7. elokuuta 2017

Nojapyörän vuokraus - Kaarikinneri Oy ja Ice Sprint X

Olen suunnitellut nojapyörän ostoa jo noin vuoden verran. Oikeastaan jo siitä asti, kun kirjoitin artikkelin: Velomobiilin eli kinnerin edut pyöräilyssä. Nojapyörä on nopea, penkki tuo mukavuutta ja pyörällä voi kuljettaa hyvin tavaraa. Eri malleja ja niiden variaatioita on kuitenkin paljon: on kaksipyöräisiä tai kolmipyöräisiä, korkeita ja matalia, yläohjauksella ja alaohjauksella, tavaratelineellä tai ilman, kokoontaitettavia jne. Jokaisella on omat hyvät ja huonot puolensa. Kaikkea ei voi saada ja jos haluaa kompromissin, niin jostain täytyy kuitenkin aina tinkiä. En ole siis koskaan osannut päättää, koska en oikeastaan edes tarkkaan tiedä, mitä aivan tarkalleen haluaisin. Pitäisi päästä kokeilemaan, jotta oikeasti tietäisi, mitä tahtoo ja mistä ei oikeastaan loppujen lopuksi tykkää. Onneksi tähän on nyt mahdollisuus. Pääkaupunkiseudulla nojapyöriä vuokraa Kaarikinneri Oy.

Kolmipyöräinen nojapyörä, eli trike rypsipellon reunalla. Malli ICE Sprint X. Sivulaukussa evästä.


Kaarikinneri Oy - Toiminta ja pyörävalikoima


Kaarikinneri Oy on Arto Joutsimäen yhden miehen yritys, joka vuokraa ja myy muutamaa erilaista nojapyörää niistä kiinnostuneille. Arto Joutsimäki on tullut tunnetuksi nojapyöräpiireissä siitä, että hän on katetun ja sähkömoottorilla varustetun Arcus-kinnerin isä. Pelkästään ensimmäiseen versioon meni aikaa kolme vuotta ja satoja työtunteja. Koko homman suunnittelu alkoi 2010 ja uutta versiota on taas mietteissä... Miehellä on siis aito palo sekä kiinnostus nojapyörien suhteen ja sen kyllä huomaa. Tietämystä löytyy ja juttua nojapyöristä riittäisi kuunneltavaksi vaikka koko päiväksi. Loogista onkin, että osa harrastuksesta on siirtynyt myös yritystoiminnaksi. Vantaan Kuninkaanmäessä sijaitseva paikka toimii englantilaisten ICE- ja tsekkiläisten Azub- nojapyörien maahantuojana. Sen toiminta alkoi 15. kesäkuuta 2017, joten nyt puhutaan vielä aika alussa olevasta ja pienestä yrityksestä. Toimintaa on tuskin edes tarkoitus kovin paljon kasvattaa, koska homma toimii autotallista ja sivutoimena. Vuokrattavana ja kokeiltavan on kaiken kaikkiaan neljä sopivasti erilaista nojapyörää, jotka käyvät aikuiselle.

  1. ICE SprintX – nopea ja suhteellisen matala nojapyörä retkikäyttöön 26″ takapyörällä
  2. Azub Tricon 20S – yläohjauksella ja 20″ takapyörällä. Hieman korkeampi trike
  3. Azub Origami – näppärä kaksipyöräinen taittonojakki vaikkapa työmatkapyöräksi
  4. Arcus kinneri – täysjousitetun ICE Sprint -nojakin päälle rakennettu velomobiili, jossa on 750W sähköavustus, iso tavaratila ja kokonaan katettu kuomu
Osa Kaarikinnerin pyörävalikoimaa, joita Arto esittelee itselleni. Vasemmalta oikealle: Arcus, ICE Sprint X ja Azub Tricon. Tallissa vielä lisää.


Vuokrahinnasto määräytyy pyörän ja vuokra-ajan pituuden mukaan
pyörä 1 h 2 h 3 h samana päivänä yön yli vuokra 3 vrk 4-7 vrk
Arcus kinneri 20 € 30 € 40 € 60 € 75 € 150 € 250 €
kaikki muut 15 € 25 € 35 € 50 € 65 € 100 € 200 €


Nojapyöriä vuokrataan siis tunti/päivähinnoittelulla ja yli viikon vuokrakin onnistuu sopimuksen mukaan. Vuokrahinnat ovat mielestäni ihan kilpailukykyiset. Jutun ydin on kuitenkin se, että jos olet suunnittelemassa esimerkiksi kolmipyöräisen nojapyörän hankintaa ja tykästyt siihen esimerkiksi kolmen vuokrapäivän aikana, niin saat tilatessa vuokrahinnan verran alennusta. Noinhan sen homman pitäisi oikeasti pelata jokaisessa pyöräliikkeessä. Nyt kun lähes kaikki tavara ostetaan netistä, niin mikä on kivijalkapyöräkauppojen valtti? Kaarikinneri Oy näyttää, että pyörää pitää päästä kunnolla testaamaan. Pelkkä pyöräytys parkkipaikalla ei oikeasti riitä. Jos testattu nojapyörä miellyttää, niin tilauksen voi jättää halutuilla osilla ja pyörän saat noin 3-4 viikon päästä tilauksesta.

Sen verran pitää kuitenkin antaa kritiikkiä, että hinnoissa ja vuokra-ajoissa voisi olla vielä enemmän vaihtoehtoja. On aika suuri hyppäys esimerkiksi yhden vuorokauden (75 euroa) ja 3 vrk (150 euroa) välillä. Todennäköisesti esimerkiksi kahden vuorokauden vuokrasopimuksen saa varmaan sorvattua, mutta voisihan se lukea hinnastossakin. Toisaalta on myös vähän hämmentävää, että eri pyörämerkkejä ei ole oikein huomioitu hinnassa. Onhan se nyt vähän eri asia vuokrata vaikkapa reilun 2 000 euron tai 5 000 euron pyörää. Vuokrahinta on kuitenkin sama, vaikka pääomakustannukset eivät ole. Vähän siis sama asia, kuin saisi vuokrata Ferrarin Saabin hinnalla. Kun liikuntaseteleillä saa maksettua vaikkapa kajakin vuokran, niin kannattaisi varmaan myös harkita, josko niillä saisi vuokrattua nojapyöriä.



Ice Sprint X - Omat kokemukseni trikestä


Yhteistyön merkeissä sain Ice Sprint X -nojapyörän vuokralle neljäksi päiväksi. Kyseessä on siis vajaan 5 000 euron hintainen taitettava kolmipyöräinen nojapyörä täysjousituksella. Nojapyörä oli varustettu tavaratelineellä, sivupeilillä, lokasuojilla, lukkopolkimilla ja pullotelineellä, joten se soveltuu hyvin vähän pidemmällekin retkelle. Ainut mikä puuttui, oli matkamittari. Kannattaisi myös harkita, josko kaikki pyörät varustaisi renkaanpaikkaussetillä ja pienellä käsipumpulla, jotka kulkisivat pienessä pussukassa jossain istuimen takana. Vai oletetaanko, että kaikilta kiinnostuneilta nämä löytyvät jo kotoa valmiina? Myös lyhyt selostus eturenkaiden paikkauksesta voisi olla paikallaan. Vaikka olen vaihtanut ja paikannut omasta pyörästäni sisärenkaat lukemattomia kertoja, niin nojapyörä on kuitenkin erilainen. En itse asiassa vieläkään tiedä, olisiko lokasuoja pitänyt eturenkaan puhjetessa irrottaa, saati koko rengas? Mielestäni nojapyörän vuokraajalle kaikki pitäisi tehdä mahdollisimman selväksi ja helpoksi. Noviisi ei kuitenkaan tajua kysyä kaikkea tärkeää siinä vuokrauksen alussa.

Nojapyörän rentoutta parhaimmillaan.


Vuokrasopimuksen allekirjoituksen jälkeen suuntasin heti vanhempieni luokse esittelemään jännää menopeliä :) Neljän päivän aikana tuli poljettua yhteensä noin 150 km. Aluksi tuntui, että nojapyörä ei oikein kulje lujaa, koska oikeita lihaksia ei osannut vain käyttää. Vasta palautuspäivän reissulla polkeminen alkoi sujua ja pakaroistakin alkoi saamaan tehoja polkemiseen. Alussa eturattaista tuli käytettyä kahta pienimpää ja mäet menivät ryömimiseksi. Mutta kun oikeita lihaksia sai aktivoitua, niin vuokra-ajan lopussa huomasinkin käyttäväni pääasiassa vain isointa eturatasta. Aika yllättävää. Eniten yllätti kuitenkin tuo nojapyörän rentous. Kaikki tärinä, selän, takapuolen tai käsien puutuminen yms vaivat olivat poissa, vaikka millaisessa maastossa ajeli ja kuinka pitkään tahansa. Vaikka penkki vähän hiosti, niin ajoasento oli rento, kuin sohvalla istuisi. Ei hitto soikoon. Takapuoli ja selkä olivat tukevasti penkillä, kädet rennosti ohjauskahvoilla ja pää juuri sopivasssa asennossa. Mitään ei tarvinnut jännittää. Kroppa ei vain tunnu väsyvän, kun mennään mukavuus edellä.

En yhtään ihmettele, miksi joku haluaa tällaisella vehkeellä lähteä vähän pidemmällekin reissulle. Tarakan sivulaukkuihin mahtuu nimittäin uskomaton määrä tavaraa ja kun painopiste jää niin alas, ei sen olemassaoloon edes kiinnitä mitään huomiota ajaessa. Tietenkin se hidastaa ylämäen kapuamista, mutta toisaalta tällä kolmipyöräisellä nojapyörällä sen voi ajaa miten hitaasti vain haluaa. Tasapainosta ei tarvitse koskaan huolehtia. Tämän takia nojapyörällä katselee myös enemmän maisemia. Koska pää on luonnollisessa asennossa, eikä tasapainolla ole niin väliä, voi sivullekin katsella niin pitkään kuin vain haluaa. Ohjaus onnistuu vaikka yhdellä kädellä. Myös sivupeili tuo ajamiseen oman vivahteensa, kun yhtäkkiä tajuaa, että näkee kaiken mitä takana tapahtuu. ICE Sprint X oli myös niin matala, että normaalin maantiepyörän perässä polkiessa eteen näki jopa ihan hyvin ajajan jalkojen ja pyörän alta. Lyhythameiset naiset varokoon :D Kun trikellä taas ajoi edellä ja pystypyörällä perässä, niin matala trike ei blokannut näkökenttää yhtään edestä. Kätevää... Bonusta on myös se, että pitkän ketjulinjan ansiosta vaihteita voi surutta käyttää ristiin. Näinhän ei pystypyörässä voi tehdä, joten vaihdevalikoima on tässä trikessä erittäin laaja.

Trike on helppo kuormata, koska se seisoo itse pyöriensä varassa. Halutessaan siinä voi pyöräreissun aikana ottaa aurinkoa ja jopa pienet tirsat, jos oikein väsyttää. Nojapyörää säilyttää parhaiten autotallissa suoraan ajovalmiina, mutta kerrostalossakin sitä voi säilyttää. ICE Sprint X on keskeltä kokoon taitettava. Kun penkin irrottaa muutamalla pikalukolla, alaohjauksen kahvat taittaa alaspäin, niin paketti taittuu keskeltä suhteellisen vaivattomasti pienempään kasaan. Kun hommaa muutaman kerran harjoittelee, niin operaatio onnistuu alta minuutin, vaikka ei formulavarikkotiimin suorituksiin yltäisikään. Viehän se edelleenkin aika paljon tilaa, mutta mahtuu auton takakonttiin ja junaankin sen voi kantaa.

ICE Sprint X kasassa. Pitäisi mahtua auton takakonttiin.

Mistä pitää tinkiä triken kohdalla?


Onhan se trike edelleen vähän painava ja ylämäessä häviää normaalille pystypyörälle. Tämä johtuu osin suuremmasta painosta, mutta toisaalta myös ajoasennosta. Pystypyörällä voi nousta seisomaan, kun oikein jyrkkä mäki tulee eteen. Näin polkijan omasta painosta saa kaiken hyötykäyttöön painovoiman avulla. Nojapyörän ajoasennon takia omaa painoa ei saa hyödynnetyksi kampia vääntämään. Toisaalta penkki mahdollistaa sen, että siitä voi saada jopa pystypyörää enemmän tehoa irti. Vähän kuten jalkaprässiä käyttäisi. Vaatii tosin tekniikkaa ja rutkasti voimaa. Alamäessäkään kolmipyöräinen nojapyörä ei ollut niin nopea kuin kuvittelin. Vaikka ajoasento on matalalla, kolmen renkaan aiheuttama vierintävastus ja leveä etupinta-ala on silti sama tai jopa isompi, kuin alaotteella tai triathlon-tangolla ajettavalla pystypyörällä. Vaatisi katteen, jotta päästään suurempiin nopeukseein. Karkeasti sanoen nopeuteni laski nojapyörällä 1-2 km/h tavalliseen maantiepyörään verrattuna. Se mikä rentoudessa menetetään, niin nopeudessa hävitään. Toisaalta kun mennään mukavuus edellä, niin taukoja tarvitaan pitkällä matkalla vähemmän ja näin ollen nojapyörä on loppujen lopuksi nopeampi, vaikka olisikin hitaampi.

Muutama huonompikin ominaisuus trikestä tuli jo kokeilussa vastaan. Jos tie oli erittäin huonokuntoinen ja reikäinen, niin leveällä kolmipyörällä oli haasteellista väistää kaikki montut. Jokainen rengashan menee omaa "uraansa", joten pitää huomioida kolme uraa vs. pystypyörän kahden renkaan yksi ura. Vaihtoehtoisesti jos kuopan haluaa kiertää, niin trikeä pitää jo siirtää sivusuunnassa huomattavasti vs. pystypyörä. Se voi olla joskus hyvinkin vaarallista muun liikenteen seassa. Toisaalta jousitus ja penkki syö suurimman osan montuista, joten aina ei välttämättä kannata edes suuntaa muuttaa. Trike on myös sen verran matala, että sitä ei välttämättä aina liikenteessä havaitse. Toisaalta ne ketkä havaitsevat, niin antavat menopelille ihmeen paljon tilaa. Paljon enemmän kuin tavalliselle pyörälle. Joskus matala ajoasento aiheuttaa myös sen, että ei itse näe. Jokin muuri tai pusikko voi juuri olla triken korkuinen tai mäen nyppylä laskeutua niin, että mutkan suuntaa ei kovin kaukaa edes huomaa. Onneksi etupyörien levyjarruilla laite pysähtyy kuin seinään. Tulipa Tuusulanjärveä kiertäessä vastaan myös hevonen, joka pelästyi totaalisesti matalaa ja outoa vekotinta. Pikkaisen kuumotti maata asvaltin tasolla, kun iso hevonen vieressä vauhkoontuu. Pakkohan siinä oli väistää kunnolla pientareelle. Toisaalta vain trikellä on mahdollista ajaa toinen pyörä asvaltilla ja toinen reilusti pientareella ja samalla säilyttää tasapaino ja ajosuunta. Tilanne saattoi siis ulkopuoliselta näyttää pelottavalta, vaikkakin oli "hallinnassa" koko ajan.

Jotenkin tuntui haikealta palauttaa kyseinen nojapyörä. On sillä omanlaisensa ja hauska fiilis ajaa. Eräällä terassilta yksi olutta hörppivä mies jopa kyseli, myynkö nojapyörän hänelle. Enpä myynyt, kun on lainassa :) Hintahan tässä kyllä hirvittää, mutta käytettynä vastaavaa voisi jopa harkita. Toisaalta tekisi vielä mieli vuokrata Kaarikinneristä Azub Origami ja katsoa, miltä se puolestaan vaikuttaa. Se kun taittuu vieläkin pienempään tilaan. Osaisi sitten vihdoinkin sanoa, hankkiiko kaksi vai kolmipyöräisen nojapyörän. Kaksi tuntia ei olisi paha hinta... Jos yhtään tekee mieli kokeilla, niin ei muuta kuin Kaarikinneri Oy:n ja Arto Joutsimäen juttusille.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...