotie) pientareen ajaminen pitkän matkaa on vähän puuduttavaa hommaa. Reititys itsessään oli ihan ok ja maisematkin tien varrella olivat hyviä, mutta itse Innanbäckintie oli kyllä aikamoista Emmental-reikäjuustoa. En oikein pysty tuota suosittelemaan, vaan oikaisu kaupalle kannattaa tehdä vähän myöhemmin vasta Täktervägenin kautta. Ensi kerralla sitten...
Inkoon S-Market, jossa pidimme ensimmäisen kunnon tauon. Kuva vuodelta 2022. |
Pyörimme myös hetken Inkoonrannan ja sataman alueella. Kauniiltahan tuo näytti. |
Inkoon keskustasta suunnataan taas Inkoon rannikkotielle ja jatketaan sen piennarta reilut 2 km, kunnes käännytään etelään (ramppi oikealle) pitkin tietä numero 186. Tätä jatketaan vain noin kilometrin verran, kunnes käännytään länteen tielle numero 1050 (Fagervikintie). Tätä tietä jatketaan suoraan niin pitkälle, että tulee Raaseporin linnan opasteet vastaan.
Tie numero 1050 on erittäin hyvälaatuinen ja maisemiltaan vaihteleva. |
Tie numero 1050 eli Fagervikintie on todella hyvä ajaa. Asvaltti on hyvälaatuista, eikä liikennettä juurikaan ole. Maisemat ovat vaihtelevia ja vastaan tulee niin järviä, peltoja, kuin harjujakin. Todella nautinnollista ajaa. Yhteensä matka Inkoosta tätä tietä pitkin Raaseporin linnaan on noin 30 km, eli omasta nopeudesta riippuen noin reilu 1 h. Liian kovaa ei kannata päästellä, koska nousumetrejä kertyy huomaamatta. Tuntuu että aina mennään vähän harjua ylös ja harjua alas, väliin tasaista peltoa ja sitten toistetaan ja toistetaan.
Kokemuksia Raaseporin linnasta
Raaseporin rauniolinna on terminä vähän huono, koska tuon perusteella voisi pahimmillaan odottaa, että näkee vain muutaman kivikasan, jotka aikoinaan toimivat linnan perustuksina. Totuus on kuitenkin ihan jotain muuta kuten kuvistakin näkyy ja Raaseporin linna on ehdottomasti tutustumisen väärti. Sisäänpääsy maksaa aikuisilta 8 € ja itse paikka on auki pääsääntöisesti kello 10-17, kesälomakautena linna on auki kello 19 asti. Tätä ei suoraan mainosteta, mutta jos ihan tarkkoja ollaan, niin itse linnan pihalle pääsee vielä ilmaiseksi. Lippu pitää olla ostettuna vasta itse linnan portista sisään astuessasi. Voit siis hyvin pyöräillä Raaseporin linnan luo ja syödä vaikka penkeillä eväät. Kaikki tämä on ilmaista.
Raaseporin linna. Etualalla penkkejä. Kuvat vuodelta 2022. Rakennettu 1370 luvulla, jolloin linnaa vielä ympäröi 2 metriä korkeammalla ollut vesi. |
Raaseporin linna. Veljeni vangittuna jonkinlaiseen "jalkapuuhun". |
Raaseporin linnaa sisältä. Yksi isoimmista huoneista oli muistaakseni nimeltään ritarisali. |
Raaseporin linnan sisäpihaa. |
Raaseporin keskiaikainen linna on yksi Suomen komeimmista linnanraunioista. Historiasta sen verran, että Raaseporin linna rakennettiin 1370-luvulla veden ympäröimän (Vedenkorkeus ollut noin 2 metriä korkeammalla ja nyt matkaa läheiseen vesistöön ja siitä merelle reilut 2 km) silokallion päälle läntisen Uudenmaan hallintokeskukseksi ja sen tehtävänä oli valvoa Suomenlahden merenkulkua ja kauppaa. Linna oli myös tärkeä sotilaallinen tukikohta. Raaseporin kukoistuskautta olivat 1450–1460-luvut, jolloin siellä asui noin 70 ihmistä. Linna hylättiin vuonna 1558 Helsingin ja Tammisaaren kaupunkien perustamisen, maankohoamisen ja olutkellarin romahtamisen jälkeen.
Linna seisoi autiona yli 300 vuotta, kunnes raunioilla aloitettiin restaurointityöt ensimmäisen kerran 1880-luvulla. Tällöin muurit olivat romahtaneet ja lähes kaikki tiilet olivat murentuneet. Pyöreästä tornista puuttui useampi kerros ja linnan pihalle oli muodostunut kolmimetrinen maakerros, josta kasvoi 30 metrisiä kuusia. Kolme suurempaa restaurointia on tehty 1900-luvulla, joista viimeisin saatiin päätökseen 1988, kertoo mobiguide. Linnaa ei ole mahdollista entisöidä alkuperäiseen asuunsa, koska ei ole tarkkaa tietoa siitä, miltä se on aikoinaan näyttänyt. Pyöreä torni oli aikoinaan 6-kerroksinen, kun se nyt on vain kolme ja puoli kerrosta korkea. Jos siis luulet tulevasi lähes autenttiseen linnaan, niin olet väärässä. Tästäkin huolimatta Raaseporin linna on todella vakuuttavan näköinen.
Nykyisin Raaseporin rauniolinnaa hoitaa ja sen toiminnasta vastaa Metsähallitus. Kiinteistöjen maapinta-ala on noin 18,7 ha ja kävijämäärä vuonna 2014 oli 65 000 ihmistä ja vuonna 2017 noin 80 000 kävijää. Kokonaistulo- ja työllisyysvaikutukset lähialueelle tuottivat siis noin 2,2 miljoonaa euroa ja 22 henkilötyövuotta.
Reitti Vantaalta Inkoon kautta Raaseporin linnaan. Tarkempaa tietoa saa Garmin Connect-pelvelusta. |
Pidimme Raaseporin linnalla vielä lyhyen ruokatauon ja lähdimme samaa reittiä takaisin. Tauko taas Inkoon S-Marketissa ja Kirkkonummella. Tällä kertaa junamatka jätettiin välistä ja matkaa jatkettiin Vanhaa Rantatietä pitkin. Pääosin se on hyvässä kunnossa, mutta lyhyt pätkä Tolsan kohdalla on kulunutta ja täynnä poikittaisia murtumaviivoja, jotka lyövät käsille. Pidimme vielä kolmannen tauon Espoon Ikeassa, jossa paistotuotteita kertyi pussiin -50 % alennuksella tuntia ennen sulkemista.
Kaiken kaikkiaan reissu oli vajaa 150 km ja aika liikkellä oli vajaa 6 h. Keskinopeus noin 25 km/h. Taukojen kanssa tietenkin paljon paljon enemmän, koska lähdimme vähän ennen kymmentä aamulla ja kotona olimme noin kello kahdeksan illalla. Koko päivä tuossa siis meni, mutta ehdottomasti kannatta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti